Miksi äänestäisit kuntavaaleissa?

Share |

Lauantai 11.8.2012 - Nina From, PS


Miksi äänestäisit kuntavaaleissa?

Kuntavaalit –perustietoa

Kuntavaalit (myös kunnallisvaalit) ovat vaalit, joissa valitaan kuntien ja kaupunkien valtuustoihin valtuutetut ja varavaltuutetut neljän vuoden välein. Suomessa kunnallisvaaleista säädetään perustuslaissa, kuntalaissa, vaalilaissa ja Ahvenanmaata koskien sen omassa lainsäädännössä.

Kuntavaaleissa valittava valtuusto päättää ylimpänä toimielimenä kunnan toiminnasta ja taloudesta. Suomen kuntien valtuustojen käsissä on noin 2/3 julkisista palveluista ja noin 440 000 kuntatyöntekijän työpaikat.

Kunnat ja kuntayhtymät käyttävät noin 42 mrd. euroa vuodessa palvelujen järjestämiseen ja kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseen. Menoista noin puolet katetaan veroilla, neljännes maksuilla ja myyntituloilla ja vajaa viidennes valtionosuuksilla. Kuntaliiton tavoitteena on kunnallisen toiminnan rahoituksen riittävyys.

Kunnat järjestävät kansalaisten peruspalvelut, joista tärkeimmät liittyvät sosiaali- ja terveydenhuoltoon, opetus- ja sivistystoimeen sekä ympäristöön ja tekniseen infrastruktuuriin. Kuntien menestystekijöitä ovat hyvin hoidettu seudullinen yhteistyö ja menestyksekäs elinkeinopolitiikka.

Kunnallishallinnossa asioita valmistellaan avoimesti, mikä takaa kuntalaisille mahdollisuuden vaikuttaa. Kuntien päättäjät valitaan joka neljäs vuosi kunnallisvaaleissa. Vuoden 2008 kuntavaaleissa äänesti 61,2% äänioikeutetuista. Espoossa äänestysprosentti oli 62,6%, Uudellamaalla 59,2%. Ahvenanmaalla pidettiin kuntavaalit syksyllä 2011. Äänestämässä kävi 64% äänioikeutetuista.

Edellisissä kuntavaaleissa valittiin 10412 kunnanvaltuutettua, joiden keski-ikä oli 49 vuotta. Kuusi prosenttia valituista oli alle 30-vuotiaita. 65-vuotiaita ja sitä vanhempia oli noin kahdeksan prosenttia valtuutetuista. Valtuutettujen lukumäärä määräytyy sen mukaan, mikä on kunnan asukasluku 31.5.2012.  Keskimäärin valtuutettuja on vuoden 2012 alussa 31 per kunta.

Kunnan toimielimet

Perustuslain 121 §:n mukaan kunnan hallinto perustuu kunnan asukkaiden itsehallintoon. Kunnan ylin toimielin, valtuusto, saa valtuutensa kuntalaisilta kunnallisvaaleissa. Valtuusto päättää, mitä toimielimiä kunnassa on ja miten toimivalta ja tehtävät jaetaan kunnan viranomaisten kesken.  Jokaisessa kunnassa on kuntalain mukaan oltava hallintosääntö, jossa annetaan tarpeelliset määräykset kunnan hallinto- ja päätök-sentekomenettelystä. Kunnan johtosäännössä määrätään toimielinten ja viranhaltijoiden toimivallasta.

Kuntalain 17 §:ssä määritellään, että kuntalain mukaisia toimielimiä ovat: valtuusto, kunnanhallitus ja sen jaostot, lautakunnat ja niiden jaostot, johtokunnat ja niiden jaostot sekä toimikunnat.

Kunnanvaltuustolla on kokonaisvastuu kunnan toiminnasta, kun taas kunnanhallitus vastaa kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta. Kunnanhallitus vastaa myös valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Kunnanhallitus valvoo kunnan etua ja, jollei johtosäännössä toisin määrätä, edustaa kuntaa ja käyttää sen puhevaltaa.

Valtuusto päättää mitä lautakuntia kunnassa on ja niiden jäsenmäärästä ja toimivallasta sekä siitä, miten tehtävät jaetaan kunnan viranomaisten suhteen. Lautakuntien jäsenet valitaan valtuuston toimikaudeksi, jollei valtuusto ole päättänyt lyhyemmästä. Yleensä valitaan pariton määrä, jotta äänet eivät yksittäisten kokousasioiden käsittelyssä äänestettäessä mene tasan.

Lautakunnalla on oltava puheenjohtaja ja tarpeellinen määrä varapuheenjohtajia. Poliittisen suhteellisuuden toteutumiseksi puheenjohtajisto valitaan samalla kuin jäsenet valitaan.

Lautakunnilla voi olla jaostoja, joihin joko valtuusto tai asianomainen toimielin valitsee jäsenet.

