Köyhyys vaikuttaa lapsiin -ilmainen, laadukas ja tasavertainen koulunkäynti on tärkeä kaikille!Lauantai 11.2.2017 - Nina From En ole niinkään huolissani siitä, kuinka paljon toiset lapset pääsevät matkustamaan tai saavat enemmän kuin toiset, koska perheillä on erilainen määrä rahaa käytössään, ollut, on ja tulee aina olemaan. On suorastaan kateellista sanoa, että kaikkien pitäisi päästä yhtä paljon matkustamaan enemmän tai vähemmän jonnekin. Sen sijaan olen erittäin huolissani köyhistä perheistä, erityisesti niistä, joissa on lapsi/lapsia. Lapsi joutuu aika kovan paineen alaiseksi jo itsessään siitä syystä, että ei ole varaa. Ei ehkä saa riittävästi monipuolista ruokaa, vaatetus saattaa olla puutteellinen, lääkekuluissa säästetään, saattaa joutua kiusaamisen kohteeksi helpommin, kotona ei ole omaa tai ylipäätänsäkään tietokonetta, jolloin tasavertaisuus oppimiseen ei ole kohdallaan. ”Likaiset ja nälkäiset oppilaat ovat osa joidenkin opettajien arkea. Opettajat joutuvat jopa tekemään lastensuojeluilmoituksia, kun lapsen perushuoltoa ei saada vanhempien taholta kuntoon”, kertoo OAJ:n erityisasiantuntija Jaakko Salo. Kouluruokailun säilyttäminen ilmaisena on monelle lapselle erittäin merkityksellistä. Monipuolinen, ravitseva, ammattilaisten laatima ruokalista on tärkeä osa terveellistä kasvua. Ruoka tai sen puute vaikuttaa myös oppimiseen. Meidän tulee pitää aina huolta myös heikommista. Suomenkielen opetus tarvitsee nostetta ”Espoo antaa maahanmuuttajille oman äidinkielen opetusta 34 kielessä. Kielten kirjo ihmetyttää poliitikkoja.” LV 7.5.2014. On syytä tehdä muutos: säästöä ja järkeä opetukseen saadaan, kun opetus siirtyy digiaikaan: yhteistä oman äidinkielen opetusta digitaalisuutta hyödyntäen yli kuntarajojen ja määrää pienennetään huomattavasti. Jokaisessa kunnassa ei tarvitse olla ”oma” opettaja. Suomenkielen opetus on ensiarvoista muualta tulleille. Siten he pääsevät nopeammin osaksi yhteiskuntaamme, tuntevat kuuluvansa paremmin joukkoon. Heillä on paremmat mahdollisuudet edetä opinnoissa ja työllistyä, löytää tiensä yhteisöihin sekä ylipäätänsä integroitua paremmin. Sitähän me kaikki haluamme, että kuulumme joukkoon ja pääsemme elämässä eteenpäin. Ovatko lapset samanarvoisessa asemassa opetusvälineiden osalta? Kun puhutaan oppimisesta ja tasa-arvosta samassa lauseessa, eivät sanat ja sisältö kohtaa. Tässä viittaan opetuksen digitaalisuuteen. Osassa kuntia on kehotettu ostamaan itse tarvittavat tietokoneet/välineet. Köyhällä ei ole varaa. Jos päätetään hankkia esim. koulun puolesta kone, päätöksenteko saattaa kestää, kuka opettaa käyttämään, kannustaa sekä valvoo tasapuolisuutta? Kuka vastaa siitä, että tasa-arvo toteutuu? Tilastokeskuksen kertomat karut luvut pienituloisista Suuria ryhmiä pienituloisista ovat 18–24-vuotiaat opiskelijat sekä vuoden aikana vähintään kuusi kuukautta työttömänä olleet henkilöt, joita on kaikissa työikäisissä ryhmissä. Kaikkein pienituloisimmista viidesosa on nuoria opiskelijoita ja 23 prosenttia työttömiä. Työllisiä pienituloisimmista on viidennes, heistä suurin osa yrittäjiä. 45 prosenttia kaikkein pienituloisimmista on 18–34-vuotiaita. Pienituloisuusraja oli yhden hengen taloudella 14 260 euroa vuodessa eli 1 190 euroa kuukaudessa vuonna 2013. Tuloilla tarkoitetaan verojen jälkeisiä rahatuloja, jotka koostuvat työ- ja omaisuustuloista ja tulonsiirroista. Allianssi ry: Nuorilla menee huonosti
Nuorisotyö on parasta syrjäytymisen ehkäisyä, muistuttaa Allianssin puheenjohtaja Eero Rämö. Nuorisotyö lisää kaikkien nuorten elämänhallintaa ja sosiaalista pääomaa. Korjaavat toimet tulevat myös aina kalliimmiksi kuin ennaltaehkäisevät. Valtion ja kuntien velvollisuus on huolehtia siitä, että osaamisen kehittäminen on tasapuolista, järkevää ja tulevaisuuden muutokset huomioivaa. Vastuu lapsista ja nuorista on meillä kaikilla aikuisilla. Katsotaan ympärillemme ja tehdään parhaamme: autetaan heikompaa, lahjoitetaan hyvään, opastetaan ja otetaan mukaan! Nina From |
