Työllistämisen helppous

Share |

Sunnuntai 13.1.2013 - Nina From, PS


Onko työllistäminen loppujen lopuksi niin vaikeaa kun sanotaan? Kuinka monesti olen kuullut sieltä täältä, että jos työpaikalla on ns. ongelmatapaus (työntekijä), on vastaus ongelmatilanteeseen: ”kyllä tulijoita riittää”. Mikä kannustus se on? Jos työntekijä on aikanaan palkattu, voisi kuvitella siihen olleen jokin hyvä syy, palkata juuri ko. työntekijä. Jos tulee ongelmia työpaikalla, mitä pitäisi tehdä? Varmastikin ottaa asia esille, kuunnella molempien osapuolten näkemykset ja löytää ratkaisu, jolla työntekijä pystyy tekemään tuottavaa työtä ja työnantajapuoli sitten näkee tuloksia, joita haluaa. Kysehän on siitä, että toiminnan tulee olla kannattavaa, jotta palkka voidaan maksaa. Loppupeleissä asiakas aina maksaa palkan, myös johdon palkan.

No riittävätkö resurssit? Monissa työpaikoissa on nykyään tilanteita, että väkeä on vähennetty ja vähennetään. Työt jaetaan jäljelle jäävien kesken. No, miten tämä yhtälö voi toimia? Minusta ei kovin hyvin. Tulijoita olisi oikeasti, töihin. On nuoria, on vanhoja, on keski-ikäisiä. On kokeneita on kokemattomia. Pitäisi hakea oikea mittasuhde palkkaamiseen, työntekoon ja sitä kautta tuloksen aikaansaamiseen. Kun sitten yksi työntekijä sairastuu, työntekijän lapsi sairastuu tai tapahtuu jotain odottamatonta, ihmiselle. Miten ihmeessä voidaan kuvitella paikattavan usean ihmisen työ ja tehdä samalla tuottavasti tulosta? Ja mikä ikävintä, moni ns. ”palaa loppuun”, joka tarkoittaa sitä, että työn tuottavuus on jo tässä prosessissa heikentynyt pidemmällä aikavälillä, ehkä huomaamatta. Henkilö itse ei sitä välttämättä huomaa, ennen kuin ”romahdus” tulee eteen, työnantaja ei sitä välttämättä ehkä myöskään huomaa (ajoissa), on kiirettä tai jokin muu syy.

Minusta oikea tapa toimia on palkata työntekijöitä, oppisopimustyöläinen, määräaikainen, vakituinen, mikä tahansa muoto tai malli, jotta saadaan aikaan parempaa tuottavuutta. Palkataan siis ihmisiä!

Turistit tuovat rahaa. Kauppa ja palvelut voivat kasvattaa tulostaan, toimia tuottavammin,  vain ja ainoastaan voittaa. Eikö olisi hyvä saada vapaampia aukioloaikoja? Kauppias tarvitsee tuottoa, työntekijät töitä. Varmasti löytyisi työvoimaa, sellaista, joka tekisi töitä extroina tai muutenkin. Vakituisistakin joku saattaisi haluta tienata lisää.

Kävelin Helsingin keskustassa eräänä pyhäpäivänämme, joulun tienoilla. Iso turistiryhmä pysäytti ja kysyi: ”eikö täällä ole mikään kauppa auki?”. Kiukutti. Ei ole, olen tosi pahoillani. Ja olinkin. Nekin rahat jäivät tulematta. Ja turisteja näkyi siellä täällä matkani aikana. Eihän tämä ole mikään uusi asia. Kun on pyhäpäiviä, jolloin liikkeemme ovat kiinni, ihmiset kuitenkin liikkuvat. Sama on ruokapaikoissa, kahviloissa, tilausta olisi myydä. Joskus ihmettelin sitä, miksi heinäkuussa ravintoloita on suljettu. Silloinkin ihmiset liikkuvat, on turisteja, myös kotimaassamme lomailevia suomalaisia. Kannattaako todella pitää kiinteistön ovet kiinni? Ymmärrän, laki asettaa joitakin velvoitteita. Ymmärrän, lepopäiviä pitää olla. Ymmärrän, että on kuitenkin iso joukko ihmisiä, jotka haluavat tehdä töitä, milloin vain, kun vain saisivat töitä.

