Luottamushenkilön tehtävänä on edistää kunnan ja sen asukkaiden parastaLauantai 2.12.2017 - Nina From Lähdin katsomaan googlesta, mitä kerrotaan kunnallisen päättäjän päätehtävistä. Tämä yhteenveto siksi, koska viimeaikaiset päätöksenteot kuntatasolla ovat hyvin kaukana niistä asioista, josta kuntapäättäjän tulee ensisijaisesti äänestäjilleen vastata: oman kunnan asukkaiden asioista! Niiden, jotka maksavat veroa kuntaansa, joille on luvattu vaalipuheissa hoitaa niitä asioita, joilla ääniä on saatu. Kyse on luottamus-tehtävästä. Paikallisesti tehtävästä työstä paikallisten veroa maksavien sekä Suomessa asuvien ja oleskeluluvan saaneiden eteen. Mieltäni painaa erityisesti tässä Helsingin kaupungin viimeaikaisissa päätöksentekoprosesseissa ja päätöksissä se, että tunnutaan unohtavan kunnassa asuva kuntalainen ja hänen tarvitsemansa palvelut. Jos päättäjä itse jalkautuisi julkisiin sairaaloihin, jonoihin, hammashoitoloihin, päiväkoteihin, kouluihin, tutustuisi leipäjonoihin sekä asunnottomien sijoihin, olisi mahdollisuus nähdä totuus vielä vuonna 2017, Suomen täyttäessä 100 vuotta! Ei ole kaikille ruusuiset olot eikä kohtelu tasavertaista. Köyhyysrajan alapuolella on paljon perheitä ja yksilöitä, on työttömyyttä, syrjäytyneitä nuoria arvioidaan olevan 70000. Surullista eikö totta! Puutteita löytyy vanhustenhoidosta, eriarvoisuutta on koulujen opetusvälineiden osalta, lastensuojelun resurssit ovat edelleen täysin alimitoitetut, turvakoteja on liian vähän, ennaltaehkäisevään perhetyöhön tai muuhun avun antamiseen ei ole varoja, ryhmäkoot päiväkodeissa ja kouluissa ovat osin liian suuret, erityisopettajien määrä on liian vähäinen ja mitä vielä? Vähävaraiset jättävät lääkkeet ostamatta, lääkärissä käynnit käymättä. Halpa ruoka ei välttämättä ole terveellistä pidemmän päälle, ei ole varaa harrastaa. Lääkäreiden määrä on edelleen kohtuuttoman pieni! Koulutuspaikkojen määrää tulee lisätä, jotta saadaan peruspalvelut kunnissa turvattua. Ei voi olla niin, että lääkärityöstä kiinnostuneet nuoret lähtevät ulkomaille maksullisiin kouluihin opiskelemaan lääkäreiksi. Näihin asioihin pitää saada muutos sekä valtakunnan että kunnan tasolla! Seuraava kokonaisuus on otettu sivulta http://www.osallistu.fi/ ”Miksi lähtisin kuntani vaikuttajaksi?
