Turvallinen taksimatka -siitä maksan mielelläni säädellyn hinnan

Lauantai 24.10.2015 - Nina From

Paljon on vuosien varrella keskusteltu siitä, mitä taksikyyti maksaa Suomessa, mitä muualla. Suomessahan on aina kaikki kaikkein kalleinta, kertoo moni. Toiminta on liian säädeltyä, tietää useampi. Takseja ei saa silloin, kun pitäisi, miettii moni. Toisaalta niitä on ihan liikaa, jonkun mielestä. Ainakin taksit ovat pääsääntöisesti ihan väärässä paikassa, useat ajattelevat. Kuulostaako tutulta?

Kun olen taksia Suomessa käyttänyt, koskaan en ole pelännyt, olen voinut luottaa kyytini sujuvuuteen, oikeaan reitinvalintaan, hyvään laatuun autojen ja kuljettajien osalta sekä saatavuuteen ja tavoittavuuskanaviin. Pääsääntöisesti tykkään soittaa, kun on tarve tai tilata etukäteen, jos on matka tiedossa ja täytyy olla varma, että taksin saa hankalaan yö- tai ruuhka-aikaan. Olen myös voinut luottaa kustannukseen, joka palvelusta syntyy. Olipa kellonaika, matka, viikonpäivä tai paikka mikä vain. Näitä asioita ei voi hinnoitella, ne pitää vain olla juuri näin.

Sen sijaan olen pettynyt taksikyytiin joka kerta ulkomailla, Euroopassa (eteläisemmät maat), Lontoossa, Tukholmassa, Jenkeissä. Niin, oikeastaan ei ole maata, jossa taksia en olisi käyttänyt. Olen tullut lähes joka kerta huijatuksi matkan pituudesta, reitistä tai hinnasta. Luottamus on nolla. Joskus olen myös pelännyt.

Tyttäreni matkusti Tukholmassa (jossa on vapaa kilpailu) taksilla ystävien kera. Luuli, että taksikyydit ovat luotettavia, kohtuuhintaisia, eikä tarvitse pelätä tai tulla huijatuksi. Matka keskustasta laivalle maksoi järkyttävän summan. Nyt tietävät, miten ensi kerralla siellä toimitaan. Ei muuten ole ”yksittäistapaus”.

Hallituksen kärkihanke

Yksi niistä on ”Liikenteen digitaalisten palveluiden kasvuympäristön rakentaminen, liikenne palveluna. Hallitus ja liikenneministeri Anne Berner haluaa purkaa normeja. Taksialan muutoskin pitäisi saada aikaan entistä vähemmällä säätelyllä.”

”On todennäköistä, että hallitus vapauttaa Suomessa taksilupien saamista, joka on nyt tiukan säänneltyä. Vapaan kilpailun mallimaa on aivan lähellä. Ruotsi vapautti taksimarkkinat jo vuonna 1991. ”Pitkällä aikavälillä menemme vapaampaan suuntaan myös Suomessa. Ruotsin kaltainen kertavapautus johtaisi siihen, että pääkaupunkiseudulla olisi muutama iso taksiyritys, jotka palvelevat hyvin ja joukko villejä yrityksiä”, ennustaa Suomen suurimman taksiyhtiö Kovasen pääomistaja Heikki Kovanen. Hän toivoo hallittua asteittaista vapauttamista. Rysäys tuhoaisi alan kannattavuuden useaksi vuodeksi. Fågelviksgruppenin Oftedal uskoo, että jos Suomi vapauttaa taksimarkkinan, tapahtuu täällä sama kehitys kuin Ruotsissa. ”Autojen määrä nousee ja kuluttajahinnat laskevat. Syntyy suurempia yrityksiä, jotka taistelevat markkinoista. Hinnat laskevat, joten täytyy olla tehokas”, Oftedal sanoo.

Säätely, normit, tapa tehdä työtä

Minusta on äärimmäisen tärkeä olla sellaisessa kyydissä, jossa voin luottaa kuljettajan ammattitaitoon. Hän ajaa hyvin, sääntöjen mukaisesti, järkevimmän reitin mukaan, omaa kohtuulliset tavat (riittää että auttaa laukut autoon ja pois, tervehtii) antaa kuitin tarvittaessa (ainakin kysyy) sekä tietää, miten toimitaan. On käynyt riittävät koulutukset, osaaminen on kartoitettu asianmukaisella tavalla, Suomessa. Minua ei haittaa, vaikkei puhu samaa kieltä tai on jonkun värinen. Pääasia, että tietää minne mennään ja kohtelee hyvin. Navigaattorit on…itsellänikin. Katsoin taustaksi, mitä kuljettajaksi pääsyyn vaaditaan, Taksiliiton sivuilta.

”Taksinkuljettajalta vaaditaan tehtävän edellyttämä ammattitaito ja hänen on muutenkin oltava tehtävään sopiva. Ammattitaidon saavuttamiseksi kuljettajan on suoritettava taksinkuljettajan koulutus ja koe sekä asemapaikkaa vastaava paikallistuntemuskoe.” Hyvä!

Ala työllistää monipuolisesti –kasvaa voi myös yrittäjäksi

”Taksiala työllistää Suomessa noin 9000 yrittäjää, noin 5000 päätoimista kuljettajaa sekä huomattavan määrän satunnaisesti kuljettajana toimivia. Uusia, vakituisia työpaikkoja taksialalla aukeaa vuosittain noin 500. Näiden lisäksi satunnaisen työvoiman tarve on jatkuva. Jollain alueilla on ilmennyt viime vuosina puutetta osaavista ja motivoituneista työntekijöistä.

Joskus taksinkuljettajana aloittavan kohdalla kyse on myös elämänuran valinnasta. Taksiyrittäjät kasvavat taksinkuljettajista. Oman taksiyrityksen perustaminen edellyttää taksilupaa ja sen voi käytännössä saada vain henkilö, jolla on kokemusta taksinkuljettajan tehtävästä. Uusille yrittäjille on jatkuva tarve. Taksitoiminnan harjoittaminen Suomessa on luvanvaraista liiketoimintaa. Työkokemuksen lisäksi yrittäjäksi haluavalta vaaditaan mm. taksiliikenteen yrittäjäkokeen suorittaminen.

Taksinkuljettajan työ on ollut maailmalla Koskisen mukaan perinteisesti maahantuloammatti. Myös Suomessa maahanmuuttajakuljettajien määrä on lisääntynyt. Espoolainen taksiyrittäjä on päättänyt kouluttaa vastaanottokeskuksellisen pakolaisia taksinkuljettajiksi ja työllistää heidät. Taksiliiton toimitusjohtaja kiittelee yrittäjää rohkeasta ajatuksesta.”

