Kuittipakko tulee -terveisiä Rodokselta, jossa se on jo!

Sunnuntai 22.9.2013 - Nina From, PS

Matkailu avartaa, niin sanotaan ja niin myös on. Terveisiä vain Rodokselta, jossa tein muutamia verotukseen sekä toimintaan liittyviä havaintoja ja sain käytännön kokemuksia.

Ensinnäkin: yritystoiminta siellä. Hotellissa olin tilannut all-inclusive –palvelun. Enkä koskaan enää sellaista ota. Miksi? Mitä enemmän palveluja hotellikokonaisuus tarjoaa: kauppa, hoitopalvelut, retket, autovuokraus, iltaohjelma, ruokailut, pesulapalvelut, kuntosalit esim., sitä varmempaa on paikallisen toiminnan kurjistuminen ja loppu tulemana yrittäjyyden tukahduttaminen. Ei hyvä ja sen kyllä näki, valitettavasti.

Toiseksi: lentokoneen käsittämättömän pienet kilorajoitukset matkatavaroille. Tähän mennessä en ole vastaavaan törmännyt (olen matkustellut jonkin verran, eikä näin tarkasti ja pienesti ole kilojen suhteen toimittu). Mennessä ei punnittu käsimatkatavaroita, eikä huomautettu 25 kilon matkalaukusta. Tullessa sain tiedon, että kilorajoitus on seuraava: 15+5 kiloa. Ylimenevältä kilolta 8 e ja maksu saman tien. Mitä tämä tarkoittaa turistin näkökulmasta ostojen suhteen? No ei kyllä tullut shoppailtua: yrittäjien ja ko. maan osalta tappio!

Kolmanneksi: rakentaminen ja verot. Ko. maassa on tapana, että jätetään osa rakennuksesta rakentamatta lopulliseen kuntoon. Näin vältetään verot. Merkkinä tästä on sitten viranomaisille esim. ”rautatangot”, jotka näkyvästi ”sojottavat” rakennusten ylimmästä kerroksesta, seinästä kohti taivasta.

Neljänneksi: kuittipakko! Aivan loistava idea. Pääsääntöisesti minulle lykättiin käteen kuitti. Vain muutaman kerran jouduin pyytämään kuittia. Sain sen kuitenkin. Tuli hyvä mieli. Miksi? Sekä oma että ko. yrityksen toiminta on sellaista, joka kannattaa, kaikkia.  Laitetaan asiat yhdessä sellaiseen kuntoon, joka kehittää taloutta, kasvattaa työllisyyttä, on reilua toimintaa muita kohtaan sekä ylläpitää hyvää moraalia. Jokaisella on tässä mahdollisuus vaikuttaa, ihan itse, joka päivä.

Miten Kreikassa asiat menivät?

”Kreikkalaiset kauppiaat suuttuivat kuittipakosta. Kreikassa voimaan tullut kuittikäytäntö kohtaa vastarintaa, kertoo Kathimerini. Kreikan kaupankäyntiä edistävä Esee-liitto sanoo uusien säännöksien houkuttelevan Kreikkaan ”siipeilijöitä” maailman eri puolilta, jotka pyrkivät saamaan tavaroita ilmaiseksi.

Uuden lain mukaan asiakkaalla on oikeus poistua liikkeestä maksamatta tuotteita, jos hän ei saa kuittia.

Kaupat, kahvilat ja ravintolat on velvoitettu kertomaan oikeudesta kyltillä ikkunassaan. Kyltin puuttumattomuus johtaa 1 000 euron sakkoihin. Esee kehottaa liikkeitä laittamaan ikkunaansa myös kyltin, jossa muistutetaan varastamisen johtavan oikeustoimiin. Kuittipakko on osa hallituksen toimia, joilla pyritään kasvattamaan valtion verotuloja.” Lähde: talouselama.fi 14.1.2013kuitti.jpg

Entä tilanne Suomessa?

”Kampaamoille ja kauneusalalle halutaan kuittipakko. Parturi-kampaamoiden ja kauneudenhoitoalan yritysten pimeää kauppaa halutaan suitsia pakkokeinoin. Työ- ja elinkeinoministeriön työryhmä haluaa erityisesti selvittää, miten kassan ja kirjanpidon ohi tapahtuvaa myyntiä voi ehkäistä. Työryhmässä tulee varmasti käsiteltäväksi ehdotus siitä, että yrittäjällä olisi aina velvollisuus antaa asiakkaalle kuitti, sanoo työryhmän puheenjohtaja, hallitusneuvos Johanna Lähde.

Harmaan talouden osuus parturi- ja kampaamoalalla on jopa 30 prosenttia. Työryhmän mukaan osuutta selittävät osin alennuksia haluavat asiakkaat, jotka suostuvat kuitittomaan palveluun. Kuittipakkoa kannattavat myös Suomen Hiusyrittäjät. Toiminnanjohtaja Arja Laurilan mukaan myös kassakonepakosta on keskusteltu, mutta hiusalan yrittäjät eivät ole asiasta yksimielisiä.” Lähde: TS (STT) 25.2.2012        

”Kuittipakkoa ehdottaa työministerin asettama työryhmä, joka pohti harmaan talouden torjuntaa kauneudenhoitoalalla. Työryhmän mukaan ohimyynti on yleisin harmaan talouden muoto parturi-kampaamoissa ja kauneushoitoloissa. Verotarkastuksissa jopa 49 prosenttia parturi-kampaamoista ja 44 prosenttia kosmetologeista jäi kiinni puuttuvasta myynnistä tai vääränsisältöisistä kuiteista.

Työryhmä perustelee esitystään sillä, että uudistus ei aiheuttaisi haittaa, jos yritys toimii hyvän kirjanpitotavan ja kuluttajakaupan mukaisesti. Lisäksi työryhmä haluaisi säätää työnantajalle velvoitteen maksaa palkan suoraan työntekijän tilille. Työryhmän mukaan tilillemaksuvelvoitteesta ei koituisi ylimääräistä haittaa, sillä näin toimitaan pääasiassa nytkin. Työryhmässä olivat edustettuina työ- ja elinkeinoministeriön lisäksi Suomen Hiusyrittäjät, Suomen Kosmetologien Yhdistys sekä Palvelualojen ammattiliitto PAM.” Lähde: taloussanomat.fi 3.7.2012

Tilanne 1.1.2014 alkaen Suomessa:

”Presidentti Sauli Niinistö vahvisti lain kuitintarjoamisvelvollisuudesta. Kuittipakko tulee voimaan 1.1.2014. Yrittäjien on pakko tarjota asiakkaalle kuittia hänen ostamastaan tuotteesta tai palvelusta, maksetaanpa käteisellä tai kortilla. Kuittipakko koskee ostoksia kaikilla toimialoilla, kuten ravintola- ja majoitusalalla, päivittäistavarakaupassa sekä parturi- ja kampaamoalalla.