Kunnallisen itsehallinnon myötä kunnat ja niiden asukkaat ovat vastuussa paikkakunnan asioiden hoitamisesta, hyvinvoinnin edistämisestä ja alueen kehittämisestä. Tämä mahdollistaa sen, että eri kunnissa päätökset voidaan tehdä kuntalaisten tarpeet ja paikalliset olosuhteet huomioiden. Kuntalaisten tehtävänä on päättää yhteisistä asioista ja vaikuttaa niihin monin eri tavoin. Osallistut jo monin eri tavoin Kuntalainen osallistuu kunnan toimintaan, vaikkei sitä tiedostaisikaan. Hän voi olla asukas, veronmaksaja, äänestäjä, palveluiden käyttäjä ja asiakas, työntekijä ja mökkiläinen. Joko yhdessä roolissa kerrallaan tai useampi yhdessä. Roolien myötä kuntalaiselle syntyy sekä oikeuksia että velvollisuuksia. Kunnan itsehallintoon kuuluu myös verotusoikeus, jonka piiriin kuuluvat kunnallis- ja kiinteistövero. Äänestäjänä kuntalainen käyttää valtaansa kunnan tulevaisuuden suuntaviivojen määrittelyssä. Hän antaa äänensä sellaiselle ehdokkaalle, puolueelle tai valitsijamiesyhdistykselle, joka parhaiten ajaa kunnan asioita tai vastaa parhaiten omaa aatemaailmaa. Kunnan asukkaiden lisäksi myös mökkiläiset ovat kunnan jäseniä. He käyttävät kunnan palveluita ja maksavat veroja. Palveluiden käyttäjänä ja asiakkaana kuntalainen kuluttaa kunnan verorahoilla tuottamia palveluja. Samalla hän arvioi, onko palvelu odotusten mukaista ja laadukasta, tai sitä, puuttuuko kunnasta jokin palvelu, joka siellä pitäisi olla. Luottamushenkilönä kuntalainen osallistuu kunnalliseen päätöksentekoon päättäen muun muassa siitä, mihin ja miten veronmaksajien rahat käytetään. Hän siis päättää taloudesta ja palveluiden järjestämisestä. Kunnan työntekijä huolehtii kunnan jäsenille tarjottavista palveluista niiden rajojen puitteissa, jotka on määritelty luottamushenkilöiden taholta. Kunta arjen helpottajana Kunta vastaa pitkälti ihmisten arkeen, hyvinvointiin ja viihtyvyyteen vaikuttavista asioista. Erilaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden (esim. terveyskeskus, hammashuolto, vanhus- ja vammaispalvelut) sekä sivistyspalveluiden (esim. peruskoulu, esiopetus, kirjasto) järjestäminen ovat keskeisessä roolissa kunnan tehtävissä. Kunta vastaa myös monesta muusta arkisemmasta asiasta ympärillämme, joihin emme välttämättä kiinnitä huomiota. Liikenteen sujuvuus, viihtyisä ympäristö, asuminen ja maankäyttö ovat kuntien hoitamia asioita. Kunnan päättäjien tekemät ratkaisut vaikuttavat myös esimerkiksi siihen, hakeutuvatko yritykset alueelle tai saadaanko kuntaan uusia asukkaita. ”Kunnilla on yli 500 lakisääteistä tehtävää. Lisäksi kunnat hoitavat lukuisia muita tehtäviä.” Kunnan poliittiset päätöksentekijät ovat mukana päättämässä muun muassa seuraavista asioista: Liikenne, koulu, terveyspalvelut, päivähoito, rakentaminen, nuorisotoiminta, kulttuuri, vanhuspalvelut, asuminen, ympäristö, vapaa-ajan palvelut, kaavoitus, palvelut (kauppa, apteekki, posti). Kunnan laaja tehtäväkenttä tarjoaa paljon mahdollisuuksia vaikuttaa.
