Kuittipakko tulee -terveisiä Rodokselta, jossa se on jo!

Sunnuntai 22.9.2013 - Nina From, PS

Matkailu avartaa, niin sanotaan ja niin myös on. Terveisiä vain Rodokselta, jossa tein muutamia verotukseen sekä toimintaan liittyviä havaintoja ja sain käytännön kokemuksia.

Ensinnäkin: yritystoiminta siellä. Hotellissa olin tilannut all-inclusive –palvelun. Enkä koskaan enää sellaista ota. Miksi? Mitä enemmän palveluja hotellikokonaisuus tarjoaa: kauppa, hoitopalvelut, retket, autovuokraus, iltaohjelma, ruokailut, pesulapalvelut, kuntosalit esim., sitä varmempaa on paikallisen toiminnan kurjistuminen ja loppu tulemana yrittäjyyden tukahduttaminen. Ei hyvä ja sen kyllä näki, valitettavasti.

Toiseksi: lentokoneen käsittämättömän pienet kilorajoitukset matkatavaroille. Tähän mennessä en ole vastaavaan törmännyt (olen matkustellut jonkin verran, eikä näin tarkasti ja pienesti ole kilojen suhteen toimittu). Mennessä ei punnittu käsimatkatavaroita, eikä huomautettu 25 kilon matkalaukusta. Tullessa sain tiedon, että kilorajoitus on seuraava: 15+5 kiloa. Ylimenevältä kilolta 8 e ja maksu saman tien. Mitä tämä tarkoittaa turistin näkökulmasta ostojen suhteen? No ei kyllä tullut shoppailtua: yrittäjien ja ko. maan osalta tappio!

Kolmanneksi: rakentaminen ja verot. Ko. maassa on tapana, että jätetään osa rakennuksesta rakentamatta lopulliseen kuntoon. Näin vältetään verot. Merkkinä tästä on sitten viranomaisille esim. ”rautatangot”, jotka näkyvästi ”sojottavat” rakennusten ylimmästä kerroksesta, seinästä kohti taivasta.

Neljänneksi: kuittipakko! Aivan loistava idea. Pääsääntöisesti minulle lykättiin käteen kuitti. Vain muutaman kerran jouduin pyytämään kuittia. Sain sen kuitenkin. Tuli hyvä mieli. Miksi? Sekä oma että ko. yrityksen toiminta on sellaista, joka kannattaa, kaikkia.  Laitetaan asiat yhdessä sellaiseen kuntoon, joka kehittää taloutta, kasvattaa työllisyyttä, on reilua toimintaa muita kohtaan sekä ylläpitää hyvää moraalia. Jokaisella on tässä mahdollisuus vaikuttaa, ihan itse, joka päivä.

Miten Kreikassa asiat menivät?

”Kreikkalaiset kauppiaat suuttuivat kuittipakosta. Kreikassa voimaan tullut kuittikäytäntö kohtaa vastarintaa, kertoo Kathimerini. Kreikan kaupankäyntiä edistävä Esee-liitto sanoo uusien säännöksien houkuttelevan Kreikkaan ”siipeilijöitä” maailman eri puolilta, jotka pyrkivät saamaan tavaroita ilmaiseksi.

Uuden lain mukaan asiakkaalla on oikeus poistua liikkeestä maksamatta tuotteita, jos hän ei saa kuittia.

Kaupat, kahvilat ja ravintolat on velvoitettu kertomaan oikeudesta kyltillä ikkunassaan. Kyltin puuttumattomuus johtaa 1 000 euron sakkoihin. Esee kehottaa liikkeitä laittamaan ikkunaansa myös kyltin, jossa muistutetaan varastamisen johtavan oikeustoimiin. Kuittipakko on osa hallituksen toimia, joilla pyritään kasvattamaan valtion verotuloja.” Lähde: talouselama.fi 14.1.2013

Entä tilanne Suomessa?

”Kampaamoille ja kauneusalalle halutaan kuittipakko. Parturi-kampaamoiden ja kauneudenhoitoalan yritysten pimeää kauppaa halutaan suitsia pakkokeinoin. Työ- ja elinkeinoministeriön työryhmä haluaa erityisesti selvittää, miten kassan ja kirjanpidon ohi tapahtuvaa myyntiä voi ehkäistä. Työryhmässä tulee varmasti käsiteltäväksi ehdotus siitä, että yrittäjällä olisi aina velvollisuus antaa asiakkaalle kuitti, sanoo työryhmän puheenjohtaja, hallitusneuvos Johanna Lähde.

Harmaan talouden osuus parturi- ja kampaamoalalla on jopa 30 prosenttia. Työryhmän mukaan osuutta selittävät osin alennuksia haluavat asiakkaat, jotka suostuvat kuitittomaan palveluun. Kuittipakkoa kannattavat myös Suomen Hiusyrittäjät. Toiminnanjohtaja Arja Laurilan mukaan myös kassakonepakosta on keskusteltu, mutta hiusalan yrittäjät eivät ole asiasta yksimielisiä.” Lähde: TS (STT) 25.2.2012        

”Kuittipakkoa ehdottaa työministerin asettama työryhmä, joka pohti harmaan talouden torjuntaa kauneudenhoitoalalla. Työryhmän mukaan ohimyynti on yleisin harmaan talouden muoto parturi-kampaamoissa ja kauneushoitoloissa. Verotarkastuksissa jopa 49 prosenttia parturi-kampaamoista ja 44 prosenttia kosmetologeista jäi kiinni puuttuvasta myynnistä tai vääränsisältöisistä kuiteista.

