Kossu maksaa jatkossa euron enemmän! Voi ei!

Torstai 8.8.2013 - Nina From, PS Espoo

Mistä kaikki sai alkunsa? Peruspalveluministeri Susanna Huovinen esitti, että alkoholin hintaa pitäisi nostaa ja rajoittaa alkoholin saatavuutta. Monen ärsytyskynnys nousi siihen pisteeseen, että keskusteluissa, joita on eri medioissa käyty viikkotolkulla, ollaan sitä mieltä, että maailmanloppu tulee. Siihen jatkoksi ihmisten kauhukuva siitä, että tuonti tulee kasvamaan (esim. Virosta), joka jo tällä hetkellä on käsittämättömän suurta. Uusi asia joillekin olisi tämän lisäksi myös se, että aletaan tuottaa pontikkaa ja kaikenlaista alkoholipitoista juomaa itse. Tällä hetkellä erityisen tärkeä asia tuntuu olevan monen mielestä se, että alkoholin ja tupakan verotus kiristyy. Anteeksi kuinka? Mistä lähtien kyseiset aineet ovat kuuluneet sarjaan ”peruselintarvikkeet”? Onko kenties joku kuollut tupakan tai alkoholin puutteeseen? Ruuan hintaa sen sijaan pitäisi alentaa. Eikö se olisi tärkeä päätös?

Otetaanpa nyt faktat esille. Ensinnäkin kyse on siitä, että keskiolut siirtyisi myytäväksi Alkoon. Tämähän ei merkitse sitä, että olutta ei myytäisi lainkaan päivittäistavarakaupoissa. Sen sijaan voidaan olettaa tämän olevan mahdollisuus esim. suomalaisille pienpanimoille, jotka voisivat kehittää valikoimiinsa uusia, entistä parempia, kakkosoluita kansainvälisten tuotemerkkien tilalle. Kuka tässä sitten häviäisi? Minusta tässä voi moni yritys, kauppa ja suomalaiset vain voittaa. Lisäksi suomalaisten pienpanimoiden tuottamat erittäin laadukkaat tuotteet voisivat sopia myös vientimyyntituotteiksi. Olisiko paha ajatus?

Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry ja 20 muuta kansalaisjärjestöä ovat luovuttaneet sosiaali- ja terveysministeriölle tammikuussa yhteiset tavoitteensa alkoholilain kokonaisuudistukselle. Ehdotuksen mukaan mm. alkoholipitoisuuden enimmäisrajaa laskettaisiin nykyisestä 4,7 %:sta 3,5 %:n. Järjestöjen mukaan yli 45 %:a Suomessa juodusta alkoholista on olutta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) ovat arvioineet, että toimenpiteen seurauksena alkoholinkulutus laskisi Suomessa noin 9 prosenttia ja alkoholin aiheuttamat kuolemat vähentyisivät noin 350:lla vuodessa. Alkoholin terveyshaitat ovat faktaa!

”– Alkoholipolitiikka ei ole elinkeinopolitiikkaa vaan terveys- ja hyvinvointipolitiikkaa, järjestöt katsovat. Ne myös pitävät tärkeänä, että alkoholilainsäädännön kokonaisuudistuksella tähdätään alkoholin kokonaiskulutuksen vähentämiseen sekä lasten ja nuorten suojelemiseen alkoholihaitoilta”.

Lähde: verkkouutiset.fi/politiikka

No entä se verojen korotus: tupakka ja alkoholi. Minulle käy erittäin hyvin. Erityisesti voisi nostaa laadukkaiden, kalliiden shampanjoiden, whiskyjen, konjakkien sekä muiden ns. parempien alkoholien hintaa. Lisää verotuloja siis.

Itse olen toistaiseksi tupakoitsija. Tupakka on kallista. Tupakan saatavuutta on vaikeutettu. Tupakoida ei saa enää ravintoloissa tai muissa yleisissä tiloissa. Kohta ei välttämättä edes omalla parvekkeella (josta seuraa se, että poltetaan sisällä, altistetaan muut, esim. lapset tupakansavulle puhumattakaan siitä, miten savu kulkeutuu ilmastointikanavien kautta muihin asuntoihin ja rappuun). Ensimmäisiin kohtiin olen todella tyytyväinen. Tupakointini on vähentynyt. Toivottavasti joku päivä loppuu kokonaan. Viimeisin, parveketupakoinnin kielto, on mielestäni suluissa mainituista syistä typerä, jos se toteutetaan. Täytyy muistaa, että tupakointi on laillista ja siitä maksetaan muhkeat verot: korottakaa veroa vaan lisää, kiitos.