Mistä hinta muodostuu ja onko taksi Suomessa kallis

Taksitaksan kustannustekijät: 44.5% palkat, 26.5% välilliset palkat, 4.9%  polttoaineet, 2.5% korjaus, huolto, renkaat, 7.2% pääoman poisto, 0.5% korot, 2.9% vakuutukset, 1.3% liikennöimismaksut, 3.8% ylläpito, 5.7% hallinto = 100%. Lähde: Tilastokeskus

Hintavertailuesimerkki arki kello 8.00: 20 km, 30 min, 5 min liikennevaloissa:

Taksi Helsinki (hinta säännelty): 40,62

Kööpenhamina (hinta säännelty): 48,71

Tukholma Kurir (hinta ei säännelty): 53,50

Oslo Taxi (hinta ei säännelty): 57,02

Tukholma TS (hinta ei säännelty): 58,64

Mielenkiintoinen yhteistyö taksien kanssa

Luin vastikään yhteistyöstä, joka on kiinnostava tapa tehdä yhteistyötä ja saada positiivista julkisuutta. Win-win –tilanne. ”It-johdon konsultointi- ja ohjelmistotalo Gofore lupaa uudessa rekrytointikampanjassaan hakea kiinnostuneet taksilla kotoa haastatteluun yhtiön Helsingin Kampin toimistolle. Goforesta kiinnostunut voi valita ketä hän haluaa haastatella, varata ajan kampanjasivun kalenterista ja tilata samalla taksin.”

Liiketoiminnan kokonaisvaltainen kehittäminen on ihan perusasia!

Kilpailutilanne, uhka on aina hyväksi. Jokaisen pitää silloin miettiä omia toimintojaan ja kehittää niitä. Asiakkaista on pidettävä entistä parempaa huolta, monipuolisuutta on lisättävä, uusia toimintamalleja suunniteltava.

Minä pidän nykyisestä Suomen mallista. Minusta myös säätely ja toiminnan tarkastaminen on tärkeää ja tarpeellista. Kustannustehokkuutta on toki löydettävä, mutta se kuuluu mielestäni jo yrityksen liiketoiminnan kehittämiseen, joten sitä ei tarvitse ihmetellä. Kyllähän asiakkaat äänestävät jaloillaan, jos jokin ei täsmää.

Kyllä Suomeen investointeja tarvitaan, mutta ei millä hinnalla hyvänsä. Yhteistyön tekeminen on usein tapa tehostaa ja saada kasvua liiketoimintaan. Tänne ei voi tulla vain idealla, että kuoritaan kermat. On huolehdittava koko Suomen kuljetustoiminnasta, palvelutarpeesta. On mahdollistettava yrittäjyys myös muualla kuin PK-seudulla, muistettava tasapuolinen kohtelu, turvallisuus, toimittava luotettavasti. Lasten, vammaisten ja vanhusten kuljetuspalvelujen turvaaminen on tärkeää. Kyllä meillä pitää olla jatkossakin kaiken kattava 24/7 palveluverkosto.

Olisiko sinusta kuljettajaksi? Jaksaisitko sinä odottaa kyytiä keskellä yötä, yksin. Ottaa kyytiin humaltuneita ihmisiä, kuunnella kaikenlaista ”asiaa ja asiatonta”, kiukuttelua, nähdä sellaista, jota et välitä nähdä. Jaksaa painaa pitkää päivää tietämättä, paljonko tällä viikolla tienaat?

Mikä sinulle on säädellyn, turvallisen sekä hyvän palvelun oikea hinta?

Nina From

Alla linkkejä, joista voit lukea lisää aiheesta:

Kokonaisvaltaista tietoa liitolta: www.taksiliitto.fi

Pakolaisten kouluttaminen taksinkuljettajaksi: http://urly.fi/vRz

Ruotsinmallista artikkeli: http://urly.fi/vRA

Taksintilaussovellus: www.valopilkkutaksi.fi

Palvelukysely (Taloustutkimus 2014): http://urly.fi/vRB

Kyllä tähän maahan ihmisiä mahtuu! Samaa mieltä?

Lauantai 26.9.2015 - Nina From

Mahtuu kyllä. Mahtuu moneen muuhunkin maahan. Mutta kuka maksaa? Listaan:

-          kuljetukset

-          virkamiestyön

-          sijoittamiseen ja asumiseen liittyvät kustannukset

-          lääkärikulut ja lääkkeet, sairaanhoidon

-          kotouttamisen

-          mahdolliset käännytyskulut

-          ajankäytön, joka ihmisiltä kuluu asioiden vatuloimiseen sen sijaan, että keskityttäisiin työntekoon, opiskeluun, yhteistyön tekemiseen, myyntiin ja markkinointiin, vientiteollisuuden kasvattamiseen

-          oliko muuta?

Meidän lapset maksaa! Meidän lapset tulevat tekemään töitä, nyt syntyvät kuulemma 70 vuotiaaksi. Oletko sinä silloin mielestäsi vielä täysin työkykyinen ja tuottava, kuten nuorena? Vai oletko itse tuossa iässä sairaseläkkeellä, syrjäytynyt vai jollain lailla työkyvyttömäksi todettu, loppuun ajettu? Tällä tahdilla.

Puoli miljoonaa työtöntä. On eletty ja eletään velaksi. Vientiteollisuus on kutistunut rankasti. Teollisuutta ajettu alas ja tuotantoa siirretty muihin maihin. Tulee entistä enemmän työttömiä. Nuoret eivät saa ensimmäistäkään työpaikkaa. Pätkätyöt yleistyvät. Pelko kasvaa. Syrjäytyneiden määrä lisääntyy. On ollut ja on asunnottomuutta. Sosiaali- ja terveydenhuolto on osin puutteellista. Osa lapsista ja vanhuksista kärsii. Työssä käyvät tekevät entistä enemmän. Perheitä hajoaa. Sosiaaliturvaa heikennetään. Rikkaiden ja köyhien välinen kuilu kasvaa. Oman maan tuotanto vähenee. Ihmiset väsyvät, rahat ei riitä. Riitely pahenee. Syntyy negatiivisia ajatuksia, vaarallisia tilanteita, pahaa karmaa. Lista negatiivisista asioista ei loppuisi tähän. Tiedämme sen, jokainen.

Minne rahamme katosivat? Kuka ne kadotti? Ja millä aikavälillä? Miksi rahan virta jatkaa edelleen ulos maasta…osaan voimme vaikuttaa osaan emme.

Miltä tuntuu vanhuksesta? Miltä suomalaisesta? Onko täällä tasa-arvoinen kohtelu kaikkien meidän kesken?

