Reilu kauppa on kannattavaa ihan kaikille!

Tiistai 1.9.2015 - Nina From

"Haluamme ansaita toimeentulon omalla työllämme emmekä olla vain avustuksen kohteina". Näistä sanoista alkoi Reilun kaupan liike, meksikolaisten kahvinviljelijöiden toiveesta tulla toimeen omalla työllään. Viljelijät ovat Reilun kaupan ytimessä. He ovat sekä tuottajia, että mukana Reilun kaupan organisaation päätöksenteossa.  Jokainen ostettu Reilun kaupan tuote auttaa viljelijöitä, heidän perheitään ja yhteisöjään.

Reilu kauppa tähtää köyhyyden vähentämiseen kaupan avulla.  

Reilulla kaupalla tavoitellaan maailmaa, jossa kehitysmaiden viljelijöillä ja työntekijöillä on mahdollisuus turvattuun ja kestävään toimeentuloon sekä mahdollisuus päättää itse omasta tulevaisuudestaan. 

• Reilussa kaupassa tuotteesta maksetaan viljelijälle vähintään takuuhinta, joka kattaa ympäristön ja ihmisten kannalta kestävän tuotannon kustannukset. Takuuhinta on viljelijälle turvaverkko maailmanmarkkinahintojen heilahteluja vastaan. 
• Suurtilojen työntekijät saavat vähintään lakien mukaista ja asteittain nousevaa palkkaa, asialliset työolot ja oikeuden liittyä ammattiyhdistyksiin. 
• Takuuhinnan ohella maksetaan Reilun kaupan lisää, joka on tarkoitettu koko yhteisön hyväksi yhteisöä kehittäviin hankkeisiin. Lisän käytöstä päätetään demokraattisesti. 
• Reilu kauppa suojaa lapsia: lapsityövoiman hyväksikäyttö on kielletty.
• Ympäristön hyvinvoinnista huolehditaan. Viljely on ympäristön kannalta kestävää ja luonnon monimuotoisuutta vaalitaan.

Reilu kauppa järjestää viljelijöille koulutusta, josta on heille hyötyä sekä viljelyssä että kaupankäynnissä. Kuva kaakaonviljelijöiden koulutuksesta Norsunluurannikolta. Kuva: Nabil Zorkot

Reilun kaupan sertifiointimerkki on tunnettu ja tuo lisäarvoa tuotteeseen

Merkki tuotteessa viestii vastuullisuudesta sekä ympäristön ja ihmisten hyvinvoinnista. Suomalaisista 92 prosenttia tunnistaa Reilun kaupan merkin ja heistä 79 prosenttia osaa nimetä mitä se tarkoittaa (Taloustutkimus 2013).  Kuluttajat arvostavat läpinäkyvyyttä tuotantoketjussa, eettisyyttä, ympäristön hyvinvoinnin huomiointia sekä Reilun kaupan tuomia sosiaalisia hyötyjä viljelijöille ja koko yhteisölle.

Suomessa on myynnissä 1 760 erilaista Reilun kaupan tuotetta. Tuotteiden myynti kasvaa Suomessa joka vuosi. 2013 myynnin arvo oli 156,8 miljoonaa euroa, kasvua vuoteen 2012 oli 3 prosenttia. 

Reilu kauppa ry:llä on 31 jäsenjärjestöä. Reilun kaupan seurakuntia on 101, jossa on mukana kolme seurakuntayhtymää. Reilun kaupan kaupunkeja ovat: Espoo, Helsinki, Joensuu, Lohja, Pori, Tampere ja Riihimäki. Reilun kaupan kuntia ovat Utajärvi ja Kirkkonummi.

Reilun kaupan kaupunki Espoo

Espoon kaupunki on sitoutunut edistämään Reilua kauppaa ja tekemään omissa hankinnoissaan eettisiä valintoja. Espoo sai Reilun kaupan kaupungin arvonimen keväällä 2009 ensimmäisten kaupunkien joukossa Suomessa. Arvonimi edellyttää kaupungin lisäksi myös paikallisten oppilaitosten, työpaikkojen, seurakuntien ja yhdistysten yhteistyötä.

Reilun kaupan kaupungin kannatustyöryhmä vastaa arvonimen säilyttämisestä, yhteistyön kehittämisestä ja viestii Reilusta kaupasta kuntalaisille. Ryhmässä on edustajia kaupungin eri toimialoilta, Visit Espoosta, seurakunnasta, oppilaitoksista, nuorisovaltuustosta ja kaupunginvaltuuston poliittisista ryhmistä.

Kannatustyöryhmän puheenjohtajana toimii Tiina Elo (vihr.), varapuheenjohtajana Nina From (ps.) ja sihteerinä Helena Kyrki (Espoon kaupunki). Muut jäsenet ovat Tiina Ahlfors (vas.), Tiina Halttunen (kesk.), Eeva Hæggström (r.), Hanna Kiljunen (kok.), Helena Haapsaari (sd.), Riitta Kotilainen (Espoo Catering), Hannele Meller (Espoon kaupunki), Antti Ruuskanen (Tapiolan seurakunta), Perita Siltanen (Nuorisovaltuusto), Sirpa Tuori (Omnia ruokapalvelut) ja Leena Yli-Piipari (Visit Espoo).

Tapahtumia Espoossa:

Olimme jakamassa suklaata, muistipelejä, tietoa Espoo –päivänä (29.8.) Omniassa. Tulevia tapahtumia, joissa olemme mukana, on mm.:

13.9. kello 11 -14.00 Kävele naiselle ammatti –tapahtuma, jossa Espoon naistenpankkilaiset kävelevät hyvän asian puolesta. Meitä kannatusjäseniäkin on paikalla. Jos haluat mukaan kävelemään, muutama paita on vapaana (ilmainen). Ota rohkeasti yhteys: helena.kyrki@espoo.fi  ja ilmoittaudu. Paikkoja rajoitetusti.

19.10. -25.10. Reilun kaupan viikko, jolloin Espoo Catering tarjoaa kouluille ja päiväkodeille lounaan jälkiruokana Reilun kaupan banaanit.

Vuoden aikana olemme tempaisseet jo monesti ja mainittujen lisäksi teemme työtä, jotta tunnettuus kasvaisi ja valintoja Reilun kaupan käytön lisäämiseksi syntyisi.

Minusta tämä on äärimmäisen oikea tapa auttaa kehitysmaiden sekä köyhimpien oloja, lisätä koulutusta ja hyvinvointia, luoda kestävää kehitystä sekä lisätä kaupankäyntiä ja yhteistyötä eri tahojen kanssa. Kaikki voittavat ja maailmaa muutetaan parempaan pala palalta.

Nina From

Linkkejä, joista lisätietoa:

www.reilukauppa.fi

http://www.espoo.fi/fi-FI/Espoon_kaupunki/Tietoa_Espoosta/Reilu_Espoo

Miksi annamme euroja, mutta emme saa tehdä kauppaa?

Keskiviikko 4.3.2015 - Nina From

Kehitysapu/-yhteistyörahaa annetaan Suomesta vuosittain xxxx-euroa, myös esim. ihmiskauppaa käyviin maihin, oman kansan riistäjiin sekä korruptoituneisiin maihin, oman budjetin sekä EU:n antaman tuen kautta. Järjestöjen, yhteisöjen sekä eri toimijoiden tuella sekä kansalaiskeräysten kautta autamme myös.  

Moni muu maa, joiden kanssa me olemme kytköksissä tai operoimme, on mm. korruptoitunut: joten voisimme hyvällä syyllä boikotoida laittamalla rahahanat yksinkertaisesti kiinni. Tai joku muu määrää pakotteita, siis esteitä kaupankäynnillemme, puolestamme välittämättä vähääkään siitä, mitä se kenellekin oikeasti merkitsee.

Kuka niistä välittää meidän tilanteesta? Meidän on jo aika katsoa ihan omaan napaan ja oltava mukana kilpailussa, kehityksessä, myynnissä ja talouden kehittämisessä.

Miksi saamme matkustaa maihin, joissa on ns. sotatila. Mutta emme saa myydä valmistamiamme aseteollisuuden tuotteita ko. maihin. Miksi?

”Kymmenettuhannet suomalaiset matkustavat vuosittain Thaimaan lämpöön. Turistirannoilla on rauhallista ja harva tulee ajatelleeksi, että maassa on voimassa sotatilalaki. …Vielä alkuvuodesta 2014 puolustusministeriö myönsi vientilupia Thaimaahan, mutta lokakuussa linja oli muuttunut. Ministeri Carl Haglund (rkp) allekirjoitti tuolloin kaksi kielteistä päätöstä…vientiluvat on arvioitu sen tilanteen ja epävakauden valossa, mikä maassa on ollut…”MTV3.fi 4.3.2015.

Jos me emme valmista ja myy, joku toinen myy ja valmistaa. Ja sotii. Tai on hetkellisesti sotimatta.

Miksi ylipäätänsä valmistetaan sotateollisuuden tuotteita? Jos niitä ei saa myydä?

”Yritys haki vientilupaa luotisuojaliiveille, lisälevyille, suojakilville ja suojakypärille…puolustusministeriö hylkäsi yrityksen hakemuksen pimeänäkölaitteiden viennistä Thaimaahan.”

Yhtälöt ovat minulle epäselviä.

En lähde tällä kertaa hakemaan, itselleni tyypillisesti, pidempiä asiantuntijataustoja kirjoitukseeni. Jokainen, joka katsoo ja kuuntelee mediaa sekä seuraa, mitä Suomessa ja maailmalla tapahtuu, tietää kyllä, mistä puhun ja mihin viittaan.

