Luottamushenkilön tehtävänä on edistää kunnan ja sen asukkaiden parasta

Lauantai 2.12.2017 - Nina From

Lähdin katsomaan googlesta, mitä kerrotaan kunnallisen päättäjän päätehtävistä. Tämä yhteenveto siksi, koska viimeaikaiset päätöksenteot kuntatasolla ovat hyvin kaukana niistä asioista, josta kuntapäättäjän tulee ensisijaisesti äänestäjilleen vastata: oman kunnan asukkaiden asioista! Niiden, jotka maksavat veroa kuntaansa, joille on luvattu vaalipuheissa hoitaa niitä asioita, joilla ääniä on saatu. Kyse on luottamus-tehtävästä. Paikallisesti tehtävästä työstä paikallisten veroa maksavien sekä Suomessa asuvien ja oleskeluluvan saaneiden eteen.

Mieltäni painaa erityisesti tässä Helsingin kaupungin viimeaikaisissa päätöksentekoprosesseissa ja päätöksissä se, että tunnutaan unohtavan kunnassa asuva kuntalainen ja hänen tarvitsemansa palvelut. Jos päättäjä itse jalkautuisi julkisiin sairaaloihin, jonoihin, hammashoitoloihin, päiväkoteihin, kouluihin, tutustuisi leipäjonoihin sekä asunnottomien sijoihin, olisi mahdollisuus nähdä totuus vielä vuonna 2017, Suomen täyttäessä 100 vuotta! Ei ole kaikille ruusuiset olot eikä kohtelu tasavertaista.

Köyhyysrajan alapuolella on paljon perheitä ja yksilöitä, on työttömyyttä, syrjäytyneitä nuoria arvioidaan olevan 70000. Surullista eikö totta! Puutteita löytyy vanhustenhoidosta, eriarvoisuutta on koulujen opetusvälineiden osalta, lastensuojelun resurssit ovat edelleen täysin alimitoitetut, turvakoteja on liian vähän, ennaltaehkäisevään perhetyöhön tai muuhun avun antamiseen ei ole varoja, ryhmäkoot päiväkodeissa ja kouluissa ovat osin liian suuret, erityisopettajien määrä on liian vähäinen ja mitä vielä? Vähävaraiset jättävät lääkkeet ostamatta, lääkärissä käynnit käymättä. Halpa ruoka ei välttämättä ole terveellistä pidemmän päälle, ei ole varaa harrastaa.

Lääkäreiden määrä on edelleen kohtuuttoman pieni! Koulutuspaikkojen määrää tulee lisätä, jotta saadaan peruspalvelut kunnissa turvattua. Ei voi olla niin, että lääkärityöstä kiinnostuneet nuoret lähtevät ulkomaille maksullisiin kouluihin opiskelemaan lääkäreiksi. Näihin asioihin pitää saada muutos sekä valtakunnan että kunnan tasolla!

Seuraava kokonaisuus on otettu sivulta http://www.osallistu.fi/

”Miksi lähtisin kuntani vaikuttajaksi?

• Haluan vaikuttaa koska...
• Minulla on aikaa osallistua.
• Minulla on ajatuksia toimivista palveluista.
• Haluan tehdä lähiympäristöstä viihtyisän.
• Haluan parantaa asuinympäristöni turvallisuutta.
• Puoluepolitiikka kiinnostaa.
• Haluan turvata tulevien sukupolvien tulevaisuuden.
• Haluan osallistua yhteiskunnan toimintaan.
• Haluan lisätä omaa ymmärrystäni yhteisistä asioista.
• Haluan toimia yhdessä muiden kanssa.
• Haluan olla päättämässä mihin verorahojamme käytetään
• Äänestäminen on kansalaisvelvollisuus

Kunnallisen itsehallinnon myötä kunnat ja niiden asukkaat ovat vastuussa paikkakunnan asioiden hoitamisesta, hyvinvoinnin edistämisestä ja alueen kehittämisestä. Tämä mahdollistaa sen, että eri kunnissa päätökset voidaan tehdä kuntalaisten tarpeet ja paikalliset olosuhteet huomioiden. Kuntalaisten tehtävänä on päättää yhteisistä asioista ja vaikuttaa niihin monin eri tavoin.

Osallistut jo monin eri tavoin

Kuntalainen osallistuu kunnan toimintaan, vaikkei sitä tiedostaisikaan. Hän voi olla asukas, veronmaksaja, äänestäjä, palveluiden käyttäjä ja asiakas, työntekijä ja mökkiläinen. Joko yhdessä roolissa kerrallaan tai useampi yhdessä. Roolien myötä kuntalaiselle syntyy sekä oikeuksia että velvollisuuksia.

Kunnan itsehallintoon kuuluu myös verotusoikeus, jonka piiriin kuuluvat kunnallis- ja kiinteistövero.

Äänestäjänä kuntalainen käyttää valtaansa kunnan tulevaisuuden suuntaviivojen määrittelyssä.  Hän antaa äänensä sellaiselle ehdokkaalle, puolueelle tai valitsijamiesyhdistykselle, joka parhaiten ajaa kunnan asioita tai vastaa parhaiten omaa aatemaailmaa.  Kunnan asukkaiden lisäksi myös mökkiläiset ovat kunnan jäseniä. He käyttävät kunnan palveluita ja maksavat veroja.

Palveluiden käyttäjänä ja asiakkaana kuntalainen kuluttaa kunnan verorahoilla tuottamia palveluja. Samalla hän arvioi, onko palvelu odotusten mukaista ja laadukasta, tai sitä, puuttuuko kunnasta jokin palvelu, joka siellä pitäisi olla.

Luottamushenkilönä kuntalainen osallistuu kunnalliseen päätöksentekoon päättäen muun muassa siitä, mihin ja miten veronmaksajien rahat käytetään. Hän siis päättää taloudesta ja palveluiden järjestämisestä.

Kunnan työntekijä huolehtii kunnan jäsenille tarjottavista palveluista niiden rajojen puitteissa, jotka on määritelty luottamushenkilöiden taholta.

Kunta arjen helpottajana

Kunta vastaa pitkälti ihmisten arkeen, hyvinvointiin ja viihtyvyyteen vaikuttavista asioista. Erilaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden (esim. terveyskeskus, hammashuolto, vanhus- ja vammaispalvelut) sekä sivistyspalveluiden (esim. peruskoulu, esiopetus, kirjasto) järjestäminen ovat keskeisessä roolissa kunnan tehtävissä. Kunta vastaa myös monesta muusta arkisemmasta asiasta ympärillämme, joihin emme välttämättä kiinnitä huomiota. Liikenteen sujuvuus, viihtyisä ympäristö, asuminen ja maankäyttö ovat kuntien hoitamia asioita. Kunnan päättäjien tekemät ratkaisut vaikuttavat myös esimerkiksi siihen, hakeutuvatko yritykset alueelle tai saadaanko kuntaan uusia asukkaita.

”Kunnilla on yli 500 lakisääteistä tehtävää. Lisäksi kunnat hoitavat lukuisia muita tehtäviä.”

Kunnan poliittiset päätöksentekijät ovat mukana päättämässä muun muassa seuraavista asioista:

Liikenne, koulu, terveyspalvelut, päivähoito, rakentaminen, nuorisotoiminta, kulttuuri, vanhuspalvelut, asuminen, ympäristö, vapaa-ajan palvelut, kaavoitus, palvelut (kauppa, apteekki, posti).

Kunnan laaja tehtäväkenttä tarjoaa paljon mahdollisuuksia vaikuttaa.

• Ovatko jalkakäytävät huonossa kunnossa?
• Tarvitaanko terveyskeskukseen lisää hoitajia?
• Pitäisikö asuinalueellesi rakentaa leikkikenttä?
• Onko koirapuistoja liian vähän?
• Miksi kirjasto menee perjantaisin kiinni jo klo 17?
• Pitäisikö tytöillä olla enemmän luisteluvuoroja jäähallissa?
• Tarvitaanko kylälle lisää kierrätyspisteitä?
• Ovatko ulkoilureitit huonossa kunnossa?
• Haluaisitko rakentaa pihasaunan?
• Miksi toriparkkia ei rakenneta?

”Veronmaksajan roolissa kuntalaista kiinnostaa verojen suuruus ja mihin niitä käytetään.”

Tehtävien hoitamiseen tarvitaan rahaa. Kunnalla on lain mukaan verotusoikeus, jonka tulot kunta käyttää toimintaansa. Usein kunnilla on myös rahastoja ja muuta omaisuutta turvaamassa talouden laihoja vuosia. Veronmaksajan roolissa kuntalainen ottaa osaa kunnan toimintaan, mutta myös valvoo rahojensa käyttöä. Kunnan on tasapainoiltava kunnan tehtävien hoitamisen, rahojen riittävyyden välillä ja palveluiden käyttäjien ja veronmaksajien tyytyväisyyden välillä.”

Mitä itse teen asioiden eteen?

Itse hoidan arvojeni mukaisen hyväntekeväisyyden päivätyöni tuodessa osittaisen mahdollisuuden rahalliseen korvaukseen. Vuosittain lahjoitan rahaa eläinten hyvinvointiin erilaisten yhdistysten ja järjestöjen toimintaa tukemalla, olen ollut mukana Reilun kaupan kannatustyöryhmässä, osallistun vuosittain Naisten Pankin järjestämälle Kävele naiselle ammatti -kampanjaan ym. Kotimaisista kohteista olen jatkuvasti mukana ehdottomasti Hyvä Joulumieli -kampanjassa, MLL:n keräyksissä, SOS-Lapsikylän vuosilahjoittajana, Pelastakaa Lapset –kampanjassa, Turvatalo-toimintaa tukemassa ja satunnaisemmin olen mukana Ehyt, Vamos, Ice Hearts yms. kampanjoissa. Joka joulu toimin Pelastusarmeijan Joulupadalla vahtina. Suosittelen osallistumista!

Avustettavaa riittää Suomessa ikävä kyllä vielä tänä päivänä liikaa ottaen huomioon, että meillä on sivistynyt kansa, moni asia paremmin kuin muualla, rikkautta riittää, mutta kaikilla ei mene niin hyvin. Ketään ei saa jättää! Vanhuksemme ansaitsevat parempaa, nuorisomme pienemmät velat kuin mitä päättäjät jatkuvasti yrittävät päätöksillään kasvattaa. Tarvitaan tasa-arvoa oppilaitoksiin ja työelämään. Hyvä ja riittävä elämä jokaiselle Suomessa asuvalle veronmaksajalle, laillisesti maassamme elävälle ihmiselle. Jokainen on sen arvoinen!

Toivotan kaikille tasapuolisesti hyvää ja rauhallista joulunaikaa ja parempaa tulevaa vuotta <3

Nina From

Linkit:

Ruokalahjoitus vähävaraisille jouluna: https://hyvajoulumieli.fi/

Syrjäytymisen ehkäisy: https://www.hdl.fi/fi/kampanja

https://hyvajoulumieli.fi/https://www.pelastakaalapset.fi/joulukerays/

Anna aineeton lahja opiskelijalle tai vähävaraiselle lapselle harrastusmahdollisuus: https://www.pelastakaalapset.fi/toivekauppa/

Tue nuoria: http://www.nuori.fi/kerrohetikaikille/

Voit tutustua poliittiseen vaikuttamiseen:

• www.kunnat.net
• www.otakantaa.fi
• www.kansalaisyhteiskunta.fi

Käpy selän alla!

Lauantai 18.3.2017 - Nina From

Kirjaimellisesti kyllä. Mutta enemmän kirjoitus herätti tunteita, tuntemuksia, negatiivista fiilistä ja pitkään ja pitkään aikaan myös. Sain eilen somessa jaetun HS:n kolumnisti Yrjö Raution kirjoittaman miksisitävoisikutsua, jutun siitä, mitä hän aidosti ajattelee Perussuomalaisista. Ikävä kyllä hän ei taida ihan tuntea meitä kaikkia, jotka olemme tässäkin kirjoituksessa, alimpaan kastiin määriteltyjä. Joista puolueeseen kuuluu noin 10 000 ja joita viime vaaleissa noin puoli miljoonaa äänesti.

Kirjoitin eilen FB-sivuillani näin:

”En ole aiemmin puuttunut tähän vuosia kestäneeseen (voidaanko jo puhua) vihapuheeseen? Nyt päätin lukea tämän kirjoituksen ja kysyä: onko todella niin, että neljä vuotta PS:n riveissä, kuntapoliitikkona ollessani minut luokitellaan tällaiseksi epämiellyttäväksi hirviöksi aina vaan? Minusta jatkova vihamielinen pilkka, kapea katsanta ja kohtelu saisi jo loppua. Ei todellakaan ole mukavaa. Eikä todellakaan kaikilla meillä politiikassa mukanaolleilla tai siihen ehkä joskus haluavilla ole päämääränä yksi asia...on monia asioita, joihin pyrimme alkaen kuntatasolla, vaikuttamaan. Joukkoliikenteeseen, osaamisen kehittämiseen, vanhus- ja omaishoitaja-asioihin, pienituloisten huomioimiseen, syrjäytyneiden auttamiseen, ennaltaehkäisevän monimuotoisen toiminnan kehittämiseen, eläinten, lasten, ihmisten tasa-arvon ja oikeuksien puolustamiseen haluaa todella moni meistä parannuksen ja vaikutusmahdollisuuden. Niiden heikompienkin puolta ajaen, jotka eivät meteliä pidä, jotka ovat unohdettuja tai eivät ole jonkun mielestä tuottavia, äänestyspotentiaalia tai muuten kaupallistettavissa olevia. Vetää todella mielen taas kerran matalaksi tällainen kirjoitus mediassa, jonka toivoisi katsovan asioita hieman laajemmin poliittiselta kantilta. Eikä hyväksyisi tällaista sisältöä, joka koskee, siis koskee ja koskettaa todella monia ihmisiä, jotka pyyteettä tekevät vapaaehtoisestikin työtä em. luettelemieni asioiden eteen vankasti uskoen parempaan.”

Jos tutustuu tekemäämme vaikuttamistyöhön, poliittisiin päätöksiin sekä vaaliohjelmiimme kautta vuosien (vaaleista riippumatta), voisi aueta hänelle ja muillekin isompi kuva, laajempi näkemys ja ehkäpä jotain uuttakin, Perussuomalaisista.

Voisi myös käydä teltoilla tapaamassa vapaaehtoisia tekijöitä, kansanedustajia, ministereitä tai kuntavaikuttajia ympäri Suomen, jos haluaisi. Ehkäpä jatkossa sitten.

Olen itse ollut neljä vuotta Espoossa kuntapolitiikassa mukana. Olen saanut luottamustehtäviä, oppinut uutta, vaikuttanut päätöksiin, kirjoittanut eri asioista blogeja ja verkostoitunut. Minulla on eri puolueista hyviä yhteistyökumppaneita, jopa ystäväksi saakka tulleita IHMISIÄ. Niin, niitähän me kaikki omine mielipiteine olemme.

Luokittelisin Yrjö Raution kolumnin vihapuheeksi. Vihapuheesta paljon puhutaan ja suvaitsemattomuudesta. Mutta ketä kohtaan? Usein ainakin Perussuomalaisia. Meillä sitten saatetaan kiivastua tai pääsääntöisesti hissutellaan ja odotellaan, että kyllä kansa tajuaa, ei viitsi nostaa suurempaa meteliä. Mutta joskus on puhallettava peli poikki. Minulla raja ylittyi tuosta kolumnista. En missään nimessä hyväksy moista sisältöä, luokittelua, todella ala-arvoista parjaamista itseäni kohtaan. Enkä ketään kohtaan.