||
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: opettaja, koulutus, varhaiskasvatus, köyhyys, tasa-arvo |
||
Espoon Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan vuosikooste 2013Lauantai 15.2.2014 - Nina From, PS Luottamustehtävä, jota toivoin, jonka sain, kun valintoja suoritettiin. Olen kiitollinen. Olen ollut kiinnostunut lasten ja nuorten asioista, joten aika luontevaa on olla mukana tämäntyyppisessä toiminnassa ja päätöksenteossa. Ja toki sitenkin, että omat tyttäreni ovat 17- ja 19-vuotiaita, joten varhaiskasvatukselliset ja koulutukselliset sekä opiskeluun liittyvät asiat ovat olleet aika pitkään lähellä sydäntäni. Sitä paitsi, koulutus takaa paremman tulevaisuuden. Faktaa lautakunnan perusasioita Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta päättää suomenkielistä päivähoitoa, perus- ja lukio-opetusta sekä koululaisten aamu- ja iltapäivähoitoa koskevista asioista. Lautakunnan tehtävät ja ratkaisuvalta määrätään sivistystoimen lautakuntien ja johtokuntien johtosäännössä. Lautakunnassa on 13 jäsentä, joka koostuu eri puolueiden edustajista. Espoon perussuomalaisista lautakunnan jäseninä on sekä minä sekä Seppo Huhta. Henkilökohtaisena varajäsenenäni on Kaija Hietanen, Huhdan varajäsen on Toni Seppänen. Kokouksia on ollut lähes kuukausittain. Seminaareja sekä koulutustilaisuuksia, vanhempien kuulemistilaisuuksia, tilajaoksen kanssa yhteisiä kokouksia sekä muita yhteisiä asioiden käsittelykokouksia on ollut runsaasti vuoden aikana. Eräs seminaari oli erityisen antoisa monin tavoin. Paikalla oli satakunta opetusalan ammattilaista eri kouluista (Espoo ja Kauniainen), virkamiehiä ja päättäjiä. Kuultiin esityksiä, saatiin tietoa yleisellä tasolla tavoitteista ja toteutumista sekä käytiin keskustelua arjenkin asioista. Mitä siellä kouluissa on hyvää, mitä tarvittaisiin lisää. Pääpiirteittäin asiat ovat meillä Suomessa ja Espoossa hyvin. Espoossa halutaan pitää hyvää koulutuksellista tasoa yllä kaikin keinoin. Nimenomaan nuorissamme on tulevaisuus ja koulutus ovat lähes kaiken onnistumisen, menestymisen tae sekä elämän perusta, joka on tärkeää tehdä kunnolla. Koulu on oppilaan työpaikka, jos näin asian voi ilmaista. Listaan alle asioita, joita tuli esille, joista keskusteltiin, jotka olivat hyvässä tai heikossa kunnossa: - kouluavustajat: tarvitaan lisää, erityisen tärkeä resurssi, tarvitaan lisää! - laitoshoitajat: ovat tarpeellisia, tarvitaan takaisin! - monikielisyys ja sen tuomat vaatimukset: kustannustekijä, johon pitäisi pureutua siten, että olisi kaikille järkevämpää sekä kustannustehokasta. Pitää ilman muuta hoitaa. - kulttuurierot: pitää voida avoimesti keskustella ja löytää järkevät keinot ratkaista haasteet. - erityisoppilaat ja heidän tarpeensa: tulee huomioida yksilöllisyys sekä löytää parhaat keinot saada tälle ryhmälle asiat oikein mitoitetuksi. Tarvitaan lisää resursseja. - kouluhenkilökunnan vastuu ja valta: rehtorin osalta vastuu on joissain tapauksissa kummallisesti määritelty. Pitää voida käsitellä valta ja vastuuasiat uudestaan kohta kohdalta. - kiusaaminen: nollatoleranssi! Tähän on entistä enemmän puututtava ja löydettävä koulukohtaiset keinot hoitaa asia tavoitteen edellyttämälle tasolle. - puuttuminen: varhainen puuttuminen tärkeää. Resurssiongelmaa. - isot luokkakoot: haittaavat opettamista ja oppimista. - terveydelliset haitat sekä henkilökunnan että oppilaiden osalta: kertakaikkinen ongelma, johon pitää löytyä nopeammin ratkaisut. Pitää uskoa, kun kerrotaan, että koulussa saattaa olla sisäilmaongelma: nopea reagointi, tutkiminen sekä toimenpiteet! - väistötilojen aiheuttamat haasteet (jotka eivät aina ole negatiivisia kaikkien mielestä): oppilaat ja opettajat eivät aina näe tässä mörköä. Päinvastoin, saattaa olla kiva tai positiivistakin muutos, joka tulee väistämättä eteen väistötilanteiden kohtaamisissa. Pääasia on, että epäterveellisistä tiloista päästään mahdollisimman pian pois! Se on kaikkien etu! - terveys on tärkein: ihan kaikille, ihan