Lopetetaan nyt anekauppa! Lopetetaan oman maan tuotannon sekä vientiteollisuuden surkastuttaminen. Lopetetaan näennäishyväntekijän rooli ja otetaan kaupankäynti aidosti ja oikeasti agendalle. Vain kasvun, investointien, työllistämisen sekä myynnin kautta meillä on mahdollisuus pienenä maana pärjätä paremmin ja parhaimmin! Sekä nousta tästä käsittämättömästä osin itse aiheutetusta kurjistumisen kierteestä.

Sitten voimme keskittyä muun maailman pelastamiseen, kun siihen on oikeasti varaa. Ei tehdä sitä lisävelanotolla.

Kiitos Maikkarille, kun nostit asian tänään myös Seitsemän uutisiin ja sain innon ottaa asiaan kannan kirjoittamalla.

Nina From

PS: USA:ssa on havahduttu siihen, että pitkäaikaisesti laaditut pakotteet Kuuballe eivät ole toimineet, eivätkä toimi. You know what that means and is going to mean in future! Business!!!!!

Luottamustoimityön yhteenvedot 2012-2014-

Lauantai 31.1.2015 - Nina From

Kiitos Sinulle!

Olen saanut paljon, luottamusta, työtä ja tehtävää, kehitettävää ja suunniteltavaa. Kun muutamia vuosia sitten lähdin mukaan politiikkaan pienesti, siitä on kasvanut aika suuri ja mukava oppipaikka, vaikutusväylä sekä verkostoitumiskanava sekä alueen asioihin ja ihmisiin sekä päätöksentekoon, että yli aluerajojenkin. Enpä olisi uskonut.

Viime kuntavaaleissa 2012, ensimmäisissä sellaisissa minulle, tulin valituksi varavaltuutetuksi. Minusta varapaikka oli erittäin hyvä uudehkolle espoolaiselle. Olen asunut Espoossa lasteni kanssa noin viitisen vuotta, sitä ennen Helsingissä. Lautakuntapaikoista minulla oli yksi toive: opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta. Se kiinnosti monestakin syystä. Olivathan tyttäreni koululaisia ja opiskelijoita, Helsingissä ja Espoossa. Tiiviisti olin heidän kouluvuodet ja myös tarha-ajan, mukana kaikessa mahdollisessa, mihin aika ja voimat riittivät. Lisäksi työpaikkani oli ja on (virkavapaalla nyt) aikuiskoulutuksen opinahjossa, Markkinointi-instituutissa. Koulutuksen merkitys minulle, lapsille, aikuisille, suomalaisille on ihan ykkösasia, jos haluamme Suomessa ja maailmassa menestyä, kehittyä sekä olla valovoimaisia. Suomalainen varhaiskasvatus, koulutus sekä ammattitaitoinen opetustoimen väki, opettajat sekä viranomaiset, mahdollisuus oppia, opiskella. Respect!

Tulin valituksi muutama vuosi sitten Espoon perussuomalaiset ry:n hallitukseen. Olin mukana perustamassa Uudenmaan Perusnaiset ry:tä, eli valittuna hallitukseen. Uudenmaan piirihallitukseen minut myös valittiin. Samoin edustajaksemme Espoon reilun kaupan kannatustyöryhmään, jossa minut valittiin varapuheenjohtajaksi. Eettisyys, kehitysmaiden auttaminen järkevällä, mitattavalla tavalla tekemällä työtä ja maksamalla siitä reilu palkka, on mielestäni erittäin hyvää ”etätyötä”, jota voimme täältä käsin vaikuttamalla itse tehdä. Huom. Se ei ole pois suomalaisesta lähiruokavahvuudesta, joka meillä itsellämme on ja voimme sitä ostaessamme tukea valinnoillamme. Ja jättää ne tehotuotetut tuotteet hyllylle.

Pääsin myös kesken kauden kaupunkisuunnittelulautakunnan varajäseneksi. Erittäin mielenkiintoista. Infotilaisuuksissa varajäsenet voivat käydä, kokouksiin ei pääse, kuin varana.  

Hain koulutuspolitiikan työryhmään taannoin ja tulin valituksi. Ryhmä on puolueen perustama, valtakunnallisesti katettu, yksi monista tärkeistä suunnittelu- ja toteutusryhmistä, joita on perustettu. Ryhmää veti kansanedustaja Kivelä. Tarkoitus oli hakea ideat ja ajatukset koulutukseen, opiskeluun sekä kaikkeen siihen liittyvään Suomessa, suomalaisten ja ulkomaalaisten opiskelijoiden sekä resurssien näkökulmasta ja luoda tavoitteet, ohjelma ja viestit tulevaan. Erittäin mielenkiintoista ja tuottavaa työtä sekä tulosta.

Olin mukana myös seurakuntavaaleissa. Se oli mielenkiintoinen kokonaisuus. Kun perehdyin oikein kunnolla kirkon ja seurakuntien asioihin, totesin sen, että kirkko tekee paljon sellaista, josta me jäsenet emme edes tiedä tai arvaa, monipuolisesti ja paljon hyvää ja hyvin. Kannattaa lukea lehteä ja katsoa netistä. Suosittelen.

Niin ja toki yllätysmomentin, eikä ihan vähäistä sellaista, toi mukanaan Timo Soini, joka eräässä tilaisuudessa kysyi minua eduskunta-avustajakseen reiluksi vuodeksi (3.2.2014 - 22.4.2015). Kyseessä on äitiyslomasijaisuus eduskunnassa, mutta en epäröinyt tarttua annettuun tilaisuuteen, joka ei tule eteen, kuin kerran elämässä. Se kokemus, oppi, näköala, työ, ihan kaikki, mitä saan ja voin toki myös omalla työlläni, osaamisellani antaa, on minusta erittäin ainutlaatuista. Ja tietysti ajattelen niin, että siitä on opiksi tulevaankin. Olen päässyt mukaan EU-vaalien sekä nyt eduskuntavaalien työstämiseen, näkemiseen sekä yhteistyön tekemiseen eri tahojen kanssa, monella eri välineellä. Ottaen huomioon vielä sen, että Timo Soini on sekä kansanedustaja, että puoluejohtaja, että Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja, kokonaisuus on enemmän kuin mielenkiintoinen. Respect!

Summaan vielä oman toimintani näin: en lähtenyt ehdolle paikallisyhdistyksen hallitukseen, enkä Uudenmaan Perusnaisiin, enkä Uudenmaan piirihallitukseen. Jotain piti vain jättää, ikävä kyllä, pois. Muutama vuosi meni, niistä sain paljon. nyt keskityn jäljelle jääneisiin luottamustehtäviin, joita vieläkin on ehkä muutama liikaa ja tietysti itse työhön. Kiireet lisääntyvät, vaalit lähestyvät. Tulevasta ei tiedä, elämme mielenkiintoisia aikoja. Parhaansa kun aina tekee, sen pitää riittää. Tuli mitä tuli.

19.4. sunnuntaina, on virallinen vaalipäivä. Olen itse silloin toista kertaa erilaisessa luottamustoimessa, vaalitoimitsijana. Sekin on muuten aika hieno homma. Ja sitten illalla valvotaan. Ehkä vaalivalvojaisissakin tulee käytyä, jos ja kun sinne ehtii. Ilman muuta tietysti yritys on.

Kerron vielä toiminnastani eri luottamustoimissa. Olen aktiivisesti käynyt kokouksissa. Lukenut ennakkoon esityslistat, kysynyt, kyseenalaistanut, ehdottanut, äänestyttänyt, jättänyt selvityspyyntöjä, tuonut uutta esim. yhteistyökumppanien osalta (Reilu kauppa pallot – Hongan kesän ottelut yms.), ollut samaa ja eri mieltä, pyrkinyt kompromisseihin tinkimättä arvomaailmastani. Ollut vahvasti mukana työstämässä ensimmäistä opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan lautakuntasopimusta (löytyy espoo.fi –sivuilta), käynyt kouluissamme tutustumassa arkeen, ollut yhteistyökumppanien kutsumana eri tilaisuuksissa, istunut seminaareissa (lukiouudistus, sisäilma yms.), kirjoittanut artikkeleita tapahtumista, asioista, henkilöistä eri kanaviin, tavannut ihmisiä turuilla ja toreilla, suunnitellut ja toteuttanut markkinointiviestintää sekä toiminut yli puoluerajojen rakentavasti. Saanut uusia tuttavuuksia, verkostoitunut. Hmmm. mitä on jäänyt tekemättä? En osaa sanoa. Niin hyvin olen yrittänyt ja tehnyt, kuin olen osannut ja voinut.

Kiitollisena lähdin kohti alkanutta vuotta. Paljon uutta on tullut jo, kokouksissa on istuttu ja asioista keskusteltu. Työt ovat alkaneet vilkkaana ja siirrymme kohti huhtikuuta, jota moni odottaa, jonka eteen moni tekee valtavasti pientä ja isoa osuuttaan. Jota moni työntekijä ja yrittäjä odottaa jännityksellä. Mitä sitten tapahtuukaan. Millainen on vaalitulos, miltä Suomi näyttää seuraavaksi ulkopuolisten näkökulmasta katsottuna. Ketkä päättävät seuraavana nelivuotiskautena, mitä ja miten asioita tehdään. Mikä muuttuu - mikä ei muutu?

Paljon saaneena, paljon oppineena, paljon erilaisia asioita, eri kulmista katsottuna, tehneenä ja vielä tulevaakin silmällä pitäen, että olenpa kiitollinen kaikille kaikesta tuesta, haasteista sekä opeista ja yhteistyöstä.