Teksti piti lukea moneen kertaan, koska…niin koska se oli niin käsittämätön kokonaisuus sisällöltään. Ja julkaistu arvostetussa mediassa.

Mitä ihmeen rikollista tässä onkaan tullut tehtyä, että tuollaista ansaitsee?

Kyllä medialla on vaikutusta, se on aivan selvä. Jos vuositolkulla haukutaan, kerrotaan yksipuolista ”mukatotuutta” ja vääristellään asioita perehtymättä laajemmin kokonaisuuksiin, se vaikuttaa ihmisiin. Myös niihin, jotka politiikasta eivät ole kiinnostuneet. Otsikot tehdään provosoiviksi, ihmiset lukevat puolihuolimattomastikin puolitotuuksia ja pitävät niitä pidemmän päälle totuutena.

Nousenko barrikadeille? En, mutta tämä ulostulo oli tehtävä.

Lopetetaan jatkuva negatiivinen toistemme haukkuminen, isot ihmiset sentään. Lapsetkin ottavat mallia aikuisten käytöksestä toisiaan kohtaan. Silläkin pitäisi olla merkitystä. Onko sinulle?

Hyvää vaalikevättä. Ja hei, kannattaa tutustua kaikkien puolueiden henkilöihin ja vaaliohjelmiin.

Nina From

Ps. linkki kolumnistin juttuun: https://urly.fi/Kk7

Ps. linkki Sampo Terhon vastineeseen: https://urly.fi/Kk8

Ps. Perussuomalaisten vaaliohjelma ja vähän muutakin faktaa: https://urly.fi/Kk9

Parempia arvovalintoja espoolaisten hyväksi!

Sunnuntai 12.3.2017 - Nina From

Parempia arvovalintoja espoolaisten hyväksi!

Olen toiminut aktiivisesti omassa kunnassani, Espoossa, kuntalaisten hyväksi. Minun agendallani on nimenomaan lapset, nuoret, syrjäytyneet, vähävaraiset sekä sellaiset ihmiset, jotka eivät itsestään meteliä pidä vaan heidän puoliaan tulee pitää. Itse kuulun niihin tavallaan etuoikeutettuihin, joilla asiat ovat perushyvin. Siksi minusta on tärkeää muistaa myös vähävaraiset ja heikommat.

Puolustan tasavertaisuutta, rehellisyyttä sekä muiden ihmisten huomioimista erilaisin keinoin. Lisäksi mielestäni on äärimmäisen järkevää saada lisää resursseja ennaltaehkäisevään toimintaan, laajasti. Terveyttä kannattaa vaalia ja tehdä oikeita valintoja elämässä, joka päivä. Kerran täällä vain eletään.

Taustatietoa

Olen 49-v kahden teini-ikäisen tyttären äiti. Koko työelämän ajan olen toiminut myynnin, asiakaspalvelun, viestinnän ja markkinoinnin tehtävissä. Tärkeää elämässäni ovat perhe, harrastukset, ystävät ja työ. Arvostan toisten kunnioittamista, terveyttä, oppimista, yritteliäisyyttä ja yhteistyötä.

Olen työssäkäyvä, aktiivinen äiti Espoosta. Koulutukseltani olen yo-merkonomi, MKT, MJD, VJD. Työpaikkoina minulla on ollut Kesko, HOK-Elanto, Sanoma, Markkinointi-instituutti ja monia muita. Nyt olen markkinointi- ja koulutuspäällikkö TIVIAssa (ICT-alan yhdistys). Opiskelen tiedottajan tutkintoa työn ohella.

Olen asunut Friisilässä 7 vuotta ja viihdyn hyvin. Kuntapolitiikan aloitin reilu neljä vuotta sitten. Pääsin varavaltuutetuksi ja sain erittäin mieluisia luottamustoimia. Luottamustehtävät lisäävät osaamistani, voin vaikuttaa asioihin ja tutustun moniin ihmisiin. Teen yhteistyötä usean eri tahon kanssa ja osallistun hyvän tekemiseen avustamalla rahallisesti ja työpanoksella.

Vaaliteemani

Oppiminen keskiöön!

Sisäilmaongelmat kuntoon. Kouluterveydenhuoltoon lisää henkilöstöä. Lisää avustajia: opettajat keskittyvät opettamiseen oppilaat oppimiseen. Digitaaliset oppimisvälineet annettava kaikille.

Syrjäytymisen esto!

Lapsille yksilöllisempää huolenpitoa. Viranomaisten, vanhempien ja työntekijöiden parannettava yhteistyötä ja tiedonkulkua. Ennaltaehkäisevää palvelua perheille. Lapsen etu ensin!

Julkinen liikenne kuntoon

Lisää poikittaisliikennevaihtoehtoja. Vähävaraisten, alaikäisten, opiskelijoiden ja vanhusten lippujen hinnat edullisemmaksi. Parempi kustannusten hallinta. Valta ja vastuu kuuluu päättäjälle.

Luottamustehtävät

Varavaltuutettu

Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan jäsen

Omnian hallituksen nuorisojaoston jäsen

Espoon Reilun kaupan kaupungin kannatusryhmän varapuheenjohtaja

Kaupunkisuunnittelulautakunnan varajäsen

Koulutuspolitiikan työryhmän jäsen 2014

Haluan vaikuttaa. Teen parhaani. Laita viestiä minulle siitä, mitä haluaisit kunnassamme kehittää, muuttaa tai toteuttaa: nina.susanna.from@gmail.com.

Aurinkoista kevättä toivottaen,

Nina From

ps. sosiaalisen median kautta löydät minusta ja tekemisistäni lisää tietoa

ps. youtubesta löytyy viisi ed. kuntavaaleihin tekemästäni videosta. Olen edelleen samaa mieltä kuin silloin.

https://www.linkedin.com/in/ninafrom/

https://twitter.com/NinaFrom1

https://www.facebook.com/fromnina

https://www.youtube.com/results?search_query=Nina+From+kuntavaalit+2014+perussuomalaiset

Luottamustoimityön yhteenvedot 2012-2014-

Lauantai 31.1.2015 - Nina From

Kiitos Sinulle!

Olen saanut paljon, luottamusta, työtä ja tehtävää, kehitettävää ja suunniteltavaa. Kun muutamia vuosia sitten lähdin mukaan politiikkaan pienesti, siitä on kasvanut aika suuri ja mukava oppipaikka, vaikutusväylä sekä verkostoitumiskanava sekä alueen asioihin ja ihmisiin sekä päätöksentekoon, että yli aluerajojenkin. Enpä olisi uskonut.

Viime kuntavaaleissa 2012, ensimmäisissä sellaisissa minulle, tulin valituksi varavaltuutetuksi. Minusta varapaikka oli erittäin hyvä uudehkolle espoolaiselle. Olen asunut Espoossa lasteni kanssa noin viitisen vuotta, sitä ennen Helsingissä. Lautakuntapaikoista minulla oli yksi toive: opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta. Se kiinnosti monestakin syystä. Olivathan tyttäreni koululaisia ja opiskelijoita, Helsingissä ja Espoossa. Tiiviisti olin heidän kouluvuodet ja myös tarha-ajan, mukana kaikessa mahdollisessa, mihin aika ja voimat riittivät. Lisäksi työpaikkani oli ja on (virkavapaalla nyt) aikuiskoulutuksen opinahjossa, Markkinointi-instituutissa. Koulutuksen merkitys minulle, lapsille, aikuisille, suomalaisille on ihan ykkösasia, jos haluamme Suomessa ja maailmassa menestyä, kehittyä sekä olla valovoimaisia. Suomalainen varhaiskasvatus, koulutus sekä ammattitaitoinen opetustoimen väki, opettajat sekä viranomaiset, mahdollisuus oppia, opiskella. Respect!

Tulin valituksi muutama vuosi sitten Espoon perussuomalaiset ry:n hallitukseen. Olin mukana perustamassa Uudenmaan Perusnaiset ry:tä, eli valittuna hallitukseen. Uudenmaan piirihallitukseen minut myös valittiin. Samoin edustajaksemme Espoon reilun kaupan kannatustyöryhmään, jossa minut valittiin varapuheenjohtajaksi. Eettisyys, kehitysmaiden auttaminen järkevällä, mitattavalla tavalla tekemällä työtä ja maksamalla siitä reilu palkka, on mielestäni erittäin hyvää ”etätyötä”, jota voimme täältä käsin vaikuttamalla itse tehdä. Huom. Se ei ole pois suomalaisesta lähiruokavahvuudesta, joka meillä itsellämme on ja voimme sitä ostaessamme tukea valinnoillamme. Ja jättää ne tehotuotetut tuotteet hyllylle.

Pääsin myös kesken kauden kaupunkisuunnittelulautakunnan varajäseneksi. Erittäin mielenkiintoista. Infotilaisuuksissa varajäsenet voivat käydä, kokouksiin ei pääse, kuin varana.  

Hain koulutuspolitiikan työryhmään taannoin ja tulin valituksi. Ryhmä on puolueen perustama, valtakunnallisesti katettu, yksi monista tärkeistä suunnittelu- ja toteutusryhmistä, joita on perustettu. Ryhmää veti kansanedustaja Kivelä. Tarkoitus oli hakea ideat ja ajatukset koulutukseen, opiskeluun sekä kaikkeen siihen liittyvään Suomessa, suomalaisten ja ulkomaalaisten opiskelijoiden sekä resurssien näkökulmasta ja luoda tavoitteet, ohjelma ja viestit tulevaan. Erittäin mielenkiintoista ja tuottavaa työtä sekä tulosta.

Olin mukana myös seurakuntavaaleissa. Se oli mielenkiintoinen kokonaisuus. Kun perehdyin oikein kunnolla kirkon ja seurakuntien asioihin, totesin sen, että kirkko tekee paljon sellaista, josta me jäsenet emme edes tiedä tai arvaa, monipuolisesti ja paljon hyvää ja hyvin. Kannattaa lukea lehteä ja katsoa netistä. Suosittelen.

Niin ja toki yllätysmomentin, eikä ihan vähäistä sellaista, toi mukanaan Timo Soini, joka eräässä tilaisuudessa kysyi minua eduskunta-avustajakseen reiluksi vuodeksi (3.2.2014 - 22.4.2015). Kyseessä on äitiyslomasijaisuus eduskunnassa, mutta en epäröinyt tarttua annettuun tilaisuuteen, joka ei tule eteen, kuin kerran elämässä. Se kokemus, oppi, näköala, työ, ihan kaikki, mitä saan ja voin toki myös omalla työlläni, osaamisellani antaa, on minusta erittäin ainutlaatuista. Ja tietysti ajattelen niin, että siitä on opiksi tulevaankin. Olen päässyt mukaan EU-vaalien sekä nyt eduskuntavaalien työstämiseen, näkemiseen sekä yhteistyön tekemiseen eri tahojen kanssa, monella eri välineellä. Ottaen huomioon vielä sen, että Timo Soini on sekä kansanedustaja, että puoluejohtaja, että Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja, kokonaisuus on enemmän kuin mielenkiintoinen. Respect!

Summaan vielä oman toimintani näin: en lähtenyt ehdolle paikallisyhdistyksen hallitukseen, enkä Uudenmaan Perusnaisiin, enkä Uudenmaan piirihallitukseen. Jotain piti vain jättää, ikävä kyllä, pois. Muutama vuosi meni, niistä sain paljon. nyt keskityn jäljelle jääneisiin luottamustehtäviin, joita vieläkin on ehkä muutama liikaa ja tietysti itse työhön. Kiireet lisääntyvät, vaalit lähestyvät. Tulevasta ei tiedä, elämme mielenkiintoisia aikoja. Parhaansa kun aina tekee, sen pitää riittää. Tuli mitä tuli.

19.4. sunnuntaina, on virallinen vaalipäivä. Olen itse silloin toista kertaa erilaisessa luottamustoimessa, vaalitoimitsijana. Sekin on muuten aika hieno homma. Ja sitten illalla valvotaan. Ehkä vaalivalvojaisissakin tulee käytyä, jos ja kun sinne ehtii. Ilman muuta tietysti yritys on.

Kerron vielä toiminnastani eri luottamustoimissa. Olen aktiivisesti käynyt kokouksissa. Lukenut ennakkoon esityslistat, kysynyt, kyseenalaistanut, ehdottanut, äänestyttänyt, jättänyt selvityspyyntöjä, tuonut uutta esim. yhteistyökumppanien osalta (Reilu kauppa pallot – Hongan kesän ottelut yms.), ollut samaa ja eri mieltä, pyrkinyt kompromisseihin tinkimättä arvomaailmastani. Ollut vahvasti mukana työstämässä ensimmäistä opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan lautakuntasopimusta (löytyy espoo.fi –sivuilta), käynyt kouluissamme tutustumassa arkeen, ollut yhteistyökumppanien kutsumana eri tilaisuuksissa, istunut seminaareissa (lukiouudistus, sisäilma yms.), kirjoittanut artikkeleita tapahtumista, asioista, henkilöistä eri kanaviin, tavannut ihmisiä turuilla ja toreilla, suunnitellut ja toteuttanut markkinointiviestintää sekä toiminut yli puoluerajojen rakentavasti. Saanut uusia tuttavuuksia, verkostoitunut. Hmmm. mitä on jäänyt tekemättä? En osaa sanoa. Niin hyvin olen yrittänyt ja tehnyt, kuin olen osannut ja voinut.

Kiitollisena lähdin kohti alkanutta vuotta. Paljon uutta on tullut jo, kokouksissa on istuttu ja asioista keskusteltu. Työt ovat alkaneet vilkkaana ja siirrymme kohti huhtikuuta, jota moni odottaa, jonka eteen moni tekee valtavasti pientä ja isoa osuuttaan. Jota moni työntekijä ja yrittäjä odottaa jännityksellä. Mitä sitten tapahtuukaan. Millainen on vaalitulos, miltä Suomi näyttää seuraavaksi ulkopuolisten näkökulmasta katsottuna. Ketkä päättävät seuraavana nelivuotiskautena, mitä ja miten asioita tehdään. Mikä muuttuu - mikä ei muutu?

Paljon saaneena, paljon oppineena, paljon erilaisia asioita, eri kulmista katsottuna, tehneenä ja vielä tulevaakin silmällä pitäen, että olenpa kiitollinen kaikille kaikesta tuesta, haasteista sekä opeista ja yhteistyöstä.

Itse jatkan vahvasti oman osuuteni hoitamista, sekä työssä, että vapaalla. Luottamus tulevaan on hyvä. Tarvitsen kuitenkin hyviä ystäviä, kavereita sekä tukea, ihan kuin jokainen ihminen tarvitsee. Olipa kuka vain, missä vain, minkä ikäinen vain ja mistä lähtökohdista vain. Toivon rauhaa. Toivon suuntaa parempaan. Ihmiset sen tekevät. Eläimet ja luonto ovat osa kokonaisuutta. Muistakaamme huolehtia ihan kaikista ja kaikesta, jotta meillä on hyvä.

Hyvää alkavaa helmikuuta Sinulle,

Nina From

"Ehkä huomenna pitää äänestää" - Espoo

Lauantai 8.11.2014 - Nina From

Kyllä! Jos kuulut kirkkoon ja haluat vaikuttaa.

Espoossa ennakkoon äänesti 10 600 ihmistä. Tulos jäi hieman viimekertaisen äänestyksen alle, jolloin ennakkoäänien määrä oli 11 400. Tapiolassa äänestettiin tänä vuonna vilkkaimmin.

Espoossa on viisi seurakuntaa: Olari, Espoonlahti, Tapiola, Tuomiokirkko ja Leppävaara.