”Veronmaksajan roolissa kuntalaista kiinnostaa verojen suuruus ja mihin niitä käytetään.” Tehtävien hoitamiseen tarvitaan rahaa. Kunnalla on lain mukaan verotusoikeus, jonka tulot kunta käyttää toimintaansa. Usein kunnilla on myös rahastoja ja muuta omaisuutta turvaamassa talouden laihoja vuosia. Veronmaksajan roolissa kuntalainen ottaa osaa kunnan toimintaan, mutta myös valvoo rahojensa käyttöä. Kunnan on tasapainoiltava kunnan tehtävien hoitamisen, rahojen riittävyyden välillä ja palveluiden käyttäjien ja veronmaksajien tyytyväisyyden välillä.” Mitä itse teen asioiden eteen? Itse hoidan arvojeni mukaisen hyväntekeväisyyden päivätyöni tuodessa osittaisen mahdollisuuden rahalliseen korvaukseen. Vuosittain lahjoitan rahaa eläinten hyvinvointiin erilaisten yhdistysten ja järjestöjen toimintaa tukemalla, olen ollut mukana Reilun kaupan kannatustyöryhmässä, osallistun vuosittain Naisten Pankin järjestämälle Kävele naiselle ammatti -kampanjaan ym. Kotimaisista kohteista olen jatkuvasti mukana ehdottomasti Hyvä Joulumieli -kampanjassa, MLL:n keräyksissä, SOS-Lapsikylän vuosilahjoittajana, Pelastakaa Lapset –kampanjassa, Turvatalo-toimintaa tukemassa ja satunnaisemmin olen mukana Ehyt, Vamos, Ice Hearts yms. kampanjoissa. Joka joulu toimin Pelastusarmeijan Joulupadalla vahtina. Suosittelen osallistumista! Avustettavaa riittää Suomessa ikävä kyllä vielä tänä päivänä liikaa ottaen huomioon, että meillä on sivistynyt kansa, moni asia paremmin kuin muualla, rikkautta riittää, mutta kaikilla ei mene niin hyvin. Ketään ei saa jättää! Vanhuksemme ansaitsevat parempaa, nuorisomme pienemmät velat kuin mitä päättäjät jatkuvasti yrittävät päätöksillään kasvattaa. Tarvitaan tasa-arvoa oppilaitoksiin ja työelämään. Hyvä ja riittävä elämä jokaiselle Suomessa asuvalle veronmaksajalle, laillisesti maassamme elävälle ihmiselle. Jokainen on sen arvoinen! Toivotan kaikille tasapuolisesti hyvää ja rauhallista joulunaikaa ja parempaa tulevaa vuotta <3 Nina From Linkit: Ruokalahjoitus vähävaraisille jouluna: https://hyvajoulumieli.fi/ Syrjäytymisen ehkäisy: https://www.hdl.fi/fi/kampanja https://hyvajoulumieli.fi/https://www.pelastakaalapset.fi/joulukerays/ Anna aineeton lahja opiskelijalle tai vähävaraiselle lapselle harrastusmahdollisuus: https://www.pelastakaalapset.fi/toivekauppa/ Tue nuoria: http://www.nuori.fi/kerrohetikaikille/ Voit tutustua poliittiseen vaikuttamiseen:
|
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kunta, vaalit, luottamus, hyväntekeväisyys, päätöksenteko |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Viimeistään Joulun lähestyessä on aika auttaa -kukin omalla tavallaanSunnuntai 16.12.2012 - Nina From, PS Pitkin vuotta olen saanut erilaisia mainossähköposteja, facebookissa on tarjolla jos jokin moista tarjoomaa, kauppakeskuksissa ja erilaisissa tapahtumissa ehdotetaan osallistumista. Ja kysehän on erilaisista vaihtoehdoista auttaa lähimmäisiä ja kauimmaisia. Sellaisia ihmisiä, sellaisia ryhmiä, jotka todella tarvitsevat apua. Itse osallistun vuoden aikana muutamiin keräyksiin, lähinnä antamalla rahaa, kun kohdalle sattuu vapaaehtoinen keräilijä. Joskus olen itse aktiivinen ja mainoksen nähtyäni saatan näppäillä kännykällä jonkin summan keräykseen. Tai sitten ihan perinteisesti saatan kotiin kannetun kirjeen sisällön perusteella tehdä pienen rahallisen lahjoituksen. Nyt, kun tulee Joulu ja joulupadat ovat valmiina vastaanottamaan tavaraa ja rahaa, osallistumiseni on ehdoton. Ymmärrän varsin hyvin