Itse jatkan vahvasti oman osuuteni hoitamista, sekä työssä, että vapaalla. Luottamus tulevaan on hyvä. Tarvitsen kuitenkin hyviä ystäviä, kavereita sekä tukea, ihan kuin jokainen ihminen tarvitsee. Olipa kuka vain, missä vain, minkä ikäinen vain ja mistä lähtökohdista vain. Toivon rauhaa. Toivon suuntaa parempaan. Ihmiset sen tekevät. Eläimet ja luonto ovat osa kokonaisuutta. Muistakaamme huolehtia ihan kaikista ja kaikesta, jotta meillä on hyvä.

Hyvää alkavaa helmikuuta Sinulle,

Nina From

Kriisi ei lopu! Mitta on kyllä täysi!

Torstai 7.8.2014 - Nina From

Tämä hallitus, aiemmat hallitukset ovat päätöksillään aiheuttaneet sen, että Suomen ostovoima on laskenut merkittävästi, velka on kasvanut ennätysmäisesti, työttömyys on huipussaan, yrittäjien mahdollisuuksia työllistää ei ole riittävästi avitettu, sosiaalitoimen asiakkuudet ovat kasvaneet, sijoitustoiminta Suomeen on lähes tyrehtynyt, luottoa ei ole helposti saatavilla esim. investointeihin, vaikka pankkisektorimme voi kohtuullisen hyvin, syrjäytyneiden määrä kasvaa, rakennuksia ei huolleta, kun säästetään, terveydenhoitokulut kasvavat, vanhusten hoito ontuu, palvelut heikkenevät. Poliisivoimia on supistettu säästösyistä niin, ettei ihmisten turvallisuutta voida taata riittävällä tasolla. On mielestäni vaarallista kuulla ja nähdä kansalaisten puhetta siitä, että itse on turvattava omaisuutta ja jopa henkeä, kun apua ei ole saatavilla.

Tämä kaikki ja paljon muuta, on pelkästään Suomen sisällä tehtyä kurjuuden edistämistä. Lyhyesti: säästöt, leikkaukset ja verojen korotukset sekä korkea taso Suomessa kurjistaa.

Entä sitten EU:ssa mukanaolo: olemme olleet nettomaksajia lähes kaikki nämä vuodet, jotka EU:ssa olemme olleet. Pyrimme kaikin keinoin auttamaan kaikkia mahdollisia tahoja sekä rahallisesti kehitysavun ja muiden avustusten puitteissa. Ja tarjoamme vuosittain turvapaikkoja. Maahanmuuttopolitiikkamme ontuu pahasti, ihmiset tulevat maahamme eri keinoin, jonot henkilön asioiden käsittelyyn ovat pitkiä ja se turhauttaa kaikkia. Kotouttaminen on tehotonta.

Maailmassa on valtavasti kohteita, joissa kärsitään. Sairauksista, vedenpuutteesta, sodista, ihmiskaupasta, väkivallasta, uskonnon varjolla tehdyistä ihmisoikeusrikkomuksista. Viimeisimmän tiedon mukaan Irakissa on ISIS-ääri-islamistijoukon levittäytymisen vuoksi lähtenyt 100 000 ihmistä pakoon vuorille, kristittyjä. Osa nääntyy nälkään, janoon ja sairauksiin, osa siihen, että ei pääse murhaajia karkuun. Kuka auttaa?

Pakotteet. Ukraina. Ukrainassa on erittäin ikävä tilanne. Lisäksi kammottava lentokoneen alas ampuminen, ihmishenkien menetys. Olen pahoillani. Mutta EU on antanut Ukrainalle rahaa ja ollut tukena. Ja sitten: ne pakotteet!

Oli nähtävissä jo aikoja sitten, että pakotteet Venäjää vastaan ovat valitettavasti tehottomia. Mikään ei ole Ukrainan osalta muuttunut parempaan. Riittävän kauan Venäjää on pyritty kurittamaan tässä asiassa. Tulos on tämä, joka tänään on kerrottu meille. Myös he tekevät pakotteita meitä vastaan. Tämä koskettaa pahiten Venäjän lähellä olevia maita, joiden osalta Venäjä on tärkeä vientikohde, kauppakumppani.

Mitä vastaa tänään ministeri Toivakka MTV:n kymmenen uutisissa toimittajien kysymyksiin: ”eikö suomalaiset voisi hakea EU:lta tukea, kun taloutemme kärsii…”, johon ministeri siis vastaa kutakuinkin näin: ”meidän on pyrittävä päästä neuvottelupöytään…meidän täytyy selvittää EU:n tarjoamat työkalut, joita olisi käytössä…”. Lisäksi ministeri lausuu näin: ”yritykset, jotka Suomessa ”harrastavat” Venäjän kauppaa”…harrastavat?

Mihin ovat kadonneet huolet AAA-luokituksen laskusta? Paljonko brändi-työryhmä maksoi aikanaan ja paljonko kauppaa tuli? Kuka on laskenut eurot ja listannut tulokset?

Japani ja Kiina ovat nousevia kauppakumppaneita Venäjän suuntaan. Voimme tulevaisuudessa lukea lisää uutisia, joissa kerrotaan, että EU:n osalta tilanne heikkenee: toisillemme on vaikea myydä, jos kaikilla menee huonosti. Koska USA on myös Venäjän boikottilistoilla, sieltä ei jatkossa ole välttämättä toivottua pelastusta tulossa. Mutta siis vielä se Japani ja Kiina: EU:n ja Yhdysvaltojen sanktioiden kohteeksi joutunut venäläisoligarkki lopetti Visan ja Mastercardin käyttämisen. Timtšenko mukaan Visan käyttää nykyisin kiinalaisen UnionPayn korttia. "Kun pakotteista ilmoitettiin, se [UnionṖay] myönsi kortin heti,", kertoo Timtšenko.

Tilanne on kauttaaltaan niin vakava, ettei toista ole. Tämän maan itsenäisyyden eteen ovat suomalaiset verta vuodattaneet. Tätä maata ovat isovanhemmat ja vanhempamme rakentaneet. Tämä maa rapistuu tällä hetkellä sellaista vauhtia, että hirvittää!

Minulla on lapsia. Toivon lapsenlapsia. Toivon heille turvallista elämää, puhdasta luontoa. Omavaraisempaa tuotantoa, olipa kyseessä elintarvikkeet tai energiatalous. Tällä menolla näitä ei ole näkyvissä. Tällä menolla myös ne ihmiset, jotka puolustavat henkeen ja vereen muun maailman pelastamista, voisivat miettiä myös asiaa niin, että jos Suomella menee huonosti, emme voi auttaa muitakaan! Emme vaan voi! Ensin pitää saada oma pesä kuntoon.

Toivon, että saisimme nyt maailman parhaat neuvottelijat pöydän ääreen, jotta tilanne Ukrainassa rauhoittuu. Jotta kiristynyt maailman tilanne laukeaa ja pääsemme tekemään vapaasti ja turvallisesti kauppaa. Meidän kaikkien etu on saada taloutemme kuntoon. Ihmisille töitä, turvaa ja toimeentuloa. Täten voimme auttaa myös muita ja konfliktien vaara on olematon.

Peace!

Nina From

Mitä yhteistä on jalkapallolla ja Reilulla kaupalla?

Maanantai 4.8.2014 - Nina From

Mitä yhteistä on jalkapallolla ja Reilulla kaupalla?

Jalkapallon taustaa:

Arvion mukaan jopa 3,5 miljardia ihmistä joko seuraa tai harrastaa jalkapalloa. Jalkapallon suosio perustuu osin lajin edullisuuteen. Tarvitaan pallo. Ja nappulakengät. Lisäksi laji on kaikin puolin tasa-arvoista harrastajilleen.

Huippuja nousee jatkuvasti niin joukkue kuin yksilötasolla ympäri maailmaa pohjoisesta etelään, teollisuusmaista kehitysmaihin. David Beckman kertoo olleensa kouluaikana surkea pelaaja, Roberto Carlos ansaitsi elantonsa vielä 20-vuotiaana tehtaassa.

Reilu kauppa –infoa:

Reilulla kaupalla tavoitellaan maailmaa, jossa kehitysmaiden viljelijöillä ja työntekijöillä on mahdollisuus turvattuun ja kestävään toimeentuloon sekä mahdollisuus päättää itse omasta tulevaisuudestaan.  Reilu kauppa tähtää köyhyyden vähentämiseen kaupan avulla. 

Reilua kauppaa tukeva kansanliike läpäisee suomalaisen yhteiskunnan. Siihen kuuluu yrityksiä, yhteisöjä ja kulutuspäätöksiä tekeviä kansalaisia.

Maailma muuttuu tekoja tekemällä.

Miten Espoossa toteutuu yhteistyö jalkapallon ja kaupungin välillä?

Espoo sai Reilun kaupan kaupungin arvonimen ensimmäisten kaupunkien joukossa Suomessa vuonna 2009. Arvonimi edellyttää, että kaupunki ja siellä toimivat järjestöt, yritykset, seurakunnat ja muut yhteisöt sitoutuvat Reilun kaupan tuotteiden käyttöön. 

Honka on tunnettu laajaa juniorityötä tekevänä seurana ja yksi Suomen suurimmista kasvattajaseuroista, josta pääsee vuosittain lukuisia nuoria pelaajia nuorten maajoukkueisiin. Seuran tarkoituksena on harrastaa jalkapalloilua kaikilla tasoilla ja tarjota jokaiselle edellytyksiensä mukaista toimintaa. Toivomme, että espoolaiselle jalkapallotyölle olisi jokaisella sarjatasolla parhaat mahdolliset edellytykset. Tätä yhteistä työtä teemme kaikkien alan toimijoiden kanssa.