Mitä muuta korotetaan? Sähkön hinta nousee, polttoaineen hinta nousee. Nämä on niitä asioita, jotka koskettavat kaikkia tai lähes kaikkia. Näiden asioiden pitäisi olla keskusteluissa enemmänkin framilla. Mutta ei, tupakka ja alkoholi…alkoholi ja tupakka…voi voi.

Mitä muuta voitaisiin tehdä, jotta sitten hyvinvointimme paranee, saamme lisää verotuloja ja ihmiset voivat paremmin, saavat palvelua tarvittaessa? Työllistetään, investoidaan. Päätetään nyt heti, että aloitetaan kauan keskusteluissa puhututtanut koulujen, päiväkotien sekä muiden julkisten tilojen remontointi, joissa on home- ja sisäilmaongelmia. Lapsemme, työntekijämme altistuvat jatkuvasti sisäilmaongelmien vuoksi. Meidän on ryhdyttävä toimiin. Esim. 40 000 koululaista aloitti koulunsa väliaikaisparakeissa sekä väistötiloissa, koska opinahjot ovat huonossa kunnossa. Ja korjattavaa riittää. Tulee töitä (ei irtisanomisia, kuten tänään esim. Lemminkäinen ilmoitti 500 henkilötyövuoden leikkauksesta –puolet Suomessa). Investoimalla tuemme työllistämistä. Oppisopimuksella nuoret työhön kiinni. Alihankkijoille töitä. Verotulot kasvaa. Ostovoima kasvaa. Kauppa käy. Ihmiset voivat paremmin. On töitä, on perustaa omassa elämässä.

Kammottavaa on ollut havaita keskustelua, jossa halutaan säästöä näin: meillä on liikaa virkamiehiä sekä kuntien työntekijöitä. Että pitäisi vähentää = säästää. Anteeksi kuinka? En ymmärrä. Miten kuntien työntekijöitä pitää vähentää ja samaan hengenvetoon ehdotetaan yksityistämisen lisäämistä? Tarkoittaako tämä sitä, että tervetuloa ylikansalliset yhtiöt: hoitakaa vanhuksiamme, lapsiamme, lastensuojelussa olevia sijoitettuja lapsia ja kaikkea mahdollista, mitä vain voisi ulkoistaa JA tervemenoa verotulot: veroparatiisit odottavat. Vai pitäisikö meidän lisätä kuntien henkilöstön määrää sinne, jossa tarve on ollut ja on edelleen suurin, tärkein, akuutein: ennaltaehkäisevät toiminnot, lastensuojelu, vanhustemme hoito? Voisimme kouluttaa henkilöstöä, siirtää eri tehtäviin. Harmaan talouden ehkäisyyn lisää työvoimaa. Tarvitsemme kunnallisia palveluita. Maksamme veroja, tarvitsemme palvelua, kun meillä on siihen tarve. Vai laitammeko tosiaan henkilöitä kilometritehtaalle, kortistoon? Jokainen tietää kirjoittamattakin, mitä se tarkoittaa.

Valtiovarainministeriön julkaisema talousarvioehdotus sisältää jotain hyvääkin. Esimerkiksi omaishoidon tukipalveluihin 10 miljoonaa (parempi kuin ei mitään), kotitalousvähennyksennosto 2400 euroon (korotus olisi voinut olla suurempikin kuin 400 e, jolloin olisi ollut mahdollisuus vähentää harmaata taloutta sekä työllistää paremmin). Työtulovähennyksen enimmäismäärä nousee. Yritysverokanta laskee 20 %:n. Ansiotulo-osingot poistuvat. Yritysten koulutuskulujen verovähennysoikeus tulee voimaan. Kasvuyrityksiä tuetaan. Liikenneväyliin panostetaan lisärahoituksella. Asuntojen korjaus-, energia- sekä hissiavustuksia jaetaan. Lapsiperheitä tuetaan (tosin liian vähän).  Oppilas- ja opiskelijaterveydenhuollon kehittämiseen sekä lastensuojeluun euroja (liian vähän). Vanhuspalvelulain toteuttaminen saa lisärahoitusta (tähänkin siis liian vähän).