ihmisiä, jotka haluavat osallistua eläinten hyvinvoinnin parantamiseen tai muualla maailmassa kriiseissä olevien ihmisten auttamiseen. Hyvä niin, että suomalaiset haluavat auttaa. Mielelläni jaan eteenpäin tutuilleni esim. sosiaalisessa mediassa vastaantulevia hyväntekeväisyyslinkkejä ja tietoa kohteista, kun sellaisia tulee eteeni. Ja suosittelen osallistumaan. Oma ajatusmaailmani on sellainen, että haluan auttaa niillä rajallisilla resursseilla, jotka omaan, suomalaisia lapsia ja lapsiperheitä. Usean kohteeni apu menee toki myös esimerkiksi vanhuksille. Jos ja kun pitää priorisoida, mihin rahaa antaa, tässä minun perusteet. No mihin sitä rahaa sitten menee ihan valtiomme toimesta ja kuinka paljon. Muutama ote eri vuosilta:
*ennakkotieto, lähde: Ulkoasiainministeriö (päivitetty 28.3.2012) Niin, onhan tuo summa kasvanut vuosien varrella, aika huimastikin. Olisi kyllä, mistä leikata. Kepa.fi :n sivuilta löysin keskustelua ja kommentteja poliitikoilta asiasta: Lahjoitukset ja verovähennysoikeus. Asia on mielestäni mielenkiintoinen ja ajankohtainen, joten otin sivuilta muutamia poimintoja: ”Plan ja World Vision haluavat lahjoituksiin verovähennysoikeuden. Monet poliitikot suhtautuvat siihen vaikeassa taloustilanteessa varauksella. Suurimman tuen kristillisdemokraattien lisäksi antavat perussuomalaiset, joiden mielestä kaikki kehityspolitiikka tulisi perustua vapaaehtoisiin maksuihin. Kehitysyhteistyölahjoitusten verovähennyskelpoisuus "rohkaisisi varmasti" vajaata kymmentä prosenttia suomalaisista antamaan enemmän, tai ylipäänsä antamaan rahaa kehitysyhteistyöhön. Kolmannes voisi vähennyksen vuoksi harkita säännöllistä avustamista. Näin selviää Plan Suomi Säätiön ja Suomen World Visionin Taloustutkimuksella teettämästä Omnibus-kyselytutkimuksesta.” Tässä tietysti keskitytään ulkomaanavun rahalliseen antamiseen ja asia on varsin kaksipiippuinen. Toisten mukaan verovähennysoikeus toisi kaivattuja lisätuloja köyhyyden vähentämiseen. Toiset epäilevät, että se hankaloittaisi valtion kehitysyhteistyön kasvattamista. Kuka päättäisi, mitkä monista kohteista kuuluisivat tähän, mitkä eivät. Tosiasia on toki se mitä veronalennuksilla mahdollisesti tuetaan, on lopulta kuitenkin poliittinen valinta. Toki lahjoitusten verovähennyksellä olisi ohjaava vaikutus: se antaisi yrityksille sen viestin, että valtio pitää tätä tärkeänä toimintana. Jos Sinua kiinnostaa, paljonko tai mitä yritys voi antaa hyväntekeväisyyteen tällä hetkellä, lisätietoja löydät mm. kirjanpitofoorumi.com –sivulta. Ulkomaanavusta olen kuitenkin sitä mieltä, että hyvä on, jos ja kun apua annetaan, mutta! Kun kaikesta pitää höylätä, myös tästä on höylättävä, ja niin, että tuntuu. Eli meillä on Suomessakin todella monta kohdetta, johon osa rahoista voitaisiin ja pitäisi sijoittaa. Täällä ne tulevat tarkasti kohdennettua, tukia valvotaan niin, että ne menevät oikeisiin kohteisiin. Raha jää maahamme. Lisäksi ensisijaisesti meidän on tässä asiassa ajateltava oman maamme kansalaisia, kun pitää priorisoida. Kun ulkomaisiin kohteisiin kuitenkin avustusta annetaan, on ehdottoman tärkeä turvata avun meno todellisiin kohteisiin. Loppukäyttäjille saakka. Olen rahan antamista vastaan, ennemminkin me voisimme