Yhteistyöstä kertoo parhaimmillaan myös se, että kotiotteluissa töitä tekevät v. 1995-1997 syntyneet espoolaiset nuoret, promotoiminnan merkeissä.  Espoon kaupunki maksaa 300 euroa työnantajalle, joka palkkaa espoolaisen nuoren töihin kesäsetelillä touko-syyskuun aikana. Työpäiviä nuorella on oltava vähintään kymmenen ja työtunteja vähintään 50. Ja itse on oltava aina aktiivinen, jotta työn saa. Kesäseteli on hieno mahdollisuus nuorillemme ja tässä tapauksessa vielä liikunnan ja ulkoilun merkeissä tehtävä työ!

Yhteistyötä parhaimmillaan monen hyväksi ja iloksi!

FC Honka on ensimmäisenä espoolaisena urheiluseurana sitoutunut Espoon Reilun kaupan kaupunki -arvonimen tukijaksi. Yhteistyö käynnistyi 4.5. pelatussa Respect-ottelussa, jonka teemana oli toisten ihmisten kunnioittaminen. Jalkapallokentällä vastustajan ja tuomarien kunnioittaminen on reilun pelin lähtökohta. Syrjintää ja loukkaavaa käytöstä ei sallita.

Myös Reilussa kaupassa kyse on toisten ihmisten oikeuksien kunnioittamisesta. Reilun kaupan tuotannossa työntekijöille maksetaan lakien mukaisen palkan lisäksi erillistä Reilun kaupan lisää. Pakistanissa, jossa Reilun kaupan jalkapallot valmistetaan, on Reilun kaupan tuotantoon siirtyminen helpottanut naisten pääsyä työhön. Reilusta kaupasta saamansa lisätulot tuottajayhteisöt voivat käyttää esimerkiksi terveydenhuollon tai koulutuksen kehittämiseen.

3.8.2014 ottelu FC Honka – IFK Mariehamn –yhteistyön kuvaus

Kauniissa säässä pelattiin erittäin mielenkiintoinen ottelu, joka päättyi lopuksi 1-1 tilanteeseen. Ottelu aloitettiin perinteisesti pelaajien esittelyllä. Sitten kuulutettiin yhteistyöstämme sekä siitä, että nimikirjoituksilla varustetut pallot heitetään yleisölle, kuten jokaisessa kotiottelussa tänä vuonna on sovittu tehtäväksi. Tässä ottelussa heittäjät olivat kapteeni Jussi Vasara sekä Ilari Äijälä.

Pallon saivat lapset tai oikeastaan nuoret, jotka olivat erittäin iloisia. Hyvä ja positiivinen henki on ollut kaikissa otteluissa läsnä, kun tällainen ehkä hieman yllätyksellinenkin ”arvonta” suoritetaan. Espoon kaupungin lahjoittamat Reilun kaupan jalkapallot lennätetään kaikissa Hongan kotiotteluissa, kauden loppuun saakka.

Joukkueen kapteeni, Jussi Vasara, toteaa tämänkaltaisen yhteistyön olevan positiivinen asia sekä nuorten itsensä että myös katsomossa olevien vanhempien näkökulmasta katsottuna. Iloisia ilmeitä, hyvää fiilistä!

FC Hongan myyntijohtaja Jussi Honkaheimo kertoo, että yhteistyö on tuonut positiivista palautetta sekä keskustelua jalkapallosta ja muustakin siihen liittyvästä yhteistyöstä eri tahojen kanssa. Myös allekirjoittanut, on erittäin tyytyväinen tämänkaltaiseen yhteistyöhön ja sen keveään, mutta hyvähenkiseen muotoon. Kun yhteistyöhön on päästy ja siitä saatu hyviä kokemuksia, on jo takataskussa mietittynä jatkokehitystoimenpiteitäkin. Eikä ole poissuljettua laajentaa yhteistyötä myös kolmansien osapuolten kanssa.

Tulevaa: Maarianhaminassa pelataan seuraava ottelu, jolloin tiimissä on mukana mm. espanjalaisia pelaajia, kuten Pablo Kounago, eli ns. ”siirtoikkuna” aukeaa 6.8.. Uudet pelaajat ovat erittäin tervetulleita joukkueeseen. Nuoret ja kokeneemmat, yhteistyöllä syntyy paras lopputulos.

Mielenkiinnolla jäämme odottamaan tulevia otteluita. Paikallisuus yhdistettynä globaaliin toimintaan on merkityksellistä jokaiselle. Ottakaamme oma osuutemme tästäkin mahdollisuudesta. Aloittakaamme vaikka lähtemällä Tapiolaan, seuraavaan FC Hongan otteluun.

PS. Valtavat onnittelut vielä FC Hongan naisille, jotka taistelivat joukkueensa Suomen Cupin voittajaksi!

Nina From

Espoon Reilun kaupan kannatustyöryhmän varapuheenjohtaja

Kerjääminen ja kaupustelu kielletty!

Lauantai 12.4.2014 - Nina From, PS Espoo

Muistatko aikaa, jolloin tähän kiinnitit huomiota? Kirjoitus löytyi useimmiten kerrostalojen porraskäytävän info-seinältä tai nimi- ja kerroslistan läheltä. Itse muistan nähneeni usein tämän tekstin, kun vierailin mummillani tai kävin kavereillani tai muuten kylässä tai ihan vain menin ja tulin kotiini, Helsingissä. Nuo sanat ja lause ovat syöpyneet hyvinkin päähäni, ihan kuten pitkään mieleen painetut mainokset ”Ajatar on Forumissa…” tai ”Vestio vaatettaa…” tai ”Saarioisten”…

Vieläkö on porraskäytävissä nähtävissä tuo lause? Kaduillamme sitä ei näy ja seuraukset ovat negatiiviset. Negatiiviset siksi, koska emme vieläkään tiedä, vuosien pohdintojen jälkeen, onko heidän hyvä antaa kerjätä Suomessa vai ei. Annanko rahaa heille eli teen hyvää vai huonoa. Miksi heidän määränsä lisääntyy vuosi vuodelta? Onko rikollisuus kasvanut kuitenkin?

Minun tekee pahaa. Ihan joka kerta, kun näen kerjäläisen. Olipa kyseessä nuori tai vanha, mies tai nainen. Pakko kääntää pää pois. Vaikka ongelma ei siten katoakaan. Matkoilla olen nähnyt ja tiedän myös sen, että seuraavaksi tulevat ihminen ja koira/eläin –kerjäläiset. Sitten saapuu aikuinen ja lapsi-kerjäläiset (lapsi makaa, leikkii, on huumattu, ryöstetty, oma lapsi, kenen ja missä kunnossa?). On ja tulee raajarikkoisia kerjäläisiä, aikuisia ja lapsia. Mitä sitten tehdään?

Tässä vaiheessa me Suomessa vielä ja edelleen mietimme, mitä pitää tehdä. Sitten, kun näitä edellä mainittuja tulee, sitten onkin jo myöhäistä pohtia, pitäisi jo toimia. Ne tulevat jäädäkseen. Ja varmasti osa on järjestäytynyttä rikollisuutta.

Miten maaseutu? Onko siellä turvallista asua, naapuri ei välttämättä ole lähietäisyydellä. Joku tulee autolla ovelle ”myymään” jotain, tunkeutuu sisään, ryöstää. Tai sitten ei. Jotakuta saattaa kuitenkin jo nyt pelottaa. Soitetaan poliisille, vaan eihän heitä saa niin nopeasti paikalle. Ei ole resursseja.

Entä Suomen lainsäädäntö: tullaan Suomeen, leiriydytään, minne sattuu, roskataan lähtiessä. Miten mahtaa olla: idässäpäin kuulemma vapaat liikkujat saattavat tupsahtaa ongelle jonkun omistaman mökin laiturille. Tai pulahtaa uimaan jonkun omistaman rannan vesistöön. Esimerkiksi.

Entä kauppojen varkaudet, kultasepänliikkeiden ryöstöt, katuryöstöt entä teräs- ja kuparivarkaudet? ”Punkaharjulaisen yrityksen pihasta vietiin lauantai-iltana 100 000 euron edestä terästä. Poliisi kuvailee tekoa ammattimaiseksi.” ”Finlandia-talon edustalta varastettiin useita kuparikaiteita heinäkuussa. Nyt loputkin ulkokaiteet on varastettu. Yli 40 vuotta sitten suunniteltujen kaiteiden arvo on toistakymmentätuhatta euroa kappaleelta, mutta sulatettuna tai romumetallina arvo on korkeintaan tuhat euroa.”

Ja sitten tämä Suomen lainsäädäntö, jonka heikkoutena mm. on se, että esim. ihmiskaupasta, parittamisesta kiinni jääneet saavat aivan liian lievät tuomiot. Ja saavat suorittaa tuomionsa hyvissä olosuhteissa, Suomen vankiloissa.

”Miehet parittivat Suomeen houkuttelemaansa, väkivaltaisesti kohtelemaansa ja nälässä pitämäänsä tyttöä Helsingin kaduilla keväällä 2012. Aaltosen mukaan Suomella olisi teoriassa oikeus lähettää tuomitut kärsimään rangaistuksena kotimaassaan, mutta nämä pystyvät valituksilla estämään tämän toteuttamisen.