ykkösasia! - koulutus on ensiarvoista: tätä ei kiistä kukaan ja halu on nimenomaan säilyttää erittäin hyvä koulutuksellinen ja opetuksellinen taso. Sekä opettajien ammattitaidon ja opettamisen kyky että oppilaiden halu ja motivaatio oppia tulee olla ykkösasia. Lautakunnan kokouksissa kohtuuttoman paljon on mennyt aikaa päiväkotien sekä koulujen huonoon kuntoon liittyvien asioiden käsittelyssä. On saatu tilannekatsauksia, selvityksiä, kuultu vaihtoehdoista, kustannuksista, väistötilavaihtoehdoista sekä muista sisäilmaongelmiin liittyvissä asioista. Kuitenkin pääpaino pitäisi olla siinä, että tilat eivät ole se puhutteleva asia, vaan varhaiskasvatuksen sekä opetukseen liittyvä päätöksenteko, valmistelu ja asioiden käsittely sekä päätöksenteko. On ollut järkyttävää saada ymmärrys siitä, miten huonosti rakennukset on tehty, miten huonosti rakennuksia on pidetty ja miten huonoksi rakennukset ovat päässeet ja niitä on paljon, liikaa. Säästö yhdestä päästä ei välttämättä ole sitten säästöä pidemmällä tähtäimellä. Rakennuksia tulisi myös huoltaa säännöllisesti. Pitäisi olla henkilökuntaa, joka huolehtisi ihan päivittäisistä ko. rakennukseen liittyvistä huolto sekä ylläpitotoiminnoista. Joka kouluun ja rakennukseen tarvitaan talonmies. Eikä vika ole aina rakentajassa tai suunnittelijassa. On kyse myös valvonnasta ja vastuusta. Yhtä tahoa ei pidä syyttää, on otettava opiksi ne asiat, jotka ovat menneet pieleen ja korjattava toimintaa. Opetus- ja varhaislautakuntasopimus, valtuustosopimus Kokoukseen liittyvät esitysasiat ovat kaikkien nähtävissä espoo.fi sivuilla. Samoin päätöksiin liittyvät, tiedotukselliset asiat. Uutena sivuille on laitettu Opetus- ja varhaislautakuntasopimus, jota työstettiin koko viime syksyn. Se syntyi valtuustosopimuksen ohella, hitaasti, mutta varmasti. Otin kantaa jokaiseen versioon, sain läpi ajatuksia, lisäyksiä sekä muutoksia, jotka koin tärkeäksi lisäksi. Tammikuun kokouksessa ilmoitin, että osaltani sopimus on hyväksytty. Ehdotin puheenjohtajalle, että sen voisi lisätä espoo.fi sivuille, jotta kaikilla olisi mahdollisuus nähdä sopimus ja sen sisältämät erittäin hyvät asiat, tavoitteet ja toimenpide-ehdotukset. Hän piti ehdotustani hyvänä, joten sopimus on nyt laitettu sivustolle. Avoimuus on mielestäni tärkeää ja antaa mahdollisuuden edistää yhteisiä asioita. Tietoa ei pidä pimittää vaan sitä tulee jakaa. Itse olen aktiivisesti osallistunut jokaiseen kokoukseen (pl. yksi kokous) viime vuonna. Samoin olen pääsääntöisesti ollut kaikissa kokous- ja koulutustilaisuuksissa sekä seminaareissa, jotka ovat liittyneet ko. lautakuntatyöhön. Olen myös käynyt jonkin verran tutustumassa Espoon yrittäjiin sekä yhteisöihin, jotka tekevät suoraan tai osin yhteistyötä kaupungin kanssa. Oppiminen itsessään sekä verkostoituminen ja sitä kautta tiedon lisääminen on mielestäni erityisen tärkeää. Äänestyksiä on ollut viime vuonna muutama. Mm. Tapiolan väistöön liittyvä äänestys oli todella tiukka tuloksen kannalta. Itse äänestin tasavertaisuuden puolesta. Meillä on alueellamme paljon rakennuksia, jotka eivät ole hyvässä kunnossa. Näin ollen meidän tulee taata alueellinen tasavertaisuus. Aina ei voi voittaa, eli tällä kertaa kuuluin niiden joukkoon, jotka hävisivät tässä. Siitä syntyi sitten mm. Länsiväylään kirjoitus (kommentti), jossa asiaa kritisoitiin. Ko. kirjoituksessa otettiin kantaa säästöihin, tasavertaisuuteen, sekä siihen, että tämä case oli erityisen haastava ja siinä oli mukana myös kaupunginhallitus, joka siis päätti, että tulevien väistötilaratkaisujen tulee olla alueellisesti tasa-arvoisia. Joskus voi tulla tehtyä virheitä. Niistä pitää sitten ottaa oppia. Olen saanut erittäin hyvän kuvan virkamiehistä, jotka lautakuntaan tuovat päätösesityksiä taustaselvityksineen sekä perusteluineen. Todella paljon työtä ovat tehneet, päätöksiä on voitu tehdä. Jotkut asiat ovat toki herättäneet enemmän keskustelua ja kyselyitä kuin toiset, aktiivista keskustelua on kuitenkin ollut joka