Viimeistään Joulun lähestyessä on aika auttaa -kukin omalla tavallaan

Sunnuntai 16.12.2012 - Nina From, PS


Pitkin vuotta olen saanut erilaisia mainossähköposteja, facebookissa on tarjolla jos jokin moista tarjoomaa, kauppakeskuksissa ja erilaisissa tapahtumissa ehdotetaan osallistumista. Ja kysehän on erilaisista vaihtoehdoista auttaa lähimmäisiä ja kauimmaisia. Sellaisia ihmisiä, sellaisia ryhmiä, jotka todella tarvitsevat apua.

Itse osallistun vuoden aikana muutamiin keräyksiin, lähinnä antamalla rahaa, kun kohdalle sattuu vapaaehtoinen keräilijä. Joskus olen itse aktiivinen ja mainoksen nähtyäni saatan näppäillä kännykällä jonkin summan keräykseen. Tai sitten ihan perinteisesti saatan kotiin kannetun kirjeen sisällön perusteella tehdä pienen rahallisen lahjoituksen. Nyt, kun tulee Joulu ja joulupadat ovat valmiina vastaanottamaan tavaraa ja rahaa, osallistumiseni on ehdoton.

Ymmärrän varsin hyvin ihmisiä, jotka haluavat osallistua eläinten hyvinvoinnin parantamiseen tai muualla maailmassa kriiseissä olevien ihmisten auttamiseen. Hyvä niin, että suomalaiset haluavat auttaa. Mielelläni jaan eteenpäin tutuilleni esim. sosiaalisessa mediassa vastaantulevia hyväntekeväisyyslinkkejä ja tietoa kohteista, kun sellaisia tulee eteeni. Ja suosittelen osallistumaan.

Oma ajatusmaailmani on sellainen, että haluan auttaa niillä rajallisilla resursseilla, jotka omaan, suomalaisia lapsia ja lapsiperheitä. Usean kohteeni apu menee toki myös esimerkiksi vanhuksille. Jos ja kun pitää priorisoida, mihin rahaa antaa, tässä minun perusteet.

No mihin sitä rahaa sitten menee ihan valtiomme toimesta ja kuinka paljon. Muutama ote eri vuosilta:

 

 

Nettomaksatukset, milj. €

Kahdenvälinen apu

Monenkeskinen apu 

Kokonaisapu

% BKTL:sta

1990

320,1

223,9

544,0

0,63

1991

398,2

234,3

632,5

0,77

2000

235,6

166,9

402,4

0,31

2001

250,6

183,8

434,4

0,31

2010

633,5

372,9

1 006,4

*0,55

2011*

614,1

399,2

1 013,3

*0,52

 

*ennakkotieto, lähde: Ulkoasiainministeriö (päivitetty 28.3.2012)

Niin, onhan tuo summa kasvanut vuosien varrella, aika huimastikin. Olisi kyllä, mistä leikata.

Kepa.fi :n sivuilta löysin keskustelua ja kommentteja poliitikoilta asiasta: Lahjoitukset ja verovähennysoikeus. Asia on mielestäni mielenkiintoinen ja ajankohtainen, joten otin sivuilta muutamia poimintoja:

”Plan ja World Vision haluavat lahjoituksiin verovähennysoikeuden. Monet poliitikot suhtautuvat siihen vaikeassa taloustilanteessa varauksella. Suurimman tuen kristillisdemokraattien lisäksi antavat perussuomalaiset, joiden mielestä kaikki kehityspolitiikka tulisi perustua vapaaehtoisiin maksuihin.

Kehitysyhteistyölahjoitusten verovähennyskelpoisuus "rohkaisisi varmasti" vajaata kymmentä prosenttia suomalaisista antamaan enemmän, tai ylipäänsä antamaan rahaa kehitysyhteistyöhön. Kolmannes voisi vähennyksen vuoksi harkita säännöllistä avustamista. Näin selviää Plan Suomi Säätiön ja Suomen World Visionin Taloustutkimuksella teettämästä Omnibus-kyselytutkimuksesta.”