– Käytännössä siis tämäkin tuomio on suorastaan kutsu tulla harjoittamaan ihmiskauppaa Suomessa. Pahin mitä voi käydä on lyhyehkö aika vankilassa, jossa tienaa päivärahoina saman verran kuin rehellisessä työssä romaniassa. Muun muassa Ylen MOT-ohjelma on kertonut, että suomalaisten vankiloiden suhteessa korkea palkkataso ja vankiloiden hyvät olot voivat osaltaan houkutella itäeurooppalaisia rikollisia Suomeen. Suomalaisessa avovankilassa vangin minimipalkka on korkeampi kuin esimerkiksi työntekijöiden yleinen minimipalkka Virossa. Törkeän ihmiskaupan rangaistusasteikko, 2–10 vuotta. Helsingin Sanomien mukaan miesten uhriksi joutunut romanialaistyttö oli ennen lähtöä varmistanut miehiltä erikseen, ettei hän joudu Suomessa prostituoiduksi. Miesten lupauksesta huolimatta totuus oli, että tytöllä oli kahden kuukauden aikana päivittäin noin viisi asiakasta.”

Vapaa liikkuvuus, kerjäläisten salliminen, päätöksenteon hitaus, vastuun oton vaikeus. Suoranainen välinpitämättömyys ja silmien ummistaminen todellisuudelta. Jos ei halua kohdata todellista ongelmaa, voi ehdottaa vaikka seuraavaa (eräs kansanedustaja ehdotti tv-haastattelussa): ”annetaan kerjäämiselle mahdollisuus vain tietyillä alueilla.” Anteeksi kuinka? Siis millä alueilla ja kuka sitä valvoo ja miten?

Minusta jokaisen maan tulee hoitaa omat kansalaisensa ja heidän asiansa siten, että kerjuulle ei tarvitse lähteä. Miksi esim. Romania ei ole saanut omia ongelmiaan hoidetuksi? Ketä kiinnostaa se, että ihmiset ovat ko. maassa eriarvoisessa asemassa? Kyse on sentään EU-maasta. Mutta Ukrainaa sen sijaan autetaan (Suomi hyväksyi juuri tukipaketin! Paljonko Ukrainan karkotettu presidentti veikään maan rahoja mennessään?50 mrd?) ja Suomi auttaa! Miksi?

Katsokaapa Italian tilannetta. Afrikasta, Syyriasta tulijoita riittää. USA:n virtaa meksikolaisia, päivittäin. En kadehdi yhtään. Mutta en halua, että meillä nämä asiat myöskään riistäytyvät käsistä. Stoppi pitää laittaa niin kauan, kuin tilanteet on hallittavissa.

Itse kannatan kerjäämisen täyskieltoa. Niin ikävältä kuin se kuulostaa ja onkin. Minä en halua rikollisuuden lisääntymistä, minä en halua ihmiskauppaa, minä haluan, että tänne tulevat toimivat meidän asetusten ja lakien mukaisesti, minä en halua tänne epämääräistä rikollisuutta, toimintaa, roskaajia. Meillä on riittämätön määrä resursseja, poliisit, sosiaalipuoli yms. Me emme ole hyvinvointivaltio, joka voi pelastaa kaikki tänne saapuvat hoitoa ja ruokaa, rahaa yms. perustarpeita vaativat ihmiset. Olen pahoillani, mutta näin on.

Päättäjiltä toivon pikaisia päätöksiä. Aloitettakoon kerjäämisen täydellisestä kieltämisestä ja jatkettakoon seksin täydelliseen osto- ja myyntikieltoon. Ei viisumivapaudelle! Kiitos!

Nina From

Missä on Talvisodan henki?

Lauantai 4.1.2014 - Nina From, PS Espoo

Suomen vuotuinen miljardipotti uhattuna? – ”Autoilijat suuntaavatkin Viroon” –otsikko tänään uusisuomi.fi:ssä innoitti minut kirjoittamaan juuri tänään.

-suomalaisen yrittäjyyden todellinen tukeminen –poliitikkojen, lainsäätäjien todelliset teot?

-suomalaisen rohkeus ryhtyä yrittäjäksi –ja kyky?

-suomalaisen osaamisen kehittäminen –koulutus sekä kielitaito?

-suomalaisen asenne palveluammattiin –asiakas maksaa palkan?

-suomalaisen innostus ja halu menestyä –kyllä minä osaan -asenne?

-suomalaisten positiivinen suhtautuminen toisen menestykseen –oppia jenkeistä?

-suomalaisen kyky myydä sellaisia tuotteita ja palveluita sellaisille asiakkaille sellaisella hinnalla, että liiketoiminta on kannattavaa –kate kohdallaan?

-suomalaisen halu saada Oy Suomi Ab nousuun: itsensä ja toisten työllistäminen?

Suomeen saapuu aikavälillä 27.12-12.1. noin 400 000 venäläistä. Koko vuonna maassamme käyneiden venäläisten määrä ollee ennätyksellinen, n. 10,4 miljoonaa. Se on 8 %:a enemmän kuin viime vuonna. TAK (tutkimus- ja analysointikeskus) arvioi, että pelkästään Helsinkiin saapuu 100 000 venäläisturistia joulunpyhien jälkeen. He ostavat pk-seudulta tavaraa ja palveluita n. 30 miljoonalla eurolla. Ja mihin raha pääasiassa ohjautuu: shoppailuun, majoitus- ja ravintolapalveluihin, esim. autojensa huoltoon. He arvostavat suomalaista merkkihuoltoa ja luottavat työn laatuun. Lisää tämän kaltaista tarjontaa!

Esimerkki yrittäjyydestä: kirpputoripitäjästä luksuskauppiaaksi. Syyrialaisyrittäjä rikastui myymällä kiinalaista halpatavaraa venäläisille Kaakkois-Suomessa. Kyseessä on herra nimeltään Darwich. Hänellä on nyt kolme tavarataloa ja 200 työntekijää. Hän omistaa yksin kymmenien miljoonien eurojen liikevaihtoa pyörittävän yrityksen. Esim. luksustavaratalo Grande Orchidée, Lappeenrannassa, on ylellisesti sisustettu, ja tarjoaa vaatteita, kenkiä ja laukkuja erityisesti kohderyhmän, venäläisten makuun. ”Lähtökohta on myydä hinnalla, josta asiakas ei voi kieltäytyä”! Ja lopuksi hän toteaa: ”Olen ylpeä ja tyytyväinen siitä, että pystyn työllistämään ihmisiä ja rakentamaan yhteiskuntaa”. Rispect!

Kaiken kaikkiaan turistit jättivät viime vuonna rahaa Suomeen jopa 4,2 miljardia euroa. Se vastaa 8 %:a Suomen vientituloista. Siis yllä mainitun käsittämättömän venäläisturistien määrän lisäksi tänne tulee kuluttamaan rahaa japanilaisia, kiinalaisia sekä eurooppalaisia.

Mitä ihmettä täällä itketään ja ihmetellään? Siis Suomen vuotuinen miljardipotti  -kuinka niin vuotuinen? Eihän meille mikään ilmaiseksi tule. Ohi menee, jos ja kun annetaan mennä. Miten Suomen kilpailukykyä ja houkuttavuutta matkailumaana pidetään yllä tulevaisuudessa? Mitkä ovat meidän vahvuudet nyt ja tulevaisuudessa?

Viron matkailun suosion kasvua voidaan selittää esimerkiksi Venäjän talouskasvun hidastumisena, jonka myötä taloudellisesti epävarmempina aikoina turistit pyrkivät valitsemaan aiempaa edullisempia lomailu- tai ostosmatkailukohteita, Dobrowolski kirjoittaa. Alustavien arvioiden mukaan myös kaukomatkakohteet, kuten Turkki, Egypti, Thaimaa, Kreikka ja Espanja kasvattivat viime vuonna suosiotaan Suomea enemmän. Ovatko matkailupalvelut Suomessa Viroa heikompia? Ovatko Suomen ja Venäjän väliset rajajonot aiheuttaneet sen, että ”omilla autoillaan matkustavat pietarilaiset suuntaavat mieluummin Viroon, jossa rajan yli pääsee käytännössä jonottamatta ylitysajan etukäteen varaamalla?”. Viisumivapaus: sillä perustellaan, että matkailutulot kasvaisivat. Kysymys: voisivatko ne vielä kasvaa venäläisten osalta vai tuleeko enemmän kuluja? On myös mahdollista, Dobrowolski kirjoittaa, että Suomi on saavuttamassa lakipisteensä venäläisten matkailukohteena.

Miksi meillä on kaupat kiinni, kun asiakkaita on ja kauppa kävisi?

Viisumivapautta en kannata.

Kannatan kauppojen aukiolon vapauttamista.

Kannatan kilpailun kehittämistä.

Kannatan myynnin ja markkinoinnin sekä yrittäjyyskoulutuksen lisäämistä.

Kannatan asiakaspalveluasenteen ymmärryksen kasvattamista.

Kannatan kielikoulutuksen lisäämistä ja valinnan vapauttamista.

Kannatan myytävän tarjooman kehittämistä asiakkaille.

Kannatan kateuden kitkemistä.

Kannatan kannustamista.

Kannatan opiskeluun panostamista kaiken kaikkiaan.

Kannatan yrittäjyyden tukemista.

Mitä jos itse kukin ottaisi lusikan ihan omaan pikku kätöseen ja alkaisi toimia omalla tontillaan niin, että saadaan Oy Suomi Ab nousuun?! Minä kannatan!

Menestystä meille, vuodelle 2014 toivottaen.

Nina From

Espoo on Reilun kaupan kaupunki -tiesitkö?

