Yksikin kuollut lapsi on liikaa!

Share |

Torstai 30.8.2012 - Nina From, PS


Yksikin kuollut lapsi on liikaa!

Yksikin kuollut lapsi on liikaa. Yksikin pahoinpidelty lapsi on liikaa. Yksikin raiskattu tai insestin uhrina ollut lapsi on liikaa…Niin, fb:ssä näin tämän iltapäivälehden verkkosivujen otsikon, kun se oli jaettu. Yleensä pyrin välttämään lukemista, tai ainakin yksityiskohtia tällaisissa asioissa, koska voin sen jälkeen aivan äärettömän huonosti. Tällä kertaa luin ja ajattelin: pakko kirjoittaa.

Käsittämätön tunnepurkaus, mieletön raivon tunne, valtaisa hämmennys ja täydellinen voimattomuuden tunne. Tämä teko kuuluu taas siihen ryhmään, mihin lukemattomat muutkin tapaukset, jotka ylipäätänsä tulevat tietoomme. Läheisten, naapureiden, viranomaisten, ystävien, vieraiden, ja päätyvät mediaan. Mitä tapahtuu niissä kodeissa, niiden ovien sisällä, joiden taakse kukaan ei näe, ei kuule…ei välitä…eikä lapsi uskalla ja osaa pyytää apua.

Olen toista tuntia voinut äärettömän huonosti tämän tapauksen lukemisen johdosta. Niin kuin todella moni muukin.

Mikä tässä hyvinvointivaltiossamme on niin pielessä? Miten päättäjät eivät ymmärrä muuttaa asioita siten, kuin pitäisi, tehdä valintoja paremmin? Rahan käytön pohdintaa: Guggenheim vai lastensuojelu? Urheiluhalli vai turvakodit? Puisto vai mielenterveysapu? Silta vai ennalta ehkäisevä perhetyö? Tässä puheenvuorossani otan kantaa vain tähän yhteen täysin retuperällä olevaan toimintoon: liian vähäiset resurssit sosiaali- ja terveydenhoitopuolella, lastensuojelun näkökulmasta. On monia muitakin ryhmiä, jotka on hoidettu valtiomme ja kuntiemme osalta liian vähäisin varoin ja resurssein, mutta niitä en käsittele nyt tässä. Lisäksi: järjestelmät ja yhteistyökyvyttömyys eri toimijoiden kesken. Ei varmasti ole sosiaalityöntekijän vika, että järjestelmä ei tule toimintaa. Ei varmasti ole sosiaalityöntekijän vika, kun resurssit ovat alimitoitettu asiakkaisiin nähden. NIIN ASIAKKAAT. Asiakkaita ovat ne suomalaiset ihmiset, jotka apua jaksavat hakea ja sitä saavat. Entä ne asiakkaat, jotka eivät enää jaksa?

Ongelmat eivät muutu. Ongelmat lisääntyvät. Numerot kasvavat. Numerot alkavat varmaankin päättäjistä näyttämään sellaiselta massalta, ettei kohta enää voida tehdä mitään muuta kuin todeta: xxxx –kpl on nyt sitten työttömänä, xxxx –kpl on nyt sitten syrjäytyneitä, xxxx –kpl on raiskattu tänä vuonna…listaa en jatka, jokainen tietää, mistä on kyse.

Missä on yksilö?

Missä on ihminen?

Missä on tunne ja järki?

Koetetaan kaikki omalta osaltamme auttaa lähimmäisiä. Koetetaan vaikuttaa päättäjiin siten, että he ymmärtäisivät tehdä parempia päätöksiä. Kyse on ihmisistä, meidän lapsista, nuorista, joissa on tulevaisuus.

Nina From, PS, Espoo

Avainsanat: lapsi, lastensuojelu, päättäjät, rikokset, rikos, vastuu


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini

Lähettääksesi kommentin sinun tulee kirjoittaa alla oleva merkkijono kenttään