Tässä ei sovi säästää: neuvolat Suomessa!Maanantai 22.7.2013 - Nina From, PS Kuulin taannoin, että Espoossamme, Suur-Pellossa on tilanne, että alueelle ei tule neuvolaa! Kuulin myös, että Joensuussa on tehty säästötoimenpide, loppuvuonna neuvoloihin ei saa aikoja! Anteeksi kuinka? Jokainen meistä tietää, että ennalta ehkäisevän toiminnan merkitys on monella sektorilla ratkaisevan tärkeää. Kyse on ensinnäkin ihmisestä, yksilöstä, sekä hänen tarpeestaan saada apua. On ihmisiä, jotka eivät enää jaksa hoitaa itseään, on lapsia, jotka eivät saa apua, vaikka sitä kipeästi tarvitsisivat. On vanhempia, jotka ovat lapsensa kasvatuksen suhteen neuvottomia. Puuttuu aikuinen, joka auttaisi ja hoitaisi vauvan, lapsen, nuoren asioita. Tarvitaan ammatti-ihmisen neuvoja ja apua. Kun autetaan ajoissa, reagoidaan nopeasti, vältytään varmemmin tulevilta ongelmilta, jotka tuppaavat kasvamaan, kun haasteita kasaantuu riittävästi. Ja sehän sitten maksaa, ainahan rahasta puhutaan. Käsittelen tässä kirjoituksessani neuvolatoimintaa yleisesti sekä paikallisesti. Neuvola. Mikä ihana, vanhahtava sana. Mutta kokonaisuudessaan valtaisan tärkeä ja monipuolinen tukijärjestelmä ”nuorille” perheille, joilla on iso elämänmuutos edessään. Historia ”Työn määränpäänä olkoon, että jok'ainoa Suomen lapsi äidinkohdusta lähtien ja kautta koko kasvinaikansa saa oikeutetun osansa siitä hellyydestä ja huolenpidosta, joka yksinään voi laskea pohjan nuorten kehitykselle hyviksi ja hyödyllisiksi kansalaisiksi.” Carl Gustaf Emil Mannerheim kutsui näillä sanoilla kansalaisia lasten oloja parantavaan työhön. Mannerheimin Lastensuojeluliitto aloitti toimintansa vuonna 1920 nimellä Kenraali Mannerheimin lastensuojeluliitto, jonka ensimmäinen tehtävä oli estää imeväisyyskuolleisuutta. Yksinäisten äitien turvakotina toiminut Lastenlinna siirtyi MLL:n omistukseen ja sen toimintaa muutettiin perusteellisesti. Arvo Ylpön aloitteesta Lastenlinnaan perustettiin Suomen ensimmäinen neuvola v. 1922. Liitto rakensi alayhdistystensä avulla Suomeen kattavan neuvolaverkoston, jonka ylläpito siirtyi kunnille v. 1944 säädetyn kunnallisen äitiys- ja lastenneuvolalain myötä. Palvelut ja vastuut Neuvolapalveluita saavat raskaana olevat naiset, lasta odottavat perheet ja alle kouluikäiset lapset sekä heidän perheensä. Sosiaali- ja terveysministeriö ohjaa ja valvoo äitiys- ja lastenneuvolatoimintaa. Äitiys- ja lastenneuvolatoiminnasta säädetään terveydenhuoltolaissa. Neuvolatoiminnan valtakunnallisesti yhtenäinen laatu- ja palvelutaso varmistetaan asetuksella (valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta 338/2011, Finlex). Terveyden ja hyvinvoinnin laitos huolehtii neuvolatoiminnan kehittämisestä, seurannasta ja kuntien ohjauksesta, julkaisee ohjeistuksia, järjestää koulutuksia ja kokoaa neuvolatoimintaa koskevia seurantatietoja. Sosiaali- ja terveydenhuollon lupa- ja valvontavirasto (Valvira) ja aluehallintovirastot valvovat neuvolatoimintaa valtakunnallisen valvontaohjelman 2012-2014 avulla. Neuvolatoimintaan sisältyvät
Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategiassa ja hallitusohjelmassa painotetaan, että