Mikä vaikutus on sorrolla? Missä kulkee kenenkin raja? Kuka masentuu, kuka syrjäytyy, kuka radikalisoituu, kuka haluaa voittaa, kenestä tulee sankari, kuka rikastuu?

Miltä kouluaikainen kiusaaminen tuntui? Olla kiusaaja, kiusattu, sivustaseuraaja? Oliko silmälasit: rillirousku. Oliko puberteetti kasvoilla: paisenaama. Oliko pyöreä: läski. Oliko laiha: luikku. Oliko väärin pukeutunut: köyhä, tyhmä, idiootti…Sittemmin omien lasten koulumaailmasta nimittelyjä: homo, lesbo…Suu vaahdossa olemme kasvattamassa omia lapsiamme, ettei saa kiusata! No ei tietenkään saa. Ja tietenkin kasvatamme.

Samalla kun…itse aikuisina haukumme toisiamme, syytämme toisiamme ihan joka asiasta, olipa kyseessä koirienulkoilutus, pyöräily, ammattikuskien ajotapa, junaliikenne, kaupan myyjän naaman ”väärä” ilme, lastenvaunujen kanssa linja-autossa liikkuva, ulkonäkö kokonaisuudessaan –lihava, laiha, hiukseton, väärän värinen, vaatetukseen liittyvä aihe kuten mitä vaatetta missä saa käyttää tai olla käyttämättä –leijona-paita ”väärässä paikassa väärään aikaan väärässä seurassa” jne. tätäkin listaa voi jatkaa.

Eli ei meillä ole kuin se oma näkemys joka asiasta ja se näkemys, joka meillä itsellämme on, ja se on se ainoa oikea! Muut ovat väärässä ajatuksineen, väärässä maassa tai väärissä työtehtävissä. Väärässä joukkoliikennevälineessä tai väärässä mielenosoituksessa väärien ihmisten kanssa. Kaikki muut siis ovat väärässä. Ainakin, jos minulta kysytään. Ja jos ei kysytä, niin kerron sen jämäkästi, eikö vain! Hmmm. Mikä muuten on jokaisen ihmisen oma vastuu vaikuttamisesta, viestinnästä?

Ahdistus sentään!

Minusta me emme saa unohtaa sitä, mitä meillä aikuisilla, joilla on asiat jotakuinkin mallillaan: työ, auto, asunto, ruokaa, terveys… että meillä on asiat hyvin. Mutta, on Suomessa niitä, joilla ei ole asiat hyvin. Syrjäytynyt nuori maksaa miljoonan. Niin maksaa, mutta entä itse se ihminen, se yksittäinen nuori. Se voisi olla minun tai sinun. Olisiko suhtautuminen sitten eri? Ymmärrys eri? Teot ja sanat eri? Tai se lapsi, jota ei resurssien puutteen takia ajoissa oteta huostaan…kaikki muistanevat ”Enkeli-Eerikan”. Onko tilanne muuttunut, Suomessa parempaan lastensuojelun osalta? Entä vanhus, joka makaa yksin laitoksessa. Henkilökunnalla on resurssit niukalla, olleet ja tulevat olemaan. Ei ehdi syödä, ruoka otetaan pois. Ei vaihdeta vaippoja, kun säästetään. Ei ulkoiluteta, ei kosketa, ei, ei… Mikä on ihmisyyden merkitys? Missä on ihminen?

Kyllä suomalaiset ovat solidaarisia. Kilttejä ja kuuliaisia. Työtä tekeviä ja sitä haluavia. Auttavaisia ovat olleet kautta aikain. Vanhukset tätä maata verellään puolustaneet ja itsenäisyyden meille saaneet. Mieti: sinäkin olet juuri nyt siinä siitä syystä, että… joku on joskus tehnyt jotain sellaista vuoksesi, jota ei ikinä voisi kuvitella.

Lopuksi. Minusta jokaisen kannattaisi entistä enemmän pohtia ja tehdä sen eteen töitä, jotta saamme pidettyä perusasioista huolta, peruskoulutuksen tasosta, sosiaali- ja terveydenhoidon tason kohtuullisena, lisättyä työpaikkoja, edesautettua yrittäjyyttä, lisättyä investointeja Suomeen, viennin vetämään, maatalouden omavaraisuuden säilytettyä ja jopa lisättyä panoksia sinne, kehitettyä uutta myyntikelpoista tuotetta ja palvelua, jota halutaan ostaa hyvällä katteella. Lisää positiivisuuden listaa voisi jokainen toki tuottaa.

Positiivisemman ajattelun, käytännön kaupallisten tekojen, yhteistyön parantamisen voimaan uskoen ja puolesta puhuen,

Nina From

Mitä jos keskityttäisiin aidosti tärkeisiin asioihin ja otettaisiin lusikka omaan käteen?

Maanantai 27.7.2015 - Nina From

Voitaisiinko nousta barrikadeille lastensuojelun puolesta? Vanhustenhoidon parantamisen puolesta? Eläinten oikeuksien puolesta? Nuorisotyöttömyyden poistamisen puolesta? Nuorisotakuun toteutumisen puolesta? Yrittäjyyden puolesta? Tasapuolisen koulutuksen puolesta? Maataloutemme säilyttämisen puolesta? Työpaikkojen puolesta? Kiusaamattomuuden puolesta? Terveyspalveluiden tason parantamisen puolesta? Syrjäytymisen ennaltaehkäisyn puolesta? Ja listaahan riittäisi…

Minusta tärkeintä on hyvinvoinnin säilyttäminen sekä parantaminen niiltä osin, kuin sitä tulee kehittää. Ja kehittämistä riittää.

Maksan veroja aivan liikaa. Ihan joka asiasta, tuotteesta, palvelusta. Kuten muutkin. Haluan vastinetta rahalle. Haluan, että asioita parannetaan Suomessa, lähellä. Haluan vaikuttaa siihen, mihin verovarojani laitetaan. Tiedämme, että kohteet eivät ole aina sitä, mitä kerrotaan.

Edelleen: niin kauan kuin rahankeräystä suoritetaan esim. Lastensairaalalle, eikä varoja ole siihen valtiolla antaa, niin kauan tämä ei ole sellainen Suomi, jota toivon olevan.

Elämme velaksi. Niin tekee moni muukin maa. Ja paljon suuremmin kuin me. Mutta suureen ääneen on huudeltu, että lapsemme tulevat kärsimään ottamastamme velasta. Niin. Velalla maksamme EU-tukia muille, velalla osallistumme taakanjakoon, velalla autamme solidaarisuudessamme muita. Entä me itse?

Meidän ei kannata tuhlata pienen kansan pieniä voimia kinasteluun. Meidän tulee fokustaa oman maan kuntoon laittoon. Meidän on pakko alkaa olla enemmän itsekkäitä oman maan hyvinvoinnin takaamiseksi. Yhdessä, yhteistyöllä. Mutta jokaisella kansalaisella on vastuu, yksilönä myös!