kokouksessa. Olemme voineet lautakunnan jäseninä olla eri mieltä asioista, mutta henki on ollut hyvä ja eteenpäin on päästy. Itse kysyn paljon. Yhteydenottoja on tullut kuntalaisilta, liittyen pääsääntöisesti koulujen väistöasioihin. Ne ovat kyllä haasteellisia sitten saada nopealla aikavälillä selvitettyä, mutta eteenpäin on asioita laitettu ja vastauksia annettu. Osa keskusteluista on pyritty ohjaamaan puheenjohtajan kautta, osa suoraan. Riippuu tilanteesta. Kysyjälle pitää kuitenkin vastata. Joskus kysyjälle on kerrottava, etten tiedä, mutta selvitän. Omia nettisivuja pyrin pitämään yllä tämän lautakunnan asioiden suhteen hyvinkin. Uutiset –otsikon alle pyrin laittamaan tiedotteita sekä asioita, jotka tähän mielestäni sopivat. Niin pian, kuin tietoa tulee tai ehdin päivittämään. Mielelläni otan vastaan myös palautetta ja ehdotuksia, liittyvätpä asiat näihin tai muuhun, joihin voisin ottaa kantaa ja pyrkiä vaikuttamaan tai hakea henkilön tai kohteen, joka asiaan voi tarttua. Kiitän lautakuntaa ja sen kaikkia jäseniä viime vuodesta. Kiitän virkamiehiä sekä esittelijöitä. Kiitän aktiivisia vanhempia. Kiitän myös mediaa, joka aika ajoin nostaa kipeitäkin asioita esille. Avoimuus ja yhteisen tekemisen meininki mahdollistaa paremman tulevaisuuden, osaltaan. Pidetään hyvä henki yllä jatkossakin. Ollaan eri mieltä asioista, jos syytä on ja pyritään kompromisseihin. Parempiin päätöksiin. Nina From Lautakuntasopimus: espoo.fi Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta sivustolta. |
||
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Opetus, varhaiskasvatus, lautakunta, Espoo, espoo.fi, koulu, väistötilat, sisäilmaongelmat |
||
Pieni kiusaaminen kasvaa isoksi -kasvatus, puuttuminen, välittäminenTiistai 23.4.2013 - Nina From, PS Aloin pohtimaan omaa elämääni. Lähdin lapsuudesta. Muistan siitä harmittavan vähän, mutta yritän kuitenkin kertoa jotain. Siihen aikaan äitiyslomat olivat muutaman kuukauden pituisia. Minut vietiin hoitoon viereisen pihan ”Aunelle”. Olin Aunen hoitolapsi kuuteen ikävuoteen saakka. Siitä ajasta minulla on positiivisia muistoja, mutta on myös muutama asia, jota en unohda. Mm. heidän tapettinsa kuvio ja väri näkyvät vieläkin jossain mielikuvissani. Miten minä sen muistan? Olin silloin tällöin seisomassa tai istumassa nurkassa. Muistaakseni olin aika kiltti lapsi, mutta kasvattajan mielestä tein toki jotain päättömyyksiä, jolloin rangaistus oli: nurkka. Kiusaamista en harrastanut itse, mutta muutaman kerran sain kuulla olevani ”frommipommi”. Muistan sen toki vieläkin. Ala-asteella kuuluin niihin, joita ei kiusattu. Luokallani oli kyllä muutama oppilas, joita kiusattiin. Opettajalla oli suosikki, lettipäinen tyttö. Ja ”inhokki”, joka sai välillä liidusta osuman tai jonkinlaista ”karhunkävelyä hiuspehkossaan”. Minulle opettaja piti kerran puhuttelun, kun olin kirjoittanut tästä kauppiaan pojasta ihailevan aineen (Mikalla oli Leviksetkin). En olisi saanut tykätä hänestä, koska poika oli ”villihkö” vaan minun olisi pitänyt tykätä toisesta Mikasta (rauhallinen ja mukava, kiltti poika), joka tykkäsi minusta. Yhden kerran muistan ala-asteella, kun luokkamme tyttö suuttui minulle jostain (muistaakseni nelis-pelissä), heitti minua mm. puukengällä ja käyttäytyi hyökkäävästi. Kunnes sitten kellot soivat sisään ja kahina äityi sisäänmenojonossa. Tarrasimme toisiimme kiinni oikein kunnolla. Muistan vetäneeni häntä tukasta niin, että varmasti tuntui. Asia selvitettiin luokassa, opettajan puuttuessa asiaan. Sepä loppui siihen. Yläasteella olin ystäväni kanssa illalla luistelemassa. Kolme vuotta vanhempaa tyttöä tuli ympärilleni, alkoi sylkeä, haukkua ja töniä. Ihme kyllä, pääsin jotenkin karkuun. Seuraavana päivänä menin ilmoittamaan asiasta luokanvalvojalle. Asia otettiin heti käsittelyyn, tytöt joutuivat puhutteluun ja pyytämään minulta anteeksi. Se loppui siihen. Lukiossa tunsin itseni ulkopuoliseksi. Olin vaihtanut koulua ja asuinaluetta. Minulla on todella hyviä ystäviä