Tässä tietysti keskitytään ulkomaanavun rahalliseen antamiseen ja asia on varsin kaksipiippuinen. Toisten mukaan verovähennysoikeus toisi kaivattuja lisätuloja köyhyyden vähentämiseen. Toiset epäilevät, että se hankaloittaisi valtion kehitysyhteistyön kasvattamista. Kuka päättäisi, mitkä monista kohteista kuuluisivat tähän, mitkä eivät. Tosiasia on toki se mitä veronalennuksilla mahdollisesti tuetaan, on lopulta kuitenkin poliittinen valinta. Toki lahjoitusten verovähennyksellä olisi ohjaava vaikutus: se antaisi yrityksille sen viestin, että valtio pitää tätä tärkeänä toimintana. Jos Sinua kiinnostaa, paljonko tai mitä yritys voi antaa hyväntekeväisyyteen tällä hetkellä, lisätietoja löydät mm. kirjanpitofoorumi.com –sivulta.

Ulkomaanavusta olen kuitenkin sitä mieltä, että hyvä on, jos ja kun apua annetaan, mutta! Kun kaikesta pitää höylätä, myös tästä on höylättävä, ja niin, että tuntuu. Eli meillä on Suomessakin todella monta kohdetta, johon osa rahoista voitaisiin ja pitäisi sijoittaa. Täällä ne tulevat tarkasti kohdennettua, tukia valvotaan niin, että ne menevät oikeisiin kohteisiin. Raha jää maahamme. Lisäksi ensisijaisesti meidän on tässä asiassa ajateltava oman maamme kansalaisia, kun pitää priorisoida.

Kun ulkomaisiin kohteisiin kuitenkin avustusta annetaan, on ehdottoman tärkeä turvata avun meno todellisiin kohteisiin. Loppukäyttäjille saakka. Olen rahan antamista vastaan, ennemminkin me voisimme vähentää rahalahjoituksia ja lisätä sillä esim. koulutuksen, työssä oppimisen ja muun konkreettisen avun antamista. Siten, että esim. kehitysmaissa ihmiset osaisivat jatkossa olla omavaraisia, saisivat välineitä pitääkseen itsensä, perheensä ja kylänsä hengissä, oppimalla viljelemään, hoitamaan karjaa sekä muulla tavoin huolehtimaan pitkällä aikavälillä omasta elämästään. Näin vältettäisiin myös avustuksien osittainen ”meno” vääriin käsiin, rikollisille, välistä vetäjille sekä ihan hukkaan (näitä kaikkia tapauksia on nähty ja kuultu, vuosien varrella).

Lopuksi sitten totean, antakaamme edes vähän. Jokaisella teollamme on merkitystä.

Hyvää Joulun odotusta Sinulle ja perheellesi, ystävillesi, läheisillesi, rakkaillesi…

Nina From

PS Espoo

PS 1. muutamia hyväntekeväisyyden eri muotoja mainitakseni: rahalahjoitukset, tavaralahjoitukset, testamenttilahjoitukset, arpajaiset, hyväntekeväisyystuotteet, tapahtumat, talkoot, vapaaehtoistyö, nimen ja arvovallan luovuttaminen. Unohtamatta: ympäristökohteet, eläinsuojelukohteet ja kansainvälinen katastrofiapu, kummitoiminta. Yrityksillä: sponsorointi, henkilökunnan osallistuminen hyväntekeväisyyteen, kaupalliset promootiot, erilaiset yhteiset keräyskohteet.

PS 2. muutamia linkkejä kohti hyväntekeväisyyttä:

(google.fi:n kautta löytyy toki iso määrä muitakin)

xsv.fi/tee/

vala.fi

varainhankinta.net

vaaka.org

lahjoitetaan.fi

joulupata.fi

punainenristi.fi

mll.fi

Avainsanat: hyväntekeväisyys, auttaminen, keräykset, Hyvä Mieli, joulukeräys, ulkomaanapu, avustukset, avustaminen


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini