Espoon Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan vuosikooste 2013

Lauantai 15.2.2014 - Nina From, PS

Luottamustehtävä, jota toivoin, jonka sain, kun valintoja suoritettiin. Olen kiitollinen. Olen ollut kiinnostunut lasten ja nuorten asioista, joten aika luontevaa on olla mukana tämäntyyppisessä toiminnassa ja päätöksenteossa. Ja toki sitenkin, että omat tyttäreni ovat 17- ja 19-vuotiaita, joten varhaiskasvatukselliset ja koulutukselliset sekä opiskeluun liittyvät asiat ovat olleet aika pitkään lähellä sydäntäni. Sitä paitsi, koulutus takaa paremman tulevaisuuden.  

Faktaa lautakunnan perusasioita

Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta päättää suomenkielistä päivähoitoa, perus- ja lukio-opetusta sekä koululaisten aamu- ja iltapäivähoitoa koskevista asioista. Lautakunnan tehtävät ja ratkaisuvalta määrätään sivistystoimen lautakuntien ja johtokuntien johtosäännössä. Lautakunnassa on 13 jäsentä, joka koostuu eri puolueiden edustajista. Espoon perussuomalaisista lautakunnan jäseninä on sekä minä sekä Seppo Huhta. Henkilökohtaisena varajäsenenäni on Kaija Hietanen, Huhdan varajäsen on Toni Seppänen.

Kokouksia on ollut lähes kuukausittain. Seminaareja sekä koulutustilaisuuksia, vanhempien kuulemistilaisuuksia, tilajaoksen kanssa yhteisiä kokouksia sekä muita yhteisiä asioiden käsittelykokouksia on ollut runsaasti vuoden aikana.

Eräs seminaari oli erityisen antoisa monin tavoin. Paikalla oli satakunta opetusalan ammattilaista eri kouluista (Espoo ja Kauniainen), virkamiehiä ja päättäjiä. Kuultiin esityksiä, saatiin tietoa yleisellä tasolla tavoitteista ja toteutumista sekä käytiin keskustelua arjenkin asioista. Mitä siellä kouluissa on hyvää, mitä tarvittaisiin lisää. Pääpiirteittäin asiat ovat meillä Suomessa ja Espoossa hyvin. Espoossa halutaan pitää hyvää koulutuksellista tasoa yllä kaikin keinoin. Nimenomaan nuorissamme on tulevaisuus ja koulutus ovat lähes kaiken onnistumisen, menestymisen tae sekä elämän perusta, joka on tärkeää tehdä kunnolla. Koulu on oppilaan työpaikka, jos näin asian voi ilmaista. Listaan alle asioita, joita tuli esille, joista keskusteltiin, jotka olivat hyvässä tai heikossa kunnossa:

-          kouluavustajat: tarvitaan lisää, erityisen tärkeä resurssi, tarvitaan lisää!        

-          laitoshoitajat: ovat tarpeellisia, tarvitaan takaisin!

-          monikielisyys ja sen tuomat vaatimukset: kustannustekijä, johon pitäisi pureutua siten, että olisi kaikille järkevämpää sekä kustannustehokasta. Pitää ilman muuta hoitaa.

-          kulttuurierot: pitää voida avoimesti keskustella ja löytää järkevät keinot ratkaista haasteet.

-          erityisoppilaat ja heidän tarpeensa: tulee huomioida yksilöllisyys sekä löytää parhaat keinot saada tälle ryhmälle asiat oikein mitoitetuksi. Tarvitaan lisää resursseja.

-          kouluhenkilökunnan vastuu ja valta: rehtorin osalta vastuu on joissain tapauksissa kummallisesti määritelty. Pitää voida käsitellä valta ja vastuuasiat uudestaan kohta kohdalta.

-          kiusaaminen: nollatoleranssi! Tähän on entistä enemmän puututtava ja löydettävä koulukohtaiset keinot hoitaa asia tavoitteen edellyttämälle tasolle.

-          puuttuminen: varhainen puuttuminen tärkeää. Resurssiongelmaa.

-          isot luokkakoot: haittaavat opettamista ja oppimista.

-          terveydelliset haitat sekä henkilökunnan että oppilaiden osalta: kertakaikkinen ongelma, johon pitää löytyä nopeammin ratkaisut. Pitää uskoa, kun kerrotaan, että koulussa saattaa olla sisäilmaongelma: nopea reagointi, tutkiminen sekä toimenpiteet!