vähentää rahalahjoituksia ja lisätä sillä esim. koulutuksen, työssä oppimisen ja muun konkreettisen avun antamista. Siten, että esim. kehitysmaissa ihmiset osaisivat jatkossa olla omavaraisia, saisivat välineitä pitääkseen itsensä, perheensä ja kylänsä hengissä, oppimalla viljelemään, hoitamaan karjaa sekä muulla tavoin huolehtimaan pitkällä aikavälillä omasta elämästään. Näin vältettäisiin myös avustuksien osittainen ”meno” vääriin käsiin, rikollisille, välistä vetäjille sekä ihan hukkaan (näitä kaikkia tapauksia on nähty ja kuultu, vuosien varrella). Lopuksi sitten totean, antakaamme edes vähän. Jokaisella teollamme on merkitystä. Hyvää Joulun odotusta Sinulle ja perheellesi, ystävillesi, läheisillesi, rakkaillesi… Nina From PS Espoo PS 1. muutamia hyväntekeväisyyden eri muotoja mainitakseni: rahalahjoitukset, tavaralahjoitukset, testamenttilahjoitukset, arpajaiset, hyväntekeväisyystuotteet, tapahtumat, talkoot, vapaaehtoistyö, nimen ja arvovallan luovuttaminen. Unohtamatta: ympäristökohteet, eläinsuojelukohteet ja kansainvälinen katastrofiapu, kummitoiminta. Yrityksillä: sponsorointi, henkilökunnan osallistuminen hyväntekeväisyyteen, kaupalliset promootiot, erilaiset yhteiset keräyskohteet. PS 2. muutamia linkkejä kohti hyväntekeväisyyttä: (google.fi:n kautta löytyy toki iso määrä muitakin) xsv.fi/tee/ vala.fi varainhankinta.net vaaka.org lahjoitetaan.fi joulupata.fi punainenristi.fi mll.fi |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: hyväntekeväisyys, auttaminen, keräykset, Hyvä Mieli, joulukeräys, ulkomaanapu, avustukset, avustaminen |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Yksinhuoltaja ? huoltaja yksin ? miten voit?Torstai 4.10.2012 - Nina From, PS Juuri tänään, olin ajatellut kirjoittaa yksinhuoltajiin liittyvistä asioista. Juuri tänään, sain sähköpostia Lapsilisä –projektin projektityöntekijältä, Hanna Juuriselta. Mahtavaa. Kävin nimittäin katsomassa sekä heidän, että ko. asioihin liittyviä sivustoja, löysin mielenkiintoisia asioita ja faktaa. Aloitankin faktoista:
Karua luettavaa. Mitä tämä tarkoittaa käytännössä, arjessa? Voiko pienituloinen valita kaupasta riittävän monipuolista ja terveellistä ruokaa? Voiko pienituloinen asua riittävän kokoisessa asunnossa? Voiko pienituloinen harrastaa maksullisia liikuntalajeja? Voiko pienituloinen ostaa kestäviä ja laadukkaita vaatteita, kenkiä tai ylipäätänsä tavaroita? Voiko pienituloinen käydä Oopperassa, Teatterissa, Musiikkitalossa kuuntelemassa verovaroin tuettua, silti kallista (lipunhinta +matkakulut) musiikkiesitystä? Voiko pienituloinen matkustella? Voiko, voiko, voiko? Miten yksinhuoltaja – huoltaja, joka oikeasti on yksin, jaksaa arjessa. Pitää itsestään riittävän hyvää huolta, jotta jaksaa huolehtia myös lapsestaan/lapsistaan? Työtön? Vuorotyöläinen? Konttorissa tai missä tahansa työssä käyvä, miten hän jaksaa hoitaa arkea? Kuka auttaisi lastenhoidossa, on mentävä työhaastatteluun? Kuka auttaisi, kun lapsi sairastui ja olisi ihanaa käydä muutamalla eurolla edes kerran viikossa kaupungin uimahallissa? Kuka kävisi huoltaja yksin –puolesta kaupassa, kun on kuumetta, ei jaksaisi nousta, lapset tarvitsevat ruokaa. Kuka veisi lapset puistoon iltapäivällä ja antaisi ruokaa, kun