Minusta on aika kammottavaa, että yrittäjät on unohdettu, rahat ovat loppu, jotta voidaan perustaa yrityksiä. Nuorisotakuu ei toteudu, rahat eivät riitä. Ennaltaehkäisevään perhetyöhön ei ole rahaa eikä resursseja. Oppilaat ovat eriarvoisessa asemassa maassamme, jossa pitäisi olla mahdollisuus tasapuolisesti saada laadukasta opetusta, olipa lähtökohdat lapsella mitkä. Vain siten meillä syntyy uusia innovaatioita, menestystarinoita Suomessa ja maailmalla, kun tuemme jokaisen lapsen ja nuoren kehitystä ja koulunkäyntiä.

Jokainen meistä voi vaikuttaa parempaan tulevaisuuteen, sekä itsemme että lastemme osalta. Tuetaan kotimaista tuotantoa, ostetaan kotimaista, kotimaassa valmistettua, suunniteltuja tuotteita, käytetään palveluita. Ostamalla suomalaista työllistämme. Tehkäämme parempia valintoja, jo tänään! Itse!

Älkäämme roskatko. Jokainen meistä on nähnyt tien vierillä, metsässä, kaduilla, festareilla, ihan joka puolella, ihan liikaa roskia. Joku ne kerää. Miksi? Miksi ei ihan itse? Omat roskat! Voimme vaikuttaa tähänkin, ja nyt puhutaankin säästöistä (luonnon säilyttämisen lisäksi). Kaupungeille aiheutuu roskaamisesta kaupungista riippuen vuosittain täysin turhia kustannuksia (Hki 11 meur/v). Jokaisen vastuulla on siivota omat jälkensä!

Aika yksinkertaisia asioita, helppo toteuttaa. Hienoa on se, että jokainen voi vaikuttaa hyvinvointiin, sekä itsensä, että muiden. Ottamalla lusikan kauniiseen käteensä, eikö vain?

Nina From

http://suomalainentyo.fi/

http://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/rakennus/2012-04-25/Roskaaminen-aiheuttaa-Helsingille-j%C3%A4ttikustannukset-3309031.html

Perussuomalainen puoluetapahtuma, Oulu 2-4.5.2014

Maanantai 5.5.2014 - Nina From

Kiitos Oulu. Olipa miellyttävä käydä, taasen. Kaikki toimi erinomaisesti, kuten aiemmillakin kerroilla. Saimme kokoustaa muuten uunituoreen suomenmestarin, Oulun Kärpät, jääkiekkoareenalla. Ja meitä oli paikalla lähes 600, ympäri Suomen.

Perussuomalaiset rp. on sekä sisäiseltä demokratialtaan, että yhteiskuntapoliittisilta linjauksiltaan muista puolueista poikkeava puolue. Jokainen jäsen voi vaikuttaa puolueen keskeisiin päätöksiin. Muissa puolueissa edustuksellinen demokratia (puolue-eliitti) päättää puolueensa ohjelmista, linjauksista ja johtohenkilöistä. Perussuomalaiset toimivat kuten demokratiassa tulee toimia.

Kokousta pidettiin monta tuntia sekä lauantaina että sunnuntaina. Oli linjauksia, puheita, evästyksiä, toimintakertomuksia, päätösasioita ja paljon muuta virallista sekä esityksen mukaista toimintaa. Erityisen mainiota oli taasen nähdä ja kuulla vanhojen tuttujen sekä uusien tuttavuuksien mielipiteitä, kokemuksia sekä ratkaisuehdotuksia maamme hyvinvoinnin parantamiseksi. Verkostoituminen samanhenkisten kanssa on mahtavaa. Kaikesta ei tarvitse olla eikä voikaan olla samaa mieltä, mutta keskustella kannattaa ja löytää sitten parhaat mahdolliset keinot edistää yhteisiä asioita.

Välikommenttina on pakko kysyä lukijalta: onko todella niin, että perussuomalaisena edustaa jotain väärää suuntaa, väärää lahkoa väärää jotain, mitä ei edes pysty ymmärtämään? Miksi kysyn näin? Koska vieläkin kuulee ja näkee asenteellisuutta meitä perussuomalaisia kohtaan. Sitä en voi ymmärtää siksi, koska perussuomalaiset nimenomaan haluavat suomalaisille parempaa. Meidän omalle kansallemme! Miten se voi jonkun mielestä olla kummallista tai väärää tai jopa johtaa syrjintään? Suomessa! Meidän itsenäisyyden puolesta on taisteltu, verta vuodatettu moneen kertaan. Emme me halua myydä itsenäisyyttämme, me perussuomalaiset!

EU-ehdokkaitamme on 20, erilaista, erinomaista. En lähde tässä erittelemään, millaisia taustoja he omaavat, mitä kullakin erityisesti on fokuksessa. Kaikilla meillä on kuitenkin puolueen linjaukset EU-asioihin. Niihin voi tutustua mm. osoitteessa: www.perussuomalaiset.fi. Ne ovat myös painetut esitteeksi ja jaossa tori- ja markkinatapahtumissa, joissa aktiivisesti perussuomalaiset ovat läsnä. Kansan parissa. Muutaman asian nostan kuitenkin tässä esille, mitä ohjelmamme sisältää:                               

olemme EU-kriittisiä ja haluamme muutosta. Emme halua syventää liittovaltiokehitystä vaan haluamme säilyttää kansallisen itsenäisyyden ja vahvistaa sitä. Olemme ehdottomasti Kreikalle annettujen sekä vastaavien tukipakettien myöntämistä vastaan: piikki kiinni! Mutta haluamme olla osana Eurooppaa, kuten olemmekin ja vahvistaa esim. kaupankäyntiä.

Kannattaa tutustua EU-ehdokkaisiimme tarkemmin, tavata heitä ja olla yhteyksissä, kysellä ja saada vastauksia. Ja lopuksi: äänestää! Jos et äänestä, hyväksyt nykyisen toiminnan. Hiljaisuus on myöntymisen merkki!