-          väistötilojen aiheuttamat haasteet (jotka eivät aina ole negatiivisia kaikkien mielestä): oppilaat ja opettajat eivät aina näe tässä mörköä. Päinvastoin, saattaa olla kiva tai positiivistakin muutos, joka tulee väistämättä eteen väistötilanteiden kohtaamisissa. Pääasia on, että epäterveellisistä tiloista päästään mahdollisimman pian pois! Se on kaikkien etu!

-          terveys on tärkein: ihan kaikille, ihan ykkösasia!

-          koulutus on ensiarvoista: tätä ei kiistä kukaan ja halu on nimenomaan säilyttää erittäin hyvä koulutuksellinen ja opetuksellinen taso. Sekä opettajien ammattitaidon ja opettamisen kyky että oppilaiden halu ja motivaatio oppia tulee olla ykkösasia.

Lautakunnan kokouksissa kohtuuttoman paljon on mennyt aikaa päiväkotien sekä koulujen huonoon kuntoon liittyvien asioiden käsittelyssä. On saatu tilannekatsauksia, selvityksiä, kuultu vaihtoehdoista, kustannuksista, väistötilavaihtoehdoista sekä muista sisäilmaongelmiin liittyvissä asioista. Kuitenkin pääpaino pitäisi olla siinä, että tilat eivät ole se puhutteleva asia, vaan varhaiskasvatuksen sekä opetukseen liittyvä päätöksenteko, valmistelu ja asioiden käsittely sekä päätöksenteko.

On ollut järkyttävää saada ymmärrys siitä, miten huonosti rakennukset on tehty, miten huonosti rakennuksia on pidetty ja miten huonoksi rakennukset ovat päässeet ja niitä on paljon, liikaa. Säästö yhdestä päästä ei välttämättä ole sitten säästöä pidemmällä tähtäimellä. Rakennuksia tulisi myös huoltaa säännöllisesti. Pitäisi olla henkilökuntaa, joka huolehtisi ihan päivittäisistä ko. rakennukseen liittyvistä huolto sekä ylläpitotoiminnoista. Joka kouluun ja rakennukseen tarvitaan talonmies. Eikä vika ole aina rakentajassa tai suunnittelijassa. On kyse myös valvonnasta ja vastuusta. Yhtä tahoa ei pidä syyttää, on otettava opiksi ne asiat, jotka ovat menneet pieleen ja korjattava toimintaa.

Opetus- ja varhaislautakuntasopimus, valtuustosopimus

Kokoukseen liittyvät esitysasiat ovat kaikkien nähtävissä espoo.fi sivuilla. Samoin päätöksiin liittyvät, tiedotukselliset asiat. Uutena sivuille on laitettu Opetus- ja varhaislautakuntasopimus, jota työstettiin koko viime syksyn. Se syntyi valtuustosopimuksen ohella, hitaasti, mutta varmasti. Otin kantaa jokaiseen versioon, sain läpi ajatuksia, lisäyksiä sekä muutoksia, jotka koin tärkeäksi lisäksi. Tammikuun kokouksessa ilmoitin, että osaltani sopimus on hyväksytty. Ehdotin puheenjohtajalle, että sen voisi lisätä espoo.fi sivuille, jotta kaikilla olisi mahdollisuus nähdä sopimus ja sen sisältämät erittäin hyvät asiat, tavoitteet ja toimenpide-ehdotukset. Hän piti ehdotustani hyvänä, joten sopimus on nyt laitettu sivustolle. Avoimuus on mielestäni tärkeää ja antaa mahdollisuuden edistää yhteisiä asioita. Tietoa ei pidä pimittää vaan sitä tulee jakaa.

Itse olen aktiivisesti osallistunut jokaiseen kokoukseen (pl. yksi kokous) viime vuonna. Samoin olen pääsääntöisesti ollut kaikissa kokous- ja koulutustilaisuuksissa sekä seminaareissa, jotka ovat liittyneet ko. lautakuntatyöhön. Olen myös käynyt jonkin verran tutustumassa Espoon yrittäjiin sekä yhteisöihin, jotka tekevät suoraan tai osin yhteistyötä kaupungin kanssa. Oppiminen itsessään sekä verkostoituminen ja sitä kautta tiedon lisääminen on mielestäni erityisen tärkeää.