Kuittipakkoa valvovat poliisi, verohallinto ja aluehallintovirastot. Jos yrittäjä ei tarjoa kuittia, valvoja voi määrätä 300–1 000 euron suuruisen laiminlyöntimaksun. Kuitintarjoamisvelvollisuus antaa asiakkaalle paremmat mahdollisuudet havaita myyntiä, jota ei merkitä kassaan tai kirjanpitoon. Näin asiakas pystyy paremmin valitsemaan tekevänsä ostokset lakia noudattavassa yrityksessä.

Laki ei koske yleishyödyllistä yhdistys- ja harrastustoimintaa, ulkona tapahtuvaa tori- ja markkinamyyntiä tai satunnaista ja vähäistä elinkeinotoimintaa.

Ministeriöstä huomautetaan, ettei asiakkaan kuitenkaan tarvitse ottaa tarjottua kuittia vastaan.         

Kuitinantovelvollisuuden tavoitteena on torjua harmaata taloutta. Harmaa talous on monilla aloilla sitä, että tuloja jätetään kirjaamatta. Jos kuluttajana teet ostoksesi käteisellä tai kortilla, etkä saa kuittia, yritys ei välttämättä merkitse tuloja kirjanpitoonsa eikä maksa veroja. Jos yrityksellä ei ole tuloja, se ei myöskään voi maksaa työntekijöilleen palkkoja rehellisesti.

Kuluttajalle kuitti puolestaan osoittaa, että maksu on tapahtunut. Kuitti esimerkiksi helpottaa virheellisestä tuotteesta valittamista ja tuotteen vaihtoa tai palauttamista. Voit torjua harmaata taloutta vaatimalla ostoksestasi aina kuitin. Yleensä kuitti tulostetaan kassajärjestelmästä, kun maksat ostoksen. Kuitti voidaan kirjoittaa myös käsin, jolloin sekä myyjä että ostaja saavat oman kappaleensa.” Lähde: iltalehti.fi 30.8.2013

Valvonnasta vielä: ”hallitusneuvos Johanna Lähde työ- ja elinkeinoministeriöstä kertoo Ylen mukaan, että kiistaakin aiheuttanut valvontavastuu on kirjattu verohallinnolle. Alkoholianniskelupaikoissa valvontaa hoitaisivat alkoholitarkastajille. ”Pääasiassa valvontakäyntejä tehtäisiin riskianalyysien perusteella, mutta tarpeen vaatiessa valvojat voisivat tehdä myös koeostoja", Lähde sanoo. Valvontaa voitaisiin tehdä pienissä myymälöissä esimerkiksi koeostojen avulla. Lähteen mukaan suhtautuminen kuitinantopakkoon on ollut myönteistä.” kauppalehti.fi 23.1.2013

Mikä on jokaisen suomalaisen oma vastuunottokyky harmaan talouden ehkäisemisessä? Otatko sinä kuitin tai pyydätkö, jos sitä ei tarjota? Minusta meillä itsellämme on velvollisuus käyttää palveluita, joista maksetaan yrittäjän näkökulmasta verot ja eläkemaksut, pidetään hintataso sille kuuluvalle, oikealla tasolla: työ maksaa aina! Ja siinä on takuu, kun saa kuitin.

Jos teemme itse kuititta työtä, miten käy oman eläketurvan? Entä jos työssä sattuu jokin tapaturma, korvaako vakuutus? Pitäisi muistaa myös tekijänä se, että pimeänä tehty työ ei näy, ei näy CV:ssä eikä, kuten mainitsin, omassa eläkkeessä sitten joskus.

Itse teen jatkossakin valinnan ihan itse: ostan niistä paikoista, joista kuitin saan. Ostathan sinäkin?

 

Hyvää syksyä toivottaen,

 

Nina From

PS Espoo

 

Lisätietoa:       

Kuitista: http://www.mustatulevaisuus.fi/mita_voit_tehda/                       

Työ- ja elinkeinoministeriön toimista harmaan talouden torjumiseksi: http://www.tem.fi/harmaatalous

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Rodos, kuittipakko, yrittäjä, laki, yrittäjyys, velvoite, verot, tarkastaja

Kossu maksaa jatkossa euron enemmän! Voi ei!

Torstai 8.8.2013 - Nina From, PS Espoo

Mistä kaikki sai alkunsa? Peruspalveluministeri Susanna Huovinen esitti, että alkoholin hintaa pitäisi nostaa ja rajoittaa alkoholin saatavuutta. Monen ärsytyskynnys nousi siihen pisteeseen, että keskusteluissa, joita on eri medioissa käyty viikkotolkulla, ollaan sitä mieltä, että maailmanloppu tulee. Siihen jatkoksi ihmisten kauhukuva siitä, että tuonti tulee kasvamaan (esim. Virosta), joka jo tällä hetkellä on käsittämättömän suurta. Uusi asia joillekin olisi tämän lisäksi myös se, että aletaan tuottaa pontikkaa ja kaikenlaista alkoholipitoista juomaa itse. Tällä hetkellä erityisen tärkeä asia tuntuu olevan monen mielestä se, että alkoholin ja tupakan verotus kiristyy. Anteeksi kuinka? Mistä lähtien kyseiset aineet ovat kuuluneet sarjaan ”peruselintarvikkeet”? Onko kenties joku kuollut tupakan tai alkoholin puutteeseen? Ruuan hintaa sen sijaan pitäisi alentaa. Eikö se olisi tärkeä päätös?

Otetaanpa nyt faktat esille. Ensinnäkin kyse on siitä, että keskiolut siirtyisi myytäväksi Alkoon. Tämähän ei merkitse sitä, että olutta ei myytäisi lainkaan päivittäistavarakaupoissa. Sen sijaan voidaan olettaa tämän olevan mahdollisuus esim. suomalaisille pienpanimoille, jotka voisivat kehittää valikoimiinsa uusia, entistä parempia, kakkosoluita kansainvälisten tuotemerkkien tilalle. Kuka tässä sitten häviäisi? Minusta tässä voi moni yritys, kauppa ja suomalaiset vain voittaa. Lisäksi suomalaisten pienpanimoiden tuottamat erittäin laadukkaat tuotteet voisivat sopia myös vientimyyntituotteiksi. Olisiko paha ajatus?

Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry ja 20 muuta kansalaisjärjestöä ovat luovuttaneet sosiaali- ja terveysministeriölle tammikuussa yhteiset tavoitteensa alkoholilain kokonaisuudistukselle. Ehdotuksen mukaan mm. alkoholipitoisuuden enimmäisrajaa laskettaisiin nykyisestä 4,7 %:sta 3,5 %:n. Järjestöjen mukaan yli 45 %:a Suomessa juodusta alkoholista on olutta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) ovat arvioineet, että toimenpiteen seurauksena alkoholinkulutus laskisi Suomessa noin 9 prosenttia ja alkoholin aiheuttamat kuolemat vähentyisivät noin 350:lla vuodessa. Alkoholin terveyshaitat ovat faktaa!