Olen aina kuulunut kirkkoon ja ajatellut, että kuulun sinne ikuisesti. Olen halunnut kirkkohäät. Olen halunnut, että lapseni ovat kastetut kirkossa, käyvät rippikoulun ja tulevat olemaan kirkon jäseniä niin kauan toki, kun itse niin haluavat. Ja toivon tulevani haudatuksi kirkkomaalle aikanaan. Ja olen halunnut käydä kirkossa aina, kun on mahdollista, ollut jokin hyvä syy.

Jonkin moista kuhinaa, kirkosta eroamisia on viimeisten vuosien aikana ollut, eikä ihan vähäisistä määristä ole kyse. Syyt ovat varmasti syvemmällä, kuin annetaan ymmärtää: rippikoululeirin maksullisuus, kirkon saavuttamattomuus, tietämättömyys kaikesta siitä hyvästä, jota kirkko kuitenkin ihmisten hyväksi tekee, viestinnän heikkous, etäisyys, veron suuruus, eikä vähimpänä syynä se, että tähän mennessä kirkko ei ole halunnut vihkiä samaa sukupuolta olevia pareja.

Minusta on väärin se, että kirkosta erotaan jonkun yksittäisen syyn vuoksi. Toki kaikilla on siihen oikeus, mutta puhun vain omasta mielipiteestäni. Kriittisyys on tiedon saatavuuden vuoksi (sosiaalinen media) kasvanut ja ihmiset ottavat vahvasti kantaa eri asioihin. Pitää ja saa olla eri mieltä. Mutta ei mielestäni niin, että sellaiset ihmiset, jotka ovat eri mieltä, tuomitaan suvaitsemattomiksi tai muutoin väärin ajatteleviksi.

Itselläni kävi häivähdys ajatuksesta: eroanko protestiksi, huom! kävi häivähdys ajatuksesta, kun kirkon kerrottiin osallistuvan erotiikkamessuille. Siis pornomessuille. Turha on kaunistella asiaa, kun kyseessä on erityisesti sellaistakin seksuaalista vapautunutta esitystä ja käytöstä, jota itse en pidä hyvän tavan mukaisena. Minusta kaiken ei pidä olla sallittua ja normaaliksi kutsuttua, kyse on arvomaailmasta ja kunnioituksesta muita kohtaan. En eronnut, mutta kritisoin julkisuudessa kyllä. Tämä oli mielestäni rahan ja resurssien tuhlaamista. Olisin laittanut käytetyt varat esim. perheterapian lisäämiseen ja yhteistyön kehittämiseen etsivän nuorisotyön kanssa.

Seksuaalisuus on saanut ylikorostuneen sijan yhteiskunnassamme, jossa pitäisi olla tärkeämpiäkin asioita, joiden puolesta barrikadeille noustaan. Esimerkiksi lastensuojelu sekä vanhustenhoito, syrjäytymisen ennaltaehkäisy ja köyhien sekä heikompien auttaminen. Eli näiden puolesta, ihmisarvon puolesta tulisi taistella. Tarvitsemme nyt ja tulevaisuudessa ihan kaikkia yhteiskuntamme ihmisiä mahdollisimman ehyinä persoonina, syntymästä hautaan.

Muutamia asioita, joita minä kirkon toiminnassa arvostan ja haluan tulevaisuudessa panostettavan enemmän:

- nykyinen kirkon toiminta on pääsääntöisesti monipuolista ja hyvää. Jokainen voi lukea hyviä artikkeleita Essestä, seurata netistä oman seurakunnan ja Espoon seurakuntien järjestämiä tilaisuuksia, konsertteja, kerhoja, kirpputoreja, yms. ja osallistua mahdollisuuksien mukaan.

- lisää viestintää myös esim. sosiaalisessa mediassa, jossa on mahdollisuus ilmaiseksi tai edullisesti tavoittaa jopa uusia kohderyhmiä eri viesteillä

- jalkautua vielä enemmän ihmisten pariin siellä, missä he liikkuvat. Espoon markkinat, kauppakeskukset ja muut paikat, joissa väkeä kulkee. Sekä osallistua vahvemmin muiden hyvää tekevien järjestöjen kanssa esim. juuri tuohon etsivän nuorisotyön toimintaan. Kentälle siis.

-          vanhainkotien ja sairaaloiden käynnit, aktivointi

-          rippikoululeirit ilmaisiksi (sisältyy kirkollisveroon)

-          perinteisten arvojen säilyttäminen tärkeää

- avioliittoon vihkiminen miehen ja naisen kesken. Muutoin siunaamiset ilman muuta sekä muu hyvän tekeminen aktiivisemmaksi myös samaa sukupuolta olevien kesken. Syrjintää en hyväksy.

- vahvempi kannanotto kristittyjen vainoamisen lopettamiseksi esim. Lähi-idässä ja muualla! Ja auttaminen.

- perheterapian tarjoaminen laajemmaksi. Tarvetta on. Myös ennaltaehkäisevää perhetyötä enemmän tarjolle.

- nuorille syrjäytymisvaarassa oleville tai syrjäytyneille sekä kodittomille tukea, apua sekä fyysistä että psyykkistä.

- suomalaisille perheille enemmän tukea. Muutos tähän.

Tässä siis listattu muutamia asioita, joiden takana olen. Lisää mielipiteitäni kirkon asioista löydät vaalikoneesta. Myös äänestyspaikat ja muuta informaatiota löytyy nettisivuilta: www.seurakuntavaalit.fi .

Jos haluat äänestää minua, olen ehdolla:

Olarin seurakunnassa: kirkkovaltuustoon numerolla 03 ja seurakuntaneuvostoon numerolla 62.

Olarin äänestyspaikka: Olarin kirkko, Olarinluoma 4

aika: 11.00-20.00

päivä: Isänpäivä 9.11.

ps. äänestyspaikka on esteetön

Hyvää viikonloppua, sunnuntaita ja Isänpäivää toivottaen,

Nina From

varavaltuutettu

markkinointiviestintäpäällikkö

eduskunta-avustaja

Espoon PS ry:n hallitus palkitsi ansioituneita

Lauantai 6.9.2014 - Nina From, PS Espoo

Espoon Perussuomalaiset ry:n hallitus kokoontui 2.9. monen asian äärelle toimitiloissaan Leppävaarassa, kuten on tapana, vähintään kerran kuukaudessa. Asialistalla on normaalit yhdistyksen toiminnassa huomioitavat asiat sekä joukko muita, merkityksellisiä esitys- ja päätösasioita.

Tässä kokouksessa listalla aineita olivat esimerkiksi seurakuntavaalit, piirihallitukseen tehtävät henkilövalinnat vuodelle 2015 sekä eduskuntavaaliasiat. Viimeiseen liittyen, erittäin merkittävään rooliin, Uudenmaan vaalipäälliköksi, oli valittu espoolainen Kari Paunonen.

Hallitus halusi yllätyksellisesti onnitella Kari Paunosta pienen muistamisen muodossa. Kari Paunonen toi kiitospuheessaan esille yhteisen tavoitteemme: saada aikaan Jytky 2015! Kovalla työllä, kenttää kiertämällä, ihmisten kanssa keskustelemalla, jakamalla tietoa puolin ja toisin, jalkauttamalla vaaliohjelma laajasti joka puolelle sekä hyvähenkisellä yhteistyöllä SE tehdään!

Olemme erittäin tyytyväisiä piirihallituksen tekemään päätökseen Kari Paunosen valinnan osalta. Oikea mies, oikealla paikalla.

Koska vaalipäällikköjen rooli tulevien vaalien menestyksen tekemisessä on erittäin oleellinen, mainittakoon Kari Paunosen lisäksi II vaalipäällikkö Joni Ikonen Inkoosta sekä III vaalipäällikkö Timo Riskilä Hyvinkäältä. Yhteistyötä ja kovaa työtä tekevä kolmikko!

Kokouksessa palkittiin myös aiemmasta uutisoinnista tuttu perustaja-yrittäjäjäsenemme, Veikko Granqvist. Koskaan ei ole liian myöhäistä huomioida tavallisuudesta poikkeavat henkilöt tai sellaiset, jotka ovat palkitsemisen arvoiset. Jokaisella on mahdollisuus tulla palkituksi. Jokaisen työ perussuomalaisuuden eteen on hyvää ja arvokasta. Kaikkea ei voi rahassa mitata, mutta kaikki voivat huomioida toisen tekemän työn, olipa se minkä kokoista yhteisen tavoitteen eteen tehtävää työtä tahansa.

Toivomme, että seuraat aktiivisesti nettisivujamme, Espoon Perussuomalaiset ry –facebook –sivuja, uudenmaanperussuomalaiset.fi –sivuja sekä perussuomalaiset.fi sivuja. Kaikista näistä löytyy runsaasti tietoa toiminnastamme sekä kunnissa että Uudellamaalla. Siellä on myös yhteystietoja, tietoa tulevista tapahtumista sekä jäseneksi –hakemiseen liittyvää ohjeistusta.

Jos sinulla on asiaa eduskuntavaaleihin liittyen: hakijakiinnostukset osoitetaan Uudenmaan osalta piirin puheenjohtajalle, Pekka M. Sinisalolle, vaalimateriaaleihin ja kentän toimintaan koskeviin kysymyksiin vastaa ensisijaisesti vaalipäälliköt: Kari Paunonen, Joni Ikonen ja Timo Riskilä. Älä epäröi ottaa yhteyttä asiassa kuin asiassa.

Toimikaamme PS:n arvojen mukaisesti. Kilpailijat ovat kehämme ulkopuolella.

Tervetuloa mukaan toimintaamme.

Espoon Perussuomalaiset ry:n puolesta

Nina From

hallituksen jäsen

Perussuomalainen puoluetapahtuma, Oulu 2-4.5.2014

Maanantai 5.5.2014 - Nina From

Kiitos Oulu. Olipa miellyttävä käydä, taasen. Kaikki toimi erinomaisesti, kuten aiemmillakin kerroilla. Saimme kokoustaa muuten uunituoreen suomenmestarin, Oulun Kärpät, jääkiekkoareenalla. Ja meitä oli paikalla lähes 600, ympäri Suomen.

Perussuomalaiset rp. on sekä sisäiseltä demokratialtaan, että yhteiskuntapoliittisilta linjauksiltaan muista puolueista poikkeava puolue. Jokainen jäsen voi vaikuttaa puolueen keskeisiin päätöksiin. Muissa puolueissa edustuksellinen demokratia (puolue-eliitti) päättää puolueensa ohjelmista, linjauksista ja johtohenkilöistä. Perussuomalaiset toimivat kuten demokratiassa tulee toimia.

Kokousta pidettiin monta tuntia sekä lauantaina että sunnuntaina. Oli linjauksia, puheita, evästyksiä, toimintakertomuksia, päätösasioita ja paljon muuta virallista sekä esityksen mukaista toimintaa. Erityisen mainiota oli taasen nähdä ja kuulla vanhojen tuttujen sekä uusien tuttavuuksien mielipiteitä, kokemuksia sekä ratkaisuehdotuksia maamme hyvinvoinnin parantamiseksi. Verkostoituminen samanhenkisten kanssa on mahtavaa. Kaikesta ei tarvitse olla eikä voikaan olla samaa mieltä, mutta keskustella kannattaa ja löytää sitten parhaat mahdolliset keinot edistää yhteisiä asioita.

Välikommenttina on pakko kysyä lukijalta: onko todella niin, että perussuomalaisena edustaa jotain väärää suuntaa, väärää lahkoa väärää jotain, mitä ei edes pysty ymmärtämään? Miksi kysyn näin? Koska vieläkin kuulee ja näkee asenteellisuutta meitä perussuomalaisia kohtaan. Sitä en voi ymmärtää siksi, koska perussuomalaiset nimenomaan haluavat suomalaisille parempaa. Meidän omalle kansallemme! Miten se voi jonkun mielestä olla kummallista tai väärää tai jopa johtaa syrjintään? Suomessa! Meidän itsenäisyyden puolesta on taisteltu, verta vuodatettu moneen kertaan. Emme me halua myydä itsenäisyyttämme, me perussuomalaiset!

EU-ehdokkaitamme on 20, erilaista, erinomaista. En lähde tässä erittelemään, millaisia taustoja he omaavat, mitä kullakin erityisesti on fokuksessa. Kaikilla meillä on kuitenkin puolueen linjaukset EU-asioihin. Niihin voi tutustua mm. osoitteessa: www.perussuomalaiset.fi. Ne ovat myös painetut esitteeksi ja jaossa tori- ja markkinatapahtumissa, joissa aktiivisesti perussuomalaiset ovat läsnä. Kansan parissa. Muutaman asian nostan kuitenkin tässä esille, mitä ohjelmamme sisältää:                               

olemme EU-kriittisiä ja haluamme muutosta. Emme halua syventää liittovaltiokehitystä vaan haluamme säilyttää kansallisen itsenäisyyden ja vahvistaa sitä. Olemme ehdottomasti Kreikalle annettujen sekä vastaavien tukipakettien myöntämistä vastaan: piikki kiinni! Mutta haluamme olla osana Eurooppaa, kuten olemmekin ja vahvistaa esim. kaupankäyntiä.

Kannattaa tutustua EU-ehdokkaisiimme tarkemmin, tavata heitä ja olla yhteyksissä, kysellä ja saada vastauksia. Ja lopuksi: äänestää! Jos et äänestä, hyväksyt nykyisen toiminnan. Hiljaisuus on myöntymisen merkki!

Kiteytän omalta osaltani keskusteluista viikonlopun vahvan viestin Suomen talouden ja maailman tilanteen osalta näin: ykkösenä nähtiin omavaraisuuden varmistaminen ja asteiden nosto. Meidän tulee ehdottomasti tukea yrittäjyyttä ja työllistää Suomessa. Kasvattaa omavaraisuutta, olipa kyseessä vaikkapa maanviljely tai energiatuotanto. Että Suomeen tuodaan haketta Venäjältä! Suomessakin on raivattua metsää ja kannot mätänevät maille, koneisiin on investoitu. Mutta mikä on energiapolitiikkamme tällä hetkellä? Entä maanviljely: ruista tuodaan ulkomailta suomalaisiin tuotantolaitoksiin! Miksi? Koska rukiin viljely ei viljelijälle tuota riittävästi elantoa, vaikka pitäisi! Onkohan EU:sta jotain tukia muuten jäänyt neuvottelematta Suomen suuntaan? Kyllä suomalaisetkin olisivat varmasti valmiita tukemaan suomalaista tuotantoa ennemmin kuin muiden maiden maanviljelijöitä, jotta takaamme puhtaamman ruuan ja varmistamme sen, että saamme mitä haluamme syödä itse, mitä haluamme syöttää lapsillemme tai vanhuksillemme!

Aloittakaamme jokainen talkoot itse: ostakaamme ostoskoriimme Suomessa tuotettua elintarviketta, tuotteita sekä palveluita. Siten työllistämme, saamme verotuloja Suomeen ja vahvistusta itsellisyyteemme. Oletko mukana?

Nina From

Kuvat: Oulun jäähallin kokous sekä pienin kokousosallistuja ikuistettuina

Espoon Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan vuosikooste 2013

Lauantai 15.2.2014 - Nina From, PS

Luottamustehtävä, jota toivoin, jonka sain, kun valintoja suoritettiin. Olen kiitollinen. Olen ollut kiinnostunut lasten ja nuorten asioista, joten aika luontevaa on olla mukana tämäntyyppisessä toiminnassa ja päätöksenteossa. Ja toki sitenkin, että omat tyttäreni ovat 17- ja 19-vuotiaita, joten varhaiskasvatukselliset ja koulutukselliset sekä opiskeluun liittyvät asiat ovat olleet aika pitkään lähellä sydäntäni. Sitä paitsi, koulutus takaa paremman tulevaisuuden.  