Torstai 4.7.2013 - Nina From, PS

Uusi luottamustehtävä, suuri kiitos siitä. Tulin valituksi Espoon Reilun kaupan kannatustyöryhmän jäseneksi valtuustoryhmämme esittelemänä toukokuussa. Kannatustyöryhmässä on eri puolueiden edustajia, kustakin puolueesta yksi varsinainen jäsen. Allekirjoittaneen varajäsen on Leo Hiltunen. Helena Kyrki toimii kokousten sihteerinä ja Espoon kaupungin täysipäiväisenä koordinaattorina, tehtävänään edistää tätä Euroopan komission ja ulkoministeriön tukeman hankkeen toimintaa ja näkymistä (sopimus tehty vuosiksi 2012-2014).    

Mikä Reilun kaupan kaupunki?

Vuodesta 2009 lähtien Espoo on ollut Reilun kaupan kaupunki. Kaupunki on sitoutunut kaupunginvaltuuston päätöksellä edistämään Reilua kauppaa omissa hankinnoissaan. Reilun kaupan kaupungin arvonimen Suomessa myöntää Reilun kaupan edistämisyhdistys. Arvonimen saamiseksi ja säilyttämiseksi kaupungilta vaaditaan yhteistyötä niin kaupunkiorganisaation sisällä kuin alueen järjestöjen, yritysten, seurakuntien ja monien muiden yhteisöjen kanssa.

Esimerkkinä Reilun kaupan tukemisesta toimii Espoon kaupungin ateriapalvelu Espoo Catering, joka on merkittävä Reilun kaupan tuotteiden hankkija. Kaikissa Espoo Cateringin 200 toimipisteessä käytetään näitä tuotteita.

Reilun kaupan kaupunkeja on Suomessa toistaiseksi kuusi: Espoo, Tampere, Joensuu, Pori, Lohja ja Riihimäki. Espoon tehtävänä on toimia mentorina uusille arvonimeä hakeville kaupungeille. Muita Reilun kaupan edistämisyhdistyksen myöntämiä arvonimiä ovat Reilun kaupan kunnan, koulun, seurakunnan ja korkeakoulun arvonimet.

Reilu kauppa on maailmanlaajuinen sertifiointijärjestelmä, joka parantaa kehitysmaiden viljelijöiden asemaa kansainvälisessä kaupankäynnissä mm. tuotteista maksettavan takuuhinnan sekä erillisen Reilun kaupan lisän avulla. Tuotannossa noudatetaan tiukkoja ympäristömääräyksiä eikä lapsityövoimaa hyväksytä.

Mitä voin tehdä kuluttajana?

Reilun kaupan arvonimen saavuttaminen on vaatinut myös tavallisten espoolaisten tukea. Reilun kaupan kaupunkia edistetään pienillä käytännön teoilla. Erilaisia Reilu kauppa –sertifioituja tuotteita on Suomessa saatavilla jo yli 1800 perinteisemmistä kahvista ja hedelmistä tuntemattomampiin tuotteisiin, kuten urheilupalloihin ja kosmetiikkaan. Monilla Reilun kaupan tuotteilla on myös luomusertifiointi.

Tutustu alla olevien linkkien avulla tähän kokonaisuuteen. Valitse useammin Reilun kaupan tuote ostoskoriisi. Jos kiinnostut muutoin laajentamaan yhteistyötä urheiluseuroihin, järjestöihin tai kouluihin, ota asia siellä puheeksi ja ole toki yhteydessä vaikka sähköpostilla Helenaan: helena.kyrki@espoo.fi . Hän on sitä varten, että auttaa, sparraa ja keksii varmasti keinoja asian edistämiseksi, yhteistyössä. Voit myös kysäistä asioimassasi kahvilassa tai lähikaupassa, voisiko saada valikoimaan jotain Reilun kaupan tuotetta, jota hyllyssä tai tarjolla ei vielä ole. Seurakunnassa voi asian myös ottaa esille keskustelemalla seurakunnan työntekijöiden kanssa. Ja palaute on aina tervetullutta, samoin ehdotukset ja ideat. Esimerkiksi kirjoittamalla Helenalle, missä ja tai miten Espoossa haluaisit käytettävän Reilun kaupan tuotteita. Helenalle voi myös ilmoittautua, mikäli olet kiinnostunut liittymään vapaaehtoiseksi erilaisiin tempauksiin ja tapahtumiin. Yksi vaihtoehto on myös tykätä Reilusta Espoosta ja Reilusta kaupasta Facebookissa. Sieltä saa myös tietoa ajankohtaisista tapahtumista ja kuulumisista. Tai voit luoda sinne itse sisältöä liittämällä kuvia tai tekstiä jostain asiaan liittyvästä jutusta.

Mitä voin tehdä yrittäjänä?

Kahviloihin ja ravintoloihin sopivia Reilun kaupan suurtalouskokoisia tuotteita on saatavissa kaikissa suurimmissa tukuissa. Myös moniin kahviautomaatteihin löytyy Reilun kaupan merkillä sertifioituja tuotteita. Jos yrityksessäsi käytetään tai myydään reilun kaupan tuotteita ja haluaisit saada asialle näkyvyyttä, ota yhteyttä: helena.kyrki@espoo.fi. Voit ilmoittaa kiinnostuksestasi Reilun kaupan tuotteita kohtaan ja pyytää lisätietoja ja materiaalia. Kun yrityksesi on siirtynyt käyttämään säännöllisesti Reilun kaupan tuotteita, saat yrityksen nimen mm. Reilua kauppaa kannattavien espoolaisten toimijoiden listaan.

Tulevaa:

Espoo Ciné 16.-25.8. : Reilu Espoo on yhteistyökumppanina mukana Espoo Ciné -elokuvafestareilla.

Espoo-päivän koko perheen liikuntatapahtuma la 31.8. klo 10-14: Reilu Espoo on mukana Espoon matkailun koordinoimassa ja eri urheiluseurojen yhteistyössä järjestämässä koko perheen liikuntatapahtumassa Tapiolan urheilupuistossa.

Lisää tietoa löydät alla olevista linkeistä ja voit vaikka tykätä FB sivuja. Tervetuloa mukaan minunkin puolestani, tavalla tai toisella! Tässä toiminnassa on mukana paljon hyvää meille kaikille!

Espoo.fi -sivusto: www.espoo.fi/reiluespoo (på svenska: www.esbo.fi/rattvishandel)

Facebook: www.facebook.com/reiluespoo ja www.facebook.com/reilukauppa

Reilu kauppa ry: www.reilukauppa.fi ja www.reilukauppa.fi/reilun-kaupan-kaupunki/

Reiluin terveisin,

Nina From

PS Espoo

Työllistämisen helppous

Sunnuntai 13.1.2013 - Nina From, PS

Onko työllistäminen loppujen lopuksi niin vaikeaa kun sanotaan? Kuinka monesti olen kuullut sieltä täältä, että jos työpaikalla on ns. ongelmatapaus (työntekijä), on vastaus ongelmatilanteeseen: ”kyllä tulijoita riittää”. Mikä kannustus se on? Jos työntekijä on aikanaan palkattu, voisi kuvitella siihen olleen jokin hyvä syy, palkata juuri ko. työntekijä. Jos tulee ongelmia työpaikalla, mitä pitäisi tehdä? Varmastikin ottaa asia esille, kuunnella molempien osapuolten näkemykset ja löytää ratkaisu, jolla työntekijä pystyy tekemään tuottavaa työtä ja työnantajapuoli sitten näkee tuloksia, joita haluaa. Kysehän on siitä, että toiminnan tulee olla kannattavaa, jotta palkka voidaan maksaa. Loppupeleissä asiakas aina maksaa palkan, myös johdon palkan.

No riittävätkö resurssit? Monissa työpaikoissa on nykyään tilanteita, että väkeä on vähennetty ja vähennetään. Työt jaetaan jäljelle jäävien kesken. No, miten tämä yhtälö voi toimia? Minusta ei kovin hyvin. Tulijoita olisi oikeasti, töihin. On nuoria, on vanhoja, on keski-ikäisiä. On kokeneita on kokemattomia. Pitäisi hakea oikea mittasuhde palkkaamiseen, työntekoon ja sitä kautta tuloksen aikaansaamiseen. Kun sitten yksi työntekijä sairastuu, työntekijän lapsi sairastuu tai tapahtuu jotain odottamatonta, ihmiselle. Miten ihmeessä voidaan kuvitella paikattavan usean ihmisen työ ja tehdä samalla tuottavasti tulosta? Ja mikä ikävintä, moni ns. ”palaa loppuun”, joka tarkoittaa sitä, että työn tuottavuus on jo tässä prosessissa heikentynyt pidemmällä aikavälillä, ehkä huomaamatta. Henkilö itse ei sitä välttämättä huomaa, ennen kuin ”romahdus” tulee eteen, työnantaja ei sitä välttämättä ehkä myöskään huomaa (ajoissa), on kiirettä tai jokin muu syy.

Minusta oikea tapa toimia on palkata työntekijöitä, oppisopimustyöläinen, määräaikainen, vakituinen, mikä tahansa muoto tai malli, jotta saadaan aikaan parempaa tuottavuutta. Palkataan siis ihmisiä!

Turistit tuovat rahaa. Kauppa ja palvelut voivat kasvattaa tulostaan, toimia tuottavammin,  vain ja ainoastaan voittaa. Eikö olisi hyvä saada vapaampia aukioloaikoja? Kauppias tarvitsee tuottoa, työntekijät töitä. Varmasti löytyisi työvoimaa, sellaista, joka tekisi töitä extroina tai muutenkin. Vakituisistakin joku saattaisi haluta tienata lisää.