muutama, en kuitenkaan ollut ”suosittujen joukossa”. Lentopallojoukkueen kapteenina sain olla hyvässä seurassa, oletan, että joukkuelajin parissa itsetuntoni pysyi hyvällä tolalla, oli kavereita. Välillä ahdisti, kun ei saanut kutsuja kaikkiin bileisiin, mutta siitäkin selvittiin. Ajattelen vanhempiani, jotka olivat vanhemmiksi nuoria. He kävivät molemmat töissä. Ei tullut mieleenkään kertoa heille mitään näistä tapahtumista, jotenkin ne piti itse selvittää. Siltä ainakin silloin tuntui. Mistä kuitenkin sain idean kertoa esim. kiusaamisesta opettajalle? Miten luotin siihen, että kun kerron ja hetimiten, asiat selvitetään ja selviävät? Omien lasteni kohdalla ajattelin kuitenkin asiaa niin, että otan heti kiusaamisen puheeksi, kun aloittavat tarhan ja koulun. Tarhassa tytöt olivat eri ryhmissä. Toisessa ryhmässä asiaa kysyessäni vastattiin: ”meillä puututaan heti kiusaamiseen, meillä on nollatoleranssi ja välineet hoitaa tilanteet”. Toisessa ryhmässä minua katsottiin kummasti ja vastattiin: ”ei meillä ole mitään kiusaamisia, ei ole mitään ongelmia”. Hmmm… Tunsin kuitenkin hyvää mieltä siitä, että kysyin. Auttoiko se, en tiedä. Tytöt menivät kouluun. Tein samat kysymykset molempien tyttöjen opettajille. Ihan hyviä vastauksia sain. Hoidetaan kyllä. Otetaan vakavasti. Varmasti asioiden tiedostaminen, median esille nostama asia kiusaamisesta ja puuttumisesta oli jo saavuttanut vuosien varrella useita ammattilaisia ja vanhempia. Lapsiakin. Asiaan suhtauduttiin siis asiallisesti. Työpaikalla…niin, mitä on työpaikkakiusaaminen. Siitä on puhuttu paljon ja sitä on paljon. Eriasteista, erivaiheista. Esimiehen, kollegan, alaisen tekemää. Eri tavoin koettua. En mene siihen syvällisemmin, sillä me työelämässä pitkään jo olleet, tiedämme kyllä, mitä sillä tarkoitetaan. Työpaikoilla on usein myös varhaisen tuen mallit yms. opastamassa, miten tunnistetaan, keneen voi ottaa yhteyttä ja miten asiat hoidetaan. Tulin valituksi Opetus- ja varhaiskasvatuslautakuntaan jäseneksi. Olen siitä erittäin kiitollinen ja minulla on valtava halu oppia uusia asioita, kysellä erilaisista tilanteista, etsiä ja löytää ratkaisuja, olla mukana päättämässä Espoolaisten lasten ja nuorten tämän lautakunnan pöydälle kuuluvista asioista. Tämä kiusaamisasia kiinnosti niin, että pyysin informaatiota siitä, miten meillä Espoossa asiaan suhtaudutaan ja miten näitä asioita hoidetaan. Sain erittäin kattavaa sähköpostia asiasta. Vastaajana toimi Virpi Mattila, varhaiskasvatuksen kehittämispäällikkö, sivistystoimi, suomenkielinen varhaiskasvatus. Yksikkökohtainen turvallisuussuunnitelma Jokaisen toimintayksikön tulee laatia Varhaiskasvatuksen turvallisuuskäsikirjassa olevan sisältömallin mukainen yksikkökohtaisen turvallisuussuunnitelman, joka sisältää:
Yksikkökohtaiset suunnitelmat tarkastetaan ja päivitetään vuosittain. Uusi henkilöstö perehdytetään yksikön turvallisuussuunnitelmien mukaiseen toimintaan sekä painotetaan jatkuvan havainnoinnin ja ennakoinnin tärkeyttä. Esimies vastaa siitä, että asiakirjat ovat henkilökunnan nähtävillä. Henkilökunnan velvollisuus on perehtyä Varhaiskasvatuksen turvallisuuskäsikirjan kokonaisuuteen. He varmentavat perehtymisensä allekirjoituksellaan yksikössä laadittuun nimilistaan. Espoossa kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma laaditaan osaksi päivähoitoyksikön varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen suunnitelmaa. Suunnitelmaan perehdytään ja siitä tulee osa varhaiskasvatusyksikön toimintaa, jota myös arvioidaan sekä muutetaan tarvittaessa. Kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma sisältää päivähoito- ja esiopetusyksikössä seuraavat asiat:
Arvokeskustelut Päivähoito- ja esiopetusyksikön varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen suunnitelmassa arvot, visio ja tavoitteet ovat kirjattuina. Kiusaamista ehkäisevä työ alkaa yhteisellä arvokeskustelulla siitä, millaisia kasvatusarvoja yksikön suunnitelmissa on ja miten nämä arvot näkyvät arjessa.