Äänestyksiä on ollut viime vuonna muutama. Mm. Tapiolan väistöön liittyvä äänestys oli todella tiukka tuloksen kannalta. Itse äänestin tasavertaisuuden puolesta. Meillä on alueellamme paljon rakennuksia, jotka eivät ole hyvässä kunnossa. Näin ollen meidän tulee taata alueellinen tasavertaisuus. Aina ei voi voittaa, eli tällä kertaa kuuluin niiden joukkoon, jotka hävisivät tässä. Siitä syntyi sitten mm. Länsiväylään kirjoitus (kommentti), jossa asiaa kritisoitiin. Ko. kirjoituksessa otettiin kantaa säästöihin, tasavertaisuuteen, sekä siihen, että tämä case oli erityisen haastava ja siinä oli mukana myös kaupunginhallitus, joka siis päätti, että tulevien väistötilaratkaisujen tulee olla alueellisesti tasa-arvoisia. Joskus voi tulla tehtyä virheitä. Niistä pitää sitten ottaa oppia.

Olen saanut erittäin hyvän kuvan virkamiehistä, jotka lautakuntaan tuovat päätösesityksiä taustaselvityksineen sekä perusteluineen. Todella paljon työtä ovat tehneet, päätöksiä on voitu tehdä. Jotkut asiat ovat toki herättäneet enemmän keskustelua ja kyselyitä kuin toiset, aktiivista keskustelua on kuitenkin ollut joka kokouksessa. Olemme voineet lautakunnan jäseninä olla eri mieltä asioista, mutta henki on ollut hyvä ja eteenpäin on päästy. Itse kysyn paljon.

Yhteydenottoja on tullut kuntalaisilta, liittyen pääsääntöisesti koulujen väistöasioihin. Ne ovat kyllä haasteellisia sitten saada nopealla aikavälillä selvitettyä, mutta eteenpäin on asioita laitettu ja vastauksia annettu. Osa keskusteluista on pyritty ohjaamaan puheenjohtajan kautta, osa suoraan. Riippuu tilanteesta. Kysyjälle pitää kuitenkin vastata. Joskus kysyjälle on kerrottava, etten tiedä, mutta selvitän.

Omia nettisivuja pyrin pitämään yllä tämän lautakunnan asioiden suhteen hyvinkin. Uutiset –otsikon alle pyrin laittamaan tiedotteita sekä asioita, jotka tähän mielestäni sopivat. Niin pian, kuin tietoa tulee tai ehdin päivittämään. Mielelläni otan vastaan myös palautetta ja ehdotuksia, liittyvätpä asiat näihin tai muuhun, joihin voisin ottaa kantaa ja pyrkiä vaikuttamaan tai hakea henkilön tai kohteen, joka asiaan voi tarttua.

Kiitän lautakuntaa ja sen kaikkia jäseniä viime vuodesta. Kiitän virkamiehiä sekä esittelijöitä. Kiitän aktiivisia vanhempia. Kiitän myös mediaa, joka aika ajoin nostaa kipeitäkin asioita esille. Avoimuus ja yhteisen tekemisen meininki mahdollistaa paremman tulevaisuuden, osaltaan. Pidetään hyvä henki yllä jatkossakin. Ollaan eri mieltä asioista, jos syytä on ja pyritään kompromisseihin. Parempiin päätöksiin.

Nina From

Lautakuntasopimus: espoo.fi Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta sivustolta.

Elämä 6.12.2013, Itsenäisyyspäivän jälkeen?

Lauantai 7.12.2013 - Nina From

Suomi sai 96 -vuotta sitten itsenäisyyden. Se on aikaa, jolloin nykyiset vanhuksemme ovat maatamme rakentaneet. Sotavuodet 1939 – 45 taistelleet, menettäneet, voittaneet. Sotilaat, jotka taistelivat, johtajat, jotka johtivat, Lotat, jotka varmistivat toiminnallaan monia käytännön tehtäviä. Perheet, jotka pelosta huolimatta hoitivat kotipuolen asiat parhaan kykynsä mukaan.

Kotihoito, laitoshoito, omaishoito. Vanhuksemme ansaitsevat ne kaikki, henkilökohtaisen arvioinnin mukaisesti toteutettuna, riittävin ja laadukkain resurssein varmistettuina. On kaikkien etu, että vanhuksien kunto säilyy hyvänä, he saavat riittävästi kaikkea sitä, mitä ihminen tarvitsee.

Miltä vanhusten tulevaisuus näyttää? Ei hyvältä!