Summasummarum. Olen sitä mieltä, että meidän tulee keskittyä olennaisiin asioihin, vaatia lisää investointipäätöksiä, lisää resursseja lastensuojeluun sekä ennaltaehkäisevään työhön sekä vanhustenhoitoon. Meidän tulee saada työttömät töihin, kotouttaa nopeammin maahanmuuttajat, lisätä nuorten työllisyyttä ja taata yli 50-vuotiaille, irtisanotuille työtä, eikä puhua mm. työurien pidentämisestä, kunnan työntekijöiden irtisanomisesta. Keskitytään itse kukin ratkaisujen tuomiseen, työn tekemiseen ja hyvinvoinnin kehittämiseen. Ostetaanpa vaikka seuraavalla kauppareissulla edes 50 %:a enemmän kotimaassa tuotettuja tuotteita, eikö vain?

Voimia alkavaan syksyyn itse kullekin toivottaa

Nina From

PS Espoo

Terveisiä Espanjasta -muutama havainto muutoksista sekä alueellisesta viestinnästä

Keskiviikko 28.11.2012 - Nina From, PS

Terveisiä Espanjasta!

Niin, viime viikolla tuli vietettyä lomaa Calahondassa. Edellisen kerran siellä tuli lomailtua viikko kesällä.

Minua kiinnosti erityisesti seurata paikallisia ihmisiä ja turisteja. Oliko liikehdintää enemmän vai vähemmän, kävikö kauppa liikkeissä enemmän vai vähemmän, oliko levottomuus kasvanut, miten ihmiset suhtautuivat turisteihin, minuun. Oliko palveluita ja kauppoja tullut lisää vai oliko liiketilat tyhjentyneet. Olivatko ruoka-annokset parantuneet vai huonontuneet, mikä oli hintatason muutos vai oliko. Oliko palvelun taso parantunut vai heikentynyt. Miten voivat suomalaiset, joita asuu Espanjassa virallisten väestötilastojen mukaan n. 5000 hlöä. Tosin Espanjassa on joko pysyväisluonteisesti tai osan aikaa vuodesta asuvia suomalaisia n. 20 000 - 30 000 (lähde: Suomi-Espanja Seura ry).  Onko kierrätys millään lailla kehittynyt sekä kierrätyspisteiden tarjooman suhteen, viestinnän suhteen tai käytännössä, kierrättävätkö ihmiset siellä.

Havaintojani:

Turisteja oli aika paljon vähemmän. Lapsiperheitä en nähnyt lainkaan. Paikallisia työssäkäyviä näkyi kyllä, kaikenikäisiä, onneksi. Niin paljon, kuin puhutaankin Espanjan kammottavan suuresta nuorisotyöttömyysprosentista (51,1 % maaliskuussa). Ei toki ihme, että mm. hoitajia on palkattu Suomeen, kun Espanjassa ei vain ole töitä.

Hiljaisempaa oli, kaikin puolin (no, ei toki ollut nyt sesonkiaika), eli hieman säälitti hiljainen kaupankäynti sekä alennusmyynnit, joilla ei varmasti riittävää katetta myyntimääräänsä nähden saa. Että miten pidemmän päälle ne vuokrat yms. kiinteät kulut + ihmisten toimeentulo. Eli toki myös koko maan pärjääminen, kun nyt puhutaan siitä Espanjankin ”kriisistä”. Ei hyvältä näyttänyt, tulevaisuus.

Ruoka-annokset olivat pääsääntöisesti heikentyneet laadullisesti ja määrällisesti. Hintataso on toki edullinen, verrattuna Suomen hintoihin.

Palvelualttius turistia, minua kohtaan, oli selkeästi parantunut. Yrittivät palvella, hymyillä ja löytää hyviä tuotteita, joita olisin ostanut. Aiemmin näin ei ollut. Muistan eräästä kenkäkaupasta lähteneeni niskojani nakellen, kun kerta kaikkiaan ei saanut palvelua, vaikka halusin kokeilla kenkiä ja olisin ostanutkin, jos vain olisivat jaksaneet hakea takahuoneesta sopivia kokoja. Lisäksi puhuivat Espanjaa keskenään (turistille, joka yritti puhua englantia), korottivat ääntään, kun en puhunut heidän kieltään (luulivat paikalliseksi, että vain ”leikittelisin” turistina oloa), joka sitten olikin viimeinen pisara minulle, asiakkaalle. Olin kyllä tyrmistynyt saamattomasta palvelusta. Onneksi se on äärimmäisen harvinaista, kuitenkin.