”– Alkoholipolitiikka ei ole elinkeinopolitiikkaa vaan terveys- ja hyvinvointipolitiikkaa, järjestöt katsovat. Ne myös pitävät tärkeänä, että alkoholilainsäädännön kokonaisuudistuksella tähdätään alkoholin kokonaiskulutuksen vähentämiseen sekä lasten ja nuorten suojelemiseen alkoholihaitoilta”.

Lähde: verkkouutiset.fi/politiikka

No entä se verojen korotus: tupakka ja alkoholi. Minulle käy erittäin hyvin. Erityisesti voisi nostaa laadukkaiden, kalliiden shampanjoiden, whiskyjen, konjakkien sekä muiden ns. parempien alkoholien hintaa. Lisää verotuloja siis.

Itse olen toistaiseksi tupakoitsija. Tupakka on kallista. Tupakan saatavuutta on vaikeutettu. Tupakoida ei saa enää ravintoloissa tai muissa yleisissä tiloissa. Kohta ei välttämättä edes omalla parvekkeella (josta seuraa se, että poltetaan sisällä, altistetaan muut, esim. lapset tupakansavulle puhumattakaan siitä, miten savu kulkeutuu ilmastointikanavien kautta muihin asuntoihin ja rappuun). Ensimmäisiin kohtiin olen todella tyytyväinen. Tupakointini on vähentynyt. Toivottavasti joku päivä loppuu kokonaan. Viimeisin, parveketupakoinnin kielto, on mielestäni suluissa mainituista syistä typerä, jos se toteutetaan. Täytyy muistaa, että tupakointi on laillista ja siitä maksetaan muhkeat verot: korottakaa veroa vaan lisää, kiitos.

Mitä muuta korotetaan? Sähkön hinta nousee, polttoaineen hinta nousee. Nämä on niitä asioita, jotka koskettavat kaikkia tai lähes kaikkia. Näiden asioiden pitäisi olla keskusteluissa enemmänkin framilla. Mutta ei, tupakka ja alkoholi…alkoholi ja tupakka…voi voi.

Mitä muuta voitaisiin tehdä, jotta sitten hyvinvointimme paranee, saamme lisää verotuloja ja ihmiset voivat paremmin, saavat palvelua tarvittaessa? Työllistetään, investoidaan. Päätetään nyt heti, että aloitetaan kauan keskusteluissa puhututtanut koulujen, päiväkotien sekä muiden julkisten tilojen remontointi, joissa on home- ja sisäilmaongelmia. Lapsemme, työntekijämme altistuvat jatkuvasti sisäilmaongelmien vuoksi. Meidän on ryhdyttävä toimiin. Esim. 40 000 koululaista aloitti koulunsa väliaikaisparakeissa sekä väistötiloissa, koska opinahjot ovat huonossa kunnossa. Ja korjattavaa riittää. Tulee töitä (ei irtisanomisia, kuten tänään esim. Lemminkäinen ilmoitti 500 henkilötyövuoden leikkauksesta –puolet Suomessa). Investoimalla tuemme työllistämistä. Oppisopimuksella nuoret työhön kiinni. Alihankkijoille töitä. Verotulot kasvaa. Ostovoima kasvaa. Kauppa käy. Ihmiset voivat paremmin. On töitä, on perustaa omassa elämässä.

Kammottavaa on ollut havaita keskustelua, jossa halutaan säästöä näin: meillä on liikaa virkamiehiä sekä kuntien työntekijöitä. Että pitäisi vähentää = säästää. Anteeksi kuinka? En ymmärrä. Miten kuntien työntekijöitä pitää vähentää ja samaan hengenvetoon ehdotetaan yksityistämisen lisäämistä? Tarkoittaako tämä sitä, että tervetuloa ylikansalliset yhtiöt: hoitakaa vanhuksiamme, lapsiamme, lastensuojelussa olevia sijoitettuja lapsia ja kaikkea mahdollista, mitä vain voisi ulkoistaa JA tervemenoa verotulot: veroparatiisit odottavat. Vai pitäisikö meidän lisätä kuntien henkilöstön määrää sinne, jossa tarve on ollut ja on edelleen suurin, tärkein, akuutein: ennaltaehkäisevät toiminnot, lastensuojelu, vanhustemme hoito? Voisimme kouluttaa henkilöstöä, siirtää eri tehtäviin. Harmaan talouden ehkäisyyn lisää työvoimaa. Tarvitsemme kunnallisia palveluita. Maksamme veroja, tarvitsemme palvelua, kun meillä on siihen tarve. Vai laitammeko tosiaan henkilöitä kilometritehtaalle, kortistoon? Jokainen tietää kirjoittamattakin, mitä se tarkoittaa.

Valtiovarainministeriön julkaisema talousarvioehdotus sisältää jotain hyvääkin. Esimerkiksi omaishoidon tukipalveluihin 10 miljoonaa (parempi kuin ei mitään), kotitalousvähennyksennosto 2400 euroon (korotus olisi voinut olla suurempikin kuin 400 e, jolloin olisi ollut mahdollisuus vähentää harmaata taloutta sekä työllistää paremmin). Työtulovähennyksen enimmäismäärä nousee. Yritysverokanta laskee 20 %:n. Ansiotulo-osingot poistuvat. Yritysten koulutuskulujen verovähennysoikeus tulee voimaan. Kasvuyrityksiä tuetaan. Liikenneväyliin panostetaan lisärahoituksella. Asuntojen korjaus-, energia- sekä hissiavustuksia jaetaan. Lapsiperheitä tuetaan (tosin liian vähän).  Oppilas- ja opiskelijaterveydenhuollon kehittämiseen sekä lastensuojeluun euroja (liian vähän). Vanhuspalvelulain toteuttaminen saa lisärahoitusta (tähänkin siis liian vähän).

Summasummarum. Olen sitä mieltä, että meidän tulee keskittyä olennaisiin asioihin, vaatia lisää investointipäätöksiä, lisää resursseja lastensuojeluun sekä ennaltaehkäisevään työhön sekä vanhustenhoitoon. Meidän tulee saada työttömät töihin, kotouttaa nopeammin maahanmuuttajat, lisätä nuorten työllisyyttä ja taata yli 50-vuotiaille, irtisanotuille työtä, eikä puhua mm. työurien pidentämisestä, kunnan työntekijöiden irtisanomisesta. Keskitytään itse kukin ratkaisujen tuomiseen, työn tekemiseen ja hyvinvoinnin kehittämiseen. Ostetaanpa vaikka seuraavalla kauppareissulla edes 50 %:a enemmän kotimaassa tuotettuja tuotteita, eikö vain?