Hallituksen rakennepaketti = säästöpaketti. Säästöillä ja veron kiristyksillä, korotuksilla ja uusilla maksuilla ei Suomen talous kasva. Tällä hallituskaudella on työttömien määrä kasvanut 100000:lla. Tämäkö oli tavoite? Ja mitä tulee kuntiin ja vanhuksiin: jos rakennepaketti toteutuu, menee kunnilla vuonna 2017 vanhusten laitospaikkoihin 300 miljoonaa euroa vähemmän kuin nyt (ilmoitettu euromäärä).

Yksi kulu pienenee, toinen kasvaa?

Onko rakennepaketissa huomioitu kenties vanhusten kotihoitoon liittyvien kulujen lisääntyminen? Oletetaan esimerkiksi, että vanhus kaatuu kotonaan, loukkaa itsensä, saattaa aiheuttaa vesivahingon, tulipalon, vahingossa, vanhuuttaan. Paljonko kulut kasvavat, kun vanhus painaa ranneketta/soittaa kutsuakseen ambulanssin, kun on loukkaantunut? Paljonko maksaa loukkaantuneen vanhuksen hoito, kun hänet tuodaan sairaalaan? Hoidetaanko häntä heti vai katsotaanko, että joutaa jonottamaan, koska resurssit ovat riittämättömät? Onko mietitty, kauanko vanhus sitten makaa sairaalassa hoidettavana, koska paraneminen on hitaampaa kuin nuoremmilla. Mitä sen jälkeen vanhukselle tapahtuu? ”Pääsee ” takaisin kotiin. Kaatuu/satuttaa itsensä uudestaan: ambulanssi: sairaala…loppuelämä näin? Mitä maksaa? Mikä on elämän laatu? Tällaistako me haluamme vanhuksillemme? Millaisen loppuelämän Sinä toivoisit itsellesi?

Moni vanhus on vankina kotonaan. Mutta moni vanhus on vankina sairaalassakin. Ja laitoksessa. Ei ole riittävästi henkilökuntaa syöttämään, ulkoiluttamaan, liikuttamaan, pitämään seuraa. Vanhus ”rappeutuu” sekä henkisesti että fyysisesti.

EU-direktiiveillä on säädelty esim. sitä, kuinka usein lehmien ja vankien tulee päästä ulos. Entä vanhuksen oikeudet?

”Helsingin Diakonissalaitos aloitti Helsingin Kalliossa puoli vuotta sitten Seniori-Vamos-projektin, jossa ammattilaiset ja vapaaehtoiset auttavat syrjäytymisvaarassa olevia vanhuksia.– Olemme vähän väliä törmänneet turvattomuuskysymyksiin, kertoo projektipäällikkö pastori Tarja Jalli. Turvallisuus on ihmiselle tärkeää. Keskimäärin joka toinen päivä vanhus tekee Suomessa itsemurhan.” Lähde: taloussanomat.fi 6.12.

Laitospaikkoja tarvitaan, koska osa vanhuksista ei pärjää edes omaishoidossa. Laitospaikkojen kululaskenta on erikoista, koska siinä lasketaan markkinavuokra. Eli vaikka talot olisivat kaupungin tontilla, hinnassa otetaan huomioon myös maan vuokra, joka esim. Helsingissä on kova.

Joka tapauksessa kaikki maksaa, mutta miten kaikki lasketaan? Vanhukset ovat tehneet töitä, maksaneet verot ja maksavat edelleen veroja. Heille kuuluu hoito ja hoitomuoto, joka on heille sopiva ja inhimillinen!

Tehokkuutta toki pitää olla. Mutta ei kannata mitata toimintaa tehottomaksi. Kirjaamalla ihan kaiken, jatkuvasti, saadaan aikaa kulumaan raportointiin, hoitamisen sijaan. Olisi paras löytää sopiva toiminnan ohjausmalli, joka ei sisällä turhaa byrokratiaa.

Omaishoito on järkevä ja inhimillinen toimintamuoto. Perussuomalaiset on esittänyt, että omaishoito säästää kunnilta n. 60 000 laitospaikkaa. Sekä sitä, että omaishoitajien asema tulisi tasa-arvoistaa, joka mahdollistuisi siten, että tuen maksaisi Kela, eikä kunnat.

Otan esimerkiksi Vantaan. Siellä on n. 800 omaishoidon tukea saavaa henkilöä. Heidän tuomat säästöt Vantaalla on arvioitu olevan 10 miljoonaa euroa vuodessa. Ihmettelenkin, millä ihmeen laskentakaavalla (jos puhutaan vain rahasta) tästä hoitomuodosta ei tehdä yleisintä tai ainakin yleisempää kuin nykyään?

