Espoon opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta 28.9.2016

Share |
02.10.2016

Vuoden 2017 Espoo-strategian linjaukset ja tavoitteet sekä talousarvioehdotus

Sivistystoimen talousarvio 2017 on valmisteltu valtuuston päättämään kehykseen. Lautakunnan käsittelyyn oli työstetty ehdotuksia toimenpiteiksi ja vaihtoehdoiksi, joilla annetussa kehyksessä on mahdollista pysyä. Vuonna 2017 sivistystoimi tarjoaa hyvätasoiset peruspalvelut ja uusia palvelutapoja kehitetään aktiivisesti. Toimintaympäristön muutokset ja tiukka taloustilanne asettavat kuitenkin haasteita palvelujen tuottamiselle. Espoon väestömäärän kasvaa lähivuosina yli neljällä tuhannella asukkaalla vuodessa. Ikääntyneiden määrä lisääntyy, ja myös vieraskielisen väestön määrä kasvaa voimakkaasti. Palvelujen tuottaminen suuremmalle ja monimuotoisemmalle joukolle espoolaisia edellyttää, että sivistystoimen palveluita muotoillaan yhä paremmin. Palvelut tuotetaan kiristyvässä taloudellisessa tilanteessa, jossa tukipalveluiden kustannukset kasvavat. Jotta kasvavaan palvelutarpeeseen voidaan vastata ja palvelut toteuttaa kehyksen puitteissa, esityksen mukaan toimintaa on tehostettava, sopeutettava ja joissakin tapauksessa arvioitava kokonaan uudelleen.   

Lautakunta halusi lisätä opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan talousarvioesitykseen 8,7 miljoonaa euroa ja torjua näin varhaiskasvatukseen ja opetukseen esitetyt leikkaukset.

Lautakunta päätti, että varhaiskasvatuksessa ei tule kasvattaa ryhmäkokoja. Varhaiskasvatuksen roolia osana lapsen polkua kohti koulua on ennemmin vahvistettava. Esimerkiksi oppimisvaikeudet voidaan tunnistaa jo varhaiskasvatuksessa, ja tukea ja vahvistaa lapsen oppimistaitoja tulevaa opinpolkua varten.

Lautakunta päätti, että opetuksen tuntiresurssista ei tule säästää tilanteessa, jossa peruskoulut ja lukiot ovat toimeenpanemassa uutta opetussuunnitelmaa ja uussuomalaisten määrä ja erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden määrä lisääntyy. Uudet opetussuunnitelmat lähtevät yksilöllisistä opinpoluista, jolloin opettajalla tulee olla vähintään yhtä paljon aikaa oppilasta kohden kuin on nykyisin. Samoin uudet opetussuunnitelmat tuovat uusia taitovaatimuksia opettajille, joten on varmistettava, että opettajilla on mahdollisuus täydentää osaamistaan. Tinkiminen jakotunneista, ryhmäkokojen kasvattaminen ja resurssiopettajamallin käytön vähentäminen olisi lyhytnäköistä, ja kallista pitkällä aikavälillä. Oppilasmäärän kasvaminen tarkoittaa jo 5,8 milj. euron säästöjä opetustoimessa. Säästöt tulee hakea muista kohteista.

Jos valtuusto päätyy säästöihin opetuksen ja varhaiskasvatuksen puolella, niin lautakunta suosittelee seuraavaa järjestystä säästöille
Lautakunta toivoo, että sisäisistä palveluista haetaan 3 000 000 euron säästöt suomenkielisen opetuksen puolella sekä 700 000-900 0000 euron säästöt varhaiskasvatuksen puolella. Ruokahuollossa säästöjä ei tule tehdä raaka-aineita heikentämällä. Sisäisten palveluiden tulee kantaa oma osuutensa säästövaateista suhteessa niiden aiheuttamiin kustannuksiin.

1. Uusi tuntijako 120 000 euroa 2. Varhaiskasvatuksen ohjaustunnit 300 000 euroa ja lisääntyneen kerhotoiminnan tuomat      säästöt 300 000 euroa 3. Kuljetukset 479 000 euroa 4. Kieliluokkien lisätunnit 210 000 euroa 5. Sähköiset kirjoitukset 50 000 euroa 6. Erityisopetuksen käyttämättä jääneet jakotunnit 150 000 euroa 7. Toisen luokan oppilaita otetaan iltapäivätoimintaan vain täydentämään vajaita ryhmiä     (160 000 euroa) 8. Lautakunta priorisoi kotihoidon tuen Espoo-lisän säästöt ensisijaisiksi, mikäli säästöt    asetetaan vastakkain varhaiskasvatuksen henkilöstömitoituksen, subjektiivisen päivähoito-    oikeuden tai opetuksen tuntiresurssin kanssa. Lautakunta toivoo, että Espoo-lisän    säästöjen malli tuodaan lautakuntaan käsiteltäväksi.