Kävelin Helsingin keskustassa eräänä pyhäpäivänämme, joulun tienoilla. Iso turistiryhmä pysäytti ja kysyi: ”eikö täällä ole mikään kauppa auki?”. Kiukutti. Ei ole, olen tosi pahoillani. Ja olinkin. Nekin rahat jäivät tulematta. Ja turisteja näkyi siellä täällä matkani aikana. Eihän tämä ole mikään uusi asia. Kun on pyhäpäiviä, jolloin liikkeemme ovat kiinni, ihmiset kuitenkin liikkuvat. Sama on ruokapaikoissa, kahviloissa, tilausta olisi myydä. Joskus ihmettelin sitä, miksi heinäkuussa ravintoloita on suljettu. Silloinkin ihmiset liikkuvat, on turisteja, myös kotimaassamme lomailevia suomalaisia. Kannattaako todella pitää kiinteistön ovet kiinni? Ymmärrän, laki asettaa joitakin velvoitteita. Ymmärrän, lepopäiviä pitää olla. Ymmärrän, että on kuitenkin iso joukko ihmisiä, jotka haluavat tehdä töitä, milloin vain, kun vain saisivat töitä.

Minusta lakeja kannattaa muuttaa. Minusta on typerää, että meillä on sellaisia omia sääntöjä/lakeja, jotka estävät meitä toimimasta järkevästi. Tarvitsemme työtä, tarvitsemme tavaroita, palveluita. Ja ne turistit. Niin. Päätän tämän blogin kommentointini osalta tähän faktatietoon alla:

”Suomessa kävi viime vuonna yli miljoona matkailijaa enemmän kuin vuotta aikaisemmin, selviää Tilastokeskuksen ja Matkailun edistämiskeskuksen rajahaastattelututkimuksesta. Yhteensä Suomessa vieraili 7,3 miljoonaa ihmistä. Suurimman matkailijaryhmän muodostivat venäläiset, joita oli yhteensä yli kolme miljoonaa. Se on lähes puolet kaikista ulkomaalaisvierailijoista. Matkustus Venäjältä Suomeen lisääntyi lähes kolmanneksen. Ulkomaiset matkustajat toivat Suomeen vuoden aikana yhteensä yli kaksi miljardia euroa, mikä on noin 180 miljoonaa euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Eniten rahaa vierailua kohti käyttivät kiinalaiset, keskimäärin 670 euroa. STT (iltalehti.fi 13.6.2013)

Loistava uuden vuoden venäläissesonki takana

”Mennyt uuden vuoden venäläismatkailijasesonki Suomessa löi kaikki edellisvuotiset ennätykset. Visit Finland arvioi, että maassamme vieraili kahden viikon aikana noin 400 000 venäläismatkailijaa. Kasvanut matkailijamäärä merkitsi myös kasvaneita matkailutuloja. Arviomme mukaan venäläiset jättivät kuluneena sesonkina jopa 200 milj. euroa Suomeen. Ennen uutta vuotta venäläiset etsivät yandex.ru –hakukoneesta uuden vuoden lomaa eniten Suomesta, Egyptistä tai Valko-Venäjältä. Myös Venäjän suurimpien matkatoimistojen yhteenliittymän ATORin jäseniltään keräämien tietojen mukaan Suomi kuului suosituimpien uuden vuoden lomakohteiden joukkoon. Vuoden 2012 majoitustilastotiedot ilmestyvät vasta helmikuussa, mutta mitä todennäköisimmin teemme jälleen uuden ennätyksen ja saavutamme 1,5 milj. venäläisyöpymisen rajapyykin. Hyvän uuden vuoden sesongin kannustamana jatkamme uusien ennätysten tavoittelua vuonna 2013.”

MEK:n sivuilta lainattua. Erinomaista, tavoitteellista ajattelua ja toimintaa. Think positiv!

Mitä turistit haluavat Suomen-lomaltaan?

”Suomen matkailun mielikuvat painottuvat vahvasti Lappiin. Varsinkin talvella pohjoisen nähtävyydet houkuttavat venäläisiä, brittejä, saksalaisia ja ranskalaisia. Vierailut erityisesti Murmanskin alueelta Lappiin ovat kasvaneet.

– Kun turistit tulevat Suomeen, he saapuvat useimmiten Helsinkiin ja pääkaupunkiseudulle. Moni viettää myös lomansa näissä ympyröissä, toteaa MEK:n tutkimus- ja kehitysjohtaja Kristiina Hietasaari.

Yksittäisten kohteiden kävijämääriä ei tilastoida. Tiedetään kuitenkin, että Helsingissä suosittuja vetonauloja ovat Linnanmäki, Suomenlinna ja Temppeliaukion kirkko. Venäläiset viettävät pääkaupunkiseudun lisäksi mielellään mökkilomia Itä-Suomessa. Itä-Suomen turismi onkin venäläisten ansiosta puhjennut kukkaan.

– Venäläisille on tyypillistä lapsikeskeisyys. Lapsilla on vaikutusta siihen, minne lomalla mennään ja mitä tehdään. Itä-Suomessa viehättää puhdas luonto ja ilma, Hietasaari sanoo.

Länsirannikko on oikeastaan ainoa alue Suomessa, jossa ei ole vielä nähty suurta turistiryntäystä Venäjältä. Toki monet kohteet sielläkin, kuten Turku, ovat jo kovasti venäläisten suosiossa

Aasiasta yhä enemmän turisteja

Turistien lähtömaiden joukko on monipuolistunut ja monipuolistuu edelleen. Venäjän jälkeen Suomeen tulee eniten matkailijoita lähimarkkinoilta eli Ruotsista ja Saksasta. Myös Viro on noussut tärkeimpien lähtömaiden joukkoon.

– Tosin Viron tapauksessa lukuja vääristää se, että tilastoissa huomioidaan kaikki alle vuoden kestoiset ulkomaiset yöpymiset rekisteröidyissä majoitusliikkeissä. Virosta tulee paljon työvoimaa, joten kaikki yöpymiset eivät suinkaan ole matkailua, Hietasaari huomauttaa.

Seuraavaksi eniten Suomi kiehtoo brittejä, saksalaisia, ranskalaisia, norjalaisia ja hollantilaisia. Euroopan ulkopuolelta tulee eniten yhdysvaltalaisia ja japanilaisia.

– Etenkin aasialaisten matkailijoiden määrä on kasvussa. Japanilaisturistien yöpymiset Suomessa lisääntyivät tammi-helmikuussa huimat 57 prosenttia. Kiinan markkinat ovat vielä suhteellisen pienet, mutta kasvavat nopeasti koko ajan, Hietasaari kertoo. ”

mtv3.fi (studio55.fi) 2.10.2012

Kuusi hyvää syytä kehittää matkailua maaseudulla

1. Matkailu on merkittävä työllisyyden ja hyvinvoinnin tuoja.

Matkailu vaikuttaa Suomessa merkittävästi kansantalouteen ja työllisyyteen. Pelkän matkailun bruttokansantuote-osuus on 2,3 prosenttia ja tyypillisten matkailutoimialojen 3,8 prosenttia. Työllisyyteen ja valtiontalouden verokertymään matkailu vaikuttaa enemmän: 4 miljardia eli 5,4 prosenttia. Matkailutoimiala työllistää 132 500 henkilöä. Työpaikoista noin 10 prosenttia on maaseudun matkailun mikroyrityksissä, joita on arviolta 5000 kappaletta. Maatiloja, joissa on majoitustoimintaa on noin 1700 kpl. Matkailuala työllistää erityisesti nuoria. Uusia yrityksiä syntyy eniten ohjelmapalvelualalle, jotka hyödyntävät maaseudun luontoa toimintaympäristönään. Pääosa matkailutarjonnasta on suurten keskusten ulkopuolella.

2. Suomen talous kasvaa matkailun kautta.

Matkailu on paikkasidonnainen elinkeino; matkailualan työpaikkoja ja paikallista kehittämistyötä ei voida siirtää muihin maihin eikä muille paikkakunnille. Yrittäjä itse tekee päätöksen oman työpaikkansa säilymisestä, tosin markkinaehtoisesti. Matkailu pysyy työvoimavaltaisena. Erityisesti maaseudulla matkailu aikaansaa monia kerrannaisvaikutuksia muille elinkeinoille, kuten rakennusteollisuudelle, elintarviketeollisuudelle ja muille palveluille, esimerkiksi kyläkaupalle. Matkailu tuo monipuolisemmat ja laadukkaammat palvelut paikallisille asukkaille sekä auttaa ylläpitämään perusinfrastruktuuria, jonka pohjalle voidaan kehittää muuta elinkeinotoimintaa.

3. Matkailu on suuren kasvupotentiaalin omaava palveluala.

Teollisuustuotannon suhteellisen osuuden supistuessa Suomen on panostettava uusiin talouskasvua ja hyvinvointia tuoviin aloihin. Palvelualat ja matkailu niiden osana on yksi potentiaalisimmista. Matkailun kasvupotentiaali on lähes rajaton, sillä matkailu kasvaa koko ajan. Ulkomailta Suomeen suuntautuvan matkailun kehittäminen on kansantalouden ja alueiden näkökulmasta tehokkain tapa lisätä Suomen matkailusta saamia tuloja. Matkailu on ainoa viennin ala, jonka kulutus tapahtuu Suomessa ja joka maksaa toiminnastaan arvonlisäveroa.