on itse töissä. Miksi vauva itkee koko ajan? Ei jaksa enää …Kuka, kuka, kuka? Ennen tunnettiin naapurit, sai apua, vaikka ei pyytänyt. Mummit ja vaarit olivat lähellä, auttoivat tarvittaessa. Kummit olivat oikeasti läheisiä. Oli tukiverkostoja. Nykyään moni perhe saa olla ihan rauhassa, eipä ole enää juurikaan tukiverkostoja. On muutettu työn perässä lähiöihin, pois tuttujen, sukulaisten luota. Toisten asiat eivät kiinnosta. On työttömyyttä, on leipäjonoja, tingitään kirpputoreilta tarpeelliset varusteet, vaatteita, leluja…ja myyjät nyrpistävät nenäänsä: ”olen maksanut tästä lelusta todella paljon, en voi myydä muutamalla eurolla”…lapsen, ehkä aikuisenkin silmät kostuvat, ei ole varaa maksaa euroa enempää…katse laskeutuu, mieli masentuu…jospa jostain löytyisi lapselle lelu eurolla… Lapset joutuvat ottamaan vastuuta aivan liian nuorena, pitää käydä töissä, kaupassa, siivota, laittaa ruokaa, hoitaa asioita ym. Kuka ohjaa heitä arjessa, läksyissä, innostaa harrastusten pariin, pitää poissa öisiltä kaduilta? Kuka auttaa, jos kiusataan? Kuka kuuntelee? Onneksi on olemassa neuvoloita, onneksi on olemassa tarhoja, iltapäiväkerhoja, kesäleirejä, vapaaehtoistyöntekijöitä, terveyskeskuksia, kirjastoja, leikkipuistoja, netti”auttajia” –eli erilaisia järjestöjä ja tahoja, jotka tarjoavat apua. Kirkko, seurakunnan tilat ja sen tarjooma paremmin hyötykäyttöön. Mutta aivan liian vähän on auttavia käsiä, kuuntelevia korvia, ohjaavia neuvojia. Terveyskeskusmaksut tulee poistaa! Neuvoloita tulee lisätä, samoin henkilökuntaa. Ennaltaehkäisevää perhetyötä on saatava helposti. Turvakoteja tulee lisätä ja niiden tulee olla auki 24h. Yhteistyötä viranomaisten, lastensuojelun, poliisin sekä muiden tahojen osalta on parannettava. Laki lääkärin vaitiolovelvollisuudesta pahoinpitelyn epäilytilanteessa tulee poistaa siten, että heille tulee oikeus ilmoittaa sekä poliisille, että lastensuojelulle tilanteista. Nuorisotiloja on saatava lisää. Pienille koululaisille on taattava iltapäiväkerhotyyppistä toimintaa, myös viikonloppuisin ja öisin (yö/kolmivuorotyötä tekevien lapset) sekä iltaisin tulee olla mahdollisuus saada lapselle valvoja, hoitopaikka tai hoitaja. Asunnottomien lapsiperheiden määrä on lisääntynyt 20 % edellisvuodesta. Edullisia vuokra-asuntoja on rakennettava lisää. Kouluterveydenhuoltoa on parannettava, kouluavustajia saatava joka kouluun tarpeen mukaan. Kotihoitopalvelua on lisättävä perheisiin, jotka sitä tarvitsevat. Monesti on pienestä kiinni, että jaksaa taas huolehtia omasta itsestään ja lapsistaan. Myös tiedottamista tulee lisätä, jotta voi pyytää apua. Yksinhuoltajille tulee perustaa tiloja ja toimintaa, joka parhaimmillaan tuo uusia ystäviä, apua arkeen, helpotusta tilanteisiin, joista ei tunnu selviytyvän. Verkostoitumista, vertaistukea. Kustannuspuoli ei voi olla este, sillä pienelläkin rahalla voi saada paljon hyvää aikaan. Päivähoitopaikka on saatava lähialueelta. Voitaisiin hyödyntää paremmin erilaisia tiloja, jotka ovat tiettynä aikana päivästä tyhjillään, esim. liikuntatiloja löytyy Espoosta reilusti. Jäähalleihin voitaisiin tuoda luistimia, suksia, pyöriä ja muita liikuntavälineitä varmasti löytyisi monesta perheestä vaikka muille jakaa. Kaupungin