Suomenkielisen opetuksen oppilasmäärä kasvaa noin 750 oppilaalla perusopetuksessa ja 70 opiskelijalla lukiokoulutuksessa. Perusopetuksen uusi opetussuunnitelma astuu portaittain voimaan siten, että kaikki luokat noudattavat sitä 2018-2019. Tavoitteena on, että espoolaisten koululaisten ja opiskelijoiden oppimistulokset ovat kärkisijoilla valtakunnallisissa vertailuissa. Kaikille ilman toisen asteen koulutuspaikkaa jääneille tarjotaan lisäopetusta tai muuta koulutusta. Oppilaiden käytössä olevien digi-laitteiden määrää lisätään siirtymällä leasing-vaihtojen yhteydessä vakioiduista työasemista kustannuksiltaan edullisempiin kannettaviin työasemiin ja tabletteihin. Suomenkielisessä perusopetuksessa ja lukio-opetuksessa opiskelee noin 4800 vieraskielistä oppilasta ja opiskelijaa. 

Varhaiskasvatusikäinen väestö suomen- ja vieraskielinen väestö (10 kk-6 v) kasvaa vuonna 2017 väestöennusteen mukaan 166 lapsella. Espoon varhaiskasvatussuunnitelma uudistetaan uusien varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden mukaiseksi. Uusi suunnitelma otetaan käyttöön 1.8.2017. Jatkossa lapsi saa yhä useammin tukea kasvuunsa ja oppimiseensa tavanomaisen varhaiskasvatuksen yhteydessä. Muuta kuin suomea äidinkielenään puhuville lapsille järjestetään suunnitelmallista suomi toisena kielenä -opetusta ja lapsen oman äidinkielen kehittymistä tuetaan. Varhaiskasvatuksen toimipisteet varustetaan vuosina 2017-19 aikana lasten käyttöön tarkoitetuilla päätelaitteilla, joiden avulla lapset oppivat tvt- ja mediataitoja. Digitaalisia välineitä hyödynnetään osana varhaiskasvatuksen pedagogisia käytäntöjä. Digitaalisen oppimisen kehittäminen edellyttää henkilöstön koulutusta.

Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan lausunto Tilapalvelut-liikelaitoksen investointiesityksestä vuosille 2017-2026

Sivistystoimen omassa investointiesityksessä on esitetty, että tiivistyvän kaupunkirakenteen alueilla olemassa olevien koulujen oppilaskapasiteettia lisätään ja oppimisympäristöjä uudistetaan väistämättömien peruskorjausten yhteydessä. Uusia kouluja rakennetaan pääsääntöisesti vain uusille rakennettaville alueille, kuten Suurpelto, Finnoo ja Kera. Lukiopaikkojen määrää kasvatetaan yksikkökokoja kasvattamalla lisäämättä lukioiden määrää. Meri-Matti ja Leppävaaran koulukeskus Monikko ovat esimerkkejä investointikustannuksia merkittävästi alentavista sivistystoimen TATU-hankkeista, joissa yksi rakennushanke korvaa useita erillisiä rakennushankkeita. 

Lukioverkon tavoitetilana vuonna 2026 pidetään palveluverkkoa, jossa kaikissa lukioissa on vähintään 160 aloituspaikkaa sellaisilla sijainneilla, joihin on hyvät julkisen liikenteen kulkuyhteydet.

Koulurakennuksista luodaan monipuolisia palvelutiloja. Palveluverkossa etsitään synergiaetuja muiden koulutuksen järjestäjien tilojen ja toiminnan kanssa. Oppimista ja opiskelua tukevia tilaratkaisuja voidaan toteuttaa myös muissa tiloissa.  

Sivistystoimi on esittänyt uusia varhaiskasvatuksen tiloja kasvavan väestön alueille. Lisäksi pyritään palveluverkon rakenteelliseen uudistamiseen epätarkoituksenmukaisia ja toimintakustannuksiltaan kalliita toimipisteitä korvaavilla uudisrakennuksilla. Koko- ja osa-aikaisen varhaiskasvatuksen rinnalla tarjotaan avoimen varhaiskasvatuksen palveluja.  Tilankäyttöä tehostetaan kasvattamalla yksikkökokoa. Esitettävät uudet kunnalliset päiväkodit toteutetaan 6-10 -ryhmän päiväkoteina, olevia toimipisteitä laajennetaan ja palveluverkkoa harvennetaan. Palvelu säilytetään lähipalveluna.

