Pelastuskoirat -tiedätkö heistä?

Share |

Sunnuntai 27.10.2013 - Nina From, PS Espoo


Minulla ei ole tähän mennessä ollut minkäänlaista kosketuspintaa pelastuskoiriin tai koko toimintaan. Ennen kuin pääsin katsomaan, kuulemaan ja kokeilemaan, mitä harjoittelu pelastuskoiran kanssa on. Ennen kuin kuulin, miten tärkeää työtä tekevät koirat ja miten paljon vaaditaankaan kouluttajilta. Ja miksi pelastuskoiria on, mitä ne pelastavat.

No ihmishenkiä! Kyseessä on aina tositapahtuma ja jonkun henki on vaarassa.

Taustaa: koiria hälytetään yhä useammin etsimään kadonnutta muistisairasta. Katoamistapauksia on jo 1600 vuodessa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että vuoden jokaisena päivänä on vähintään neljä muistisairasta kadoksissa. Suomessa asuu 130000 muistisairasta ja 40000 heistä asuu yksin.

Väestö ikääntyy ja yhä useampi huonokuntoinen ikäihminen asuu yksin.

Vapaaehtoisen pelastuskoiratoiminnan taso on korkea, mutta pelastuskoirien määrä on riittävä enää osassa maata. Kouluttajista on puutetta ja koirien riittävyys huolettaa.

Ensisijaisesti etsintöjä hoidetaan toki aina virkakoirilla. Poliisi kutsuu Vapepan pelastuskoirat pääsääntöisesti mukaan etsintöihin silloin, kun lähietsinnät ovat päättyneet tuloksettomina ja etsittävää aluetta laajennetaan. Viime vuonna hälytysten yhteismäärä oli 380, joista johti etsintään 183.

Valtakunnassamme on 44 koiraryhmää, joilla on riveissään n. 230 hälytystason koevaatimukset täyttävää koiraa. Rotuja on monia, käytetyimmät ovat labradorinnoutaja, belgianpaimenkoira ja saksanpaimenkoira.

Tarvittaisiin lisää toimijoita, koska koko maata ei pysty kattamaan. Käytännössä on myös niin, että samat ihmiset kouluttavat oman koiransa, auttavat muita kouluttamaan koiriaan, lähtevät hälytyksiin ja hoitavat yhdistysasiat. Jaksaminen on rajallista.wp_001596.jpg

Miten mukaan toimintaan?

-          vähimmäisikä 18-vuotta

-          halu auttaa  

-          kiinnostus oppia uutta

-          koiran kanssa hakeutuminen paikalliseen pelastuskoiraporukkaan

-          lisää tietoa kouluttavilta organisaatioilta: Suomen Palveluskoiraliitto ja Suomen Pelastuskoiraliitto, Espoossa www.espypelastuskoirat.net sivuiltawp_001600.jpg

Haasteet:

-          tarvitaan lisää innostunutta väkeä

-          koirasta ei aina loppujen lopuksi ole tähän toimintaan

-          koiran koulutus on pitkä prosessi (noin kaksi vuotta)

-          oma jaksaminen

-          harjoitusmaastojen saanti vaikeutunut, jotkut maanomistajat ovat alkaneet periä vuokraa maa-alueista

-          riittämättömät resurssit tarpeeseen nähden

-          tulevaisuuden turvaaminen: saatava riittävästi uusia innokkaita mukaan toimintaan

-          rahallinen korvaus pieni: kilometrikorvaukset poliisilta, Pelastuskoiratoiminta saa tukea Raha-automaattiyhdistykseltä

-          pula kouluttajista sekä koulutuspaikoista

Lähde: Koiramme –lehti, lokakuu 2013wp_001593.jpg

 

Niin, miten tämä liittyy minuun?

Meillä Espoossa järjestettiin halukkaille Oittaalla tutustumistilaisuus toimintaan. Esitystä pitivät Espoolaiset Merja ja Jarno Eerola. Ja heidän koiransa: Kali ja Tara. Koirat ovat hienoja valkoisia paimenkoiria.

”Tällä hetkellä koiraharrastuksiin kuuluu Espoonseudun pelastusalan yhdistyksen pelastuskoiraosaston rauniokoira koulutus ja tavoitteena onkin päästä tulevaisuudessa tositoimiin pelastuskoiratyössä”, kertoo Merja Eerola.

Saavuimme Oittaan radalle, oma Cavalier Kingcharlesinspanielini, Rocky mukana. Jarno kertoi toiminnasta, treenaamisesta, sen useudesta, vaativuudesta sekä antoisuudesta. Oli mahtava kuulla, miten tärkeästä toiminnasta, harrastuksesta onkaan kyse ja heidän näkökulmistaan.

Ja sitten itse toimintaan. Piilopaikkoja, meteliä, ärsykkeitä, savua, lihapullia. Toimintaa. Aika vaikea kertoa, miten harjoitukset oikeasti menivät, mitä tapahtui, mitä tehtiin. Voi vain todeta, että hienoa nähdä, miten koirat ja kouluttajat toimivat hyvässä vuorovaikutuksessa, kaikki tykkäävät harrastuksesta. Sen kyllä näki.

Rocky-poikaseni pääsi myös kokeilemaan etsimistä, tosin en tiedä, oliko ihmishaju vai lihapullan haju, joka hänet sai löytämään etsityn. Innostusta hänellä kuitenkin riittäisi ja koko olisi juuri ja juuri sopiva (korkeus).

Kehotan kaikkia tutustumaan tähän toimintaan. Ehdottomasti kiinnostavaa ja antoisaa. Sekä tärkeää.

Kiitos Merja ja Jarno ja voimia harrastukseenne.wp_001602.jpg

Syksyisin terveisin,

Nina From

 

Avainsanat: pelastuskoirat, poliisi, vapaaehtoistyö, koiraharrastus


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini

Lähettääksesi kommentin sinun tulee kirjoittaa alla oleva merkkijono kenttään