Kiteytän omalta osaltani keskusteluista viikonlopun vahvan viestin Suomen talouden ja maailman tilanteen osalta näin: ykkösenä nähtiin omavaraisuuden varmistaminen ja asteiden nosto. Meidän tulee ehdottomasti tukea yrittäjyyttä ja työllistää Suomessa. Kasvattaa omavaraisuutta, olipa kyseessä vaikkapa maanviljely tai energiatuotanto. Että Suomeen tuodaan haketta Venäjältä! Suomessakin on raivattua metsää ja kannot mätänevät maille, koneisiin on investoitu. Mutta mikä on energiapolitiikkamme tällä hetkellä? Entä maanviljely: ruista tuodaan ulkomailta suomalaisiin tuotantolaitoksiin! Miksi? Koska rukiin viljely ei viljelijälle tuota riittävästi elantoa, vaikka pitäisi! Onkohan EU:sta jotain tukia muuten jäänyt neuvottelematta Suomen suuntaan? Kyllä suomalaisetkin olisivat varmasti valmiita tukemaan suomalaista tuotantoa ennemmin kuin muiden maiden maanviljelijöitä, jotta takaamme puhtaamman ruuan ja varmistamme sen, että saamme mitä haluamme syödä itse, mitä haluamme syöttää lapsillemme tai vanhuksillemme!

Aloittakaamme jokainen talkoot itse: ostakaamme ostoskoriimme Suomessa tuotettua elintarviketta, tuotteita sekä palveluita. Siten työllistämme, saamme verotuloja Suomeen ja vahvistusta itsellisyyteemme. Oletko mukana?

Nina From

Kuvat: Oulun jäähallin kokous sekä pienin kokousosallistuja ikuistettuina

Keskustojen näivettäminen!

Sunnuntai 23.2.2014 - Nina From

Minua harmittaa. Jotenkin tuntuu välillä, että talonpoikaisjärki on kadonnut. Puhetta on paljon, tekoja vähän. Keskityn tässä blogissani yrittäjyyteen, sen näivettämiseen tai tukemiseen ja kirjoitan pääkaupunkiseudun tilanteesta.

- viime vuonna konkurssiin haettiin 244 vähittäiskaupan yritystä, joissa työskenteli 1344 henkilöä

- kaikkiaan konkurssiin haettuja yrityksiä oli kaupan alalla yli 9 %:a ed. vuotta enemmän

- kaupan alan työllisten määrä pieneni viime vuonna 1,2 %:a (300000:sta 296000:een)

- vähittäiskaupan myynnin määrä supistui prosentin, tukkukaupassa reilut kaksi prosenttia autokaupassa n. 15 %:a ed. vuodesta

- koko kaupan myynti laski 3,1%:a                                          talouselama.fi 21.2.2014

Yrittäjyyttä on luvattu tukea. Kuitenkin jatkuvasti keskustellaan säästöistä ja veronkorotuksista. Kiinteät kulut, kuten vuokrat, eivät ole laskeneet, päinvastoin. Työntekijät maksavat. Katteista on muutamassa vuodessa kadonnut kolmasosa. Investoinnit ovat laskeneet rajusti. Kalusto kuluu. Pankkien rahoitus- ja luotonantopolitiikka on kiristynyt. Kuluttajien ostovoimaa on leikattu. Yhtälö ei vaan toimi.

Helsinki! Iso kaupunki, paljon mahdollisuuksia. Kuluttajia, yrittäjiä. Liikepaikkoja, liikennettä. Kulttuurin tarjonta monipuolista, meriliikenne tukee läpikulkua, turismia.

Keskustakaupat näivettyvät! Terassikapina hautuu jo! Keskusta autottomaksi! Verkkokauppa syö kivijalkakaupat! Automarketit vievät asiakkaat! Guggenheim tuo turisteja! Mikä näistä ei kuulu joukkoon?

Mitä Helsinki tekee asian suhteen?

Arvovalinta: raha, jota ei ole, löytyy osan mielestä Guggenheimiin vai sanotaanko Guggenheimille Jenkkeihin (osin). Ei löydy Lastensairaalalle. Turistitko todellakin tulevat Helsinkiin Guggenheimin vuoksi? Mielestäni Helsingissä on aivan mahtavia museoita, Musiikkitalo, Ooppera, Finlandia-talo, Suomenlinna, Linnanmäki…mitä kaikkea onkaan! Ihana meri, siistit rantaraitit, kahviloita, ravintoloita. Sellaista tarjontaa, jota turistit nyt jo voisivat paremminkin hyödyntää.  

Turistit toisivat kyllä euroja, jos ravintolat, palveluntarjoajat ja kaupat saisivat pitää ovet auki, vapaammin. Niin monta kertaa vuosien varrella olen kuullut ja nähnyt, että heinäkuussa pidetään ovia kiinni, juhlapyhinä pidetään ovia kiinni, sunnuntaisin pidetään ovia kiinni ym. Että kun turistit tulevat eurojensa kanssa, niin kannattaisiko auttaa heitä kuluttamaan euronsa?

Keskustan liiketilojen vuokrat? Aika monta kahvia ja pullaa,  puseroa ja kenkää saa myydä, jotta kiinteät kulut on hoidettu, muuttuvista puhumattakaan. Jos omistat kiinteistön, sinulla on mahdollisuus pärjätä paremmin.

Ravintola-ala elää murrosta: kaupunki on säätänyt uudet terassiohjeet. Ohjeissa määrätään mm. päivänvarjojen väri (tulee olla yksiväriset), muoviset ja painekyllästetyt kalusteet ovat jatkossa kiellettyjä. Ohjeistus pakottaa investointeihin, jotka on kaiken lisäksi tehtävä liiankin nopeasti. Pääsiäiseen, jolloin usein terassit avataan, on lyhyt aika. Oletan, että tähän ei ole viime vuonna tehtyjen budjetteihin osalta pystytty ennakoimaan. Mistä rahat?

Vuokrien hinnat nostetaan terassilupien osalta kolminkertaisiksi. Anteeksi kuinka?

Julkiset kulkuvälineet: käteviä ovat, jos vain liikkuvat riittävän tiheään, jos reitit ovat kelpoja liikkumiseen, jos eivät maksaisi esim. Espoosta Helsinkiin 5 euroa per suunta. Minusta joukkoliikennettä tulee kehittää ja hintoja laskea. Kaikkien etu olisi, että joukkoliikennevälineitä käytettäisiin yksityisautoilun sijasta enemmän.

Parkkipaikat: olen jo vuosia välttänyt menemästä Helsingin keskustaan, niin paljon, kuin siitä pidänkin. Autoilijana minun on vaikea liikkua ruuhkassa: palaa bensaa ja hermot. Parkkipaikkoja on vaikea löytää. Teitä on muutettu yksisuuntaisiksi tai kävelykaduiksi. Pitää kiertää ja kaartaa. Ja mikä käsittämättömintä: kun löydät parkkipaikan, se maksaa aivan törkeän paljon. Jos käyt kahvilla Espalla, Latte maksaa noin 4 euroa. Tunnin autoparkki Espalla 4 euroa. Sillä rahalla saisi jo aika monta kahvipakettia.