Voi että, nämä sopivat niin joka paikkaan, myös työelämään, erinomaisesti! Kaikkien lasten kanssa työskentelevien on tärkeä tietää, mitä kiusaaminen on. Varhaiskasvatuksessa on tärkeää nähdä ja pohtia eri osapuolten, lapset, vanhemmat, työntekijät näkemyksiä kiusaamisesta. Kiusaamiseen liitetään yleensä tarkoitus tai aikomus vahingoittaa toista, mitä voi olla vaikea todeta etenkin pienten lasten parissa. Kielteisen toiminnan kohteeksi joutuvalle loukkaus on joka tapauksessa suuri riippumatta siitä, onko toiminta tietoista vai tahatonta. Seuraukset ovat tuhoisia uhrille, mutta myös loukkaavalle ja kiusaavalle lapselle. Tässä varhaisessa vuorovaikutuksessa lapsi oppii, että joillakin on oikeus käyttää valtaa enemmän kuin toisilla. Keskusteluja on tärkeä käydä myös lasten ja vanhempien kanssa. Yhteinen näkemys lisää myös turvallisuutta päiväkodissa. Avoimuus ja keskustelu vähentävät väärinymmärryksen ja omien kuvitelmien riskiä. Kun lapset tietävät, mistä kiusaamisessa on kyse, heidän on myös helpompi kertoa aikuisille kokemuksistaan. Kun käsitteistä on keskusteltu henkilökunnan kesken, myös vanhempien kanssa keskustelu koetaan varmemmaksi. Kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelmassa tulee näkyä millaisia menetelmiä henkilökunta käyttää huomatakseen ja tunnistaakseen kiusaamisen ryhmässään/ päivähoitoyksikössään. Arvokeskustelujen jälkeen henkilökunnan tietoisuus kiusaamisesta sekä siihen liittyvistä ilmiöistä kasvaa ja konkretisoituu, jolloin kiusaamisen eri muodot on helpompi tunnistaa. Tämä puolestaan auttaa päivähoidon henkilökuntaa huomaamaan, tapahtuuko kiusaamista omassa ryhmässä tai onko riski, että tietty käytös ajan kuluessa muuttuu kiusaamiseksi. Lasten havainnointi on tehokas menetelmä, jonka avulla kiusaamistilanteet voidaan huomata. Yksi tärkeä osa suunnitelmaa on kirjata ylös, kuinka kiusaamistilanteisiin puututaan johdonmukaisesti. Pienelle lapselle aikuisen rooli on merkittävä, sillä he luottavat aikuisen apuun. Taitava ja empaattinen aikuinen saa pienet lapset kertomaan asioistaan herkästi, jolloin tilanteet tulevat aikuisen tietoon. Kaikkiin lasten välisiin riitoihin sekä konflikteihin on tärkeä puuttua, mutta puuttumisen keinot poikkeavat toisistaan tilanteen mukaan. Oikeanlainen toimintatapa edellyttää lasten tuntemista sekä tilanteen havainnointia. Puuttumiseen tulee luoda sellainen rakenne, että kaikki osapuolet tietää miten toimitaan kun kiusaamistilanne tulee esiin. Vanhempien tulee tietää, keneen he ottavat yhteyttä, miten päivähoidon henkilöstö aikoo selvittää tilanteen, miten heitä informoidaan, miten vanhemmat osallistuvat selvittelyyn ja miten tilannetta seurataan. Aikuisen vastuulla on aina puuttua kaltoin kohteluun. Pienille lapsille aikuisen vakava suhtautuminen tilanteisiin kertoo siitä, että lapsen toiminta ei ole ollut hyväksyttävää, ja se saattaa riittää puuttumiseksi. Kun aikuinen kertoo, että hän on havainnut tilanteen eikä hyväksy sitä ja seuraa tilannetta, lapsi saattaa lopettaa negatiivisen käytöksen. Turvallinen ja luottamuksellinen ilmapiiri on edellytyksenä sille, että ryhmässä voi olla myönteistä yhteistoimintaa. Kaikkien lasten tulee tuntea, että heitä arvostetaan ja kunnioitetaan, ja että he voivat luottaa aikuisten olevan läsnä ja auttavan heitä tarvittaessa. Kaikilla lapsilla tulisi olla ainakin yksi turvallinen kiintymyssuhde päiväkodissa. Lasten täytyy luottaa siihen, että aikuinen kantaa vastuun ryhmästä ja toiminnasta. Päivähoidon työntekijät määrittelevät ryhmän yhteistoiminnan luonteen. Heidän vastuullaan on määritellä, mikä on hyväksyttävää käytöstä ryhmässä ja mikä ei. Aikuisten asenne on ratkaiseva kiusaamistilanteissa. Jos aikuiset viestittävät selkeästi, että he eivät hyväksy loukkaavaa käytöstä, myös lapset tietävät, mikä on sallittua. Jos aikuiset sen sijaan vähättelevät asiaa tai välttävät puuttumasta kiusaamiseen ja ovat myötämielisiä kielteiselle käytökselle, he viestittävät ainakin epäsuorasti, että tällainen käytös on hyväksyttävää. Aikuisten asenne lapsia ja myös kollegojaan kohtaan