Minusta lakeja kannattaa muuttaa. Minusta on typerää, että meillä on sellaisia omia sääntöjä/lakeja, jotka estävät meitä toimimasta järkevästi. Tarvitsemme työtä, tarvitsemme tavaroita, palveluita. Ja ne turistit. Niin. Päätän tämän blogin kommentointini osalta tähän faktatietoon alla:

”Suomessa kävi viime vuonna yli miljoona matkailijaa enemmän kuin vuotta aikaisemmin, selviää Tilastokeskuksen ja Matkailun edistämiskeskuksen rajahaastattelututkimuksesta. Yhteensä Suomessa vieraili 7,3 miljoonaa ihmistä. Suurimman matkailijaryhmän muodostivat venäläiset, joita oli yhteensä yli kolme miljoonaa. Se on lähes puolet kaikista ulkomaalaisvierailijoista. Matkustus Venäjältä Suomeen lisääntyi lähes kolmanneksen. Ulkomaiset matkustajat toivat Suomeen vuoden aikana yhteensä yli kaksi miljardia euroa, mikä on noin 180 miljoonaa euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Eniten rahaa vierailua kohti käyttivät kiinalaiset, keskimäärin 670 euroa. STT (iltalehti.fi 13.6.2013)

Loistava uuden vuoden venäläissesonki takana

”Mennyt uuden vuoden venäläismatkailijasesonki Suomessa löi kaikki edellisvuotiset ennätykset. Visit Finland arvioi, että maassamme vieraili kahden viikon aikana noin 400 000 venäläismatkailijaa. Kasvanut matkailijamäärä merkitsi myös kasvaneita matkailutuloja. Arviomme mukaan venäläiset jättivät kuluneena sesonkina jopa 200 milj. euroa Suomeen. Ennen uutta vuotta venäläiset etsivät yandex.ru –hakukoneesta uuden vuoden lomaa eniten Suomesta, Egyptistä tai Valko-Venäjältä. Myös Venäjän suurimpien matkatoimistojen yhteenliittymän ATORin jäseniltään keräämien tietojen mukaan Suomi kuului suosituimpien uuden vuoden lomakohteiden joukkoon. Vuoden 2012 majoitustilastotiedot ilmestyvät vasta helmikuussa, mutta mitä todennäköisimmin teemme jälleen uuden ennätyksen ja saavutamme 1,5 milj. venäläisyöpymisen rajapyykin. Hyvän uuden vuoden sesongin kannustamana jatkamme uusien ennätysten tavoittelua vuonna 2013.”

MEK:n sivuilta lainattua. Erinomaista, tavoitteellista ajattelua ja toimintaa. Think positiv!

Mitä turistit haluavat Suomen-lomaltaan?

”Suomen matkailun mielikuvat painottuvat vahvasti Lappiin. Varsinkin talvella pohjoisen nähtävyydet houkuttavat venäläisiä, brittejä, saksalaisia ja ranskalaisia. Vierailut erityisesti Murmanskin alueelta Lappiin ovat kasvaneet.

– Kun turistit tulevat Suomeen, he saapuvat useimmiten Helsinkiin ja pääkaupunkiseudulle. Moni viettää myös lomansa näissä ympyröissä, toteaa MEK:n tutkimus- ja kehitysjohtaja Kristiina Hietasaari.