Jos lähdetään ikkunashoppailemaan, tunti ei riitä, joten ehkä valintani onkin kehien varteen nostetut ostosparatiisit. Ei maksa parkkipaikat, tarjontaa riittää, kengät eivät kastu. Maksimoin minimaalisen ajan. Tapaan ystäviäni, ikkunashoppailen. Ehkä käyn kampaajalla samalla reissulla, kun kenkiäni korjataan suutarissa. Paitsi että. Valitsen ajan, jolloin ajan näihin ostosparatiiseihin. En halua mennä ruuhka-aikoina. En halua mennä alennusmyyntien aikaan. En halua mennä töiden jälkeen, koska en ehkä saa autoani enää mahtumaan kauppakeskuksen parkkihalliin. En ehkä halua, että jonotan kahviani.

Verkkokauppa tuhoaa kivijalkakaupat! En usko. Aina tulee olemaan ihmisiä, jotka haluavat ja tarvitsevat palvelua. Ovat valmiita jopa maksamaan henkilökohtaisesta ja hyvästä asiakaspalvelusta. Silloin voidaan myös kate laittaa kohdalleen. On ihmisiä, jotka haluavat nähdä ja kohdata toisia ihmisiä. On ihmisiä, jotka haluavat hypistellä tuotteita. Mahdollisuuksia on.

Suomen Yrittäjien pk-yritysbarometrin mukaan suomalaisyrityksillä on kasvuhaluja. Toimintaympäristöä tulee kehittää uskottavalla ja kannustavalla tavalla, jotta liiketoimintaa uskalletaan kasvattaa ja löytää uusia tuotteita ja innovaatioita. Yrittäjyyttä tulee tukea, kulutusvoimaa lisättävä. Uskoa on valettava. Sumeus on poistettava. Talkoisiin tarvitaan kaikkia. Vastuu on jokaisella.  

Mitä voisi tehdä?

Vuokrien hintaa laskettava. Pysäköintimaksut poistettava. Aukioloaikoja vapautettava. Joukkoliikennettä kehitettävä ja kuljetushintoja laskettava. Edullisempaa lainaa annettava. Yrittäjyyttä tuettava. Markkinointia tehostettava. ALV:a pienennettävä. Ostovoiman heikennys entisestään lopetettava. Ja paljon muuta tehtävä.

Sinä voit valita: ostatko suomalaista palvelua tai tuotetta, Suomessa valmistettua tuotetta, enemmän.  Sijoittakaamme Suomeen!

Missä on Talvisodan henki?

Lauantai 4.1.2014 - Nina From, PS Espoo

Suomen vuotuinen miljardipotti uhattuna? – ”Autoilijat suuntaavatkin Viroon” –otsikko tänään uusisuomi.fi:ssä innoitti minut kirjoittamaan juuri tänään.

-suomalaisen yrittäjyyden todellinen tukeminen –poliitikkojen, lainsäätäjien todelliset teot?

-suomalaisen rohkeus ryhtyä yrittäjäksi –ja kyky?

-suomalaisen osaamisen kehittäminen –koulutus sekä kielitaito?

-suomalaisen asenne palveluammattiin –asiakas maksaa palkan?

-suomalaisen innostus ja halu menestyä –kyllä minä osaan -asenne?

-suomalaisten positiivinen suhtautuminen toisen menestykseen –oppia jenkeistä?

-suomalaisen kyky myydä sellaisia tuotteita ja palveluita sellaisille asiakkaille sellaisella hinnalla, että liiketoiminta on kannattavaa –kate kohdallaan?

-suomalaisen halu saada Oy Suomi Ab nousuun: itsensä ja toisten työllistäminen?

Suomeen saapuu aikavälillä 27.12-12.1. noin 400 000 venäläistä. Koko vuonna maassamme käyneiden venäläisten määrä ollee ennätyksellinen, n. 10,4 miljoonaa. Se on 8 %:a enemmän kuin viime vuonna. TAK (tutkimus- ja analysointikeskus) arvioi, että pelkästään Helsinkiin saapuu 100 000 venäläisturistia joulunpyhien jälkeen. He ostavat pk-seudulta tavaraa ja palveluita n. 30 miljoonalla eurolla. Ja mihin raha pääasiassa ohjautuu: shoppailuun, majoitus- ja ravintolapalveluihin, esim. autojensa huoltoon. He arvostavat suomalaista merkkihuoltoa ja luottavat työn laatuun. Lisää tämän kaltaista tarjontaa!

Esimerkki yrittäjyydestä: kirpputoripitäjästä luksuskauppiaaksi. Syyrialaisyrittäjä rikastui myymällä kiinalaista halpatavaraa venäläisille Kaakkois-Suomessa. Kyseessä on herra nimeltään Darwich. Hänellä on nyt kolme tavarataloa ja 200 työntekijää. Hän omistaa yksin kymmenien miljoonien eurojen liikevaihtoa pyörittävän yrityksen. Esim. luksustavaratalo Grande Orchidée, Lappeenrannassa, on ylellisesti sisustettu, ja tarjoaa vaatteita, kenkiä ja laukkuja erityisesti kohderyhmän, venäläisten makuun. ”Lähtökohta on myydä hinnalla, josta asiakas ei voi kieltäytyä”! Ja lopuksi hän toteaa: ”Olen ylpeä ja tyytyväinen siitä, että pystyn työllistämään ihmisiä ja rakentamaan yhteiskuntaa”. Rispect!

Kaiken kaikkiaan turistit jättivät viime vuonna rahaa Suomeen jopa 4,2 miljardia euroa. Se vastaa 8 %:a Suomen vientituloista. Siis yllä mainitun käsittämättömän venäläisturistien määrän lisäksi tänne tulee kuluttamaan rahaa japanilaisia, kiinalaisia sekä eurooppalaisia.

Mitä ihmettä täällä itketään ja ihmetellään? Siis Suomen vuotuinen miljardipotti  -kuinka niin vuotuinen? Eihän meille mikään ilmaiseksi tule. Ohi menee, jos ja kun annetaan mennä. Miten Suomen kilpailukykyä ja houkuttavuutta matkailumaana pidetään yllä tulevaisuudessa? Mitkä ovat meidän vahvuudet nyt ja tulevaisuudessa?