Muut toimielimet

Kuntalain mukaisia muita kunnan toimielimiä ovat: tilapäinen valiokunta, keskusvaalilautakunta (pakolliset), tarkastuslautakunta sekä yhdistymishallitus (tiettyä tehtävää varten perustetut väliaikaiset toimielimet).

Luottamushenkilön asema

Luottamushenkilöillä on keskeinen asema edustukselliseen demokratiaan perustuvassa kunnallisessa päätöksenteossa. Ylintä päätösvaltaa kunnassa käyttävät luottamushenkilöt valtuustossa. Kuntalain mukaan kunnan luottamushenkilöitä ovat:

  • valtuutetut ja varavaltuutetut
  • kunnan toimielimiin valitut jäsenet ja varajäsenet
  • kunnan kuntayhtymän toimielimiin valitsemat jäsenet ja varajäsenet
  • muut kunnan luottamustoimiin valitut henkilöt

Kunta valitsee luottamushenkilöitä myös erinäisiin valtion toimielimiin (esim. käräjäoikeuksien lautamiehet ja kiinteistötoimitusten uskotut miehet).

Kunnan päätöksentekomenettelyn viisi eri vaihetta:  

  • vireille tulo
  • valmistelu
  • päätöksenteko
  • tiedoksianto
  • täytäntöönpano

Kuntalaisen vaikutusmahdollisuudet

Kuntavaalit järjestetään sunnuntaina 28.10.2012. Ennakkoon äänestetään kotimaassa 17.–23.10. ja ulkomailla 17.–20.10.

Kuntavaaleissa vaikutat moniin ajankohtaisiin asioihin; terveyskeskuksesi lääkäripalveluihin, nuorisotiloihin, päivähoitopaikkoihin, vesijohtoverkoston laatuun, kotikirjastosi määrärahoihin, koulujen ruokahuoltoon, jatkokoulutuspaikkojen määrään, liikuntapaikkojen monipuolisuuteen, vanhuspalveluiden laajuuteen jne. Juuri niihin asioihin, jotka ovat osa jokapäiväistä elämääsi.

Faktoja Espoosta

Suomessa on kuntia yhteensä 336 kappaletta. Suurin kunta on Helsinki, toiseksi suurin Espoo (252 439 asukasta). Seuraavaksi tulevat Tampere, Vantaa ja Turku.

Espoon tilanne on kokonaisvaltaisesti ottaen hyvällä mallilla. Kaupungin verotulojen määrä on kasvanut ennakoitua enemmän. Kaupunki on vetovoimainen, väkimäärä kasvoi 4500 henkilöllä. Kasvu mahdollistaa investointeja, jotka pääasiassa on tehty omalla rahalla, eikä velalla. Perustoiminnat (sosiaali-, terveys-, ja opetustoimet) on pystytty rahoittamaan verotuloilla sekä valtionosuuksilla.  Kunnallisveroa ei nostettu tälle vuodelle. Kaupungilla on enemmän rahaa kuin velkaa, joka antaa erinomaiset lähtökohdat tulevaan.

Investointitavoitteista esim. asuntorakentamisen osalta on tavoite, että vuonna 2010 rakennetaan 2 500 asuntoa joka vuosi. T3 (=Tiede eli Otaniemi, Taide eli Tapiola ja Talous eli Keilaniemi) on alue, jolle tehdään suuria investointeja. Näistä esimerkkeinä kolme metroasemaa, pohjoismaiden suurin kävelykeskusta, maailman ensimmäinen innovaatioyliopisto, suunnitteilla on lisäksi kolmisenkymmentä julkista tai yksityistä rakennushanketta.

Kaupungissa oli 126 000 työpaikka Q4:lla, 2011. Työpaikoista viidesosa on tukku- ja vähittäiskaupassa. Työllisyystilanne on siis hyvä, työttömyysaste oli vain 5,5 %.

Muita faktoja Espoosta ja espoolaisista: KELAn sairastavuusindeksin mukaan Espoon väestö oli vuonna 2010 koko maan terveintä. Viimeisen kahden vuosikymmenen aikana rikoksia on tehty vähiten kaikista Suomen kaupungeista. Espoossa asuu runsaasti lapsiperheitä ja keskimäärin vähemmän yksin asuvia. Eläkeläisten määrä nousee kuitenkin Espoossakin. Vuonna 2021  65 vuotta täyttäneitä  tulee olemaan 15 500 enemmän kuin nyt. Talouden kannalta haastetta tuo mukanaan myös kasvava maahanmuutto. Vuodesta 1991 lähtien vieraskielisten osuus Espoossa nousi 1,3 %:sta tämänhetkiseen 9,4%:n.

Maahanmuutto ja eläkeläisten määrän kasvu on nähtävä mahdollisuutena, ei uhkana. Tarvitaan lisää investointeja sekä palveluita, määrällisesti ja laadullisesti sopivia ratkaisuja. Työtä riittää monella saralla, luodaan täysin uutta ja parannetaan sekä tehostetaan vanhoja toimintamalleja. Espoon kannattaa pysyä houkuttelevana kaupunkina jatkossakin, jotta tänne saadaan maailman parhaita osaajia sekä mahdollistaa myös maahanmuuttajien yrittäjyyttä.