Faktaa lautakunnan perusasioita

Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta päättää suomenkielistä päivähoitoa, perus- ja lukio-opetusta sekä koululaisten aamu- ja iltapäivähoitoa koskevista asioista. Lautakunnan tehtävät ja ratkaisuvalta määrätään sivistystoimen lautakuntien ja johtokuntien johtosäännössä. Lautakunnassa on 13 jäsentä, joka koostuu eri puolueiden edustajista. Espoon perussuomalaisista lautakunnan jäseninä on sekä minä sekä Seppo Huhta. Henkilökohtaisena varajäsenenäni on Kaija Hietanen, Huhdan varajäsen on Toni Seppänen.

Kokouksia on ollut lähes kuukausittain. Seminaareja sekä koulutustilaisuuksia, vanhempien kuulemistilaisuuksia, tilajaoksen kanssa yhteisiä kokouksia sekä muita yhteisiä asioiden käsittelykokouksia on ollut runsaasti vuoden aikana.

Eräs seminaari oli erityisen antoisa monin tavoin. Paikalla oli satakunta opetusalan ammattilaista eri kouluista (Espoo ja Kauniainen), virkamiehiä ja päättäjiä. Kuultiin esityksiä, saatiin tietoa yleisellä tasolla tavoitteista ja toteutumista sekä käytiin keskustelua arjenkin asioista. Mitä siellä kouluissa on hyvää, mitä tarvittaisiin lisää. Pääpiirteittäin asiat ovat meillä Suomessa ja Espoossa hyvin. Espoossa halutaan pitää hyvää koulutuksellista tasoa yllä kaikin keinoin. Nimenomaan nuorissamme on tulevaisuus ja koulutus ovat lähes kaiken onnistumisen, menestymisen tae sekä elämän perusta, joka on tärkeää tehdä kunnolla. Koulu on oppilaan työpaikka, jos näin asian voi ilmaista. Listaan alle asioita, joita tuli esille, joista keskusteltiin, jotka olivat hyvässä tai heikossa kunnossa:

-          kouluavustajat: tarvitaan lisää, erityisen tärkeä resurssi, tarvitaan lisää!        

-          laitoshoitajat: ovat tarpeellisia, tarvitaan takaisin!

-          monikielisyys ja sen tuomat vaatimukset: kustannustekijä, johon pitäisi pureutua siten, että olisi kaikille järkevämpää sekä kustannustehokasta. Pitää ilman muuta hoitaa.

-          kulttuurierot: pitää voida avoimesti keskustella ja löytää järkevät keinot ratkaista haasteet.

-          erityisoppilaat ja heidän tarpeensa: tulee huomioida yksilöllisyys sekä löytää parhaat keinot saada tälle ryhmälle asiat oikein mitoitetuksi. Tarvitaan lisää resursseja.

-          kouluhenkilökunnan vastuu ja valta: rehtorin osalta vastuu on joissain tapauksissa kummallisesti määritelty. Pitää voida käsitellä valta ja vastuuasiat uudestaan kohta kohdalta.

-          kiusaaminen: nollatoleranssi! Tähän on entistä enemmän puututtava ja löydettävä koulukohtaiset keinot hoitaa asia tavoitteen edellyttämälle tasolle.

-          puuttuminen: varhainen puuttuminen tärkeää. Resurssiongelmaa.

-          isot luokkakoot: haittaavat opettamista ja oppimista.

-          terveydelliset haitat sekä henkilökunnan että oppilaiden osalta: kertakaikkinen ongelma, johon pitää löytyä nopeammin ratkaisut. Pitää uskoa, kun kerrotaan, että koulussa saattaa olla sisäilmaongelma: nopea reagointi, tutkiminen sekä toimenpiteet!

-          väistötilojen aiheuttamat haasteet (jotka eivät aina ole negatiivisia kaikkien mielestä): oppilaat ja opettajat eivät aina näe tässä mörköä. Päinvastoin, saattaa olla kiva tai positiivistakin muutos, joka tulee väistämättä eteen väistötilanteiden kohtaamisissa. Pääasia on, että epäterveellisistä tiloista päästään mahdollisimman pian pois! Se on kaikkien etu!

-          terveys on tärkein: ihan kaikille, ihan ykkösasia!

-          koulutus on ensiarvoista: tätä ei kiistä kukaan ja halu on nimenomaan säilyttää erittäin hyvä koulutuksellinen ja opetuksellinen taso. Sekä opettajien ammattitaidon ja opettamisen kyky että oppilaiden halu ja motivaatio oppia tulee olla ykkösasia.

Lautakunnan kokouksissa kohtuuttoman paljon on mennyt aikaa päiväkotien sekä koulujen huonoon kuntoon liittyvien asioiden käsittelyssä. On saatu tilannekatsauksia, selvityksiä, kuultu vaihtoehdoista, kustannuksista, väistötilavaihtoehdoista sekä muista sisäilmaongelmiin liittyvissä asioista. Kuitenkin pääpaino pitäisi olla siinä, että tilat eivät ole se puhutteleva asia, vaan varhaiskasvatuksen sekä opetukseen liittyvä päätöksenteko, valmistelu ja asioiden käsittely sekä päätöksenteko.

On ollut järkyttävää saada ymmärrys siitä, miten huonosti rakennukset on tehty, miten huonosti rakennuksia on pidetty ja miten huonoksi rakennukset ovat päässeet ja niitä on paljon, liikaa. Säästö yhdestä päästä ei välttämättä ole sitten säästöä pidemmällä tähtäimellä. Rakennuksia tulisi myös huoltaa säännöllisesti. Pitäisi olla henkilökuntaa, joka huolehtisi ihan päivittäisistä ko. rakennukseen liittyvistä huolto sekä ylläpitotoiminnoista. Joka kouluun ja rakennukseen tarvitaan talonmies. Eikä vika ole aina rakentajassa tai suunnittelijassa. On kyse myös valvonnasta ja vastuusta. Yhtä tahoa ei pidä syyttää, on otettava opiksi ne asiat, jotka ovat menneet pieleen ja korjattava toimintaa.

Opetus- ja varhaislautakuntasopimus, valtuustosopimus

Kokoukseen liittyvät esitysasiat ovat kaikkien nähtävissä espoo.fi sivuilla. Samoin päätöksiin liittyvät, tiedotukselliset asiat. Uutena sivuille on laitettu Opetus- ja varhaislautakuntasopimus, jota työstettiin koko viime syksyn. Se syntyi valtuustosopimuksen ohella, hitaasti, mutta varmasti. Otin kantaa jokaiseen versioon, sain läpi ajatuksia, lisäyksiä sekä muutoksia, jotka koin tärkeäksi lisäksi. Tammikuun kokouksessa ilmoitin, että osaltani sopimus on hyväksytty. Ehdotin puheenjohtajalle, että sen voisi lisätä espoo.fi sivuille, jotta kaikilla olisi mahdollisuus nähdä sopimus ja sen sisältämät erittäin hyvät asiat, tavoitteet ja toimenpide-ehdotukset. Hän piti ehdotustani hyvänä, joten sopimus on nyt laitettu sivustolle. Avoimuus on mielestäni tärkeää ja antaa mahdollisuuden edistää yhteisiä asioita. Tietoa ei pidä pimittää vaan sitä tulee jakaa.

Itse olen aktiivisesti osallistunut jokaiseen kokoukseen (pl. yksi kokous) viime vuonna. Samoin olen pääsääntöisesti ollut kaikissa kokous- ja koulutustilaisuuksissa sekä seminaareissa, jotka ovat liittyneet ko. lautakuntatyöhön. Olen myös käynyt jonkin verran tutustumassa Espoon yrittäjiin sekä yhteisöihin, jotka tekevät suoraan tai osin yhteistyötä kaupungin kanssa. Oppiminen itsessään sekä verkostoituminen ja sitä kautta tiedon lisääminen on mielestäni erityisen tärkeää.

Äänestyksiä on ollut viime vuonna muutama. Mm. Tapiolan väistöön liittyvä äänestys oli todella tiukka tuloksen kannalta. Itse äänestin tasavertaisuuden puolesta. Meillä on alueellamme paljon rakennuksia, jotka eivät ole hyvässä kunnossa. Näin ollen meidän tulee taata alueellinen tasavertaisuus. Aina ei voi voittaa, eli tällä kertaa kuuluin niiden joukkoon, jotka hävisivät tässä. Siitä syntyi sitten mm. Länsiväylään kirjoitus (kommentti), jossa asiaa kritisoitiin. Ko. kirjoituksessa otettiin kantaa säästöihin, tasavertaisuuteen, sekä siihen, että tämä case oli erityisen haastava ja siinä oli mukana myös kaupunginhallitus, joka siis päätti, että tulevien väistötilaratkaisujen tulee olla alueellisesti tasa-arvoisia. Joskus voi tulla tehtyä virheitä. Niistä pitää sitten ottaa oppia.

Olen saanut erittäin hyvän kuvan virkamiehistä, jotka lautakuntaan tuovat päätösesityksiä taustaselvityksineen sekä perusteluineen. Todella paljon työtä ovat tehneet, päätöksiä on voitu tehdä. Jotkut asiat ovat toki herättäneet enemmän keskustelua ja kyselyitä kuin toiset, aktiivista keskustelua on kuitenkin ollut joka kokouksessa. Olemme voineet lautakunnan jäseninä olla eri mieltä asioista, mutta henki on ollut hyvä ja eteenpäin on päästy. Itse kysyn paljon.

Yhteydenottoja on tullut kuntalaisilta, liittyen pääsääntöisesti koulujen väistöasioihin. Ne ovat kyllä haasteellisia sitten saada nopealla aikavälillä selvitettyä, mutta eteenpäin on asioita laitettu ja vastauksia annettu. Osa keskusteluista on pyritty ohjaamaan puheenjohtajan kautta, osa suoraan. Riippuu tilanteesta. Kysyjälle pitää kuitenkin vastata. Joskus kysyjälle on kerrottava, etten tiedä, mutta selvitän.

Omia nettisivuja pyrin pitämään yllä tämän lautakunnan asioiden suhteen hyvinkin. Uutiset –otsikon alle pyrin laittamaan tiedotteita sekä asioita, jotka tähän mielestäni sopivat. Niin pian, kuin tietoa tulee tai ehdin päivittämään. Mielelläni otan vastaan myös palautetta ja ehdotuksia, liittyvätpä asiat näihin tai muuhun, joihin voisin ottaa kantaa ja pyrkiä vaikuttamaan tai hakea henkilön tai kohteen, joka asiaan voi tarttua.

Kiitän lautakuntaa ja sen kaikkia jäseniä viime vuodesta. Kiitän virkamiehiä sekä esittelijöitä. Kiitän aktiivisia vanhempia. Kiitän myös mediaa, joka aika ajoin nostaa kipeitäkin asioita esille. Avoimuus ja yhteisen tekemisen meininki mahdollistaa paremman tulevaisuuden, osaltaan. Pidetään hyvä henki yllä jatkossakin. Ollaan eri mieltä asioista, jos syytä on ja pyritään kompromisseihin. Parempiin päätöksiin.

Nina From

Lautakuntasopimus: espoo.fi Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta sivustolta.

Timo Soinin päätös pitää!

Maanantai 23.12.2013 - Nina From

On hieno asia, että meillä on johtajana mies, joka istuu sanojensa takana. Timo Soini on omassa blogissaan tänään 23.12.2013 ilmoittanut suomalaisille, ettei aio lähteä ehdokkaaksi EU-vaaleihin kevään 2014 osalta. Näin hän ilmoitti jo viime kesänä, Joensuun puoluekokouksessa. Tätä päätöstä toivoimme silloin ja se tuli niin. Tätä päätöstä uudelleenharkinnan jälkeen odotimme nyt ja se tuli kuin tilattuna.

Kuten Timo Soini puoluekokouksessa totesi, kuten myös blogissaan: ” Viime EU- vaaleissa vein puolueemme Eurooppaan. Olemme Suomen tunnetuin puolue maailmalla. Tehtäväni on johtaa Perussuomalaiset hallituspuolueeksi. Se ei onnistu Brysselistä käsin. Puheenjohtaja vastaa itsestään ja puolueestaan 24/7. Joka hetki. Tämän kokoista ja painoista puoluetta on johdettava Suomesta. Puhumalla suomea suomalaisille.” Sekä näin: ” Olisin voinut lähteä, olisin saanut lähteä, mutta päätin jäädä”. Eli todella moni taho olisi halunnut Timon lähtevän EU-vaaleihin, koska tiedämme, että hän olisi läpi päässyt ja Suomen etuja parhaalla mahdollisella tavalla ja osaamisella ajanut.

Mutta.

Nyt on aika joka ikisen suomalaisen keskittyä etsimään ja löytämään Suomen etuja parhaiten EU:ssa ajava ehdokas. Siitä erinomaisesta joukosta se henkilö, joka siihen omasta mielestään parhaiten sopii. Kevään vaaleissa perussuomalaisilla on eurokriittisyyden monopoli. Kriittisyys liittovaltiolle ja kriittisyys tukipaketeille! Nämä ovat PS:n ehdottomat kannat. Lisäksi on saatava paremmat neuvottelijat kentälle. Eli sellaiset henkilöt, jotka pitävät Suomen etuja ykkösenä. Jotka kuitenkin osaavat neuvotella ja tehdä kompromisseja ja sopia asioista, jotta meidän nettomaksajan roolimme kääntyy saajaksi. Vähintäänkin nettomaksajan rooli loppuu eli nollaantuu. En usko, että hetkessä asiat muuttuvat. On niin monta tekijää vaikuttamassa. Mutta itse kukin voi vaikuttaa äänestämällä.

Pois siis ajatus siitä, että protestoin, enkä äänestä. Sillä asenteella ei menestytä.

Keskitytään nyt siis ensin EU-vaaleihin. Eduskuntavaalit ovat vasta huhtikuussa 2015.

Eli vielä kerran: ”On jauhettava ja jauhettava sitä viestiä, että äänestämättä jättäminen on kannanotto nykyisen menon puolesta eikä sitä vastaan!”, kirjoittaa Matti Putkonen viimeisimmässä Perussuomalaiset -lehdessä.

On hyvä hiljentyä pikku hiljaa Joulun viettoon, rauhallisin mielin. Toivotan siis kaikille tasapuolisesti miellyttävää joulunaikaa.

Nina From

Espoon Perussuomalaiset ry:n uudet toimitilat Espoossa, Leppävaarassa

Lauantai 31.8.2013 - Nina From, PS

Hallitus on pitkään miettinyt, missä jatkossa voisi pitää kokouksia ja säilyttää Espoon PS:n tavaroita ja tarvikkeita, kuten PS telttoja sekä muuta markkinoilla ja tapahtumissa jaettavaa tavaraa. Olemme kokoustaneet aiemmin Valtuustotalossa, joka on tietysti tilana toiminut hyvin.

Tärkein asia on kuitenkin se, että missä kohtaamme ihmisiä, kuntalaisia! Nyt meille tulee tilat, joihin voimme pyytää kuntalaisia käymään, meitä voi tavata tiettyinä ajankohtina, juoda kupposen kahvia ja saada materiaalia toiminnastamme ja jatkossa saamme myös PS Espoo –merkkisiä tuotteita myyntiin, joita sitten siellä on nähtävissä ja ostettavissa (omakustannushintaan toki).