Suomalaiset näyttivät nauttivan olostaan, ilmastosta sekä asumisestaan. Ihan kaikesta. Se oli miellyttävä havainto.

Kierrätys

Viimeksi kesällä olin jokseenkin järkyttynyt kierrätyksen vähäisyydestä, suorastaan olemattomuudesta. Täällä Suomessa olen tottunut jo monen vuoden ajan lajittelemaan roskia ja viemään niitä eri keräyspisteisiin (en varmastikaan ole tässä asiassa ihan paras, mutta yritän parhaani). Minusta tuntui vastenmieliseltä laittaa samaan pussiin kaikki roskat ja heittää ne vihreisiin roskalaatikkoihin, muita ei juuri ollut tarjolla.

Hain fuengirola.fi –lehden nettisivuilta hakusanalla ”kierrätys” artikkeleita, joissa asiasta mainitaan. Ilahduttavaa lukemista:). Monipuolisia näkemyksiä, huolta, ehdotuksia eri muodoissa tehtävistä käytännön kierrätysmahdollisuuksista, vuosi vuodelta määrällisesti enemmän ja enemmän artikkeleita asiaan liittyen (vuodet 2009-2012).

Miksi tämä asia kiinnosti erityisesti minua? Luin viikon aikana hyviä suomenkielisiä kaupunkilehtiä, joita ilmestyy viikoittain. Yhdessä numerossa, joka tosin oli heitetty roskiin, ennen kuin ehdin sen perään kysellä (eli olisin tarkistanut nämä luvut täsmälleen oikeiksi), oli artikkeli, jossa kaupunki ilmoitti asukkailleen kutakuinkin näin: säästämme vuodessa 300 000 euroa, kun olemme järjestäneet kaikille mahdollisuuden tuoda kaksi kertaa viikossa (viikonpäivät oli mainittu) lähiroskiksille tarpeettomat huonekalut. Ne viedään sieltä säännöllisesti pois, ilman kuluja (siis asukkaille). Jos on vaikeuksia kuljettaa lähiroskikselle, voi soittaa numeroon xxxxxxx ja ilmoittaa, että haluaa noudon. Useissa lehdissä oli myös artikkeleita kierrätyksestä sekä juuri mainintoja ilmaisista kalustenoudoista: vain soitto siis riittäisi…Aivan kertakaikkisen mahtavaa, kaikista näkökulmista katsottuna.

Mitä muuta erityisen hyvää lehdestä Fuengirola.fi? Löysin ”viikon nopeat” –palstan. Siinä oli konkreettista tietoa lähikaupungeissa ja alueilla tapahtuneista asioista, myös koko maata koskevia mielenkiintoisia pikaviestejä. Keskimäärin 8 kappaletta per lehti. Mainitsen niistä muutamia erityyppisiä esimerkkejä:

”Andalusialaisista 78 % on tyytyväisiä työssään”.

”Benalmadenan sataman laajennuksen kustannusarvio on 70 miljoonaa euroa. Laajennuksella venepaikkojen määrä kaksinkertaistuu”.

”Espanjan bkt laski kolmannella neljänneksellä 0,4 % verrattuna toiseen neljännekseen. Vuotta aiemmasta talous supistui 1,7 % keskuspankin mukaan”.

”Malagassa uusien ja vanhojen asuntojen hinta on laskenut n. 40 % vuodesta 2007”.

”Kuluttajatutkimuksen mukaan espanjalainen perhe kuluttaa tänä vuonna jouluun keskimäärin 680e. Summa on 3,9 % pienempi kuin viime vuonna”.

”Marbellan IU ja vihreä-puolue on kerännyt 2000 ihmisen adressin, jonka tarkoituksena on siirtää kaupungin juhlavalaistukseen varatuista n. 1 800 000e budjetista puolet sosiaalisiin tukiin ja pienten yritysten auttamiseen”.

”Fuengirolassa on avattu 326 uutta yritystä ja 309 on vaihtanut omistajaa tämän vuoden aikana, joka on n. 25 % enemmän kuin viime vuonna samana ajanjaksona”.

Olen aivan innoissani näistä ”viikon nopeista”. Niin mielenkiintoisia, niin konkreettisia. Avointa informaatiota ja erittäin selkeää.

Tässä otannassa on vain kahdesta lehdestä otettuja infoartikkeleita. Mitä tykkäät?

