Espoon PS:n kuntavaaliohjelman toinen asianosto: koulutus

Share |

Torstai 6.9.2012 - Nina From, PS


Vastasin eilen ensimmäisen vaalikoneen kysymyksiin. Tämä innosti minua kirjoittamaan siitä, miten jo kouluikäisiä aletaan jaotella eriarvoiseen asemaan. Onhan toki jo jonkin aikaa keskusteltu siitä, miten jotkut koulut on haluttuja, toiset eivät. Kyse tässä tapauksessa on kuitenkin peruskoulu-tasosta. Jos esim. joillain alueilla on runsaasti maahanmuuttajia, on toki selvää, että opetus ei voi edetä samalla tavalla kuin koulussa, jossa on yhtä uskontokuntaa (pääsääntöisesti) sekä oman maan oppilaita. Tietyillä alueilla on enemmän ongelmallisia perheitä ja tiheää asutusta kuin toisilla alueilla. Tämäkin asettaa opetukselle ja oppimiselle erilaisia haasteita. Tarvitaan varmasti lisävoimia, tukiopetusta ynnä muuta apua siihen, että opetuksen taso säilyy sille asetettujen vaatimusten tasolla.

Niin, kysymyksessä kartoitettiin mielipidettäni siitä, pitäisikö Espoon perustaa tavallisten lukioiden rinnalle eliittilukioita, jotta lahjakkaat nuoret eivät karkaa muualle.  Valinnan mahdollisuus on jo tällä hetkellä. Suomessa on mahdollisuus opiskella monia asioita lisää ja enemmän, jos siltä tuntuu. Lukio on opiskelupaikka, joka valitaan tietyin perustein. Jos hakijan keskiarvo riittää, on vaihtoehtoina, esim. Espoossa Etelä-Tapiolan lukio, jossa keskiarvo on ollut yli 9, jolla sisään voi päästä. Mielestäni nykyinen hakujärjestelmä ja valinnanmahdollisuudet ovat riittävät. Keskiarvon perusteella haetaan, jokaisella on mahdollisuus. Suomessa on hyvä koulutuksen taso joka tapauksessa.

Eri asia on sitten mielestäni se, moniko pääsee opiskelemaan. Nythän on niin, että suomalaisista nuorista yli 4000 henkilöä ei päässyt hakemaansa koulutukseen. Tämä on turhauttavaa, koska nuorissa on tulevaisuus ja koulutus on erittäin hyvä tae siitä, että elämässä haluaa oppia, kehittyä ja päästä tekemään työtä, joka on yksi elämän perusasioista. Sen sijaan en ymmärrä sitä, että ulkomaisia opiskelijoita suorastaan toivotaan suomalaisiin opinahjoihin, kun omat nuoremme eivät paikkoja saa.

Kansainvälisten opiskelijoiden määrä on yli tuplaantunut kymmenessä vuodessa. Korkeakouluissamme opiskelee siis n. 17000 ulkomaalaista. Ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa on suurin piirtein saman verran. Suomen tavoite on lisätä ulkomaalaisten lukumäärä 20000:een vuoteen 2015 mennessä. Maksuttomuus vetää ulkomaalaisia Suomeen. 

Ilmaisen koulutuksen saatuaan yli puolet ulkomaisista opiskelijoista jättää maamme. Samaan hengenvetoon puhutaan jatkuvasti säästötarpeista, joita koulutuksen osalta halutaan tehdä. Miksi ulkomaalaisilta opiskelijoilta ei oleta maksua? Miten ulkomaalaiset voivat ohittaa hauissa oman maan nuoret? Miten meillä on varaa antaa muualta tulleille ilmainen opiskelumahdollisuus? Mitä muita tukia he saavat? Mitä meidän nuoret saavat? Tätä vertailua ei olisi tarvetta tehdä, jos meidän nuorisoomme satsattaisiin niin, että löytyy paikkoja opiskeluun, tuetaan esim. lukiolaisia kirjojen osalta (miksi muuten joka vuosi tehdään uusia painoksia kirjoista, joissa kuitenkin perusasiat eivät vuodessa tai muutamassa voi merkittävästi muuttua? Miksei tähän rahastukseen puututa?).

Lähikunnista mainittakoon Vantaa, joka tekee rajuja koulusäästöjä. Helsinki tullee seuraamaan perässä muutaman vuoden kuluttua. Vantaalle on kuulemma soitettu monista kunnista, kysytty neuvoa, mistä kaikesta voi säästää, Vantaan mielestä. Espoossa selvittäneen toistaiseksi hyvin. Espoon talous on hyvällä mallilla. Nämä säästötoimet eivät vähennä syrjäytymisen riskiä, päinvastoin. Lyhytnäköistä toimintaa. Säästetään väärästä paikasta, koulutuksesta.

Työpajat ovat erinomainen keksintö nuorille, jotka vielä miettivät, mitä isona tekevät, nuorille, jotka saadaan esim. syrjäytymiskierteestä pois sekä nuorille, jotka ovat aloittaneet kenties jonkun työn tai opiskelun, mutta eivät ole sittemmin sitä jatkaneet, mutta ovat opastuksella päässeet työpajaan. Näistä nuorista on tullut menestystarinoita.

Sitten Perussuomalaiset Espoon vaaliohjelmaan, kohta 4: koulutus. Niin, ohjelmassa painotetaan yksilöllistä oppilaanohjausta ja ennaltaehkäisevää tukiopetusta, erityisopetusta ja oppilashuoltoa.  Näillä autetaan nuoria selviytymään muiden joukossa kouluvuosista. Nämä ovat keinoja ehkäistä syrjäytymistä. Tavoitteena on myös innostaa jatko-opintoihin. On väärin säästää koulutukseen liittyvistä tukipalveluista. Tarvitaan lisää resursseja oppimisen edistämiseen, oppilaiden auttamiseen, yksilöllisesti.

On tärkeää, että yhteiskunnassamme ei tavoitella kahtiajakautumista. On tärkeää, että pyritään tekemään kaikki voitava, jotta yksikään nuori ei syrjäytyisi ja autetaan niitä, jotka ovat syrjäytyneet, takaisin opintojen ja työn pariin. Meillä ei ole varaa menettää yhtäkään nuorta. Se on meidän aikuisten tehtävä.

Avainsanat: koulutus, opiskelu, säästöt, opinnot, ulkomaalaiset opiskelijat, nuoriso, nuoret


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini

Lähettääksesi kommentin sinun tulee kirjoittaa alla oleva merkkijono kenttään