Tilaisuuksista ilmoitamme toki tuonnempana, kun tilat ovat valmiit ja päivämäärät sekä paikallaolijat sovittu. Ilmoituksia tulee sekä espoonperussuomalaiset.fi sivulle että facebookista löytyvälle Espoon Perussuomalaiset ry:n avoimille sivuille. Käypä muuten tykkäämässä.

Tilat sijaitsevat kohtuullisen julkisen liikennevälineistön lähettyvillä, jolloin haaste ei pitäisi olla se, ettei millään pääse paikalle. Osoite on Timpurinkuja 1.

Mitä tapahtuukaan 12.9.? Silloin on luvassa koko kansan juhlat, Leppävaaranraitilla, kävelykadun ja Timpurinkujan risteysalueella (terveyskeskuksesta yksi kortteli pohjoiseen päin), ja paikalle saapuu mm. puolueen puheenjohtaja ja kansanedustaja Timo Soini, kansanedustaja Arja Juvonen, piirin puheenjohtaja Pekka M. Sinisalo, PS-Nuorten puheenjohtaja Simon Elo, Perussuomalaisten kaupunginvaltuutettuja sekä varmistuneita eurovaaliehdokkaita. Juhlat kävelykadulla alkavat klo 16. Tilaisuudessa on tarjolla mm. jauhelihakeitot soppatykistä. Lämpimästi tervetuloa!

Pidimme talkoot, joissa oli mukavasti meidän väkeä, 7.8.2013. Tässä kirjoituksessa on mukana muutamia kuvia, millainen tila oli niin sanotusti ennen. Kuvia niin sanotusti jälkeen tulee sitten, kun olemme saaneet tilat oikeasti edustuskelpoiseen kuntoon. Matkan varrelle mahtuu tietysti paljon yhteistä suunnittelua, maalausta, verhojen ostamista, pöytien (käytetyt) hakemista, tuolien ostamista sekä laitteiden hankintaa ja sisustamista. Pienellä budjetilla olemme liikkeellä, joten luxusta ei toki ole odotettavissa, mutta kelpo tilat kuitenkin ihmisten kohtaamiselle.

Tutustutaan, kehitetään Espoon yhteisiä asioita ja toimitaan sitten paremman Espoon puolesta.

Yhteistyöllä tulosta!

Syksyisin terveisin,

Nina From

PS Espoo

Lautakuntatyöskentelyn alun kokemuksia

Sunnuntai 10.3.2013 - Nina From, PS

Lautakuntatyöskentelyn alun kokemuksia

Lautakuntatyökin on alkanut vauhdikkaasti. On runsaasti koulutuksia, seminaareja ja tilaisuuksia, joissa saa tietoa, tutustuu uusiin ihmisiin, eri toimijoihin, eri puolueiden edustajiin, kunnan työntekijöihin sekä tapoihin toimia. Aika menee hurjaa vauhtia, päivätyön jälkeen kokouksiin, kokouksista omiin askareisiin, perheen, liikunnan, koiruuksien, kodinhuollon töihin ja touhuihin. Iltaisin viestien lukemista ja vastaamista, kannanottoja, yleisten, suomalaisia koskettavien tarinoiden ja uutisten seuraamista eri välineillä. Blogailua, viestintää, kirjauksia ja esityslistojen ja raporttien lukemista. Ja sitten koittaa kokous.

Oli hieno tunne olla keskiviikkona, 27.2.2013, ensimmäistä kertaa Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan kokouksessa. Oli koneet, kasa papereita, infolehtiä, nimikyltit paikallaan ja joukko uusia ihmisiä, joihin sai tutustua. Esittelykierros. Koneet auki. Agenda esiin sekä asiat, joita käytiin läpi, kyseltiin, pyydettiin tarkennuksia, ehdotettiin ja päätettiin. Vaikka kokous kesti pitkään, se oli antoisa. Puheenjohtajan tapasin ensimmäistä kertaa livenä (Sanna Lauslahti) ja olin erittäin tyytyväinen hänen hyvään tapaansa johtaa kokousta. Mainiota.

Tämä matka jatkuu neljä vuotta. Sitten on taasen kunnallisvaalit ja lautakuntapaikat ovat jaossa. Sitä ennen ovat Eurovaalit ja Eduskuntavaalit. Tämä vuosihan on vaaliton. Saa keskittyä luottamustehtävien hoitamiseen, kokemuksen kartuttamiseen sekä vaikuttaa asioihin uusista ”kulmista”.

Ensimmäisen kokouksen päätöksiä:

Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta valitsi jäsenet koulujen ja lukioiden johtokuntiin toimikaudeksi 2013-2016 sekä hyväksyi muutoksitta suomenkielisen opetuksen ja varhaiskasvatuksen tulosyksiköiden käyttösuunnitelmat vuosille 2013. Lisäksi lautakunta käsitteli muun muassa seuraavia asioita:

7. Ruotsinkielisen kielikylpyluokan perustaminen Westendinpuiston kouluun

Lautakunta päätti, että Westendinpuiston kouluun perustetaan lukuvuodeksi 2013–2014 ruotsinkielisen kielikylpyopetuksen ensimmäinen luokka, vaikka sen oppilasmäärä jäisi alle 18. Westendinpuiston kouluun hakee nyt ruotsinkieliseen kielikylpyopetukseen 15 valintakriteerit täyttävää hakijaa.

9. Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan kokousaikataulu vuonna 2013

Kokouksia on lähes joka kuukausi. Tarkemmat tiedot aikatauluista, esityslistoista, pöytäkirjoista sekä päätöksistä löytyy espoo.fi –sivuilta: Espoon kaupunki: päätöksenteko: Opetus- ja varhaislautakunta.

11. Avustus Helsingin erilaiset oppijat ry:lle

Lautakunnalle esitetään päätettäväksi, että se myöntää Helsingin seudun erilaiset oppijat ry:lle 10 000 € avustuksen vuodelle 2013. Helsingin seudun erilaiset oppijat ry (HERO) toimii oppimisvaikeuksisten henkilöiden tukena pääkaupunkiseudulla. Yhdistys toimii yksittäisten henkilöiden tukena ja apuna sekä ammattilaisten koulutus- ja ohjauskeskuksena.

Lyhyesti vielä lautakunnasta:

Lautakunnassa on 13 jäsentä. Jokaisella on myös henkilökohtainen varajäsen. Espoon Perussuomalaisista jäseninä lautakunnassa on kaksi henkilöä (allekirjoittanut ja Huhta) ja kaksi varaa (Enemark ja Seppänen).

Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta päättää suomenkielistä päivähoitoa, perus- ja lukio-opetusta sekä koululaisten aamu- ja iltapäivähoitoa koskevista asioista. Lautakunnan tehtävät ja ratkaisuvalta määrätään sivistystoimen lautakuntien ja johtokuntien johtosäännöissä.  

Varhaiskasvatusjaosto:

Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnalla on varhaiskasvatusjaosto. Jaostossa on 13 jäsentä ja jokaisella on myös siellä henkilökohtainen varajäsen. Jaoston jäsenet ja varajäsenet valitsee valtuusto. Tässä jaostossa meillä on eri jäsenet kuin yllämainitut (tietoa lautakuntapaikkojen haltijoista löytyy taasen espoo.fi –sivuilta sekä espoonperussuomalaiset.fi –sivuilta). Joitain nimimuutoksia on saattanut tulla, joten osa nimistä voi muuttua vielä.

Varhaiskasvatusjaoston tehtävät

tehdä opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnalle ehdotuksia ja esityksiä tehtäväalueensa painopisteistä, palveluiden tasavertaisesta saatavuudesta ja palvelutasosta

tehdä opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnalle ehdotuksia ja esityksiä tehtäväalueensa kehittämisestä seurata palveluiden laatua ja huolehtia yhteistyöstä eri palvelutuottajien kanssa

Näillä luottamustehtävillä on merkittävä rooli Espoolaisten lasten ja nuorten sekä tietysti perheiden elämässä. On monia asioita, joita tuodaan esityslistalle, päätettäväksi. On mahdollisuus vaikuttaa asioihin, kuten mainitsinkin jo aiemmin.

Olen äärimmäisen kiinnostunut tekemään entistä parempia päätöksiä kasvavan ja kuitenkin hyväkuntoisen Espoon puolesta. Jos sinulla on ideoita ja ajatuksia, joita haluat vietävän eteenpäin, haluat olla mukana vaikuttamassa, ehdottamassa ja muuttamassa asioita, ole yhteydessä. Äänestämällä aina vaaleissa, antamalla ehdotuksia, kysymällä ja kyseenalaistamalla on mahdollisuus vaikuttaa, jokaisella kuntalaisellamme.

Yhteistyö tuottaa parempaa meille kaikille.

Maaliskuisin terveisin,

Nina From

Ei uudenvuodenlupauksia

Perjantai 28.12.2012 - Nina From, PS

On ollut monesti mielessä, mutta jostain syystä en ole tehnyt uudenvuodenlupauksia. Ilmeisesti se johtuu siitä, että olen tietyissä asioissa jokseenkin periaatteellinen. Kun ei, niin ei. Muutamia ei kiitos –asioita minulla on, joista voin mainita myös mm. vedonlyönnin, bengi-hypyn ja laudalla laskettelun. En pitäisi itseäni kuitenkaan kovin turvallisuushakuisena tai pelokkaana, koska harrastin mm. 9 vuotta judoa ja sukellan. Nehän eivät kovin riskittömiä harrastuksia ole.

Iltalehti.fi:ssä julkaistun tutkimuksen mukaan mahdollisuus lupauksen onnistumiseen on heikko. Ko. tutkimukseen osallistuneista 52 % uskoi pystyvänsä pitämään lupauksensa, mutta 12% onnistui tavoitteissaan. Tämän tutkimuksen mukaan vaikeimmin toteutettavat lupaukset ovat: tupakoinnin lopettaminen, laihdutus ja kunnon kohottaminen. Tämä tutkimustulos kuitenkin todentaa mielestäni sen, että kannattaa yrittää, jos halua on muuttaa asioita omassa elämässään ja elintavoissaan. 12 % on kuitenkin enemmän kuin 0%. Jokainen toteutettu entistä parempi asia on minusta hyvä suoritus.

Talouselämä.fi:n artikkelista otteita:

Miksi lupauksen pitäminen on niin vaikeaa? Mikä avuksi, jos edellisenkään vuoden lupaukset eivät pitäneet? Syitä on monia. Teemme asioita paljon tiedostamatta, tavat istuvat sitkeästi ja muutos on vaikeaa. Nykypäivän kiireinen elämänrytmi ja jatkuva ympäristöstä tulevien ärsykkeiden hallinta kuluttaa paljon keskittymiskykymme energiaa. Tahdonvoiman lisäksi vaatii paljon voimavaroja, joita tiukan työtahdin tai muun kuormituksen jälkeen ei välttämättä ole riittävästi (Terveystalon työterveyspsykologi Antti Kauppi).

Ravitsemusterapeutti Anette Palssa vahvistaa painonpudottamiseen liittyvät haasteet. Painonpudotuksen onnistumisen esteet liittyvät usein elämänhallintaan. Jos töitä tehdään 12 tuntia, nukutaan 6 tuntia ja loppuaika kuskataan lapsia harrastuksiin, ei enää riitä voimia keskittyä omaan kehoon ja tuntemuksiin.

Elämäntapamuutoksiin on varattava riittävästi aikaa, sillä pahatkin tavat kiinnittyvät arjen kokonaisuuteen, jossa asioita on helppo toistaa tuttuun tapaan tarkemmin ajattelematta.

Useimmiten meillä on liian positiivinen kuva siitä kuinka paljon voimme saavuttaa. Uudenvuodenlupausten toteuttamisessa auttaa jos osaa varautua myös vaikeisiin hetkiin ja ennakoida tilanteita, jolloin on erityisen altis antamaan periksi, Kauppi sanoo.

5 vinkkiä tavoitteiden toteuttamiseksi

1. Laadi tavoitteesi realistisesti ja aseta itsellesi myös välitavoitteita.
2. Kerro tavoitteesi lähipiirillesi avoimesti, ystävien sosiaalinen tuki on tärkeä.
3. Älä yliarvioi omia voimiasi  ­– varaudu matkalla kohtaaviin vaikeuksiin niin selviät helpommalla.
4. Tunnista etukäteen tilanteet, jolloin tahdonvoimasi on koetuksella ja suunnittele miten selviät niistä.
5. Pohdi ennen muutospäätöksen tekemistä onko elämäntilanteessasi kuormitustekijöitä, jotka vaatisivat käsittelyä.

Minusta on tärkeintä löytää elämäänsä balanssi. Pyrkiä hyvään oloon, liikkumalla säännöllisesti, syömällä usein ja vähän kerrallaan, nukkumalla riittävästi, tapaamalla sukulaisia, ystäviä sopivissa määrin sekä olemaan heihin yhteydessä muutoinkin, kuin tapaamalla. Tapaamiset tai niiden yrittämiset ovat nimittäin nykypäivänä enenevässä määrin stressin paikka. Itsellä ja muilla tutuillani on niin paljon kaikkea, että ainakaan yhteydenpidosta ei pidä tehdä ongelmaa. Hyvät ystävät säilyvät hautaan saakka, tuttavia ja tuttuja tulee ja menee vuosien varrella.

Minusta kannattaa myös vähentää, tai jopa välttää päihteiden käyttöä. Itse olen tullut siihen tulokseen, että ilman kemiallisia aineita aivoihin ja kroppaan on mukavampi olla ja elää. Mutta jokainen tyylillään. En toki väitä olevani täydellinen tai pyhimys, mutta näin ajattelen, tänäänkin.

Kävin toissapäivänä hiihtämässä Puolarmetsässä perinteistä murtsikkaa. Matkassa oli 10 vuotta vanhat sukset, 20 vuotta vanhat toppahousut ja muutoinkin releet, jotka eivät koreudellaan häikäise. Sopiva hiki tuli, kun osasi ottaa hiihdon rauhallisesti. Sepä on vaatinut minulta vuosien harjoitusta, että ei tarvitse kilpailla eikä hiihtää veren maku suussa, vaan voi vain suksia. Omaan tahtiin. Asenne ratkaisee.

Minusta oli myös hienoa, kun menimme Jouluaattona sukulaisperheeseen ja siellä todettiin: mies lähti juuri sammuttamaan paloa. Eli hän on harrastanut vuosia ”vapaapalokuntalaisuutta”. Valmius on oltava silloinkin, kun olisi oma tilanne se, että ei juuri nyt sopisi. Ja toisten auttaminen hädässä, jopa itsensä vaarantamisen uhalla. Kunnioitettavaa.

Ko. harrastuksesta löytyy googlettamalla runsaasti tietoa, jospa vaikka Sinua kiinnostaisi uusi harrastus jatkossa?

Eli pidetään itsestä ja toisista huolta jatkossakin. Eikös siinä ole hyvä tavoite, ilman tarkempaa lupausta, ilman määräaikoja?

Mainiota loppuvuotta, lupauksilla tai ilman, toivottaa Sinulle,

Nina From

Ruuhkamaksut -vihreä teko?

Sunnuntai 21.10.2012 - Nina From, PS

Autoilijan rangaistus nro x. No toki on niin, että veroja pitää maksaa ja verotus on hyvää, jos se on oikeudenmukaista.

Autoilijan maksamia veroja on mm: autovero (kertaluontoinen), ajoneuvovero (rekisteröinnin yhteydessä maksettava vero, sis. alv), valmistevero (polttoainevero, sis. alv, sis. käyttövoimavero). EU:n ulkopuolelta tuotavasta ajoneuvosta on maksettava autoveron lisäksi tulli ja maahantuonnin alv. Kaasuautoilu on ensi vuonna kalliimpaa, kun maa- ja biokaasuautoille tulee käyttövoimavero.