Voimia alkavaan syksyyn itse kullekin toivottaa

Nina From

PS Espoo

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: verotus, koskenkorva, hallitus, päihteet, työllistäminen, valtionvarainministeri, Urpilainen, budjetti, talousarvioesitys, talousarvioehdotus

Työn tekemisen hinta?

Sunnuntai 10.2.2013 - Nina From, PS

Mikä työ on kannattavaa, mikä kannattamatonta? Riippuu varmaan siitä, katsotaanko asiaa työnantajan näkökulmasta vai työntekijän näkökulmasta. Ajattelin kirjoittaa ehkä hieman molemmista näkökulmista, painottaen kuitenkin työn tekemisen hintaa, palkkaa.

Ensinnäkin, mitään ei saa ilmaiseksi. Ilmaista ei ole olemassakaan. Työnantajalla on liikeidea, tarjotaan palveluita tai tuotteita. Ne tulee hinnoitella oikein. Kate on oltava riittävä. Jos kyseessä on pörssiyhtiö, on työntekijöille aika selvää, miksi ollaan juuri kyseisessä yrityksessä töissä: omistajille tehdään rahaa. Näin karrikoidusti kirjoitettuna. Jos ollaan yhdistyksessä tai säätiössä, yleensä tavoitellaan +-0 –”tulosta”. Yrittäjän tavoite on tietysti saada kauppaa, asiakas saa vastinetta ja katetta kulujen jälkeen jää niin, että omat ja vieraat palkat yms. kulut saa maksettua ja mieluusti voisi investoida tulevaan, pitää välillä lomaakin ja onnistua yrittämisessä (kutakuinkin näin, eikö vain?).

Harva syntyy toimitusjohtajaksi, yrityksen omistajaksi tai muuten vain täysi-ikäisyyden saavutettuaan, on niin rikas, ettei työtä tarvitsisi tehdä. En pidä sanoista: pakko tehdä töitä, jotta… Työnteko olisi suotavaa olla mieluisaa. Työtähän tehdään pääosa elämästä, ainakin tavoite on se, eikö vain? Työ on ihmiselle tärkeää, monestakin näkökulmasta katsottuna.

Työn tekeminen alkaa jo kotona, useimmiten. Saadaan jokin tehtävä, joka suoritetaan, josta saadaan palkkio. Viikkoraha, kuukausiraha, tehtäväkohtainen raha tms. Sitten vanhemmat kannustavat etsimään jotain työtä kodin ulkopuolelta, ala-ikäisenä. Tai lapsi/nuori havahtuu itse siihen, että eihän sitä rahaa tule taivaista, tarvetta olisi erilaisille hankinnoille, etsinpä työtä. Työn saanti on kuitenkin todella hankalaa, erityisesti ala-ikäiselle. Ei ole kokemusta, ei välttämättä suhteita, joita työnsaanti usein edellyttää tai on muita haasteita.

Omakohtainen kokemukseni ala-ikäisenä olemisesta, työasioihin liittyen: 13-vuotiaana hain lehdenjakajaksi. Sain paikan silloin ilmestyneen Tildun Tieto –aluelehden jakajana. Markkapalkka tuntui kivalta, työ oli sopivan oloista ja siinä sai vastuuta sekä yhdistyi liikunnan ilo. Sittemmin kesätyöpaikka tuli kun käveli 15-vuotiaana lähellä sijaitsevaan, silloiseen T-kauppaan. Seuraavat kesät menivät työtä tehden toisessa ruokakaupassa, silloinen Pekan Herkku, jonne myös itse kävelin eräänä päivänä, kysyin onko kauppias tavattavissa, tarjouduin kesätöihin ja sain siis paikan, kolmeksi kesäksi. Sen jälkeen koulu- ja opiskeluaikana olin viikoittain tilanteen mukaan erilaisissa töissä, vuosia, mm. siivoamassa Kaupungin Teatteria sunnuntaiaamuisin, Stockmannilla myyjänä, SYP-pankissa asiakaspalvelussa, Palmroth’n kenkäkaupassa myyjänä, Oldenburg’n kenkäkaupassa, pitkäänkin. Jotenkin tuntui, että palkat olivat kohdallaan, työt erittäin hyviä ja antoisia ja omalla aktiivisuudella ne kaikki tuli saatua, siis ihan itse.

Nykyään ei siis ole näin helppoa. Sen jokainen tietää, olipa ikä, koulutus tai työkokemus mikä tahansa. Mutta ei siitä sen enempää. Haluan kirjoittaa palkoista.

Silloin palkka ja työ tuntui siis minusta aina sopivalta. Mutta nyt. Ensinnäkin asenne: julkisesti puhutaan ”paskaduuneista” (anteeksi kielenkäyttöni, mutta näin on myös julkisesti ko. asiasta kirjoitettu). Mielestäni sellaisia töitä ei ole olemassa. Kaikki työ on tärkeää ja arvokasta. Asenne siis kuntoon! Ja niin, se palkka-asia.

Case mainosten jakaja:

Esikoiseni jakoi joitakin vuosia sitten (14-v)  kerrostaloalueella mainoslehtisiä. Siihen liittyi monen eri lehdykän pinoaminen, ison jakelukärryn työntäminen ja toki niiden pinojen postiluukkuihin jakaminen. Aikaa meni erityisesti monen eri liitteen niputtamiseen, kotona. Tuntihinta oli pieni, mutta tyttö teki ja minä kannustin. Jonkin aikaa hän jaksoi, mutta sitten taakka tuli liian suureksi, suhteessa aikaan ja rahaan. No, tuli kokemusta ja työtodistus. Muutama vuosi sitten kehotin myös nuorempaa tytärtäni 15-v samanlaiseen työhön. Saisi omaa rahaa, tulisi liikuntaa ja saisi työtodistuksen sekä kokemusta. Viitaten isosiskonsa tuntemuksiin, palkkaan ja kokonaisuuteen, ei innostanut. Valitettavasti.

No, mitä tästä jakelutyöstä sitten maksetaan? Luin tammikuista marmai.fi :n artikkelia erään suorajakeluyhtiön toiminnasta ja palkanmaksamisesta. Myös YLE:n A-studio teki tästä ohjelman. Tässä casessa on kyse yrityksestä, jonka voitot virtaavat veroparatiiseihin, Luxenburgiin ja Jerseyn saarelle. Töitä teetetään halpatyönä alaikäisillä ja maahanmuuttajilla. Lahtelainen isä oli laskenut tyttärensä tuntipalkaksi 1,99e. Kuukaudessa teini-ikäinen tytär teki töitä 42,5h ja ansaitsi 84,6€. Posti- ja logistiikka-alan unionin (PAU) työehtosopimus määrittää kahdeksan euron vähimmäistuntipalkan. Yritys on sitä mieltä, että PAU:n määrittelemä palkkataso on niin korkea, että se erikoisjakelua olisi mahdotonta toteuttaa. Kuitenkin selvityksen mukaan ko. yritys on maksanut viime vuosina tekemistään miljoonavoitoista Suomeen veroa vain 3 %. Yhtiö maksaa laillisia konserniavustuksia ulkomaisille omistajilleen, jolloin Suomeen maksettavat verot vähenevät.