Kävin espoo.fi :n sivuilla. Laitoin haku-kenttään ensin sanan veteraanit, sitten vanhukset. Tuloksena hyvin sekavaa sisältöä. Minun piti ymmärtää, että vanhuksiin ja veteraaneihin liittyviä neuvoja ja ohjeistuksia löytyy osion Sosiaali- ja terveyspalvelut –alta. Sen jälkeen löysin Senioripalvelut, jonka alta Veteraanipalvelut. Viimeksi mainittu osuus oli mielestäni vähäinen.

Kyse on arvovalinnoista! Kyse on ihmisistä! Minne raha sijoitetaan? Suomeen ja suomalaisiin vai ulkomaille? Juustohöylän pitää höylätä myös ulos annettavasta rahasta. Toiminnan tulee olla tehokasta ja valvottua, kun puhutaan vaikka ulkomaanavusta. Erilaisin tempauksin järjestettävät keräykset eivät saa olla pääroolissa, kun tehdään investointipäätöksiä. Kumman valitsisit esim. Helsinkiin: Lastensairaalan vai Guggenheimin museon? Kenelle investointi ensisijaisesti näissä tapauksissa on tarkoitettu? Lapsillemme vai turisteille? Kummat ovat todellisia, ennakoitavissa olevia kohderyhmiä: lapsemme vai turistien määrä?

Minusta valinnat ovat yksinkertaisia: meidän tulee hoitaa ensisijaisesti oman maamme kansalaiset! Kun voimme ylpeinä todeta, että me elämme hyvinvointivaltiossa nimeltään Suomi ja kohtelemme kansalaisiamme aina ensimmäisen ”kastin” mukaisin toimin, voimme sen jälkeen antaa resursseistamme muualle. Me suomalaiset olemme nimittäin solidaarisia.

Meidän tulee muistaa historiamme. Meidän tulee kunnioittaa toisiamme. Meidän tulee opettaa lapsillemme historiamme, nykyisyytemme ja opastaa parempaan tulevaisuuteen. Meidän tulee turvata kansamme tulevaisuus, emme voi säästää puolustuksestamme. Itsenäisyys on säilytettävä!

Olen ylpeä itsenäisyydestämme. Arvostan vanhuksiamme. Haluan muutosta.

Toivotan kaikille erinomaisen hyvää Itsenäisyyspäivän jälkeistä aikaa ja Joulun odotusta.

Nina From

Lautakuntatyöskentelyn alun kokemuksia

Sunnuntai 10.3.2013 - Nina From, PS

Lautakuntatyöskentelyn alun kokemuksia

Lautakuntatyökin on alkanut vauhdikkaasti. On runsaasti koulutuksia, seminaareja ja tilaisuuksia, joissa saa tietoa, tutustuu uusiin ihmisiin, eri toimijoihin, eri puolueiden edustajiin, kunnan työntekijöihin sekä tapoihin toimia. Aika menee hurjaa vauhtia, päivätyön jälkeen kokouksiin, kokouksista omiin askareisiin, perheen, liikunnan, koiruuksien, kodinhuollon töihin ja touhuihin. Iltaisin viestien lukemista ja vastaamista, kannanottoja, yleisten, suomalaisia koskettavien tarinoiden ja uutisten seuraamista eri välineillä. Blogailua, viestintää, kirjauksia ja esityslistojen ja raporttien lukemista. Ja sitten koittaa kokous.

Oli hieno tunne olla keskiviikkona, 27.2.2013, ensimmäistä kertaa Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan kokouksessa. Oli koneet, kasa papereita, infolehtiä, nimikyltit paikallaan ja joukko uusia ihmisiä, joihin sai tutustua. Esittelykierros. Koneet auki. Agenda esiin sekä asiat, joita käytiin läpi, kyseltiin, pyydettiin tarkennuksia, ehdotettiin ja päätettiin. Vaikka kokous kesti pitkään, se oli antoisa. Puheenjohtajan tapasin ensimmäistä kertaa livenä (Sanna Lauslahti) ja olin erittäin tyytyväinen hänen hyvään tapaansa johtaa kokousta. Mainiota.

Tämä matka jatkuu neljä vuotta. Sitten on taasen kunnallisvaalit ja lautakuntapaikat ovat jaossa. Sitä ennen ovat Eurovaalit ja Eduskuntavaalit. Tämä vuosihan on vaaliton. Saa keskittyä luottamustehtävien hoitamiseen, kokemuksen kartuttamiseen sekä vaikuttaa asioihin uusista ”kulmista”.