Tämän lisäksi autoilun osalta maksetaan mm. vakuutukset, huollot, katsastukset sekä mahdollisista onnettomuuksista aiheutuvat lisämaksut.

Tämän vuoden huhtikuussa nousi autovero. Tavoite oli kasvattaa valtion verotuloja, mutta myös kannustaa ostamaan päästöltään pieniä autoja. Miten kävi?  Myyntiluvut näyttävät siltä, että mitä todennäköisimmin valtio tänä vuonna menettää autoverotuloja – ja merkittävältä osaltaan juuri veronkorotuksen vuoksi. Ensi vuonna nousee ainakin ajoneuvoveron perusarvo.

Juomisen haitat ovat viisinkertaistuneet Suomessa vuodesta 1990. Erityisen suuri muutos on ollut naisten alkoholin käytössä. Menetettyjen elinvuosien määrä kasvoi naisilla 80%:a, kun miesten vastaava luku oli 25%:a.Tutkimushankkeen johtajan, terveyspolitiikan professorin Ilkka Vohlosen mukaan naisten alkoholinkäyttö on lisännyt muun muassa lasten huostaanottoja. Sunnuntaisuomalainen kertoo, että dramaattinen käänne suomalaisten juomisessa tapahtui vuoden 2004 alkoholiveron keventämisen myötä. Uusi verotuspolitiikka toi valtiolle lisätuloja miljardi euroa. Samaan aikaan lisääntyneet alkoholihaitat aiheuttivat kuitenkin kunnille kahdeksan miljardin lisälaskun.

Sitten niistä ruuhkamaksuista

Onko joku laskelma olemassa siitä, että paljonko tulisivat maksamaan laitteet, softat, ohjeistukset sekä liikenteeseen tehtävät mahdolliset muutosjärjestelyt? Kuka maksaa? Mikä on investointien takaisinmaksuaika?

Lisääkö tämä ruuhkia entisestään? Tuleeko mahdollisia hiukkaspäästöjä enemmän kuin tällä hetkellä?

Lisääntyykö autossa käytetty aika päivän pituutta: koti-lasten vienti tarhaan –työpäivä -lasten haku tarhasta? Tuleeko tästä perheille haaste ajankäytön suhteen? Ovatko lapset esim. päivähoidossa tämän lisääntyneen ajan vuoksi pidempään?

Mitä esim. pienituloisilta jää tämän maksun vuoksi ostamatta: ruokaa, harrastusmaksuja, vaatteita…?

Entäpä Helsingin kaupat, ravintolat, palvelut yms.? Voidaanko sanoa, että kauppa kannattaa, jos ostava väki vähenee?

Miten mahtaa käydä Helsingin kaupungissa asuville, nousevatko yhtiövastikkeet, jos kaupat ja palvelut laittavat lapun luukulle? Vuokratuloilla rahoitetaan monien talonyhtiön kuluja, eikö vain? Jääkö ihmisiä taas työttömäksi, kun ei ole riittävästi asiakkaita?

Valtion tukema kulttuuri Helsingissä: käydäänkö oopperassa, baletissa, museoissa enemmän vai vähemmän jatkossa? Tosin, sanotaan, että kulttuuri kuuluu kaikille, mutta tuesta huolimatta lippujen hinnat ovat monen ulottumattomissa, joten eipä se ainakaan mitään nykyisestä muuta. Salit ovat osin entistä tyhjempiä, oletan. Ei ole mukavaa työtä tekeville ammattilaisille esiintyä vähäiselle yleisölle. Vaikuttanee myös heidän työllisyystilanteeseensa.

Miten mahtaa käydä kaupungin pysäköintimaksuista saatavalle tulolle? Entä yrittäjille, jotka toimivat parkkibisneksessä? Entä siellä työskenteleville ihmisille, palveluille? Nytkin Helsingin parkkimaksut ovat niin korkeat, että hirvittää käydä keskustassa päiväsaikaan, saatikka illalla.

Entä yksityisyys? Onko sitä tai pitääkö sitä olla tai pitäisikö olla olematta? Entäpä laitteiston tekninen toimivuus tai toimimattomuus?

Minusta eriarvoisuus kasvaa. On ilman muuta selvää, että jos Espoolaisen työpaikka on Helsingissä, hän joutuu käyttämään autoa työnsä takia, joukkoliikenne ei nykyisellään ehkä tue julkisen liikenteen käytön mahdollisuutta, ehkä on lasten tarhaan viennin ja haun, koululaisen harrastuskyyditsemisen tai jonkin muun asian vuoksi oltava auto (halusi tai ei) yhtälö ei vaan toimi.

Minusta on syytä kehittää yhteistyötä lähikaupunkien välillä. On lisättävä joukkoliikenteen vuoroja, tehtävä monipuolisempia ajoreittejä sekä alennettava lippujen hintoja. On tehtävä joukkoliikenteen käyttö paremmaksi vaihtoehdoksi niille, jotka voivat käyttää tai vaihtoehtoisesti siirtyä käyttämään julkisia. Metro on yksi erinomainen investointi, Espoossa. Toivon, että sitä jatketaan niin pitkälle, kuin mahdollista. Samalla saadaan laajemmin rakennettua kipeästi kuntalaisten kaipaamia asuntoja, kauppoja, palveluita ja muita toimijoita ympärille.

Tässä muutama esimerkki siitä, ettei verojen nosto tai maksujen lisääminen ole yksilön tai yhteiskunnan edun mukaista. Päätöksenteko on suppealla näkökulmalla tehty ja toteutettu. Mikä tai missä onkaan PTS?

Jos ruuhkamaksut tulevat, en/emme lähde tämänkään vertaa Helsinkiin. En lähde ex-tempore tapaamaan ystäviäni ruokailun merkeissä, viettämään aikaa kahviloissa, shoppailemaan, ihailemaan Helsingin rantoja, syömään Kauppatorin lihapiirakkaa, harrastamaan taidetta (musiikki, tanssi yms.) eri muodoissaan. Valitsen jatkossa Espoon entistä useammin. Kyllä täällä tarjontaa ja vaihtoehtoja riittää, eri kaupunginosien tarjoomana. Eikä tarvitse välttämättä maksaa edes parkkimaksuja. Liikkumaan pääsee pääsääntöisesti ilman ruuhkia. Niin, miksi menisinkään jatkossa Helsinkiin?

Kuka pelkää Perussuomalaista?

Keskiviikko 10.10.2012 - Nina From, PS

Mikä pelottaa?  Mikä ärsyttää? Miksi juuri Perussuomalaiset ovat jatkuvan kritiikin kohteena?  

Soini on valittu maailman seitsemänneksi vaarallisimmaksi ihmiseksi. Perussuomalaiset kansanedustajat: mistä niitä oikein tuli? Mitä ne osaavat? Perussuomalaiset kuntien valtuustoihin: ”Muutos merkitsee sekä hankaluuksia että mahdollisuuksia”, ”riskikunnissa päätöksenteko puuroutuu: kyttäysmentaliteetti kasvaa ja valtuustokokoukset venyvät puoleenyöhön” (Kuntaliiton kehitysjohtaja Kaija Majoinen HS 8.10.). Hmm… ennustaja? Tietäjä? Pelokas? Miksi? Viimeisin tieto on, että youtubessa on pilaversio Perussuomalaisista. Miten heidät on valittu? Joku mainitsi ulkonäön perusteella. Onko kyseessä kenties missikisat vai miesmallikisat? Ei taida PS:n listoilla valitettavasti missejä olla …On runsas määrä suomalaisia perusihmisiä kylläkin.

Mitä ”vanhojen” puolueiden uudet kansanedustajat ovat osanneet? Entiset missit, urheilijat ja muut, julkkikset? Ovat varmasti oppineet, tehneet töitä, kuten kaikki, jotka on kansa on valinnut. Saaneet luottamuksen ja toteuttavat annettua luottamustehtävää.

Perussuomalaiset oppositiossa. Miksi? Koska Soini piti lupauksensa. Ei kääntänyt takkia. Oppositiossahan on myös entinen hallituspuolue, Keskusta, joka oli mukana touhukkaana neuvottelemassa EU:ssa, Kokoomuksen kanssa yhdessä. No mikä on opposition tehtävä? Ei varmaan myötäillä hallitusta. Ei varmaan olla samaa mieltä asioista ja päätöksistä. Vai ”räksyttäjiä”? Niin, media on nostanut monia opposition esille tuomia, kyseenalaistettuja asioita ansiokkaasti kansan luettavaksi. Ilman oppositiota emme tietäisi tätäkään vähää EU:n ja Suomen sopimuksista, ylipäätänsä asioista, joita kansan tulee tietää, josta tehdään päätöksiä, jotka vaikuttavat kaikkien meidän tulevaisuuteemme. Positiivisesti vai negatiivisesti? Jos olisi kristallipallo, niin tietäisi. Eipä taida kenelläkään olla?

Parhaansa varmasti kaikki tekee. Uskon niin.

Palaan vielä vaarallisuuteen vai vaikuttavuuteen.

”Der Spie­gel lu­ki Soi­nin Eu­roo­pan kym­me­nen vaa­ral­li­sim­man po­lii­ti­kon jouk­koon. Soi­ni pää­si sa­maan seu­raan muun muas­sa Ita­lian en­ti­sen pää­mi­nis­te­rin Sil­vio Ber­lus­co­nin ja Rans­kan ää­ri­oi­keis­to­lais­ta puo­luet­ta joh­ta­van Ma­ri­ne Le Pe­nin kans­sa. Ei­kä tä­mä ol­lut edes en­sim­mäi­nen ker­ta. Hei­nä­kuus­sa yh­dys­val­ta­lai­nen ta­lous­leh­ti Bu­si­ness In­si­der nos­ti Soi­nin maail­man­ta­lou­del­le vaa­ral­li­sim­pien ih­mis­ten lis­tal­la si­jal­le seit­se­män, Yh­dys­val­tain pre­si­den­tin Ba­rack Oba­man ja Eu­roo­pan kes­kus­pan­kin pää­joh­ta­jan Ma­rio Drag­hin vä­liin. Sa­mai­sel­la lis­tal­la kär­jes­sä ko­mei­le­vat Sak­san liit­to­kans­le­ri An­ge­la Mer­kel ja Rans­kan pre­si­dent­ti François Hol­lan­de.”

Het­ki­nen. Siis vii­den mil­joo­nan ih­mi­sen kan­sa­kun­nan op­po­si­tio­puo­lueen pu­heen­joh­ta­ja on Eu­roo­pan ja maail­man ta­lou­del­le vaa­ral­li­sim­pia ih­mi­siä? On­ko­han suh­teel­li­suu­den­ta­ju nyt jol­la­kul­la pet­tä­nyt.

Soi­nia on oi­keas­taan syy­tä on­ni­tel­la saa­vu­tuk­ses­ta. Soi­ni on maail­mal­la tun­ne­tum­pi kuin pre­si­dent­ti Sau­li Nii­nis­tö, jo­ka sen­tään pe­rus­tus­lain mu­kaan joh­taa Suo­men ul­ko­po­li­tiik­kaa, siis kan­sain­vä­li­siä suh­tei­ta.

Eh­kä oli­si kui­ten­kin ai­heel­lis­ta rau­hoi­tel­la muu­ta maail­maa: ei Soi­ni sen­tään ihan niin vaa­ral­li­nen ole. Vaa­ral­li­nen hän on kor­kein­taan muil­le Suo­men puo­lueil­le.” HS.fi 11.8.2012. Kir­joit­ta­ja on HS:n pää­kir­joi­tus­toi­mit­ta­ja, Juha Akkanen.

Pohdin seuraavaksi, onko kyseessä saamattomuus vai työn tekeminen.

PS: ”2400 pidettyä puhetta täysistunnoissa, aktiivinen valiokuntatyöskentely, 30 lakialoitetta, 195 talousarvioaloitetta, 4 keskustelualoitetta, 388 kirjallista kysymystä, 32 suullista kysymystä sekä laaja ja yksityiskohtainen vaihtoehtobudjetti, josta useat kohdat päätyivät hallituksen kehyslinjauksiin kertovat tehokkaasta sisäänajovuodesta ja aktiivisesta oppositiopolitiikasta. Perussuomalaisten aikaansaamattomuus ja osaamattomuus on vain ennen eduskuntavaaleja vastapuolelta luotu myytti, ja viimeistään nyt on aika tajuta, että tilastoluvut puhuvat aivan muuta.” Elokuu 2012.

Mitä Sinun mielestäsi mahtaa tapahtua, kun valtuustoon valitaan, ehkä, enemmän PS:a kuin viimeksi?

Nyt keskustellaan kiivaasti siitä, että Perussuomalaiset rynnistävät kuntien valtuustoon. No mitäs siitä tulee? Kuulemma kokoukset pitenevät ja vaikeutuvat. Emme ole yhteistyökykyisiä tai haluisia. Tai muutenkaan sitä tai tätä. Siis mitä? No emme varmasti ole samaa mieltä, kuin Kokoomus, kaikista asioista. Emme varmasti ole samaa mieltä, kuin SDP, kaikista asioista. Emme varmasti ole samaa mieltä, kuin RKP, kaikista asioista. Jne. Miksi pitäisi olla? Kansahan haluaa muutosta.

Kokoomuksella on Espoon valtuustossa enemmistö. Espoon kaupunginjohtaja on Kokoomuslainen. Kokoomus on hallituksessa, Kokoomuksella on pääministeri ja presidentti. Ja paljon muuta. Mihin suuntaan olemme menossa? Mitä mieltä Sinä olet?

Kansa haluaa muutosta! Se pelottaa. Ketä? Ei varmasti kansaa ainakaan. Tai osaa siitä. Perussuomalaiset haluavat kunnat kuntoon. Perussuomalaisella puolueella on hyvät arvot: www.perussuomalaiset.fi –sivuilta kannattaa lukea, mitä ne ovat. Suosittelen. Tykkään.

Meillä on kuntavaaliohjelma. Esim. Espoon Perussuomalaisilla on vielä omat kuntavaaliteemat. Niistä löytyy ihan niitä perusasioita, joita me ajamme, kuntalaisten eduksi.

”Ei niillä ole mitään vaihtoehtoja, rutisevat vaan”. Niinkö? Alla esimerkki erittäin merkittävästä kokonaisuudesta, budjetista, vaihtoehtosellaisesta, from PS:

”Perussuomalaiset on laatinut vaihtoehtobudjetin, joka puolueen mukaan edistää oikeudenmukaisuutta. Rikkaille tulisi uusi veroporras eli "Walhroos-vero" ja suursäätiöiden pääomatulot laitettaisiin verolle.

Eniten tuloja perussuomalaisten budjetti keräisi palauttamalla Kela-maksun yrityksille. Se toisi valtion kassaan 900 miljoonaa euroa. Perussuomalaiset jättäisi myös yhteisöveron nykyiselleen, mikä säätäisi 194 miljoonaa nykyhallituksen budjettiin verrattuna.

Perussuomalaiset puuttuisi myös verrattain kovalla kädellä rikkaiden verotukseen. Varallisuusvero palautettaisiin ja tuloveroon lisättäisiin uusi luokka. Yli 70 300 euroa vuodessa ansaitsevien marginaaliveroa korotettaisiin kahdella prosentilla 32 prosenttiin. Tämän tuloluokan yläpuolelle lisättäisiin uusi luokka: yli 100 000 euroa ansaitsevat. Heille vero olisi 36 prosenttia. Tätä perussuomalaiset kutsuu "Wahlroos-veroksi". Rikkaiden verotuksen kiristäminen ja varallisuusveron palautus toisivat varjobudjettiin 275 miljoonaa euroa lisää.