kertoo ryhmässä vallitsevista normeista ja arvoista. Jos aikuisten kesken esiintyy selvittämättömiä konflikteja tai kiusaamista, on lähes mahdotonta tehdä kiusaamista ehkäisevää työtä lapsiryhmässä. Jotta kiusaamiseen voidaan puuttua tehokkaasti, on tärkeää, että lapset kertovat erilaisista arjen tilanteista sekä konflikteista lasten välillä. Psyykkistä kiusaamista on vaikea havaita, jolloin on tärkeää, että lapset kertovat siitä itse. Lapsella on oikeus kertoa asioistaan ja heillä on oikeus tulla kuulluksi. Kiusaamisen lopettamiseksi ja turvallisen ilmapiirin takaamiseksi olisi myös tärkeää, että lapsi pystyy kertomaan aikuiselle näkemistään tilanteista, joissa itse ei ole osallisena. Kiusaamisen ehkäisysuunnitelman arviointi toteutetaan säännöllisesti. Arvioinnin tavoitteena on pohtia, kuinka suunnitelma toimii ehkäisevän työn tukena. Arvioidaan toimiiko suunnitelma henkilökunnan työvälineenä, mitä ennaltaehkäiseviä työtapoja suunnitelma on tuonut lisää, huomataanko kiusaaminen aiempaa paremmin ja puututaanko kiusaamiseen johdonmukaisesti. Samoin arvioidaan kiusaamiseen puuttumisen vaikutuksia ilmapiiriin sekä onko sekä lasten että vanhempien näkemykset ja kokemukset tulleet kuuluiksi. Arvioinnin tavoitteena on myös selvittää, ovatko ristiriidat ja konfliktit vähentyneet ja mitä vaikutuksia on ollut lasten sosiaalisiin taitoihin ja vuorovaikutukseen. Arvioinnissa kysytään lasten käsityksiä viihtymisestä, ystävistä, leikkikavereista ja pelottavista seikoista. Suunnitelmaa arvioidaan aina, kun lapsiryhmässä tapahtuu muutoksia, aikuiset vaihtuvat tai heidän asenteissaan tapahtuu muutoksia. Arviointiin on syytä myös silloin, jos yksittäisen lapsen taidoissa tai ryhmädynamiikassa on havaittavissa muutoksia tai vanhemmat toivovat muutosta tilanteeseen. Jotta arviointi on mahdollista, tule kiusaamistilanteet dokumentoida, jotta voidaan selvittää mitä on tapahtunut tai miten kiusaamistilanne on hoidettu. Dokumentointi tulee kirjata kiusaamisen ehkäisysuunnitelmaan. Suunnitelmaan tulee kirjata, miten usein suunnitelmaa päivitetään ja arvioinnin ajankohta kirjataan suunnitelmaan. Yksikön suunnitelma on osa Varhaiskasvatuksen turvallisuus suunnitelmaa ja sitä säilytetään turvallisuus kansioissa. Ryhmien oma suunnitelma on henkilökunnan helposti saatavissa. Kunkin lapsiryhmän henkilökunta kirjaa päivitetyt suunnitelmat lasten ja ryhmän tarpeiden mukaisesti. Vanhemmille tiedotetaan yhteisestä suunnitelmasta ja sitä voidaan käsitellä myös vanhempainilloissa. Minun oli aivan pakko kopioida lähes kaikki todella selkeästi ja johdonmukaisesti sekä luotettavasti kirjoitettu teksti tähän. Niin vakava ja tärkeä asia tämä mielestäni on. Ja kyseessä tässä tapauksessa oli siis varhaiskasvatuksen ohjelmisto. Ollaan me aikuiset valppaina, puututaan ajoissa tilanteisiin, ollaan avoimia ja rakentavia. Näyttäkäämme hyvää mallia. Lapsissa on tulevaisuus! Keväisin terveisin, Nina From PS Espoo
|
||
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kiusaaminen, puuttuminen, varhaiskasvatus, tarha, hoitopaikka, kasvatus, lapsuus |
||
Lautakuntatyöskentelyn alun kokemuksiaSunnuntai 10.3.2013 - Nina From, PS Lautakuntatyöskentelyn alun kokemuksia Lautakuntatyökin on alkanut vauhdikkaasti. On runsaasti koulutuksia, seminaareja ja tilaisuuksia, joissa saa tietoa, tutustuu uusiin ihmisiin, eri toimijoihin, eri puolueiden edustajiin, kunnan työntekijöihin sekä tapoihin toimia. Aika menee hurjaa vauhtia, päivätyön jälkeen kokouksiin, kokouksista omiin askareisiin, perheen, liikunnan, koiruuksien, kodinhuollon töihin ja touhuihin. Iltaisin viestien lukemista ja vastaamista, kannanottoja, yleisten, suomalaisia koskettavien tarinoiden ja uutisten seuraamista eri välineillä. Blogailua, viestintää, kirjauksia ja esityslistojen ja raporttien lukemista. Ja sitten koittaa kokous. Oli hieno tunne olla keskiviikkona, 27.2.2013, ensimmäistä kertaa Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan kokouksessa. Oli koneet, kasa papereita, infolehtiä, nimikyltit paikallaan ja joukko uusia ihmisiä, joihin