Köyhyys vaikuttaa lapsiin -ilmainen, laadukas ja tasavertainen koulunkäynti on tärkeä kaikille!Lauantai 11.2.2017 - Nina From En ole niinkään huolissani siitä, kuinka paljon toiset lapset pääsevät matkustamaan tai saavat enemmän kuin toiset, koska perheillä on erilainen määrä rahaa käytössään, ollut, on ja tulee aina olemaan. On suorastaan kateellista sanoa, että kaikkien pitäisi päästä yhtä paljon matkustamaan enemmän tai vähemmän jonnekin. Sen sijaan olen erittäin huolissani köyhistä perheistä, erityisesti niistä, joissa on lapsi/lapsia. Lapsi joutuu aika kovan paineen alaiseksi jo itsessään siitä syystä, että ei ole varaa. Ei ehkä saa riittävästi monipuolista ruokaa, vaatetus saattaa olla puutteellinen, lääkekuluissa säästetään, saattaa joutua kiusaamisen kohteeksi helpommin, kotona ei ole omaa tai ylipäätänsäkään tietokonetta, jolloin tasavertaisuus oppimiseen ei ole kohdallaan. ”Likaiset ja nälkäiset oppilaat ovat osa joidenkin opettajien arkea. Opettajat joutuvat jopa tekemään lastensuojeluilmoituksia, kun lapsen perushuoltoa ei saada vanhempien taholta kuntoon”, kertoo OAJ:n erityisasiantuntija Jaakko Salo. Kouluruokailun säilyttäminen ilmaisena on monelle lapselle erittäin merkityksellistä. Monipuolinen, ravitseva, ammattilaisten laatima ruokalista on tärkeä osa terveellistä kasvua. Ruoka tai sen puute vaikuttaa myös oppimiseen. Meidän tulee pitää aina huolta myös heikommista. Suomenkielen opetus tarvitsee nostetta ”Espoo antaa maahanmuuttajille oman äidinkielen opetusta 34 kielessä. Kielten kirjo ihmetyttää poliitikkoja.” LV 7.5.2014. On syytä tehdä muutos: säästöä ja järkeä opetukseen saadaan, kun opetus siirtyy digiaikaan: yhteistä oman äidinkielen opetusta digitaalisuutta hyödyntäen yli kuntarajojen ja määrää pienennetään huomattavasti. Jokaisessa kunnassa ei tarvitse olla ”oma” opettaja. Suomenkielen opetus on ensiarvoista muualta tulleille. Siten he pääsevät nopeammin osaksi yhteiskuntaamme, tuntevat kuuluvansa paremmin joukkoon. Heillä on paremmat mahdollisuudet edetä opinnoissa ja työllistyä, löytää tiensä yhteisöihin sekä ylipäätänsä integroitua paremmin. Sitähän me kaikki haluamme, että kuulumme joukkoon ja pääsemme elämässä eteenpäin. Ovatko lapset samanarvoisessa asemassa opetusvälineiden osalta? Kun puhutaan oppimisesta ja tasa-arvosta samassa lauseessa, eivät sanat ja sisältö kohtaa. Tässä viittaan opetuksen digitaalisuuteen. Osassa kuntia on kehotettu ostamaan itse tarvittavat tietokoneet/välineet. Köyhällä ei ole varaa. Jos päätetään hankkia esim. koulun puolesta kone, päätöksenteko saattaa kestää, kuka opettaa käyttämään, kannustaa sekä valvoo tasapuolisuutta? Kuka vastaa siitä, että tasa-arvo toteutuu? Tilastokeskuksen kertomat karut luvut pienituloisista Suuria ryhmiä pienituloisista ovat 18–24-vuotiaat opiskelijat sekä vuoden aikana vähintään kuusi kuukautta työttömänä olleet henkilöt, joita on kaikissa työikäisissä ryhmissä. Kaikkein pienituloisimmista viidesosa on nuoria opiskelijoita ja 23 prosenttia työttömiä. Työllisiä pienituloisimmista on viidennes, heistä suurin osa yrittäjiä. 45 prosenttia kaikkein pienituloisimmista on 18–34-vuotiaita. Pienituloisuusraja oli yhden hengen taloudella 14 260 euroa vuodessa eli 1 190 euroa kuukaudessa vuonna 2013. Tuloilla tarkoitetaan verojen jälkeisiä rahatuloja, jotka koostuvat työ- ja omaisuustuloista ja tulonsiirroista. Allianssi ry: Nuorilla menee huonosti
Nuorisotyö on parasta syrjäytymisen ehkäisyä, muistuttaa Allianssin puheenjohtaja Eero Rämö. Nuorisotyö lisää kaikkien nuorten elämänhallintaa ja sosiaalista pääomaa. Korjaavat toimet tulevat myös aina kalliimmiksi kuin ennaltaehkäisevät. Valtion ja kuntien velvollisuus on huolehtia siitä, että osaamisen kehittäminen on tasapuolista, järkevää ja tulevaisuuden muutokset huomioivaa. Vastuu lapsista ja nuorista on meillä kaikilla aikuisilla. Katsotaan ympärillemme ja tehdään parhaamme: autetaan heikompaa, lahjoitetaan hyvään, opastetaan ja otetaan mukaan! Nina From |
|
Avainsanat: opettaja, koulutus, varhaiskasvatus, köyhyys, tasa-arvo |