4. Matkailu on alueellisesti merkittävä elinkeino Suomessa.

Matkailuelinkeinon merkitys alueen taloudelle on suhteellisesti suurin Uudenmaalla, Lapissa, Kainuussa ja Ahvenanmaalla, joissa myös ulkomaalaisten matkailijoiden osuus on suurin. Matkailuelinkeinon paikallinen merkitys korostuu erityisesti syrjäisillä alueilla sijaitsevissa matkailukeskuksissa. Joillakin alueilla matkailu on lähes ainoa vaihtoehto säilyttää alueen elinvoimaisuus. Vuonna 2011 valtion kansallispuistojen palveluihin sijoittama euro tuotti paikallistalouteen keskimäärin 10 euroa puistojen kävijöiden rahakäytön kautta. Joillakin alueilla vielä enemmän. Väljästi asutulla maaseudulla matkailun kasvavat vetovoimatekijät - puhdas luonto, tila ja hiljaisuus - ja toimintaympäristö ovat myös parhaimmillaan.

5. Kasvun takaamiseksi tehdään pitkäjänteistä ja systemaattista yhteistyötä.

Matkailun toimijoiden, mukaan lukien maaseudun matkailutoimijat, yhteinen tahtotila luo Suomen matkailulle yhteisen valtakunnallisen kehittämisen suunnan. Maaseudun matkailun toimijoiden on otettava omalta osaltaan vastuu matkailun strategisesta kehittämisestä ja osuutensa sen kokonaiskasvusta. Pienten maaseutumatkailuyritysten tarjoamat palvelut tuovat lisäarvoa ja ainutlaatuisuutta koko matkailukenttään.

6. Suomen maaseudun matkailullisten vahvuuksien säilyminen ja kestävä hyödyntäminen on turvattava.

Monimuotoinen luonto, suomalainen kulttuuri, toimiva infrastruktuuri, korkea elintaso ja elämisen laatu, joihin sisältyvät myös hyvä sisäinen ja ulkoinen turvallisuus, ovat matkailumme perusta. Ulkomaalaiselle vapaa-ajanmatkailijalle luonto, osaltaan sen läheinen sijainti keskusten lähellä ja siihen liittyvät aktiviteetit ovat merkittävimmät syyt valita Suomi matkakohteeksi. Suomi houkuttelee myös uutuuden viehätyksellään ja lähialueen matkailijoita otollisella sijainnillaan. Näiden vahvuuksien säilymistä edistävän työn on oltava pitkäjänteistä ja kestävän matkailun periaatteet huomioivaa.

Tykkäätkö, jos lapsesi työskentelee bordellissa?

Lauantai 17.11.2012 - Nina From, PS

Olipa ikä mikä tahansa, asian miettiminenkin nostattaa niskavillat pystyyn. Mitä sinä ajattelet?

Seksin osto-myynti –keskustelu saa mieleni joka kerta kuohumaan. En ymmärrä sitä, että jos ihminen nauttii seksistä, miksi sitä pitäisi sitten myydä? Jos ihminen haluaa läheisyyttä ja rakkautta, miksi sitä pitäisi yrittää ostaa, kun rakkaus ei ole ostettavissa? Miksi kaikki pitäisi hyväksyä? Miksi ihmisen pitäisi olla kauppatavara? Kuka on kuollut seksin puutteeseen? Nälkään ja janoon moni on kuollut.

Palaan otsikkoon ja aiheeseen seksin laillistaminen Suomessa. Miksi? Mitä hyvää se tuo? Minusta jo pelkkä hyväksyminen, bordellien salliminen ja toiminnan laillistaminen vaikuttaa asenteisiin: hyväksymme ihmiskaupan. Jos emme hyväksy Suomessa seksin ostoa ja myyntiä, vaikutamme monen nuoren asenteeseen: ihmisen ostaminen ei ole hyväksyttävää. Kuka haluaisi kuulla omalta lapseltaan, että hän työskentelee bordellissa? En ainakaan minä!

HS pääkirjoituksessa kerrottiin, että oston kokonaan kieltäminen tarkoittaisi sitä, että ihmiskaupan ja parituksen uhrit tulisivat paremmin suojelluksi. Nykyinen laki on käytännössä osoittanut, että kompromissilla ei ole saavutettu lain keskeistä tavoitetta, eli kaikkien heikompien suojelua. Usein syynä ovat näyttövaikeudet. Kriminalisoinnista huolimatta tarvitaan edelleen sosiaali- ja terveyspalveluita sekä etsivää sosiaalityötä.

En oleta, että ehkä maailman vanhimman ”ammatin” harjoittajat poistuvat muuttamalla lakia kokonaan kaupanteon kieltäväksi. Kyse on, kuten aiemmin mainitsin, mm. asenne – ja käytösnäkökulmista. Tavara on tavara, jota voi ostaa, ken haluaa, ihminen ei ole tavara.

Seksikauppaan liittyy usein myös muita negatiivisia asioita, kuten järjestäytynyttä rikollisuutta. Lisäksi seksityöläisen taustalla on usein köyhyyttä ja päihteiden käyttöä. Eikö muita elannon ansaitsemiskeinoja tosiaankaan ole?

Onko koskaan tutkittu ja julkistettu tuloksia siitä, kuinka kauan itsensä myyvän ihmisen psyyke ”kestää”? Mitä vaikutuksia sillä on loppuelämään. Perhesuhteisiin, ystäviin, sukulaisiin. Entä tosiaan, omaan itseensä?

Moniko entinen itseään myynyt, vanhaksi aikanaan tullut ihminen miettii: ”olipa ihanaa aikaa, kun myi itseään”?

Mitä, jos bordelli sitten sijoitettaisiin naapuriisi? Lähelle asuinaluettasi? No, jos niitä sijoiteltaisiin metsiin, alueille, joissa olisivat pois silmistä? Onko se sitten pois mielistä, kun niihin ei törmäisi mitenkään, eivät olisi työmatkan varrella, työpaikan lähellä? Miten valvonta sitten onnistuisikaan? Kuka saisi oikeudet perustaa bordelli, millä perusteella?

Pimeä työ näkyväksi –ajatus

Anteeksi kuinka? Voitaisiinko ennemminkin miettiä sitä, miten ylipäätänsä saadaan harmaa talous kuriin? Harmaa talous Suomessa on niin moninaista ja laajaa, että voisimme siirtyä puheesta jo tekoihin. On todettu aikaa sitten, että rakennus- ja ravitsemusala ovat yleisimpiä harmaan talouden aloja. Ohi kassan ja kirjanpidon tehdään pimeää työtä myös mm. hius- ja kauneudenhoitoalalla. Rakennekynsiä tehdään paljon ilman kuittia. Monet alat, joilla ostajina ovat yksityiset henkilöt, ovat taipuvaisempia käymään kauppaa ilman kassaan lyöntiä (kuittia ei tarvita). Iso osa tekee töitä kotonaan, asiakkaita tulee tuttavapiirin kautta.

Jokainen meistä voi tehdä palvelujen ostamiseen liittyen, oikeita valintoja, joka kerta.

Yksi keino on lisätä heti resursseja harmaan talouden torjuntaan. Ihmisten työllistäminen tätä kautta ja siten pimeän kaupan kitkeminen merkitsee Suomelle huomattavien verotulojen kasvua.  Resurssien lisääminen maksaa siis hyvin pian itsensä moninkertaisesti takaisin. Toinen ajatus, jota on ehdotettu, on kuitinantovelvollisuus. Kolmas: kassakoneet, jotka ovat tyyppihyväksyttyjä, sopivat moneen kauppaan. Konettahan on mahdoton ohjelmoida hyväksymään ohimyyntiä. Toimiva malli on esim. pakollinen henkilöstöpäiväkirja, jonka avulla saadaan luettelot liikkeessä työskentelevistä henkilöistä sekä heidän työvuoroistaan. Hyvä muutos on rakennusala, jolle on tullut pakollinen henkilökohtainen veronumero, jota ilman työtä tekevät voidaan poistaa työpaikalta.

Harmaan talouden määräksi on arvioitu 10-14 mrd euroa. Suomessa tämän on arvioitu vievän verottajalta  4-6 mrd euroa .

Kuka vastaa siitä, jos ”pimeä” työntekijä on tehnyt virheen? Ei ole olemassa takuuta tehdylle työlle. Ajatteleeko pimeän työn tekijä tulevaisuutta? Miten eläkettä kertyykään? Työsuojelun merkitys? Pimeän työn teettäjä voi myös maksaa työehtosopimuksia pienempää palkkaa. Onko se hyvä asia?

Meidän tulee tukea yrittäjyyttä. Suojella yrittäjiä, jotka toimivat, kuten yhteiskunnassamme pitääkin. Säilyttää heidän kilpailukykynsä.

Niin, lähdin liikkeelle seksistä, ostosta ja myynnistä. Sehän on myös toki pimeää työtä. Bordelli tekisi toiminnasta laillisen. Suhteutettuna edellä mainittuihin, isompiin ”kauppohin”, ei voida puhua siitä, että bordellitoiminnan laillistaminen nostaisi Suomen taloutta merkittävästi. Kannattaisi nyt keskittyä työn tekemisen osalta niihin pimeän työn tekemisiin, joilla on todellista vaikutusta maamme talouden kehittämiseen. Kannattaisi keskittyä siihen, mitä hyvää seuraa seksin oston ja myynnin täyskiellon lakimuutoksella. Kannattaisi ajatella hieman monipuolisemmin asioita, kuin kapeasta näkökulmasta.

Kantani taisikin tulla selväksi, mutta täsmennän sen vielä, jotta ei jäisi epäselväksi: kannatan ehdottomasti  seksin oston ja myynnin täyskieltoa Suomessa.

Ihmisellä on väliä!