Lautakunnan mukaan nykyisellä investointiohjelmalla peruskorjausvelka tulee kasvamaan koko suunnittelukauden. Tämä lisää riskiä suunnittelemattomiin väistötilanteisiin. Samalla ei varauduta lainkaan uusien asuinalueiden koulu- ja päiväkotitarpeeseen. Jos hankkeita ei toteuteta Tilapalvelut-liikelaitoksen esitystä nopeammin, Espoossa loppuvat koulu- ja päiväkotipaikat jo 2020-luvun alussa. Lautakunta edellyttää, että Tilapalvelut-liikelaitos ja valtuusto huomioivat tämän investointiohjelmasta päätettäessä.

Lautakunta päätti, että Jupperin koulu lisättiin investointilistan kaudella 2017-2026 toteutettaviin hankkeisiin. Lautakunta teki tekstiin myös lisäyksen, jonka mukaan Karhusuon koulun yläkoulupaikat tarvitaan käyttöön vuoteen 2020 mennessä.

Painotetun opetuksen oppilasvalintaperusteiden muuttaminen Montessori-opetuksen oppilasvalintaperusteiden uudistaminen Kaksikielisen opetuksen (suomi-englanti) oppilasvalintaperusteiden muuttaminen Ruotsin kielikylpyopetuksen oppilasvalintaperusteiden muuttaminen

Nykyiset oppilasvalintaperusteet ovat toimineet pääsääntöisesti hyvin, eikä tarvetta suurille sisällöllisille muutoksille ole. Uuden perusopetuksen opetussuunnitelman myötä valintaperusteissa on kuitenkin tarpeen tehdä joitakin muutoksia. Samalla on tarkoituksen mukaista tehdä tarkennuksia huoltajilta ja kouluilta saatujen palautteiden perusteella.

Suomenkielisten lukioiden aloituspaikkamäärien hyväksyminen lukuvuodeksi 2017-2018

Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta hyväksyi lukioiden aloituspaikkojen enimmäismäärät lukuvuodelle 2017-2018 seuraavasti: 

Lukion nimi

Aloitus-paikat 2017-2018

Erityislukio / linja

Espoon yhteislyseon lukio

115

joista jalkapallolinjalle 10

Espoonlahden lukio         

170

 

Etelä Tapiolan lukio         

165

joista IB-linjalle 35

Haukilahden lukio           

135

joista urheilulinjalle 18

Kaitaan lukio                   

120

joista kuvataidelinjalle 20

Kuninkaantien lukio

176

 

Leppävaaran lukio           

120

joista urheilulinjalle 25

Olarin lukio

118

joista matematiikka-luonnontiedelukioon 36

Pohjois-Tapiolan lukio     

130

joista teatterin ja median linjalle 25

Tapiolan lukio                  

160

joista musiikkilukioon 30

Viherlaakson lukio           

158

joista taidelinjalle 25

 

 

 

Yhteensä

1567

aloituspaikkaa.

ja vahvisti lukioon pääsyn edellytykseksi Espoossa lukuaineiden tai painotetun keskiarvon vähintään 7,00.

Lukuvuoden 2017-2018 työ- ja loma-ajat suomenkielisessä perusopetuksessa, esiopetuksessa ja lukiokoulutuksessa

Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta päätti lukuvuoden 2017-2018 työ- ja loma-ajoista

1. Suomenkielinen perusopetus ja suomenkielisen opetustoimen järjestämä esiopetus
Syyslukukausi: torstai 10.8.2017 - perjantai 22.12.2017 Syysloma: maanantai 16.10.2017 - perjantai 20.10.2017 Joululoma: lauantai 23.12.2017 - sunnuntai 7.1.2018 Kevätlukukausi: maanantai 8.1.2018 - lauantai 2.6.2018 Talviloma: maanantai 19.2.2018 - perjantai 23.2.2018
Lukuvuoden koulupäivien lukumäärä on 188; syyslukukaudella on 93 koulupäivää ja kevätlukukaudella 95 koulupäivää. Kouluilla on mahdollisuus vaihtaa vapaaksi enintään yksi koulupäivä tekemällä yksi lauantaityöpäivä.
2. Suomenkielinen lukiokoulutus
Syyslukukausi: torstai 10.8.2017 - perjantai 22.12.2017 Syysloma: maanantai 16.10.2017 - perjantai 20.10.2017 Joululoma: lauantai 23.12.2017 - sunnuntai 7.1.2018 Kevätlukukausi: maanantai 8.1.2018 - lauantai 2.6.2018 Talviloma: maanantai 19.2.2018 - perjantai 23.2.2018
Lukion päättävien abiturienttien viimeinen varsinainen koulupäivä on 15.2.2018. Lukioilla on mahdollisuus vaihtaa vapaaksi enintään yksi koulupäivä tekemällä yksi lauantaityöpäivä.
3. Suomenkielisen varhaiskasvatuksen järjestämä esiopetus
Syyslukukausi: torstai 10.8.2017 - perjantai 22.12.2017 Syysloma: maanantai 16.10.2017 - perjantai 20.10.2017 Joululoma: lauantai 23.12.2017 - sunnuntai 7.1.2018 Kevätlukukausi: maanantai 8.1.2018 - perjantai 1.6.2018 Talviloma: maanantai 19.2.2018 - perjantai 23.2.2018
Lukuvuoden koulupäivien lukumäärä suomenkielisen varhaiskasvatuksen järjestämässä esiopetuksessa on 187; syyslukukaudella on 93 koulupäivää ja kevätlukukaudella 94 koulupäivää.