Yritystoimintaa perussuomalaiset tukisi mahdollistamalla nykyistä suuremmat poistot ja tuet t&k-toiminnassa. Se maksaisi valtiolle 250 miljoonaa euroa. Liikenneyrityksiä tuettaisiin peruuttamalla polttonesteveron korotus. Energiaveroa perussuomalaiset laskisivat, mistä tulisi 175 miljoonan kulut.  Kotitalousvähennystä ei supistettaisi niin rajusti kuin hallitus ehdottaa. 

Kunnilta ei otettaisi pois

Menoja perussuomalaiset lisäisi erityisesti peruuttamalla kuntien valtionosuuksien heikennykset. Se maksaisi puolueen laskujen mukaan liki 450 miljoonaa. Myös maa- ja metsätalous saisi perussuomalaisilta liki 115 miljoonaa. Asumistukea perussuomalaiset korottaisivat 45 miljoonalla ja lapsiperheiden köyhyyttä torjuttaisiin 115 miljoonalla. Sotaveteraanit saisivat puolueelta 33 miljoonaa lisää. Menopuolta kasvattaisi myös koulutus, johon perussuomalaiset panostaisi liki 55 miljoonaa nykyhallitusta enemmän. Tästä 20 miljoonaa suunnattaisiin yleissivistävään koulutukseen.

Työ- ja elinkeinoministeriön kautta yrityksille ja maahanmuuttoon meneviä tukia leikattaisiin 140 miljoonalla. Kehitysavusta puolueen leikkuri veisi 250 miljoonaa.

Perussuomalaisten varjobudjetin pohjana on ollut hallituksen budjetti. Velanottoa varjobudjetti ei vähentäisi.”  taloussanomat.fi 19.10.2011

Pelottaako? Tämäkö ihan normaalin kahden teini-ikäisen tyttären, työssäkäyvän 45-vuotiaan naisen kirjoitus. Miksi? Miksei?

Mielenkiintoisia vaaleja odotellen.

Ai niin, ohessa kuva jauhelihakeiton tarjoajasta, Suvista. Lippulaivan edustalla lokakuussa. Pelottaako?

Mitä tarvitset, Espoon lapsi, nuori, lapsiperhe?

Keskiviikko 26.9.2012 - Nina From, PS

Olin tänään Espoon kulttuurikeskuksessa kuuntelemassa erittäin mielenkiintoista luentoa. Tilaisuus kuuluu Espoon designpääkaupunkivuoden Voi hyvin –luentosarjaan. Tupa oli täynnä, naisia, miehiä ja lapsia. Mahtavaa, asia kiinnostaa!

Luennoitsijana toimi lastenpsykiatri, tietokirjailija ja kouluttaja Raisa Cacciatore, jonka tavoite on haastaa vanhemmat, kasvattajat, kummit, mummit, vaarit ja muut miettimään, millaisia eväitä annamme tuleville sukupolville. Millaisia unelmia ja elämäntaitoja tarjoamme mielenterveyden kattauksessa? Mitä juuri minä voin tehdä lapsen elämää kannattelevana turvallisena aikuisena? Lupaus oli antaa tilaisuudessa yleisölle käytännön keinoja kasvatuksen kiperiin hetkiin: Mitä lapsi saa tehdä? Miten kohtaan raivarit? Voiko pettymyksistä selvitä? Kehunko liikaa? Mistä elämänilo kumpuaa?

Ja sitä sai, mitä oli tilattu. Ensinnäkin hän avasi luennon kertomalla kaksi toimenpidettä, jolla on todellista merkitystä Espoolaisille lapsille, nuorille ja perheille:

1. Yhteiskuntapolitiikka, vaikuttaminen: äänestäkää Espoolaiset ehdokasta, jonka koette ajavan teille tärkeitä asioita. Resursseja neuvolatoimintaan, ennaltaehkäisevään toimintaan, vanhemmuuden tukemiseen…

2. Vanhempien ohjaus, ”kasvatuskumppanuus”. Kun lapsi syntyy, samaan aikaan syntyy äitiys ja isyys, vanhemmuus. Missä sitä opitaan, miten osaa olla yhtäkkiä hyvä vanhempi? Vanhempien ohjaamiseen tarvitaan kunnallisten ja valtiollisten resurssien lisäämisen täydentämiseksi ihan tavallista avun antamista kaverilta kaverille, ystävältä ystävälle, miksei tuntemattomallekin, joka on tuskissaan huutavan vauvan kanssa vaikkapa kaupan kassalla: pitäisi maksaa, laittaa tavarat kasseihin ja vauva vaan huutaa. Apuja, opastusta ihan tavallisissa vanhemmuuden asioissa.

Hyvä kysymys oli se, kun sai ilmaista kokemuksensa nousemalla ylös tai jäämällä istumaan. Kysymys kuului: kuinka moni kokee, että on saanut hyvän lapsuuden ja monistaa samaa, hyvää kasvatusmallia omassa toiminnassaan, omille lapsilleen. Vain muutama yleisöstä nousi. Niin …mitä muut ovatkaan lapsuudessaan kokeneet? Hyvä asia on kuitenkin se, että antaa anteeksi, yrittää löytää omaan elämäänsä sopivat eväät ja muuttaa omaa toimintaansa pois sellaisesta, jonka on kokenut huonoksi, heikoksi tai jopa vaurioittavaksi. Ilman apua tämä ei aina onnistu, siksi kuntalaisen on tärkeää pyytää ja saada palvelua, kun on tarve.

Sitten tähän hyviä asioita, joita jokainen osaltaan voi pohtia: miten kohtaan lapsen, keskustelenko kännykän kanssa vapaa-ajalla, kun pitäisi kohdistaa huomio ja mielenkiinto lapseen? Miten kohtaan itseni: kun aamulla katson peiliin, keskustelenko itselleni hyviä vai huonoja asioita? Mitä huonot asiat vaikuttavat minuun, itsetuntooni, miten muut näkevät minut, jos oma minäkuvani on negatiivinen, VAI toteanko aamulla peilin edessä: huipputyyppi, hyvä ja riittävä juuri sellaisena kuin olen! Miten puhun muille, työkavereille, läheisille?

Aikuisen tulee pysyä aikuisen tasolla, eikä missään tapauksessa laskeutua lapsen tai nuoren iän tasolle. Ei ole tasavertaista eikä hedelmällistä, jos emme osaa olla aikuisia ja näyttää esimerkkiä. Annanko lapselle hyvän itsetunnon: onko hän arvokas ja riittävä omana itsenään vai korostanko hänen tekemisiä/suorituksia tai tekemättä jättämisiä? Mihin kiinnitän huomion? ”Julkikehun” vaikutus on erittäin positiivinen signaali lapselle ja nuorelle. Minkälainen ilmapiiri on kotonani? Muistanko antaa lapselle kiitosta?

Ei pidä unohtaa pettymysten sietämisen haastetta. Eräs tuttuni sanoi kerran: ”aikuisen tehtävä on tuottaa lapselle pettymyksiä”. No, niin radikaalista toiminnasta ei ole kyse, että tämä olisi jokapäiväinen tavoitetila, mutta jos ei pettymyksiä tule lapsen eteen, elämä voi olla haasteellisempaa, koska pettymyksiä tulee elämässä matkan varrella itse kullekin. Niiden yli pitää vain päästä, mutta ei niin, että esim. päihteet otetaan käyttöön, kun ei muuten pystytä asioita käsittelemään ja kohtaamaan sellaisena kuin ne ovat. Kaikesta kuitenkin pääsee yli, jossain vaiheessa. Muutos on aina mahdollisuus, uuden alku.

Itsetunnon kehittäminen on yksi tärkeimmistä tehtävistä, joka meillä aikuisilla on lapsiamme kohtaan. Hyvällä itsetunnolla varustettu nuori selviää huomattavasti vähemmillä kolhuilla tulevista haasteista. Olen itse miettinyt vuosia sitä, että se, mitä tyttärilleni voin antaa, kun ei ole rikkauksia eikä muutakaan erityisen elämää helpottavia asioita suotu, niin pyrin antamaan heille mahdollisimman hyvän itsetunnon.

Meillä aikuisilla on vastuu, koko lapsuuden ja nuoruuden, jopa sittenkin olla tukena ja turvana, olkapäänä ja neuvojana, kun lapsi on muuttanut omilleen. Vanhemmuus ei häviä koskaan.

Viimeinen neuvo, joka on äärimmäisen tärkeä. Hoida omaa jaksamistasi! Jos et itse jaksa, kehtaa, uskalla, pyydä apua ajoissa, sitä varten on tukipalveluita, terveyspalveluita, järjestöjen tarjoamia palveluita yms.  ihmistä varten, olemassa!

Kulupuolelta otan esitysmateriaalista muutaman luvun, joka konkretisoi euromääräisesti, mitä mikäkin maksaa. Korostan ennen lukujen esittämistä, että tärkein kunnan tehtävä, johon pitää panostaa euroja ja resursseja sekä tehdä viranomaisten kesken tehokkaammin yhteistyötä on ennaltaehkäisevä perhe-, lapsi- ja nuorisotyö. Sen vahvistaminen on meidän kaikkien etu. Rahalla ei korvata ihmistä, eikä paikata, mutta sen avulla mahdollistetaan parempi elämä monelle.

Siis se rahapuoli:

Nuoren terveys:

- koko neuvola-ajan seuranta 1500-2000e

- kouluterveydenhuolto 125e/oppilas/v

- kun sairastavuus vähenee 20-40%, suorat terveydenhoitokulut   vähenevät 10-20%

Nuoren sairaus:

- psykiatrinen hoito 9000-15000e/kk

- laitos tai sijaisperhe 30000-60000e/v

- työmarkkinoilta syrjäytyminen: 1000000e 60 ikävuoteen mennessä

Unohtamatta itse ihmistä, yksilöä, joka tarvitsee apua!

Kannattaako panostaa ennaltaehkäisyyn? Minusta vastaus on yksiselitteinen: todellakin kannattaa ja ehdottomasti täytyy! Espoossa me voimme muuttaa asioita, jos ja kun haluamme.

Lisäksi jokainen voi omalta osaltaan vaikuttaa omaan ja läheisten elämään. Positiivisesti tai negatiivisesti. Oma valinta, joka päivä.

Lopuksi meille kaikille läsnäolijoille annettiin kotitehtävä (jota minäkin tässä suoritan): jakakaamme hyvän mielenterveyden lautasmallia kaikille niille, jotka eivät olleet paikalla. Esitysmateriaali ja vähän enemmänkin löytyy osoitteesta:

Linkki

Espoon PS:n kuntavaalikiertueen 2012 startin satoa

Sunnuntai 26.8.2012 - Nina From, PS

Espoon PS:n kuntavaalikiertue 2012 startin satoa

Olipa hienoa olla mukana Espoon keskuksen markkinoilla, kun väkeä oli, sää suosi ja kauppakin näytti käyvän. Ihmisillä oli positiivinen mieli, johtuen oletettavasti lämpimästä säästä ja auringonpaisteesta. Muutaman kerran olen ollut mukana tapaamassa kansalaisia näillä markkinoilla, joilla Espoon PS on ollut näkyvästi omalla vaaliteltallaan. On ollut äärimmäisen kylmä, vähän ihmisiä ja on säälittänyt kauppiaiden satsaus ko. päivinä, kun raha ja tavara/palvelu ei ole vaihtanut silloin mukavasti omistajaa. Itse olen aina pyrkinyt ostamaan jotain, joka ikinen kerta ainakin gluteenittomia muikkuja.

Paikalla oli iso joukko kuntavaaliehdokkaita, itseni tietysti mukaan lukien ja mikä parasta, Timo Soini oli tullut myös paikalle ja piti tuttuun tyyliin erinomaisen puheen. Palloja jaettiin, ihmisten kanssa keskusteltiin, karkkia syötiin ja jaettiin PS:n esitteitä. On hieno katsoa, kun Timo Soini, joka kaiken kiireensä keskellä saa ihmiset kuitenkin uskaltautumaan keskusteluun. Ja hän myös tekee sitä, eli huomioi kansaa. Huom. hänhän on maailman seitsemänneksi vaarallisin mies:).

Ajattelin kirjoittaa muutaman sanan Espoon PS:n kuntavaaliohjelma 2012 –teemasta, koska sain sen käteeni eilen ja sen toivon kiinnostavan espoolaisia, mitä puolueena tavoittelemme, jotta kunnastamme tulisi entistä parempi paikka olla ja elää.

Vaaliohjelmasisältö koostuu 11:sta ajankohtaisesta ja tärkeästä alueesta:

1. Meidän itsenäinen Espoo
2. Espoossa on työtä kaikille
3. Terveys, nuoret, liikkuminen, vanhukset sekä omaishoito
4. Koulutus
5. Asuminen
6. Vastuuta velanottoon
7. Pienyrittäjien työllistämisen tukeminen ja toimeentulon turvaaminen
8. Maahanmuuttopolitiikka
9. Pormestarimalli Espooseen
10. Metropoli on mahdollisuus
11. Kaavoitus ja liikenne

Tarkemmat sisällöt saat näppärästi eteesi, kun haet Espoon Perussuomalaisten sivut, joille toki ohjelma tulee piakkoin. Eli osoitehan on: www.espoonperussuomalaiset.fi .

Haluan kuitenkin ottaa tässä blogissani esille muutaman asian, eli kertoa ja kommentoida. Kohta kaksi ja seitsemän:

Työnteon pitää olla kannattavampaa kuin työttömänä oleminen. Niin, kuten olen aiemmin jo kirjoittanutkin sivuillani, Espoolla on erittäin hyvä asema muihin kuntiin nähden monestakin eri näkökulmasta katsoen (ei pelkästään rahatilanne). Espooseen muuttaa ihmisiä jatkuvasti lisää. Tämä toki tarkoittaa, että investointeja lisätään rakentamisen osalta, asuntoja, kauppapaikkoja, väyliä sekä alueellista joukkoliikennettä kehitetään ja sitä kautta liikkuvuus paranee. Espoossa on monia investointihankkeita jo nyt meneillään, osa niistä monivuotisia. Tämä tietää työpaikkoja sekä palveluiden paranemista. Meillä on upea luonto, paljon liikuntatiloja, järjestöjä ja urheiluseuroja, jotka ovat aktiivisesti kehittämässä fyysistä, psyykkistäkin, kuntoamme, hyvinvointia. Meillä on hyvät liikenneyhteydet moneen suuntaan, runsaasti kauppoja ja palveluita. Monipuolista kulttuuritarjontaamme unohtamatta.

Tarvitaan lisää opettelevia ja osaavia käsiä, myyntitaitoisia asiakaspalveluhenkilöitä, kuuntelevia korvia... kaikkia, missä tarvitaan ihmisiä, työvoimaa, nuorta ja vanhaa, jotta saadaan talouttakin paremmalle tolalle. Työllisyyden kasvattaminen on parasta talouden hoitamista ja tuo monille myös merkitystä elämään, kun saa työpaikan ja kokee olevansa osa yhteiskunnan voimavaroista. Henkistä puolta ei kannata väheksyä, kyse on kuitenkin ihmisistä ja luontaisesta ominaisuudesta olla osa jotakin, tuntea olevansa arvostettu ja tärkeä.