Suomessa ei ole tällä hetkellä lakisääteistä minimipalkkaa, kuten monissa muissa maissa. Minimipalkat määritellään alojen työehtosopimuksissa. Jos minimipalkkaa ei ole määritelty, laissa määritellään, että palkan on oltava ”tavanomainen ja kohtuullinen”. Sopimuksien määrittelemiä palkkatasoja on noudatettava yhtälailla suomalaisiin kuin ulkomaisiinkin työntekijöihin.

Erään kampaamotyöntekijän mukaan heidän työnsä on halpaa, koska tuntipalkaksi tulee 12,75€.

Hain vielä tietoa muutamien ammattien peruspalkkatasosta (ilman lisiä yms.) ja tulos on seuraavanlainen:

Myyjä (aloittava): 1500€/kk, siivooja: 1280€/kk, sairaanhoitaja: 2200€, koulunkäyntiavustaja 1600€, veturinkuljettaja: 2500€, poliisi: 2300€, oikeustieteen ylioppilas (vähimmäispalkkasuositus, opintopisteet alle 60 op): 1810€, oikeusnotaari (palkkasuositus): 3010€, palomies (Helsinki): 1868€, ompelija: 1679€, ahtaaja: 3981€..

Ansiotilastojen kärkipäässä (palkat keskimäärin) ovat mm: kaupunginjohtaja: 8460€, sairaanhoitopiirin johtaja: 8914€, pankinjohtaja: 7271€, osto-/myyntijohtaja: 6100€, verojohtaja: 6750€, lennonjohtaja: 5961€

Lähteet: taloussanomat.fi/18.6.2010 artikkeli, palkkavertailu.com

Jostain meidän kaikkien on toki siis aloitettava, johtajan paikalle kun emme heti yleensä pääse, kuten aluksi totesinkin. Mutta työstä olisi kohtuullista maksaa myös kohtuullista palkkaa. Kyllä minua harmittaa tuo jakeluyhtiön maksama tuntipalkka. Harmittaa myös se, että työntekijöitä ei ole eikä ilmeisesti tule. Meidän asuinseudulla (pientaloalue) on aika usein jaettu mainoksia mainosjakajan työpaikoista. Eivät tyttäret halua enää edes kysyä palkasta, työnhän he kyllä aika lailla tietävät, mitä se on. Ihan hyvää työtä, siis.

Työllistämällä ja työtä tekemällä on mahdollista saada Suomi jaloilleen. Annetaan arvo työntekijöille, sekä työhön tuleville, ei vielä niin kokeneille, nuorille sekä maahanmuuttajille. Maksetaan työstä palkka, joka on vähintäänkin kohtuullinen.

Tsemppiä päivääsi toivottaa

Nina From

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: työ, työllistäminen, veroparatiisi, suorajakeluyhtiö, palkka, nuoret, maahanmuuttajat

Terveisiä Espanjasta -muutama havainto muutoksista sekä alueellisesta viestinnästä

Keskiviikko 28.11.2012 - Nina From, PS

Terveisiä Espanjasta!

Niin, viime viikolla tuli vietettyä lomaa Calahondassa. Edellisen kerran siellä tuli lomailtua viikko kesällä.

Minua kiinnosti erityisesti seurata paikallisia ihmisiä ja turisteja. Oliko liikehdintää enemmän vai vähemmän, kävikö kauppa liikkeissä enemmän vai vähemmän, oliko levottomuus kasvanut, miten ihmiset suhtautuivat turisteihin, minuun. Oliko palveluita ja kauppoja tullut lisää vai oliko liiketilat tyhjentyneet. Olivatko ruoka-annokset parantuneet vai huonontuneet, mikä oli hintatason muutos vai oliko. Oliko palvelun taso parantunut vai heikentynyt. Miten voivat suomalaiset, joita asuu Espanjassa virallisten väestötilastojen mukaan n. 5000 hlöä. Tosin Espanjassa on joko pysyväisluonteisesti tai osan aikaa vuodesta asuvia suomalaisia n. 20 000 - 30 000 (lähde: Suomi-Espanja Seura ry).  Onko kierrätys millään lailla kehittynyt sekä kierrätyspisteiden tarjooman suhteen, viestinnän suhteen tai käytännössä, kierrättävätkö ihmiset siellä.

Havaintojani:

Turisteja oli aika paljon vähemmän. Lapsiperheitä en nähnyt lainkaan. Paikallisia työssäkäyviä näkyi kyllä, kaikenikäisiä, onneksi. Niin paljon, kuin puhutaankin Espanjan kammottavan suuresta nuorisotyöttömyysprosentista (51,1 % maaliskuussa). Ei toki ihme, että mm. hoitajia on palkattu Suomeen, kun Espanjassa ei vain ole töitä.

Hiljaisempaa oli, kaikin puolin (no, ei toki ollut nyt sesonkiaika), eli hieman säälitti hiljainen kaupankäynti sekä alennusmyynnit, joilla ei varmasti riittävää katetta myyntimääräänsä nähden saa. Että miten pidemmän päälle ne vuokrat yms. kiinteät kulut + ihmisten toimeentulo. Eli toki myös koko maan pärjääminen, kun nyt puhutaan siitä Espanjankin ”kriisistä”. Ei hyvältä näyttänyt, tulevaisuus.

Ruoka-annokset olivat pääsääntöisesti heikentyneet laadullisesti ja määrällisesti. Hintataso on toki edullinen, verrattuna Suomen hintoihin.

Palvelualttius turistia, minua kohtaan, oli selkeästi parantunut. Yrittivät palvella, hymyillä ja löytää hyviä tuotteita, joita olisin ostanut. Aiemmin näin ei ollut. Muistan eräästä kenkäkaupasta lähteneeni niskojani nakellen, kun kerta kaikkiaan ei saanut palvelua, vaikka halusin kokeilla kenkiä ja olisin ostanutkin, jos vain olisivat jaksaneet hakea takahuoneesta sopivia kokoja. Lisäksi puhuivat Espanjaa keskenään (turistille, joka yritti puhua englantia), korottivat ääntään, kun en puhunut heidän kieltään (luulivat paikalliseksi, että vain ”leikittelisin” turistina oloa), joka sitten olikin viimeinen pisara minulle, asiakkaalle. Olin kyllä tyrmistynyt saamattomasta palvelusta. Onneksi se on äärimmäisen harvinaista, kuitenkin.