sai tutustua. Esittelykierros. Koneet auki. Agenda esiin sekä asiat, joita käytiin läpi, kyseltiin, pyydettiin tarkennuksia, ehdotettiin ja päätettiin. Vaikka kokous kesti pitkään, se oli antoisa. Puheenjohtajan tapasin ensimmäistä kertaa livenä (Sanna Lauslahti) ja olin erittäin tyytyväinen hänen hyvään tapaansa johtaa kokousta. Mainiota. Tämä matka jatkuu neljä vuotta. Sitten on taasen kunnallisvaalit ja lautakuntapaikat ovat jaossa. Sitä ennen ovat Eurovaalit ja Eduskuntavaalit. Tämä vuosihan on vaaliton. Saa keskittyä luottamustehtävien hoitamiseen, kokemuksen kartuttamiseen sekä vaikuttaa asioihin uusista ”kulmista”. Ensimmäisen kokouksen päätöksiä: Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta valitsi jäsenet koulujen ja lukioiden johtokuntiin toimikaudeksi 2013-2016 sekä hyväksyi muutoksitta suomenkielisen opetuksen ja varhaiskasvatuksen tulosyksiköiden käyttösuunnitelmat vuosille 2013. Lisäksi lautakunta käsitteli muun muassa seuraavia asioita: 7. Ruotsinkielisen kielikylpyluokan perustaminen Westendinpuiston kouluun Lautakunta päätti, että Westendinpuiston kouluun perustetaan lukuvuodeksi 2013–2014 ruotsinkielisen kielikylpyopetuksen ensimmäinen luokka, vaikka sen oppilasmäärä jäisi alle 18. Westendinpuiston kouluun hakee nyt ruotsinkieliseen kielikylpyopetukseen 15 valintakriteerit täyttävää hakijaa. 9. Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan kokousaikataulu vuonna 2013 Kokouksia on lähes joka kuukausi. Tarkemmat tiedot aikatauluista, esityslistoista, pöytäkirjoista sekä päätöksistä löytyy espoo.fi –sivuilta: Espoon kaupunki: päätöksenteko: Opetus- ja varhaislautakunta. 11. Avustus Helsingin erilaiset oppijat ry:lle
Lyhyesti vielä lautakunnasta: Lautakunnassa on 13 jäsentä. Jokaisella on myös henkilökohtainen varajäsen. Espoon Perussuomalaisista jäseninä lautakunnassa on kaksi henkilöä (allekirjoittanut ja Huhta) ja kaksi varaa (Enemark ja Seppänen). Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta päättää suomenkielistä päivähoitoa, perus- ja lukio-opetusta sekä koululaisten aamu- ja iltapäivähoitoa koskevista asioista. Lautakunnan tehtävät ja ratkaisuvalta määrätään sivistystoimen lautakuntien ja johtokuntien johtosäännöissä. Varhaiskasvatusjaosto: Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnalla on varhaiskasvatusjaosto. Jaostossa on 13 jäsentä ja jokaisella on myös siellä henkilökohtainen varajäsen. Jaoston jäsenet ja varajäsenet valitsee valtuusto. Tässä jaostossa meillä on eri jäsenet kuin yllämainitut (tietoa lautakuntapaikkojen haltijoista löytyy taasen espoo.fi –sivuilta sekä espoonperussuomalaiset.fi –sivuilta). Joitain nimimuutoksia on saattanut tulla, joten osa nimistä voi muuttua vielä. Varhaiskasvatusjaoston tehtävät tehdä opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnalle ehdotuksia ja esityksiä tehtäväalueensa painopisteistä, palveluiden tasavertaisesta saatavuudesta ja palvelutasosta tehdä opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnalle ehdotuksia ja esityksiä tehtäväalueensa kehittämisestä seurata palveluiden laatua ja huolehtia yhteistyöstä eri palvelutuottajien kanssa Näillä luottamustehtävillä on merkittävä rooli Espoolaisten lasten ja nuorten sekä tietysti perheiden elämässä. On monia asioita, joita tuodaan esityslistalle, päätettäväksi. On mahdollisuus vaikuttaa asioihin, kuten mainitsinkin jo aiemmin. Olen äärimmäisen kiinnostunut tekemään entistä parempia päätöksiä kasvavan ja kuitenkin hyväkuntoisen Espoon puolesta. Jos sinulla on ideoita ja ajatuksia, joita haluat vietävän eteenpäin, haluat olla mukana vaikuttamassa, ehdottamassa ja muuttamassa asioita, ole yhteydessä. Äänestämällä aina vaaleissa, antamalla ehdotuksia, kysymällä ja kyseenalaistamalla on mahdollisuus vaikuttaa, jokaisella kuntalaisellamme. Yhteistyö tuottaa parempaa meille kaikille. Maaliskuisin terveisin, Nina From |
||
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta, lautakunta, lautakuntatyö, espoo.fi, varhaiskasvatuslautakunta, espoonperussuomalaiset.fi, kokous, koulut, koulutus |
||