Viron matkailun suosion kasvua voidaan selittää esimerkiksi Venäjän talouskasvun hidastumisena, jonka myötä taloudellisesti epävarmempina aikoina turistit pyrkivät valitsemaan aiempaa edullisempia lomailu- tai ostosmatkailukohteita, Dobrowolski kirjoittaa. Alustavien arvioiden mukaan myös kaukomatkakohteet, kuten Turkki, Egypti, Thaimaa, Kreikka ja Espanja kasvattivat viime vuonna suosiotaan Suomea enemmän. Ovatko matkailupalvelut Suomessa Viroa heikompia? Ovatko Suomen ja Venäjän väliset rajajonot aiheuttaneet sen, että ”omilla autoillaan matkustavat pietarilaiset suuntaavat mieluummin Viroon, jossa rajan yli pääsee käytännössä jonottamatta ylitysajan etukäteen varaamalla?”. Viisumivapaus: sillä perustellaan, että matkailutulot kasvaisivat. Kysymys: voisivatko ne vielä kasvaa venäläisten osalta vai tuleeko enemmän kuluja? On myös mahdollista, Dobrowolski kirjoittaa, että Suomi on saavuttamassa lakipisteensä venäläisten matkailukohteena.

Miksi meillä on kaupat kiinni, kun asiakkaita on ja kauppa kävisi?

Viisumivapautta en kannata.

Kannatan kauppojen aukiolon vapauttamista.

Kannatan kilpailun kehittämistä.

Kannatan myynnin ja markkinoinnin sekä yrittäjyyskoulutuksen lisäämistä.

Kannatan asiakaspalveluasenteen ymmärryksen kasvattamista.

Kannatan kielikoulutuksen lisäämistä ja valinnan vapauttamista.

Kannatan myytävän tarjooman kehittämistä asiakkaille.

Kannatan kateuden kitkemistä.

Kannatan kannustamista.

Kannatan opiskeluun panostamista kaiken kaikkiaan.

Kannatan yrittäjyyden tukemista.

Mitä jos itse kukin ottaisi lusikan ihan omaan pikku kätöseen ja alkaisi toimia omalla tontillaan niin, että saadaan Oy Suomi Ab nousuun?! Minä kannatan!

Menestystä meille, vuodelle 2014 toivottaen.

Nina From

Kuittipakko tulee -terveisiä Rodokselta, jossa se on jo!

Sunnuntai 22.9.2013 - Nina From, PS

Matkailu avartaa, niin sanotaan ja niin myös on. Terveisiä vain Rodokselta, jossa tein muutamia verotukseen sekä toimintaan liittyviä havaintoja ja sain käytännön kokemuksia.

Ensinnäkin: yritystoiminta siellä. Hotellissa olin tilannut all-inclusive –palvelun. Enkä koskaan enää sellaista ota. Miksi? Mitä enemmän palveluja hotellikokonaisuus tarjoaa: kauppa, hoitopalvelut, retket, autovuokraus, iltaohjelma, ruokailut, pesulapalvelut, kuntosalit esim., sitä varmempaa on paikallisen toiminnan kurjistuminen ja loppu tulemana yrittäjyyden tukahduttaminen. Ei hyvä ja sen kyllä näki, valitettavasti.

Toiseksi: lentokoneen käsittämättömän pienet kilorajoitukset matkatavaroille. Tähän mennessä en ole vastaavaan törmännyt (olen matkustellut jonkin verran, eikä näin tarkasti ja pienesti ole kilojen suhteen toimittu). Mennessä ei punnittu käsimatkatavaroita, eikä huomautettu 25 kilon matkalaukusta. Tullessa sain tiedon, että kilorajoitus on seuraava: 15+5 kiloa. Ylimenevältä kilolta 8 e ja maksu saman tien. Mitä tämä tarkoittaa turistin näkökulmasta ostojen suhteen? No ei kyllä tullut shoppailtua: yrittäjien ja ko. maan osalta tappio!

Kolmanneksi: rakentaminen ja verot. Ko. maassa on tapana, että jätetään osa rakennuksesta rakentamatta lopulliseen kuntoon. Näin vältetään verot. Merkkinä tästä on sitten viranomaisille esim. ”rautatangot”, jotka näkyvästi ”sojottavat” rakennusten ylimmästä kerroksesta, seinästä kohti taivasta.

Neljänneksi: kuittipakko! Aivan loistava idea. Pääsääntöisesti minulle lykättiin käteen kuitti. Vain muutaman kerran jouduin pyytämään kuittia. Sain sen kuitenkin. Tuli hyvä mieli. Miksi? Sekä oma että ko. yrityksen toiminta on sellaista, joka kannattaa, kaikkia.  Laitetaan asiat yhdessä sellaiseen kuntoon, joka kehittää taloutta, kasvattaa työllisyyttä, on reilua toimintaa muita kohtaan sekä ylläpitää hyvää moraalia. Jokaisella on tässä mahdollisuus vaikuttaa, ihan itse, joka päivä.

Miten Kreikassa asiat menivät?

”Kreikkalaiset kauppiaat suuttuivat kuittipakosta. Kreikassa voimaan tullut kuittikäytäntö kohtaa vastarintaa, kertoo Kathimerini. Kreikan kaupankäyntiä edistävä Esee-liitto sanoo uusien säännöksien houkuttelevan Kreikkaan ”siipeilijöitä” maailman eri puolilta, jotka pyrkivät saamaan tavaroita ilmaiseksi.

Uuden lain mukaan asiakkaalla on oikeus poistua liikkeestä maksamatta tuotteita, jos hän ei saa kuittia.

Kaupat, kahvilat ja ravintolat on velvoitettu kertomaan oikeudesta kyltillä ikkunassaan. Kyltin puuttumattomuus johtaa 1 000 euron sakkoihin. Esee kehottaa liikkeitä laittamaan ikkunaansa myös kyltin, jossa muistutetaan varastamisen johtavan oikeustoimiin. Kuittipakko on osa hallituksen toimia, joilla pyritään kasvattamaan valtion verotuloja.” Lähde: talouselama.fi 14.1.2013

Entä tilanne Suomessa?

”Kampaamoille ja kauneusalalle halutaan kuittipakko. Parturi-kampaamoiden ja kauneudenhoitoalan yritysten pimeää kauppaa halutaan suitsia pakkokeinoin. Työ- ja elinkeinoministeriön työryhmä haluaa erityisesti selvittää, miten kassan ja kirjanpidon ohi tapahtuvaa myyntiä voi ehkäistä. Työryhmässä tulee varmasti käsiteltäväksi ehdotus siitä, että yrittäjällä olisi aina velvollisuus antaa asiakkaalle kuitti, sanoo työryhmän puheenjohtaja, hallitusneuvos Johanna Lähde.

Harmaan talouden osuus parturi- ja kampaamoalalla on jopa 30 prosenttia. Työryhmän mukaan osuutta selittävät osin alennuksia haluavat asiakkaat, jotka suostuvat kuitittomaan palveluun. Kuittipakkoa kannattavat myös Suomen Hiusyrittäjät. Toiminnanjohtaja Arja Laurilan mukaan myös kassakonepakosta on keskusteltu, mutta hiusalan yrittäjät eivät ole asiasta yksimielisiä.” Lähde: TS (STT) 25.2.2012        

”Kuittipakkoa ehdottaa työministerin asettama työryhmä, joka pohti harmaan talouden torjuntaa kauneudenhoitoalalla. Työryhmän mukaan ohimyynti on yleisin harmaan talouden muoto parturi-kampaamoissa ja kauneushoitoloissa. Verotarkastuksissa jopa 49 prosenttia parturi-kampaamoista ja 44 prosenttia kosmetologeista jäi kiinni puuttuvasta myynnistä tai vääränsisältöisistä kuiteista.