Yksittäisten kohteiden kävijämääriä ei tilastoida. Tiedetään kuitenkin, että Helsingissä suosittuja vetonauloja ovat Linnanmäki, Suomenlinna ja Temppeliaukion kirkko. Venäläiset viettävät pääkaupunkiseudun lisäksi mielellään mökkilomia Itä-Suomessa. Itä-Suomen turismi onkin venäläisten ansiosta puhjennut kukkaan.

– Venäläisille on tyypillistä lapsikeskeisyys. Lapsilla on vaikutusta siihen, minne lomalla mennään ja mitä tehdään. Itä-Suomessa viehättää puhdas luonto ja ilma, Hietasaari sanoo.

Länsirannikko on oikeastaan ainoa alue Suomessa, jossa ei ole vielä nähty suurta turistiryntäystä Venäjältä. Toki monet kohteet sielläkin, kuten Turku, ovat jo kovasti venäläisten suosiossa

Aasiasta yhä enemmän turisteja

Turistien lähtömaiden joukko on monipuolistunut ja monipuolistuu edelleen. Venäjän jälkeen Suomeen tulee eniten matkailijoita lähimarkkinoilta eli Ruotsista ja Saksasta. Myös Viro on noussut tärkeimpien lähtömaiden joukkoon.

– Tosin Viron tapauksessa lukuja vääristää se, että tilastoissa huomioidaan kaikki alle vuoden kestoiset ulkomaiset yöpymiset rekisteröidyissä majoitusliikkeissä. Virosta tulee paljon työvoimaa, joten kaikki yöpymiset eivät suinkaan ole matkailua, Hietasaari huomauttaa.

Seuraavaksi eniten Suomi kiehtoo brittejä, saksalaisia, ranskalaisia, norjalaisia ja hollantilaisia. Euroopan ulkopuolelta tulee eniten yhdysvaltalaisia ja japanilaisia.

– Etenkin aasialaisten matkailijoiden määrä on kasvussa. Japanilaisturistien yöpymiset Suomessa lisääntyivät tammi-helmikuussa huimat 57 prosenttia. Kiinan markkinat ovat vielä suhteellisen pienet, mutta kasvavat nopeasti koko ajan, Hietasaari kertoo. ”

mtv3.fi (studio55.fi) 2.10.2012

Kuusi hyvää syytä kehittää matkailua maaseudulla

1. Matkailu on merkittävä työllisyyden ja hyvinvoinnin tuoja.

Matkailu vaikuttaa Suomessa merkittävästi kansantalouteen ja työllisyyteen. Pelkän matkailun bruttokansantuote-osuus on 2,3 prosenttia ja tyypillisten matkailutoimialojen 3,8 prosenttia. Työllisyyteen ja valtiontalouden verokertymään matkailu vaikuttaa enemmän: 4 miljardia eli 5,4 prosenttia. Matkailutoimiala työllistää 132 500 henkilöä. Työpaikoista noin 10 prosenttia on maaseudun matkailun mikroyrityksissä, joita on arviolta 5000 kappaletta. Maatiloja, joissa on majoitustoimintaa on noin 1700 kpl. Matkailuala työllistää erityisesti nuoria. Uusia yrityksiä syntyy eniten ohjelmapalvelualalle, jotka hyödyntävät maaseudun luontoa toimintaympäristönään. Pääosa matkailutarjonnasta on suurten keskusten ulkopuolella.

2. Suomen talous kasvaa matkailun kautta.

Matkailu on paikkasidonnainen elinkeino; matkailualan työpaikkoja ja paikallista kehittämistyötä ei voida siirtää muihin maihin eikä muille paikkakunnille. Yrittäjä itse tekee päätöksen oman työpaikkansa säilymisestä, tosin markkinaehtoisesti. Matkailu pysyy työvoimavaltaisena. Erityisesti maaseudulla matkailu aikaansaa monia kerrannaisvaikutuksia muille elinkeinoille, kuten rakennusteollisuudelle, elintarviketeollisuudelle ja muille palveluille, esimerkiksi kyläkaupalle. Matkailu tuo monipuolisemmat ja laadukkaammat palvelut paikallisille asukkaille sekä auttaa ylläpitämään perusinfrastruktuuria, jonka pohjalle voidaan kehittää muuta elinkeinotoimintaa.