Espoossa esiopetus toteutetaan pääosin päiväkodeissa, jotka eivät ole lauantaisin avoinna. Päiväkodeissa esiopetuksen lukuvuosi päättyy perjantaina 1.6.2018. Esiopetukseen edellyttämät 700 tuntia täyttyvät siitä huolimatta.

Jousenkaaren koulun opetuksen järjestäminen lukuvuoden 2017.-2018 alusta alkaen

Lautakunta esittää kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaostolle, että se harkitsee Jousenkaaren koulun tilakysymyksen ratkaisemista henkilökunnan esittämän vaihtoehdon mukaisesti, mikäli vaihtoehto osoittautuu teknisesti toteuttamiskelpoiseksi ja kustannuksiltaan kohtuulliseksi. Tämä tarkoittaa joko siirtokelpoisten tilojen tuomista Jousenkaaren koulun läheisyyteen tai vaihtoehtoisten tilojen löytymistä Tapiolan alueelta siten, että opetusta Jousenkaaren koulun tiloissa voidaan jatkaa viimeistään kevätlukukauden 2018 alusta alkaen.
Lautakunta painottaa, että tämän vaihtoehdon valinta edellyttäisi Jousenkaaren koulun peruskorjauksen ja laajennuksen aikaistamista investointiohjelmassa tehtäväksi vuosina 2017-2020, jotta kalliiden siirtokelpoisten tai väistötilojen käyttöaika jäisi mahdollisimman lyhyeksi ja jotta pystytään vastaamaan Tapiolan alueen kasvavaan oppilasmäärän tarpeisiin. Jousenkaaren korjaus ei saa kuitenkaan viivästyttää muita koulukorjaushankkeita.
2) päättää, että Jousenkaaren koulun opetus järjestetään Rehtorintien kiinteistössä siirtokelpoisten tilojen valmistumiseen saakka tai Tapiolasta löytyviin tiloihin siirtymiseen saakka. Jousenkaaren koulun lähialueella asuvien oppilaiden kuljetus järjestetään tilausbussikuljetuksina. Oppilaat, joiden koulumatka on yli 3 kilometriä Rehtorintielle, saavat vaihtoehtoisesti matkakortin koulumatkoja varten, mikäli eivät halua osallistua tilauskuljetukseen.
Lisäksi lautakunta kehottaa tila- ja asuntojaostoa pyytämään ennen peruskorjauksen aloittamista selvityksen mahdollisuudesta purkaa Jousenkaaren koulu ja rakentaa tilalle kokonaan uusi toimiva koulurakennus mahdollisimman kustannustehokkaasti.

Muut asiat lautakunta päätti esityksen mukaan.

Lisätietoja:

Kaisu Toivonen, opetustoimen johtaja, puh. 050 511 3398, kaisu.m.toivonen@espoo.fi Titta Tossavainen, varhaiskasvatuksen johtaja, puh. 050 469 0794, titta.tossavainen@espoo.fi

Esityslista löytyy osoitteesta: http://espoo04.hosting.documenta.fi/cgi/DREQUEST.PHP?page=meeting_frames

Lautakunnan jäsenet: http://www.espoo.fi/fi-FI/Espoon_kaupunki/Paatoksenteko/Lautakunnat_ja_johtokunnat/Opetus_ja_varhaiskasvatuslautakunta/Jasenet

 

 

Heli Holm

viestintäpäällikkö/kommunikationschef

03.11.2018Ravintola Henricus voitti Luomu SM -kilpailussa
21.10.2018Kulttuurin ja taiteen etujärjestö Kulta aloittaa toimintansa
29.08.2018Omnia satsaa vahvasti alueen elinvoimaisuuden ylläpitämiseen
10.06.2018Tapiolan keskukseen uusi korkeatasoinen hotelli
30.05.2018Omnialle kaksi hopeamitalia Taitaja2018 -kisoissa
12.04.2018Zodiak Uuden tanssin keskus on Vuoden Teatteri 2018!
14.03.2018Kulttuurilautakunnan 13.3.2018 kokouksen päätösasiat
12.12.2017spoon kulttuurilautakunnan päätökset 12.12.2017
18.11.2017Espoon kaupunginmuseon museonjohtajaksi Maarit Henttonen
17.10.2017Espoon työväenopiston ja Espoon aikuislukion palveluedellytysten turvaaminen

Siirry arkistoon »