Ylläpidetään hyvää terveyttä pitämällä huolta itsestämme ja muista lähellämme olevista ihmisistä. Liikutaan kauniissa luonnossamme (Espoossa on mm. 58 km merenrantaa, 165 saarta, 23 uimarantaa, 9 avantouintipaikkaa, yli 100 järveä tai lampea) ja pidetään muutenkin huolta kunnostamme urheilemalla itselle sopivien lajien parissa. Syödään terveellisesti, suositaan luomua ja valitaan pääsääntöisesti kotimaisia ruokatuotteita. Pidetään huolta toisistamme, autetaan niitä, jotka tarvitsevat apuamme.  

On paljon muitakin asioita, joita voidaan kehittää ja parantaa, tehostaa toimintoja, tehdä asioita yhdessä kunnan sisällä olevien asukkaiden ja eri tahojen kanssa (mm. järjestöt ja erilaiset seurat) sekä muiden kuntien kanssa. Valitaan parhaat toimintamallit ja ryhdytään töihin.

Mitä sinä haluaisit kehittää omassa kunnassasi, Espoossa?

Koskettaako sinua päiväkotien ja koulujen homeongelmat? Tämän päivän iltalehti.fi:ssä kerrotaan, kuinka vakavasta ja suuresta ongelmasta on kyse ja konkreettisin luvuin. OAJ:n tuoreen kyselyn ennakkotiedon mukaan sisäilmaongelmia esiintyi kahden viime vuoden aikana 2/3 kouluja ja päiväkoteja. Käytännössä tämä ongelma koskee satoja tuhansia ihmisiä. Ongelmaan pitäisi puuttua heti. Korjauskulut ovat arvioiden mukaan miljardiluokkaa. Kunnilla ei sellaisia rahoja kuitenkaan ole.

Opetus- ja kulttuuriministeriö ilmoitti, että uusille hankkeille tarvittaisiin 15 miljoonaa euroa valtion tukea. Valtiovarainministeriö ehdotti 5:ttä miljoonaa euroa. Opetus- ja kulttuuriministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö sekä Kuntaliitto arvioivat tuen tarpeen olevan 50 miljoonaa euroa.

Konkretiaa: OAJ:n Luukkaisen mukaan valtiovarainministeriön esittämä tuki riittäisi 500 oppilaan työympäristön korjaamiseen. - Se tarkoittaa yhden, korkeintaan kahden koulun korjaamista, ja kyse on sadoista rakennuksista, Luukkainen vertaa.

Sisäilmaongelmat heikentävät terveyden lisäksi opettajien jaksamista (väsyminen ja motivaation heikkeneminen). Entä lapsemme? Lapset ovat myös väsyneitä.

Saavatko lapsemme tästä syystä johtuen laadukasta opetusta? Miten heidän tulevaisuuteensa vaikuttaa homeelle altistuminen jo lapsena? Millainen elämän laatu heille annetaan altistuneisuuden myötä? Millaiset kulut tulevat siitä, kun altistuminen saattaa vaikuttaa heidän elämäänsä myös tulevina työn-tekijöinä ja veronmaksajina, jos ja kun työpaikoillakin on home- tai sisäilmaongelmia? Miten meillä on tähän varaa?

Jos investoitaisiin heti remontointeihin ja korjausrakentamiseen, luotaisiin työpaikkoja, eikä taas kajottaisi työn verottamisen kiristämiseen, jolla ei ole kuin negatiivisia vaikutuksia kansalaisten elämään. Verotusta kiristämällä ja säästötoimenpiteitä lisäämällä talous ei kasva. Talous kasvaa työn tekemisellä, panostamalla tulevaisuuteen, pitämällä tuotekehitykseen käytettävien resurssien taso korkealla ja luomalla uusia innovaatioita. Opettamalla markkinointia ja myyntiä, jotta vientiin riittää tuotteita ja palveluita. Siten kasvatetaan hyvinvointia.

Sinä voit vaikuttaa äänestämällä oman kuntasi sopivinta kuntavaaliehdokasta, jonka uskot haluavan muuttaa asioita paremmaksi, jonka uskot ajavan sinulle tärkeitä asioita. Anna ideoita, tee ehdotuksia. Kuuntelen.

Kirjoitellaan.

Nina From, PS

 

Taustatietoja:  Kuntaliitto.fi ja kunnat.net -sivustoilta

Avainsanat: kuntavaalit, kunnallisvaalit, Espoo, valtuutettu, perustietoa Espoosta, homekoulut, korjausrakentaminen


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini

Lähettääksesi kommentin sinun tulee kirjoittaa alla oleva merkkijono kenttään