Veronkorotus -esimerkki

Viikon kuntosalikortti. Sama hinta nyt kuin kesällä, mutta! Kesällä sain joka päivä kylmän vesipullon tiskiltä, mukaani salille. Ihmettelin tosin sitä, miten katteet kestävät, mitä tuhlausta, myös ekologisesta näkökulmasta ajateltuna (kuitenkin pienikokoinen muovipullo). No tilanne oli toki muuttunut. Näin suomalaisena veronmaksajana ajattelin positiivisesti: hinta sama, nyt pullo ei kuulunut hintaan. Syy: verotusta oli nostettu. Muistaakseni kesällä se oli 9% kuntosalipalvelumaksuun liittyen, nyt 21%. Omistaja oli kovin pahoillaan. Minua ei siis haitannut yhtään. Ajattelin: hienoa, sain kuitin, hienoa, keräävät enemmän veroa. Hienoa, näin toimimalla, heillä itsellään on mahdollisuus kohentaa oman maansa talouden tilaa.

Kaikesta huolimatta haluan suosia Suomessa tehtävää kuluttamista. Suomalaista matkailua, palveluiden ja tuotteiden ostamista. Toimimalla siten, voimme itse vaikuttaa oman kotimaamme talouden kasvuun.

Valkoista, ihanaa lunta odotellen, voimia toivotellen,

Nina From

PS Espoo

Tykkäätkö, jos lapsesi työskentelee bordellissa?

Lauantai 17.11.2012 - Nina From, PS

Olipa ikä mikä tahansa, asian miettiminenkin nostattaa niskavillat pystyyn. Mitä sinä ajattelet?

Seksin osto-myynti –keskustelu saa mieleni joka kerta kuohumaan. En ymmärrä sitä, että jos ihminen nauttii seksistä, miksi sitä pitäisi sitten myydä? Jos ihminen haluaa läheisyyttä ja rakkautta, miksi sitä pitäisi yrittää ostaa, kun rakkaus ei ole ostettavissa? Miksi kaikki pitäisi hyväksyä? Miksi ihmisen pitäisi olla kauppatavara? Kuka on kuollut seksin puutteeseen? Nälkään ja janoon moni on kuollut.

Palaan otsikkoon ja aiheeseen seksin laillistaminen Suomessa. Miksi? Mitä hyvää se tuo? Minusta jo pelkkä hyväksyminen, bordellien salliminen ja toiminnan laillistaminen vaikuttaa asenteisiin: hyväksymme ihmiskaupan. Jos emme hyväksy Suomessa seksin ostoa ja myyntiä, vaikutamme monen nuoren asenteeseen: ihmisen ostaminen ei ole hyväksyttävää. Kuka haluaisi kuulla omalta lapseltaan, että hän työskentelee bordellissa? En ainakaan minä!

HS pääkirjoituksessa kerrottiin, että oston kokonaan kieltäminen tarkoittaisi sitä, että ihmiskaupan ja parituksen uhrit tulisivat paremmin suojelluksi. Nykyinen laki on käytännössä osoittanut, että kompromissilla ei ole saavutettu lain keskeistä tavoitetta, eli kaikkien heikompien suojelua. Usein syynä ovat näyttövaikeudet. Kriminalisoinnista huolimatta tarvitaan edelleen sosiaali- ja terveyspalveluita sekä etsivää sosiaalityötä.

En oleta, että ehkä maailman vanhimman ”ammatin” harjoittajat poistuvat muuttamalla lakia kokonaan kaupanteon kieltäväksi. Kyse on, kuten aiemmin mainitsin, mm. asenne – ja käytösnäkökulmista. Tavara on tavara, jota voi ostaa, ken haluaa, ihminen ei ole tavara.

Seksikauppaan liittyy usein myös muita negatiivisia asioita, kuten järjestäytynyttä rikollisuutta. Lisäksi seksityöläisen taustalla on usein köyhyyttä ja päihteiden käyttöä. Eikö muita elannon ansaitsemiskeinoja tosiaankaan ole?

Onko koskaan tutkittu ja julkistettu tuloksia siitä, kuinka kauan itsensä myyvän ihmisen psyyke ”kestää”? Mitä vaikutuksia sillä on loppuelämään. Perhesuhteisiin, ystäviin, sukulaisiin. Entä tosiaan, omaan itseensä?