Suomalaiset näyttivät nauttivan olostaan, ilmastosta sekä asumisestaan. Ihan kaikesta. Se oli miellyttävä havainto.

Kierrätys

Viimeksi kesällä olin jokseenkin järkyttynyt kierrätyksen vähäisyydestä, suorastaan olemattomuudesta. Täällä Suomessa olen tottunut jo monen vuoden ajan lajittelemaan roskia ja viemään niitä eri keräyspisteisiin (en varmastikaan ole tässä asiassa ihan paras, mutta yritän parhaani). Minusta tuntui vastenmieliseltä laittaa samaan pussiin kaikki roskat ja heittää ne vihreisiin roskalaatikkoihin, muita ei juuri ollut tarjolla.

Hain fuengirola.fi –lehden nettisivuilta hakusanalla ”kierrätys” artikkeleita, joissa asiasta mainitaan. Ilahduttavaa lukemista:). Monipuolisia näkemyksiä, huolta, ehdotuksia eri muodoissa tehtävistä käytännön kierrätysmahdollisuuksista, vuosi vuodelta määrällisesti enemmän ja enemmän artikkeleita asiaan liittyen (vuodet 2009-2012).

Miksi tämä asia kiinnosti erityisesti minua? Luin viikon aikana hyviä suomenkielisiä kaupunkilehtiä, joita ilmestyy viikoittain. Yhdessä numerossa, joka tosin oli heitetty roskiin, ennen kuin ehdin sen perään kysellä (eli olisin tarkistanut nämä luvut täsmälleen oikeiksi), oli artikkeli, jossa kaupunki ilmoitti asukkailleen kutakuinkin näin: säästämme vuodessa 300 000 euroa, kun olemme järjestäneet kaikille mahdollisuuden tuoda kaksi kertaa viikossa (viikonpäivät oli mainittu) lähiroskiksille tarpeettomat huonekalut. Ne viedään sieltä säännöllisesti pois, ilman kuluja (siis asukkaille). Jos on vaikeuksia kuljettaa lähiroskikselle, voi soittaa numeroon xxxxxxx ja ilmoittaa, että haluaa noudon. Useissa lehdissä oli myös artikkeleita kierrätyksestä sekä juuri mainintoja ilmaisista kalustenoudoista: vain soitto siis riittäisi…Aivan kertakaikkisen mahtavaa, kaikista näkökulmista katsottuna.

Mitä muuta erityisen hyvää lehdestä Fuengirola.fi? Löysin ”viikon nopeat” –palstan. Siinä oli konkreettista tietoa lähikaupungeissa ja alueilla tapahtuneista asioista, myös koko maata koskevia mielenkiintoisia pikaviestejä. Keskimäärin 8 kappaletta per lehti. Mainitsen niistä muutamia erityyppisiä esimerkkejä:

”Andalusialaisista 78 % on tyytyväisiä työssään”.

”Benalmadenan sataman laajennuksen kustannusarvio on 70 miljoonaa euroa. Laajennuksella venepaikkojen määrä kaksinkertaistuu”.

”Espanjan bkt laski kolmannella neljänneksellä 0,4 % verrattuna toiseen neljännekseen. Vuotta aiemmasta talous supistui 1,7 % keskuspankin mukaan”.

”Malagassa uusien ja vanhojen asuntojen hinta on laskenut n. 40 % vuodesta 2007”.

”Kuluttajatutkimuksen mukaan espanjalainen perhe kuluttaa tänä vuonna jouluun keskimäärin 680e. Summa on 3,9 % pienempi kuin viime vuonna”.

”Marbellan IU ja vihreä-puolue on kerännyt 2000 ihmisen adressin, jonka tarkoituksena on siirtää kaupungin juhlavalaistukseen varatuista n. 1 800 000e budjetista puolet sosiaalisiin tukiin ja pienten yritysten auttamiseen”.

”Fuengirolassa on avattu 326 uutta yritystä ja 309 on vaihtanut omistajaa tämän vuoden aikana, joka on n. 25 % enemmän kuin viime vuonna samana ajanjaksona”.

Olen aivan innoissani näistä ”viikon nopeista”. Niin mielenkiintoisia, niin konkreettisia. Avointa informaatiota ja erittäin selkeää.

Tässä otannassa on vain kahdesta lehdestä otettuja infoartikkeleita. Mitä tykkäät?

Veronkorotus -esimerkki

Viikon kuntosalikortti. Sama hinta nyt kuin kesällä, mutta! Kesällä sain joka päivä kylmän vesipullon tiskiltä, mukaani salille. Ihmettelin tosin sitä, miten katteet kestävät, mitä tuhlausta, myös ekologisesta näkökulmasta ajateltuna (kuitenkin pienikokoinen muovipullo). No tilanne oli toki muuttunut. Näin suomalaisena veronmaksajana ajattelin positiivisesti: hinta sama, nyt pullo ei kuulunut hintaan. Syy: verotusta oli nostettu. Muistaakseni kesällä se oli 9% kuntosalipalvelumaksuun liittyen, nyt 21%. Omistaja oli kovin pahoillaan. Minua ei siis haitannut yhtään. Ajattelin: hienoa, sain kuitin, hienoa, keräävät enemmän veroa. Hienoa, näin toimimalla, heillä itsellään on mahdollisuus kohentaa oman maansa talouden tilaa.

Kaikesta huolimatta haluan suosia Suomessa tehtävää kuluttamista. Suomalaista matkailua, palveluiden ja tuotteiden ostamista. Toimimalla siten, voimme itse vaikuttaa oman kotimaamme talouden kasvuun.

Valkoista, ihanaa lunta odotellen, voimia toivotellen,

Nina From

PS Espoo

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Espanja, verotus, viestintä, muutokset, kierrätys, artikkeli, fuengirola, aurinkorannikko

Tykkäätkö, jos lapsesi työskentelee bordellissa?

Lauantai 17.11.2012 - Nina From, PS

Olipa ikä mikä tahansa, asian miettiminenkin nostattaa niskavillat pystyyn. Mitä sinä ajattelet?

Seksin osto-myynti –keskustelu saa mieleni joka kerta kuohumaan. En ymmärrä sitä, että jos ihminen nauttii seksistä, miksi sitä pitäisi sitten myydä? Jos ihminen haluaa läheisyyttä ja rakkautta, miksi sitä pitäisi yrittää ostaa, kun rakkaus ei ole ostettavissa? Miksi kaikki pitäisi hyväksyä? Miksi ihmisen pitäisi olla kauppatavara? Kuka on kuollut seksin puutteeseen? Nälkään ja janoon moni on kuollut.

Palaan otsikkoon ja aiheeseen seksin laillistaminen Suomessa. Miksi? Mitä hyvää se tuo? Minusta jo pelkkä hyväksyminen, bordellien salliminen ja toiminnan laillistaminen vaikuttaa asenteisiin: hyväksymme ihmiskaupan. Jos emme hyväksy Suomessa seksin ostoa ja myyntiä, vaikutamme monen nuoren asenteeseen: ihmisen ostaminen ei ole hyväksyttävää. Kuka haluaisi kuulla omalta lapseltaan, että hän työskentelee bordellissa? En ainakaan minä!