tiloista varmasti löytyisi paikka näille välineille. Esimerkki 22.9. Vantaalla järjestetystä perhetapahtumasta, joka oli ilmainen, mahdollisti 3500 henkilön osallistumisen tilaisuuteen ja oli nimeltään Online Vinkitys (vinkitys.fi). Siinä seuroilla ja paikallisilla yrityksillä oli mahdollisuus olla mukana tukemassa yhtenä päivänä järjestettyä urheilullista ja viihteellistä ohjelmaa lapsiperheille. Minusta olisi hyvä, että juuri urheiluseurat, järjestöt ja paikalliset yritykset Espoossakin yhdistäisivät voimavaransa ja tekisivät vastaavia tempauksia Espoolaisille perheille useita kertoja vuodessa. Lopuksi vielä Lapsilisä –projektista: Lapsilisä-projektissa halutaan vaikuttaa yksinhuoltajien haasteellisempaan taloudelliseen tilanteeseen tekemällä lapsiperheköyhyyttä näkyväksi yksinhuoltajien näkökulmasta. Projekti järjestää ryhmiä, retkiä ja erilaista toimintaa ja pyrkii vaikuttamaan yksinhuoltajaperheitä köyhdyttäviin rakenteisiin. Erityisesti lapsilisät, vanhempainpäiväraha ja kodinhoidontuki ovat jääneet pahasti jälkeen muusta tulonkasvusta. Uutena ilmiönä on myös kasvava työssäkäyvien köyhien luokka, joiden rahat eivät tahdo riittää töissä käynnistä huolimatta. Projektin toimijoina ovat pienituloiset yhdenvanhemman perheet. Hyvä tapa lähteä mukaan toimintaan, on osallistua johonkin ryhmään, jolloin tutustuu muihin mukana oleviin perheisiin ja voi vaikuttaa projektin toimintoihin. Ryhmissä käydään läpi erilaisia vaikuttamiseen ja omaan elämään liittyviä aiheita sekä tehdään retkiä ja harrastuskokeiluja ryhmäläisten ideoinnin perusteella.Voi myös ilmoittautua mukaan vapaaehtoiseksi järjestämään tapahtumia tai vaikkapa kampanjoimaan perheiden kanssa. Projektissa voi suorittaa esim. opintoihin kuuluvia harjoittelujaksoja. Olemmeko hyvinvointivaltio? Ainakin Espoon on huolehdittava näistä asioista. On ohjattava lisää sekä henkilö- että rahamääräisiä resursseja, jotta saadaan nämä perusasiat kuntoon. Kannattaa tutustua alla oleviin linkkeihin. Niistä voi löytyä itselle sopiva mahdollisuus lähteä mukaan ja auttaa. Itse tilasin juuri Joulukortit ja postimerkit Pienperheyhdistys ry:ltä. Tuli hyvä mieli:)
Linkkejä ja verkostoja: Yhdenvanhemmanperheiden liitto Tietoa lastensuojelusta seitsemällä eri kielellä http://www.lastensuojelu.info/ Tuike-ryhmä yksinodottaville http://voimakirja.vuodatus.net/page/TUIKE Neuvontapalvelu sosiaaliturvaviidakkoon http://www.ne-ra.fi/fi/etusivu/ Yhdistys, joka auttaa kriisitilanteessa olevia perheitä ja sijoitettuja lapsia http://www.hopeyhdistys.fi/ http://www.blogilista.fi/avainsana/yksinhuoltaja http://www.mieskaverit.fi/mieskaverit/ http://www.eroneuvo.fi/neuvokeskus http://www.edu.fi/tunteesta_tunteeseen http://www.kukakuunteleekoyhaa.fi/esittely/index.html http://www.elisanet.fi/~y635288/totaaliyharit/ http://www.ensijaturvakotienliitto.fi/ http://www.leipaajasirkushuveja.com/ http://leipajono.blogspot.com/ http://puillapaljailla.vuodatus.net
|
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
2 kommenttia . Avainsanat: yksinhuoltaja, nuoret, lapset, pienituloiset, avustaminen, osallistuminen, hyväntekeväisyys, asunnottomuus, Pienperheyhdistys, Lapsilisä |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