Palveluiden järjestäminen Kunnat järjestävät alueensa neuvolapalvelut. Jokaisessa kunnassa laaditaan neuvolatoiminnalle toimintaohjelma yhteistyössä sosiaalitoimen kanssa. Kunnat nimeävät neuvolatoiminnalle vastuuhenkilön. Neuvolat tekevät yhteistyötä muun muassa varhaiskasvatuksesta, lastensuojelusta ja muusta sosiaalitoimesta sekä erikoissairaanhoidosta vastaavien toimijoiden kanssa. Äitiys- ja lastenneuvoloissa järjestetään vanhemmuuden tukemiseksi neljä laajaa terveystarkastusta, joissa arvioidaan koko perheen terveyttä, hyvinvointia ja niihin vaikuttavia tekijöitä. Valittaminen Jos ei ole tyytyväinen palveluun, hoitoon tai kohteluun, voi tehdä muistutuksen neuvolan vastuuhenkilölle. Ennen muistutuksen tekemistä kannattaa kuitenkin antaa suoraa palautetta ja yrittää selvittää asia hoitaneiden henkilöiden kanssa. Kantelun voit tehdä valvovalle viranomaiselle: oman alueen aluehallintovirastoon tai Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastoon (Valvira). Jos kokee tulleensa väärin kohdelluksi tai kaipaa neuvoja oikeuksista, voi olla yhteydessä oman kunnan tai kuntayhtymän potilasasiamieheen. Potilasvahingosta voi hakea korvausta Potilasvakuutuskeskuksesta. Tilanne Espoossa: ei hyvä! Sosiaali- ja terveyslautakunta on päättänyt 10.6.2010 neuvolan palveluverkon ja perhekeskustoiminnan kehittämisestä seuraavaa: palveluverkkoa tiivistetään siten, että 10 seuraavan vuoden aikana neuvoloiden määrä vähenee nykyisestä 27:stä 16:a, joista kahteen perhekeskuksen neuvolaan kootaan erityisosaamista ja keskittämistä edellyttävää toimintaa. Muutokset toteutetaan vaiheittain vuodesta 2010 alkaen vuoteen 2020 mennessä. Lähde: ote sosiaali- ja terveyslautakunnan kokouksesta 5.6.2013. Suunta on mielestäni erittäin VÄÄRÄ! Suurpellon suunnitellaan valmistuvan 10–15 vuoden kuluessa. Suurpeltoon rakennetaan omistus-, vuokra- ja asumisoikeusasuntoja noin 10 000-15 000 asukkaalle. Asuntoja rakennetaan kerrostaloista pientaloihin, valtaosa taloista on kerrostaloja. Alueelle EI tule neuvolaa, joka on mielestäni käsittämätöntä! Tilanne Joensuussa: ei hyvä! Äitiys-, lasten-, ja perhesuunnittelu-(ehkäisy-)neuvolan palvelut järjestetään lähipalveluna alueen neuvoloissa. Neuvolapalveluihin ovat oikeutettuja Joensuun ja Kontiolahden asukkaat, sekä ulkokuntalaiset maksusitoumuksella. Neuvolat toimivat ajanvarauksella, puhelintunti on pääsääntöisesti päivittäin klo 12-13. ”Joensuun kaupunginhallituksen asettamien säästövelvoitteiden vuoksi Joensuun neuvoloiden palvelutoimintaan tulee muutoksia loppuvuodeksi 2013. Kaupunginhallituksen edellyttämien henkilöstömenojen säästötoimet aiheuttavat sen, että terveydenhoitajien poissaolojen vuoksi asiakkaita ohjataan mahdollisesti muuhun kuin omaan neuvolaan. Äitiysneuvolassa kotikäyntejä tehdään vain erityistapauksissa ja tarvittaessa normaalisti edenneiden raskauksien seurantavälejä pidennetään. Lastenneuvolassa leikki-ikäisten vuositarkastuksia siirretään. Perhesuunnitteluneuvolassa annetaan ensisijaisesti aikoja raskaudenehkäisyä tarvitseville asiakkaille. Pahoittelemme neuvola-asiakkaille kaupungin säästötoimista aiheutuvaa haittaa.” Lähde: joensuu.fi nettisivut, päivitetty 18.07.2013. Mielestäni tätä ei voida kutsua edes säästötoimenpiteeksi vaan LAIMINLYÖNTI olisi oikeampi termi. Nämä ovat juuri niitä asioita, joihin päättäjien tulisi puuttua siten, että palvelujen määrää lisättäisiin eikä vähennettäisi ja heikennettäisi. Resursseja pitäisi suunnata juuri näille toimille, joissa voitaisiin monessakin tapauksessa ennaltaehkäistä tulevia ongelmatilanteita. Pidemmällä tähtäimellä nämä ns. säästöt tulevat olevaan kasvavia kuluja. Entä lapsi, nuori, vanhempi, ihminen! On olemassa monia tutkimuksia, toimintaehdotuksia, oppaita ja suosituksia eri tahoille. Luetaanko niitä? Toteutetaanko ehdotuksia, joita olisi tarjolla? Satsataan tulevaisuuteen paremmin! Nina From PS Espoo
Lisätietoa: http://www.stm.fi/sosiaali_ja_terveyspalvelut/terveyspalvelut/neuvolat Äitiys- ja lastenneuvolat (Kasvunkumppanit, THL) TEAviisari, seurantatietoa kunnista (THL) |
Avainsanat: neuvola, lapset, nuoret, ennaltaehkäisy, Joensuu |