HS pääkirjoituksessa kerrottiin, että oston kokonaan kieltäminen tarkoittaisi sitä, että ihmiskaupan ja parituksen uhrit tulisivat paremmin suojelluksi. Nykyinen laki on käytännössä osoittanut, että kompromissilla ei ole saavutettu lain keskeistä tavoitetta, eli kaikkien heikompien suojelua. Usein syynä ovat näyttövaikeudet. Kriminalisoinnista huolimatta tarvitaan edelleen sosiaali- ja terveyspalveluita sekä etsivää sosiaalityötä.

En oleta, että ehkä maailman vanhimman ”ammatin” harjoittajat poistuvat muuttamalla lakia kokonaan kaupanteon kieltäväksi. Kyse on, kuten aiemmin mainitsin, mm. asenne – ja käytösnäkökulmista. Tavara on tavara, jota voi ostaa, ken haluaa, ihminen ei ole tavara.

Seksikauppaan liittyy usein myös muita negatiivisia asioita, kuten järjestäytynyttä rikollisuutta. Lisäksi seksityöläisen taustalla on usein köyhyyttä ja päihteiden käyttöä. Eikö muita elannon ansaitsemiskeinoja tosiaankaan ole?

Onko koskaan tutkittu ja julkistettu tuloksia siitä, kuinka kauan itsensä myyvän ihmisen psyyke ”kestää”? Mitä vaikutuksia sillä on loppuelämään. Perhesuhteisiin, ystäviin, sukulaisiin. Entä tosiaan, omaan itseensä?

Moniko entinen itseään myynyt, vanhaksi aikanaan tullut ihminen miettii: ”olipa ihanaa aikaa, kun myi itseään”?

Mitä, jos bordelli sitten sijoitettaisiin naapuriisi? Lähelle asuinaluettasi? No, jos niitä sijoiteltaisiin metsiin, alueille, joissa olisivat pois silmistä? Onko se sitten pois mielistä, kun niihin ei törmäisi mitenkään, eivät olisi työmatkan varrella, työpaikan lähellä? Miten valvonta sitten onnistuisikaan? Kuka saisi oikeudet perustaa bordelli, millä perusteella?

Pimeä työ näkyväksi –ajatus

Anteeksi kuinka? Voitaisiinko ennemminkin miettiä sitä, miten ylipäätänsä saadaan harmaa talous kuriin? Harmaa talous Suomessa on niin moninaista ja laajaa, että voisimme siirtyä puheesta jo tekoihin. On todettu aikaa sitten, että rakennus- ja ravitsemusala ovat yleisimpiä harmaan talouden aloja. Ohi kassan ja kirjanpidon tehdään pimeää työtä myös mm. hius- ja kauneudenhoitoalalla. Rakennekynsiä tehdään paljon ilman kuittia. Monet alat, joilla ostajina ovat yksityiset henkilöt, ovat taipuvaisempia käymään kauppaa ilman kassaan lyöntiä (kuittia ei tarvita). Iso osa tekee töitä kotonaan, asiakkaita tulee tuttavapiirin kautta.

Jokainen meistä voi tehdä palvelujen ostamiseen liittyen, oikeita valintoja, joka kerta.

Yksi keino on lisätä heti resursseja harmaan talouden torjuntaan. Ihmisten työllistäminen tätä kautta ja siten pimeän kaupan kitkeminen merkitsee Suomelle huomattavien verotulojen kasvua.  Resurssien lisääminen maksaa siis hyvin pian itsensä moninkertaisesti takaisin. Toinen ajatus, jota on ehdotettu, on kuitinantovelvollisuus. Kolmas: kassakoneet, jotka ovat tyyppihyväksyttyjä, sopivat moneen kauppaan. Konettahan on mahdoton ohjelmoida hyväksymään ohimyyntiä. Toimiva malli on esim. pakollinen henkilöstöpäiväkirja, jonka avulla saadaan luettelot liikkeessä työskentelevistä henkilöistä sekä heidän työvuoroistaan. Hyvä muutos on rakennusala, jolle on tullut pakollinen henkilökohtainen veronumero, jota ilman työtä tekevät voidaan poistaa työpaikalta.

Harmaan talouden määräksi on arvioitu 10-14 mrd euroa. Suomessa tämän on arvioitu vievän verottajalta  4-6 mrd euroa .

Kuka vastaa siitä, jos ”pimeä” työntekijä on tehnyt virheen? Ei ole olemassa takuuta tehdylle työlle. Ajatteleeko pimeän työn tekijä tulevaisuutta? Miten eläkettä kertyykään? Työsuojelun merkitys? Pimeän työn teettäjä voi myös maksaa työehtosopimuksia pienempää palkkaa. Onko se hyvä asia?

Meidän tulee tukea yrittäjyyttä. Suojella yrittäjiä, jotka toimivat, kuten yhteiskunnassamme pitääkin. Säilyttää heidän kilpailukykynsä.

Niin, lähdin liikkeelle seksistä, ostosta ja myynnistä. Sehän on myös toki pimeää työtä. Bordelli tekisi toiminnasta laillisen. Suhteutettuna edellä mainittuihin, isompiin ”kauppohin”, ei voida puhua siitä, että bordellitoiminnan laillistaminen nostaisi Suomen taloutta merkittävästi. Kannattaisi nyt keskittyä työn tekemisen osalta niihin pimeän työn tekemisiin, joilla on todellista vaikutusta maamme talouden kehittämiseen. Kannattaisi keskittyä siihen, mitä hyvää seuraa seksin oston ja myynnin täyskiellon lakimuutoksella. Kannattaisi ajatella hieman monipuolisemmin asioita, kuin kapeasta näkökulmasta.

Kantani taisikin tulla selväksi, mutta täsmennän sen vielä, jotta ei jäisi epäselväksi: kannatan ehdottomasti  seksin oston ja myynnin täyskieltoa Suomessa.

Ihmisellä on väliä!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ihmiskauppa, bordelli, seksi, kriminalisointi, PS, yrittäjyys, vero, verotus, verottaja

Ruuhkamaksut -vihreä teko?

Sunnuntai 21.10.2012 - Nina From, PS

Autoilijan rangaistus nro x. No toki on niin, että veroja pitää maksaa ja verotus on hyvää, jos se on oikeudenmukaista.

Autoilijan maksamia veroja on mm: autovero (kertaluontoinen), ajoneuvovero (rekisteröinnin yhteydessä maksettava vero, sis. alv), valmistevero (polttoainevero, sis. alv, sis. käyttövoimavero). EU:n ulkopuolelta tuotavasta ajoneuvosta on maksettava autoveron lisäksi tulli ja maahantuonnin alv. Kaasuautoilu on ensi vuonna kalliimpaa, kun maa- ja biokaasuautoille tulee käyttövoimavero.