Mutta itse teemaan vielä. Työvoimapalveluita tulee kehittää. On madallettava kynnystä hakea apua, saada neuvontaa ja ohjausta eri elämän vaiheissa. Usealle meistä jossain vaiheessa elämää on tullut tai saattaa tulla yhtäkkinen tarve saada apua ja neuvoja. Silloin tällaiset palvelut ja tässä tapauksessa työllistämiseen liittyen, ovat äärettömän tärkeitä. Niinpä työvoimapalveluun on satsattava jatkossa entistä enemmän. Ihminen on yksilö, ei massa. On saatava vaikeammin työllistettävät opastuksen ääreen ja luotava mahdollisuudet esim. byrokratiaa vähentämällä. Lisäksi on tehtävä ministeriölle esityksiä, jonka tavoitteena on edesauttaa esim. vaikeasti työllistettävien velvoitetyöllistämisessä.

Yrittäjyyttä on tuettava kaikin keinoin. Olipa kyseessä suomalainen tai maahanmuuttaja. Tässäkin pitää laskea byrokratian portaita, edesautettava liikepaikkojen saannissa, luotava entistä parempia keinoja neuvonnan antamiseksi. Välineitähän löytyy, mutta ihmiset niitä käyttävät. Starttirahan aktiivinen tarjoaminen yrittäjyyden alkuvaiheessa on myös tärkeää. Hyvinvointia ja jaksamista tulee edistää erilaisin tukimuodoin, koulutusta tulee tarjota säännöllisesti, tarpeet huomioiden.

Laitetaan yhdessä pyörät pyörimään entistä paremmin. Käytetään aktiivisesti kuntamme palveluita ja vaikutetaan siten kuntamme hyvinvointiin, omilla valinnoillamme.

Nina From, PS, Espoo

Miksi äänestäisit kuntavaaleissa?

Lauantai 11.8.2012 - Nina From, PS

Miksi äänestäisit kuntavaaleissa?

Kuntavaalit –perustietoa

Kuntavaalit (myös kunnallisvaalit) ovat vaalit, joissa valitaan kuntien ja kaupunkien valtuustoihin valtuutetut ja varavaltuutetut neljän vuoden välein. Suomessa kunnallisvaaleista säädetään perustuslaissa, kuntalaissa, vaalilaissa ja Ahvenanmaata koskien sen omassa lainsäädännössä.

Kuntavaaleissa valittava valtuusto päättää ylimpänä toimielimenä kunnan toiminnasta ja taloudesta. Suomen kuntien valtuustojen käsissä on noin 2/3 julkisista palveluista ja noin 440 000 kuntatyöntekijän työpaikat.

Kunnat ja kuntayhtymät käyttävät noin 42 mrd. euroa vuodessa palvelujen järjestämiseen ja kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseen. Menoista noin puolet katetaan veroilla, neljännes maksuilla ja myyntituloilla ja vajaa viidennes valtionosuuksilla. Kuntaliiton tavoitteena on kunnallisen toiminnan rahoituksen riittävyys.

Kunnat järjestävät kansalaisten peruspalvelut, joista tärkeimmät liittyvät sosiaali- ja terveydenhuoltoon, opetus- ja sivistystoimeen sekä ympäristöön ja tekniseen infrastruktuuriin. Kuntien menestystekijöitä ovat hyvin hoidettu seudullinen yhteistyö ja menestyksekäs elinkeinopolitiikka.

Kunnallishallinnossa asioita valmistellaan avoimesti, mikä takaa kuntalaisille mahdollisuuden vaikuttaa. Kuntien päättäjät valitaan joka neljäs vuosi kunnallisvaaleissa. Vuoden 2008 kuntavaaleissa äänesti 61,2% äänioikeutetuista. Espoossa äänestysprosentti oli 62,6%, Uudellamaalla 59,2%. Ahvenanmaalla pidettiin kuntavaalit syksyllä 2011. Äänestämässä kävi 64% äänioikeutetuista.

Edellisissä kuntavaaleissa valittiin 10412 kunnanvaltuutettua, joiden keski-ikä oli 49 vuotta. Kuusi prosenttia valituista oli alle 30-vuotiaita. 65-vuotiaita ja sitä vanhempia oli noin kahdeksan prosenttia valtuutetuista. Valtuutettujen lukumäärä määräytyy sen mukaan, mikä on kunnan asukasluku 31.5.2012.  Keskimäärin valtuutettuja on vuoden 2012 alussa 31 per kunta.

Kunnan toimielimet

Perustuslain 121 §:n mukaan kunnan hallinto perustuu kunnan asukkaiden itsehallintoon. Kunnan ylin toimielin, valtuusto, saa valtuutensa kuntalaisilta kunnallisvaaleissa. Valtuusto päättää, mitä toimielimiä kunnassa on ja miten toimivalta ja tehtävät jaetaan kunnan viranomaisten kesken.  Jokaisessa kunnassa on kuntalain mukaan oltava hallintosääntö, jossa annetaan tarpeelliset määräykset kunnan hallinto- ja päätök-sentekomenettelystä. Kunnan johtosäännössä määrätään toimielinten ja viranhaltijoiden toimivallasta.

Kuntalain 17 §:ssä määritellään, että kuntalain mukaisia toimielimiä ovat: valtuusto, kunnanhallitus ja sen jaostot, lautakunnat ja niiden jaostot, johtokunnat ja niiden jaostot sekä toimikunnat.

Kunnanvaltuustolla on kokonaisvastuu kunnan toiminnasta, kun taas kunnanhallitus vastaa kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta. Kunnanhallitus vastaa myös valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Kunnanhallitus valvoo kunnan etua ja, jollei johtosäännössä toisin määrätä, edustaa kuntaa ja käyttää sen puhevaltaa.

Valtuusto päättää mitä lautakuntia kunnassa on ja niiden jäsenmäärästä ja toimivallasta sekä siitä, miten tehtävät jaetaan kunnan viranomaisten suhteen. Lautakuntien jäsenet valitaan valtuuston toimikaudeksi, jollei valtuusto ole päättänyt lyhyemmästä. Yleensä valitaan pariton määrä, jotta äänet eivät yksittäisten kokousasioiden käsittelyssä äänestettäessä mene tasan.

Lautakunnalla on oltava puheenjohtaja ja tarpeellinen määrä varapuheenjohtajia. Poliittisen suhteellisuuden toteutumiseksi puheenjohtajisto valitaan samalla kuin jäsenet valitaan.

Lautakunnilla voi olla jaostoja, joihin joko valtuusto tai asianomainen toimielin valitsee jäsenet.

Muut toimielimet

Kuntalain mukaisia muita kunnan toimielimiä ovat: tilapäinen valiokunta, keskusvaalilautakunta (pakolliset), tarkastuslautakunta sekä yhdistymishallitus (tiettyä tehtävää varten perustetut väliaikaiset toimielimet).

​Luottamushenkilön asema

Luottamushenkilöillä on keskeinen asema edustukselliseen demokratiaan perustuvassa kunnallisessa päätöksenteossa. Ylintä päätösvaltaa kunnassa käyttävät luottamushenkilöt valtuustossa. Kuntalain mukaan kunnan luottamushenkilöitä ovat:

• valtuutetut ja varavaltuutetut
• kunnan toimielimiin valitut jäsenet ja varajäsenet
• kunnan kuntayhtymän toimielimiin valitsemat jäsenet ja varajäsenet
• muut kunnan luottamustoimiin valitut henkilöt

Kunta valitsee luottamushenkilöitä myös erinäisiin valtion toimielimiin (esim. käräjäoikeuksien lautamiehet ja kiinteistötoimitusten uskotut miehet).

Kunnan päätöksentekomenettelyn viisi eri vaihetta:  

• vireille tulo
• valmistelu
• päätöksenteko
• tiedoksianto
• täytäntöönpano

Kuntalaisen vaikutusmahdollisuudet

Kuntavaalit järjestetään sunnuntaina 28.10.2012. Ennakkoon äänestetään kotimaassa 17.–23.10. ja ulkomailla 17.–20.10.

Kuntavaaleissa vaikutat moniin ajankohtaisiin asioihin; terveyskeskuksesi lääkäripalveluihin, nuorisotiloihin, päivähoitopaikkoihin, vesijohtoverkoston laatuun, kotikirjastosi määrärahoihin, koulujen ruokahuoltoon, jatkokoulutuspaikkojen määrään, liikuntapaikkojen monipuolisuuteen, vanhuspalveluiden laajuuteen jne. Juuri niihin asioihin, jotka ovat osa jokapäiväistä elämääsi.

Faktoja Espoosta

Suomessa on kuntia yhteensä 336 kappaletta. Suurin kunta on Helsinki, toiseksi suurin Espoo (252 439 asukasta). Seuraavaksi tulevat Tampere, Vantaa ja Turku.

Espoon tilanne on kokonaisvaltaisesti ottaen hyvällä mallilla. Kaupungin verotulojen määrä on kasvanut ennakoitua enemmän. Kaupunki on vetovoimainen, väkimäärä kasvoi 4500 henkilöllä. Kasvu mahdollistaa investointeja, jotka pääasiassa on tehty omalla rahalla, eikä velalla. Perustoiminnat (sosiaali-, terveys-, ja opetustoimet) on pystytty rahoittamaan verotuloilla sekä valtionosuuksilla.  Kunnallisveroa ei nostettu tälle vuodelle. Kaupungilla on enemmän rahaa kuin velkaa, joka antaa erinomaiset lähtökohdat tulevaan.

Investointitavoitteista esim. asuntorakentamisen osalta on tavoite, että vuonna 2010 rakennetaan 2 500 asuntoa joka vuosi. T3 (=Tiede eli Otaniemi, Taide eli Tapiola ja Talous eli Keilaniemi) on alue, jolle tehdään suuria investointeja. Näistä esimerkkeinä kolme metroasemaa, pohjoismaiden suurin kävelykeskusta, maailman ensimmäinen innovaatioyliopisto, suunnitteilla on lisäksi kolmisenkymmentä julkista tai yksityistä rakennushanketta.

Kaupungissa oli 126 000 työpaikka Q4:lla, 2011. Työpaikoista viidesosa on tukku- ja vähittäiskaupassa. Työllisyystilanne on siis hyvä, työttömyysaste oli vain 5,5 %.

Muita faktoja Espoosta ja espoolaisista: KELAn sairastavuusindeksin mukaan Espoon väestö oli vuonna 2010 koko maan terveintä. Viimeisen kahden vuosikymmenen aikana rikoksia on tehty vähiten kaikista Suomen kaupungeista. Espoossa asuu runsaasti lapsiperheitä ja keskimäärin vähemmän yksin asuvia. Eläkeläisten määrä nousee kuitenkin Espoossakin. Vuonna 2021  65 vuotta täyttäneitä  tulee olemaan 15 500 enemmän kuin nyt. Talouden kannalta haastetta tuo mukanaan myös kasvava maahanmuutto. Vuodesta 1991 lähtien vieraskielisten osuus Espoossa nousi 1,3 %:sta tämänhetkiseen 9,4%:n.

Maahanmuutto ja eläkeläisten määrän kasvu on nähtävä mahdollisuutena, ei uhkana. Tarvitaan lisää investointeja sekä palveluita, määrällisesti ja laadullisesti sopivia ratkaisuja. Työtä riittää monella saralla, luodaan täysin uutta ja parannetaan sekä tehostetaan vanhoja toimintamalleja. Espoon kannattaa pysyä houkuttelevana kaupunkina jatkossakin, jotta tänne saadaan maailman parhaita osaajia sekä mahdollistaa myös maahanmuuttajien yrittäjyyttä.

Ylläpidetään hyvää terveyttä pitämällä huolta itsestämme ja muista lähellämme olevista ihmisistä. Liikutaan kauniissa luonnossamme (Espoossa on mm. 58 km merenrantaa, 165 saarta, 23 uimarantaa, 9 avantouintipaikkaa, yli 100 järveä tai lampea) ja pidetään muutenkin huolta kunnostamme urheilemalla itselle sopivien lajien parissa. Syödään terveellisesti, suositaan luomua ja valitaan pääsääntöisesti kotimaisia ruokatuotteita. Pidetään huolta toisistamme, autetaan niitä, jotka tarvitsevat apuamme.  

On paljon muitakin asioita, joita voidaan kehittää ja parantaa, tehostaa toimintoja, tehdä asioita yhdessä kunnan sisällä olevien asukkaiden ja eri tahojen kanssa (mm. järjestöt ja erilaiset seurat) sekä muiden kuntien kanssa. Valitaan parhaat toimintamallit ja ryhdytään töihin.

Mitä sinä haluaisit kehittää omassa kunnassasi, Espoossa?

Koskettaako sinua päiväkotien ja koulujen homeongelmat? Tämän päivän iltalehti.fi:ssä kerrotaan, kuinka vakavasta ja suuresta ongelmasta on kyse ja konkreettisin luvuin. OAJ:n tuoreen kyselyn ennakkotiedon mukaan sisäilmaongelmia esiintyi kahden viime vuoden aikana 2/3 kouluja ja päiväkoteja. Käytännössä tämä ongelma koskee satoja tuhansia ihmisiä. Ongelmaan pitäisi puuttua heti. Korjauskulut ovat arvioiden mukaan miljardiluokkaa. Kunnilla ei sellaisia rahoja kuitenkaan ole.

Opetus- ja kulttuuriministeriö ilmoitti, että uusille hankkeille tarvittaisiin 15 miljoonaa euroa valtion tukea. Valtiovarainministeriö ehdotti 5:ttä miljoonaa euroa. Opetus- ja kulttuuriministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö sekä Kuntaliitto arvioivat tuen tarpeen olevan 50 miljoonaa euroa.

Konkretiaa: OAJ:n Luukkaisen mukaan valtiovarainministeriön esittämä tuki riittäisi 500 oppilaan työympäristön korjaamiseen. - Se tarkoittaa yhden, korkeintaan kahden koulun korjaamista, ja kyse on sadoista rakennuksista, Luukkainen vertaa.

Sisäilmaongelmat heikentävät terveyden lisäksi opettajien jaksamista (väsyminen ja motivaation heikkeneminen). Entä lapsemme? Lapset ovat myös väsyneitä.

Saavatko lapsemme tästä syystä johtuen laadukasta opetusta? Miten heidän tulevaisuuteensa vaikuttaa homeelle altistuminen jo lapsena? Millainen elämän laatu heille annetaan altistuneisuuden myötä? Millaiset kulut tulevat siitä, kun altistuminen saattaa vaikuttaa heidän elämäänsä myös tulevina työn-tekijöinä ja veronmaksajina, jos ja kun työpaikoillakin on home- tai sisäilmaongelmia? Miten meillä on tähän varaa?

Jos investoitaisiin heti remontointeihin ja korjausrakentamiseen, luotaisiin työpaikkoja, eikä taas kajottaisi työn verottamisen kiristämiseen, jolla ei ole kuin negatiivisia vaikutuksia kansalaisten elämään. Verotusta kiristämällä ja säästötoimenpiteitä lisäämällä talous ei kasva. Talous kasvaa työn tekemisellä, panostamalla tulevaisuuteen, pitämällä tuotekehitykseen käytettävien resurssien taso korkealla ja luomalla uusia innovaatioita. Opettamalla markkinointia ja myyntiä, jotta vientiin riittää tuotteita ja palveluita. Siten kasvatetaan hyvinvointia.

Sinä voit vaikuttaa äänestämällä oman kuntasi sopivinta kuntavaaliehdokasta, jonka uskot haluavan muuttaa asioita paremmaksi, jonka uskot ajavan sinulle tärkeitä asioita. Anna ideoita, tee ehdotuksia. Kuuntelen.

Kirjoitellaan.

Nina From, PS