Työryhmä perustelee esitystään sillä, että uudistus ei aiheuttaisi haittaa, jos yritys toimii hyvän kirjanpitotavan ja kuluttajakaupan mukaisesti. Lisäksi työryhmä haluaisi säätää työnantajalle velvoitteen maksaa palkan suoraan työntekijän tilille. Työryhmän mukaan tilillemaksuvelvoitteesta ei koituisi ylimääräistä haittaa, sillä näin toimitaan pääasiassa nytkin. Työryhmässä olivat edustettuina työ- ja elinkeinoministeriön lisäksi Suomen Hiusyrittäjät, Suomen Kosmetologien Yhdistys sekä Palvelualojen ammattiliitto PAM.” Lähde: taloussanomat.fi 3.7.2012

Tilanne 1.1.2014 alkaen Suomessa:

”Presidentti Sauli Niinistö vahvisti lain kuitintarjoamisvelvollisuudesta. Kuittipakko tulee voimaan 1.1.2014. Yrittäjien on pakko tarjota asiakkaalle kuittia hänen ostamastaan tuotteesta tai palvelusta, maksetaanpa käteisellä tai kortilla. Kuittipakko koskee ostoksia kaikilla toimialoilla, kuten ravintola- ja majoitusalalla, päivittäistavarakaupassa sekä parturi- ja kampaamoalalla.

Kuittipakkoa valvovat poliisi, verohallinto ja aluehallintovirastot. Jos yrittäjä ei tarjoa kuittia, valvoja voi määrätä 300–1 000 euron suuruisen laiminlyöntimaksun. Kuitintarjoamisvelvollisuus antaa asiakkaalle paremmat mahdollisuudet havaita myyntiä, jota ei merkitä kassaan tai kirjanpitoon. Näin asiakas pystyy paremmin valitsemaan tekevänsä ostokset lakia noudattavassa yrityksessä.

Laki ei koske yleishyödyllistä yhdistys- ja harrastustoimintaa, ulkona tapahtuvaa tori- ja markkinamyyntiä tai satunnaista ja vähäistä elinkeinotoimintaa.

Ministeriöstä huomautetaan, ettei asiakkaan kuitenkaan tarvitse ottaa tarjottua kuittia vastaan.         

Kuitinantovelvollisuuden tavoitteena on torjua harmaata taloutta. Harmaa talous on monilla aloilla sitä, että tuloja jätetään kirjaamatta. Jos kuluttajana teet ostoksesi käteisellä tai kortilla, etkä saa kuittia, yritys ei välttämättä merkitse tuloja kirjanpitoonsa eikä maksa veroja. Jos yrityksellä ei ole tuloja, se ei myöskään voi maksaa työntekijöilleen palkkoja rehellisesti.

Kuluttajalle kuitti puolestaan osoittaa, että maksu on tapahtunut. Kuitti esimerkiksi helpottaa virheellisestä tuotteesta valittamista ja tuotteen vaihtoa tai palauttamista. Voit torjua harmaata taloutta vaatimalla ostoksestasi aina kuitin. Yleensä kuitti tulostetaan kassajärjestelmästä, kun maksat ostoksen. Kuitti voidaan kirjoittaa myös käsin, jolloin sekä myyjä että ostaja saavat oman kappaleensa.” Lähde: iltalehti.fi 30.8.2013

Valvonnasta vielä: ”hallitusneuvos Johanna Lähde työ- ja elinkeinoministeriöstä kertoo Ylen mukaan, että kiistaakin aiheuttanut valvontavastuu on kirjattu verohallinnolle. Alkoholianniskelupaikoissa valvontaa hoitaisivat alkoholitarkastajille. ”Pääasiassa valvontakäyntejä tehtäisiin riskianalyysien perusteella, mutta tarpeen vaatiessa valvojat voisivat tehdä myös koeostoja", Lähde sanoo. Valvontaa voitaisiin tehdä pienissä myymälöissä esimerkiksi koeostojen avulla. Lähteen mukaan suhtautuminen kuitinantopakkoon on ollut myönteistä.” kauppalehti.fi 23.1.2013

Mikä on jokaisen suomalaisen oma vastuunottokyky harmaan talouden ehkäisemisessä? Otatko sinä kuitin tai pyydätkö, jos sitä ei tarjota? Minusta meillä itsellämme on velvollisuus käyttää palveluita, joista maksetaan yrittäjän näkökulmasta verot ja eläkemaksut, pidetään hintataso sille kuuluvalle, oikealla tasolla: työ maksaa aina! Ja siinä on takuu, kun saa kuitin.

Jos teemme itse kuititta työtä, miten käy oman eläketurvan? Entä jos työssä sattuu jokin tapaturma, korvaako vakuutus? Pitäisi muistaa myös tekijänä se, että pimeänä tehty työ ei näy, ei näy CV:ssä eikä, kuten mainitsin, omassa eläkkeessä sitten joskus.

Itse teen jatkossakin valinnan ihan itse: ostan niistä paikoista, joista kuitin saan. Ostathan sinäkin?

Hyvää syksyä toivottaen,

Nina From

PS Espoo

Lisätietoa:       

Kuitista: http://www.mustatulevaisuus.fi/mita_voit_tehda/                       

Työ- ja elinkeinoministeriön toimista harmaan talouden torjumiseksi: http://www.tem.fi/harmaatalous