Tämän lisäksi autoilun osalta maksetaan mm. vakuutukset, huollot, katsastukset sekä mahdollisista onnettomuuksista aiheutuvat lisämaksut.

Tämän vuoden huhtikuussa nousi autovero. Tavoite oli kasvattaa valtion verotuloja, mutta myös kannustaa ostamaan päästöltään pieniä autoja. Miten kävi?  Myyntiluvut näyttävät siltä, että mitä todennäköisimmin valtio tänä vuonna menettää autoverotuloja – ja merkittävältä osaltaan juuri veronkorotuksen vuoksi. Ensi vuonna nousee ainakin ajoneuvoveron perusarvo.

Juomisen haitat ovat viisinkertaistuneet Suomessa vuodesta 1990. Erityisen suuri muutos on ollut naisten alkoholin käytössä. Menetettyjen elinvuosien määrä kasvoi naisilla 80%:a, kun miesten vastaava luku oli 25%:a.Tutkimushankkeen johtajan, terveyspolitiikan professorin Ilkka Vohlosen mukaan naisten alkoholinkäyttö on lisännyt muun muassa lasten huostaanottoja. Sunnuntaisuomalainen kertoo, että dramaattinen käänne suomalaisten juomisessa tapahtui vuoden 2004 alkoholiveron keventämisen myötä. Uusi verotuspolitiikka toi valtiolle lisätuloja miljardi euroa. Samaan aikaan lisääntyneet alkoholihaitat aiheuttivat kuitenkin kunnille kahdeksan miljardin lisälaskun.

Sitten niistä ruuhkamaksuista

Onko joku laskelma olemassa siitä, että paljonko tulisivat maksamaan laitteet, softat, ohjeistukset sekä liikenteeseen tehtävät mahdolliset muutosjärjestelyt? Kuka maksaa? Mikä on investointien takaisinmaksuaika?

Lisääkö tämä ruuhkia entisestään? Tuleeko mahdollisia hiukkaspäästöjä enemmän kuin tällä hetkellä?

Lisääntyykö autossa käytetty aika päivän pituutta: koti-lasten vienti tarhaan –työpäivä -lasten haku tarhasta? Tuleeko tästä perheille haaste ajankäytön suhteen? Ovatko lapset esim. päivähoidossa tämän lisääntyneen ajan vuoksi pidempään?

Mitä esim. pienituloisilta jää tämän maksun vuoksi ostamatta: ruokaa, harrastusmaksuja, vaatteita…?

Entäpä Helsingin kaupat, ravintolat, palvelut yms.? Voidaanko sanoa, että kauppa kannattaa, jos ostava väki vähenee?

Miten mahtaa käydä Helsingin kaupungissa asuville, nousevatko yhtiövastikkeet, jos kaupat ja palvelut laittavat lapun luukulle? Vuokratuloilla rahoitetaan monien talonyhtiön kuluja, eikö vain? Jääkö ihmisiä taas työttömäksi, kun ei ole riittävästi asiakkaita?

Valtion tukema kulttuuri Helsingissä: käydäänkö oopperassa, baletissa, museoissa enemmän vai vähemmän jatkossa? Tosin, sanotaan, että kulttuuri kuuluu kaikille, mutta tuesta huolimatta lippujen hinnat ovat monen ulottumattomissa, joten eipä se ainakaan mitään nykyisestä muuta. Salit ovat osin entistä tyhjempiä, oletan. Ei ole mukavaa työtä tekeville ammattilaisille esiintyä vähäiselle yleisölle. Vaikuttanee myös heidän työllisyystilanteeseensa.

Miten mahtaa käydä kaupungin pysäköintimaksuista saatavalle tulolle? Entä yrittäjille, jotka toimivat parkkibisneksessä? Entä siellä työskenteleville ihmisille, palveluille? Nytkin Helsingin parkkimaksut ovat niin korkeat, että hirvittää käydä keskustassa päiväsaikaan, saatikka illalla.

Entä yksityisyys? Onko sitä tai pitääkö sitä olla tai pitäisikö olla olematta? Entäpä laitteiston tekninen toimivuus tai toimimattomuus?

Minusta eriarvoisuus kasvaa. On ilman muuta selvää, että jos Espoolaisen työpaikka on Helsingissä, hän joutuu käyttämään autoa työnsä takia, joukkoliikenne ei nykyisellään ehkä tue julkisen liikenteen käytön mahdollisuutta, ehkä on lasten tarhaan viennin ja haun, koululaisen harrastuskyyditsemisen tai jonkin muun asian vuoksi oltava auto (halusi tai ei) yhtälö ei vaan toimi.

Minusta on syytä kehittää yhteistyötä lähikaupunkien välillä. On lisättävä joukkoliikenteen vuoroja, tehtävä monipuolisempia ajoreittejä sekä alennettava lippujen hintoja. On tehtävä joukkoliikenteen käyttö paremmaksi vaihtoehdoksi niille, jotka voivat käyttää tai vaihtoehtoisesti siirtyä käyttämään julkisia. Metro on yksi erinomainen investointi, Espoossa. Toivon, että sitä jatketaan niin pitkälle, kuin mahdollista. Samalla saadaan laajemmin rakennettua kipeästi kuntalaisten kaipaamia asuntoja, kauppoja, palveluita ja muita toimijoita ympärille.

Tässä muutama esimerkki siitä, ettei verojen nosto tai maksujen lisääminen ole yksilön tai yhteiskunnan edun mukaista. Päätöksenteko on suppealla näkökulmalla tehty ja toteutettu. Mikä tai missä onkaan PTS?

Jos ruuhkamaksut tulevat, en/emme lähde tämänkään vertaa Helsinkiin. En lähde ex-tempore tapaamaan ystäviäni ruokailun merkeissä, viettämään aikaa kahviloissa, shoppailemaan, ihailemaan Helsingin rantoja, syömään Kauppatorin lihapiirakkaa, harrastamaan taidetta (musiikki, tanssi yms.) eri muodoissaan. Valitsen jatkossa Espoon entistä useammin. Kyllä täällä tarjontaa ja vaihtoehtoja riittää, eri kaupunginosien tarjoomana. Eikä tarvitse välttämättä maksaa edes parkkimaksuja. Liikkumaan pääsee pääsääntöisesti ilman ruuhkia. Niin, miksi menisinkään jatkossa Helsinkiin?

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Ruuhkamaksut, verot, eriarvoisuus, autoilu, auton kulut, autovero, auton ylläpitokulu, Helsinki, Espoo, kuntavaalit, kunnallisvaalit, PS, Espoon Perussuomalaiset naisehdokkaat