3. Matkailu on suuren kasvupotentiaalin omaava palveluala.

Teollisuustuotannon suhteellisen osuuden supistuessa Suomen on panostettava uusiin talouskasvua ja hyvinvointia tuoviin aloihin. Palvelualat ja matkailu niiden osana on yksi potentiaalisimmista. Matkailun kasvupotentiaali on lähes rajaton, sillä matkailu kasvaa koko ajan. Ulkomailta Suomeen suuntautuvan matkailun kehittäminen on kansantalouden ja alueiden näkökulmasta tehokkain tapa lisätä Suomen matkailusta saamia tuloja. Matkailu on ainoa viennin ala, jonka kulutus tapahtuu Suomessa ja joka maksaa toiminnastaan arvonlisäveroa.

4. Matkailu on alueellisesti merkittävä elinkeino Suomessa.

Matkailuelinkeinon merkitys alueen taloudelle on suhteellisesti suurin Uudenmaalla, Lapissa, Kainuussa ja Ahvenanmaalla, joissa myös ulkomaalaisten matkailijoiden osuus on suurin. Matkailuelinkeinon paikallinen merkitys korostuu erityisesti syrjäisillä alueilla sijaitsevissa matkailukeskuksissa. Joillakin alueilla matkailu on lähes ainoa vaihtoehto säilyttää alueen elinvoimaisuus. Vuonna 2011 valtion kansallispuistojen palveluihin sijoittama euro tuotti paikallistalouteen keskimäärin 10 euroa puistojen kävijöiden rahakäytön kautta. Joillakin alueilla vielä enemmän. Väljästi asutulla maaseudulla matkailun kasvavat vetovoimatekijät - puhdas luonto, tila ja hiljaisuus - ja toimintaympäristö ovat myös parhaimmillaan.

5. Kasvun takaamiseksi tehdään pitkäjänteistä ja systemaattista yhteistyötä.

Matkailun toimijoiden, mukaan lukien maaseudun matkailutoimijat, yhteinen tahtotila luo Suomen matkailulle yhteisen valtakunnallisen kehittämisen suunnan. Maaseudun matkailun toimijoiden on otettava omalta osaltaan vastuu matkailun strategisesta kehittämisestä ja osuutensa sen kokonaiskasvusta. Pienten maaseutumatkailuyritysten tarjoamat palvelut tuovat lisäarvoa ja ainutlaatuisuutta koko matkailukenttään.

6. Suomen maaseudun matkailullisten vahvuuksien säilyminen ja kestävä hyödyntäminen on turvattava.

Monimuotoinen luonto, suomalainen kulttuuri, toimiva infrastruktuuri, korkea elintaso ja elämisen laatu, joihin sisältyvät myös hyvä sisäinen ja ulkoinen turvallisuus, ovat matkailumme perusta. Ulkomaalaiselle vapaa-ajanmatkailijalle luonto, osaltaan sen läheinen sijainti keskusten lähellä ja siihen liittyvät aktiviteetit ovat merkittävimmät syyt valita Suomi matkakohteeksi. Suomi houkuttelee myös uutuuden viehätyksellään ja lähialueen matkailijoita otollisella sijainnillaan. Näiden vahvuuksien säilymistä edistävän työn on oltava pitkäjänteistä ja kestävän matkailun periaatteet huomioivaa.

 

Avainsanat: työ, työllistäminen, turistit, venäläiset, turismi, ostovoima, kauppa, vapaa aukiolo, työnteko, työllistäminen


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini

Lähettääksesi kommentin sinun tulee kirjoittaa alla oleva merkkijono kenttään