Ensimmäisen kokouksen päätöksiä:

Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta valitsi jäsenet koulujen ja lukioiden johtokuntiin toimikaudeksi 2013-2016 sekä hyväksyi muutoksitta suomenkielisen opetuksen ja varhaiskasvatuksen tulosyksiköiden käyttösuunnitelmat vuosille 2013. Lisäksi lautakunta käsitteli muun muassa seuraavia asioita:

7. Ruotsinkielisen kielikylpyluokan perustaminen Westendinpuiston kouluun

Lautakunta päätti, että Westendinpuiston kouluun perustetaan lukuvuodeksi 2013–2014 ruotsinkielisen kielikylpyopetuksen ensimmäinen luokka, vaikka sen oppilasmäärä jäisi alle 18. Westendinpuiston kouluun hakee nyt ruotsinkieliseen kielikylpyopetukseen 15 valintakriteerit täyttävää hakijaa.

9. Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan kokousaikataulu vuonna 2013

Kokouksia on lähes joka kuukausi. Tarkemmat tiedot aikatauluista, esityslistoista, pöytäkirjoista sekä päätöksistä löytyy espoo.fi –sivuilta: Espoon kaupunki: päätöksenteko: Opetus- ja varhaislautakunta.

11. Avustus Helsingin erilaiset oppijat ry:lle

Lautakunnalle esitetään päätettäväksi, että se myöntää Helsingin seudun erilaiset oppijat ry:lle 10 000 € avustuksen vuodelle 2013. Helsingin seudun erilaiset oppijat ry (HERO) toimii oppimisvaikeuksisten henkilöiden tukena pääkaupunkiseudulla. Yhdistys toimii yksittäisten henkilöiden tukena ja apuna sekä ammattilaisten koulutus- ja ohjauskeskuksena.

Lyhyesti vielä lautakunnasta:

Lautakunnassa on 13 jäsentä. Jokaisella on myös henkilökohtainen varajäsen. Espoon Perussuomalaisista jäseninä lautakunnassa on kaksi henkilöä (allekirjoittanut ja Huhta) ja kaksi varaa (Enemark ja Seppänen).

Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta päättää suomenkielistä päivähoitoa, perus- ja lukio-opetusta sekä koululaisten aamu- ja iltapäivähoitoa koskevista asioista. Lautakunnan tehtävät ja ratkaisuvalta määrätään sivistystoimen lautakuntien ja johtokuntien johtosäännöissä.  

Varhaiskasvatusjaosto:

Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnalla on varhaiskasvatusjaosto. Jaostossa on 13 jäsentä ja jokaisella on myös siellä henkilökohtainen varajäsen. Jaoston jäsenet ja varajäsenet valitsee valtuusto. Tässä jaostossa meillä on eri jäsenet kuin yllämainitut (tietoa lautakuntapaikkojen haltijoista löytyy taasen espoo.fi –sivuilta sekä espoonperussuomalaiset.fi –sivuilta). Joitain nimimuutoksia on saattanut tulla, joten osa nimistä voi muuttua vielä.

Varhaiskasvatusjaoston tehtävät

tehdä opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnalle ehdotuksia ja esityksiä tehtäväalueensa painopisteistä, palveluiden tasavertaisesta saatavuudesta ja palvelutasosta

tehdä opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnalle ehdotuksia ja esityksiä tehtäväalueensa kehittämisestä seurata palveluiden laatua ja huolehtia yhteistyöstä eri palvelutuottajien kanssa

Näillä luottamustehtävillä on merkittävä rooli Espoolaisten lasten ja nuorten sekä tietysti perheiden elämässä. On monia asioita, joita tuodaan esityslistalle, päätettäväksi. On mahdollisuus vaikuttaa asioihin, kuten mainitsinkin jo aiemmin.

Olen äärimmäisen kiinnostunut tekemään entistä parempia päätöksiä kasvavan ja kuitenkin hyväkuntoisen Espoon puolesta. Jos sinulla on ideoita ja ajatuksia, joita haluat vietävän eteenpäin, haluat olla mukana vaikuttamassa, ehdottamassa ja muuttamassa asioita, ole yhteydessä. Äänestämällä aina vaaleissa, antamalla ehdotuksia, kysymällä ja kyseenalaistamalla on mahdollisuus vaikuttaa, jokaisella kuntalaisellamme.

Yhteistyö tuottaa parempaa meille kaikille.

Maaliskuisin terveisin,

Nina From