Moniko entinen itseään myynyt, vanhaksi aikanaan tullut ihminen miettii: ”olipa ihanaa aikaa, kun myi itseään”?

Mitä, jos bordelli sitten sijoitettaisiin naapuriisi? Lähelle asuinaluettasi? No, jos niitä sijoiteltaisiin metsiin, alueille, joissa olisivat pois silmistä? Onko se sitten pois mielistä, kun niihin ei törmäisi mitenkään, eivät olisi työmatkan varrella, työpaikan lähellä? Miten valvonta sitten onnistuisikaan? Kuka saisi oikeudet perustaa bordelli, millä perusteella?

Pimeä työ näkyväksi –ajatus

Anteeksi kuinka? Voitaisiinko ennemminkin miettiä sitä, miten ylipäätänsä saadaan harmaa talous kuriin? Harmaa talous Suomessa on niin moninaista ja laajaa, että voisimme siirtyä puheesta jo tekoihin. On todettu aikaa sitten, että rakennus- ja ravitsemusala ovat yleisimpiä harmaan talouden aloja. Ohi kassan ja kirjanpidon tehdään pimeää työtä myös mm. hius- ja kauneudenhoitoalalla. Rakennekynsiä tehdään paljon ilman kuittia. Monet alat, joilla ostajina ovat yksityiset henkilöt, ovat taipuvaisempia käymään kauppaa ilman kassaan lyöntiä (kuittia ei tarvita). Iso osa tekee töitä kotonaan, asiakkaita tulee tuttavapiirin kautta.

Jokainen meistä voi tehdä palvelujen ostamiseen liittyen, oikeita valintoja, joka kerta.

Yksi keino on lisätä heti resursseja harmaan talouden torjuntaan. Ihmisten työllistäminen tätä kautta ja siten pimeän kaupan kitkeminen merkitsee Suomelle huomattavien verotulojen kasvua.  Resurssien lisääminen maksaa siis hyvin pian itsensä moninkertaisesti takaisin. Toinen ajatus, jota on ehdotettu, on kuitinantovelvollisuus. Kolmas: kassakoneet, jotka ovat tyyppihyväksyttyjä, sopivat moneen kauppaan. Konettahan on mahdoton ohjelmoida hyväksymään ohimyyntiä. Toimiva malli on esim. pakollinen henkilöstöpäiväkirja, jonka avulla saadaan luettelot liikkeessä työskentelevistä henkilöistä sekä heidän työvuoroistaan. Hyvä muutos on rakennusala, jolle on tullut pakollinen henkilökohtainen veronumero, jota ilman työtä tekevät voidaan poistaa työpaikalta.

Harmaan talouden määräksi on arvioitu 10-14 mrd euroa. Suomessa tämän on arvioitu vievän verottajalta  4-6 mrd euroa .

Kuka vastaa siitä, jos ”pimeä” työntekijä on tehnyt virheen? Ei ole olemassa takuuta tehdylle työlle. Ajatteleeko pimeän työn tekijä tulevaisuutta? Miten eläkettä kertyykään? Työsuojelun merkitys? Pimeän työn teettäjä voi myös maksaa työehtosopimuksia pienempää palkkaa. Onko se hyvä asia?

Meidän tulee tukea yrittäjyyttä. Suojella yrittäjiä, jotka toimivat, kuten yhteiskunnassamme pitääkin. Säilyttää heidän kilpailukykynsä.

Niin, lähdin liikkeelle seksistä, ostosta ja myynnistä. Sehän on myös toki pimeää työtä. Bordelli tekisi toiminnasta laillisen. Suhteutettuna edellä mainittuihin, isompiin ”kauppohin”, ei voida puhua siitä, että bordellitoiminnan laillistaminen nostaisi Suomen taloutta merkittävästi. Kannattaisi nyt keskittyä työn tekemisen osalta niihin pimeän työn tekemisiin, joilla on todellista vaikutusta maamme talouden kehittämiseen. Kannattaisi keskittyä siihen, mitä hyvää seuraa seksin oston ja myynnin täyskiellon lakimuutoksella. Kannattaisi ajatella hieman monipuolisemmin asioita, kuin kapeasta näkökulmasta.

Kantani taisikin tulla selväksi, mutta täsmennän sen vielä, jotta ei jäisi epäselväksi: kannatan ehdottomasti  seksin oston ja myynnin täyskieltoa Suomessa.

Ihmisellä on väliä!