Työryhmä perustelee esitystään sillä, että uudistus ei aiheuttaisi haittaa, jos yritys toimii hyvän kirjanpitotavan ja kuluttajakaupan mukaisesti. Lisäksi työryhmä haluaisi säätää työnantajalle velvoitteen maksaa palkan suoraan työntekijän tilille. Työryhmän mukaan tilillemaksuvelvoitteesta ei koituisi ylimääräistä haittaa, sillä näin toimitaan pääasiassa nytkin. Työryhmässä olivat edustettuina työ- ja elinkeinoministeriön lisäksi Suomen Hiusyrittäjät, Suomen Kosmetologien Yhdistys sekä Palvelualojen ammattiliitto PAM.” Lähde: taloussanomat.fi 3.7.2012

Tilanne 1.1.2014 alkaen Suomessa:

”Presidentti Sauli Niinistö vahvisti lain kuitintarjoamisvelvollisuudesta. Kuittipakko tulee voimaan 1.1.2014. Yrittäjien on pakko tarjota asiakkaalle kuittia hänen ostamastaan tuotteesta tai palvelusta, maksetaanpa käteisellä tai kortilla. Kuittipakko koskee ostoksia kaikilla toimialoilla, kuten ravintola- ja majoitusalalla, päivittäistavarakaupassa sekä parturi- ja kampaamoalalla.

Kuittipakkoa valvovat poliisi, verohallinto ja aluehallintovirastot. Jos yrittäjä ei tarjoa kuittia, valvoja voi määrätä 300–1 000 euron suuruisen laiminlyöntimaksun. Kuitintarjoamisvelvollisuus antaa asiakkaalle paremmat mahdollisuudet havaita myyntiä, jota ei merkitä kassaan tai kirjanpitoon. Näin asiakas pystyy paremmin valitsemaan tekevänsä ostokset lakia noudattavassa yrityksessä.

Laki ei koske yleishyödyllistä yhdistys- ja harrastustoimintaa, ulkona tapahtuvaa tori- ja markkinamyyntiä tai satunnaista ja vähäistä elinkeinotoimintaa.

Ministeriöstä huomautetaan, ettei asiakkaan kuitenkaan tarvitse ottaa tarjottua kuittia vastaan.         

Kuitinantovelvollisuuden tavoitteena on torjua harmaata taloutta. Harmaa talous on monilla aloilla sitä, että tuloja jätetään kirjaamatta. Jos kuluttajana teet ostoksesi käteisellä tai kortilla, etkä saa kuittia, yritys ei välttämättä merkitse tuloja kirjanpitoonsa eikä maksa veroja. Jos yrityksellä ei ole tuloja, se ei myöskään voi maksaa työntekijöilleen palkkoja rehellisesti.

Kuluttajalle kuitti puolestaan osoittaa, että maksu on tapahtunut. Kuitti esimerkiksi helpottaa virheellisestä tuotteesta valittamista ja tuotteen vaihtoa tai palauttamista. Voit torjua harmaata taloutta vaatimalla ostoksestasi aina kuitin. Yleensä kuitti tulostetaan kassajärjestelmästä, kun maksat ostoksen. Kuitti voidaan kirjoittaa myös käsin, jolloin sekä myyjä että ostaja saavat oman kappaleensa.” Lähde: iltalehti.fi 30.8.2013

Valvonnasta vielä: ”hallitusneuvos Johanna Lähde työ- ja elinkeinoministeriöstä kertoo Ylen mukaan, että kiistaakin aiheuttanut valvontavastuu on kirjattu verohallinnolle. Alkoholianniskelupaikoissa valvontaa hoitaisivat alkoholitarkastajille. ”Pääasiassa valvontakäyntejä tehtäisiin riskianalyysien perusteella, mutta tarpeen vaatiessa valvojat voisivat tehdä myös koeostoja", Lähde sanoo. Valvontaa voitaisiin tehdä pienissä myymälöissä esimerkiksi koeostojen avulla. Lähteen mukaan suhtautuminen kuitinantopakkoon on ollut myönteistä.” kauppalehti.fi 23.1.2013

Mikä on jokaisen suomalaisen oma vastuunottokyky harmaan talouden ehkäisemisessä? Otatko sinä kuitin tai pyydätkö, jos sitä ei tarjota? Minusta meillä itsellämme on velvollisuus käyttää palveluita, joista maksetaan yrittäjän näkökulmasta verot ja eläkemaksut, pidetään hintataso sille kuuluvalle, oikealla tasolla: työ maksaa aina! Ja siinä on takuu, kun saa kuitin.

Jos teemme itse kuititta työtä, miten käy oman eläketurvan? Entä jos työssä sattuu jokin tapaturma, korvaako vakuutus? Pitäisi muistaa myös tekijänä se, että pimeänä tehty työ ei näy, ei näy CV:ssä eikä, kuten mainitsin, omassa eläkkeessä sitten joskus.

Itse teen jatkossakin valinnan ihan itse: ostan niistä paikoista, joista kuitin saan. Ostathan sinäkin?

Hyvää syksyä toivottaen,

Nina From

PS Espoo

Lisätietoa:       

Kuitista: http://www.mustatulevaisuus.fi/mita_voit_tehda/                       

Työ- ja elinkeinoministeriön toimista harmaan talouden torjumiseksi: http://www.tem.fi/harmaatalous

Espoo on Reilun kaupan kaupunki -tiesitkö?

Torstai 4.7.2013 - Nina From, PS

Uusi luottamustehtävä, suuri kiitos siitä. Tulin valituksi Espoon Reilun kaupan kannatustyöryhmän jäseneksi valtuustoryhmämme esittelemänä toukokuussa. Kannatustyöryhmässä on eri puolueiden edustajia, kustakin puolueesta yksi varsinainen jäsen. Allekirjoittaneen varajäsen on Leo Hiltunen. Helena Kyrki toimii kokousten sihteerinä ja Espoon kaupungin täysipäiväisenä koordinaattorina, tehtävänään edistää tätä Euroopan komission ja ulkoministeriön tukeman hankkeen toimintaa ja näkymistä (sopimus tehty vuosiksi 2012-2014).    

Mikä Reilun kaupan kaupunki?

Vuodesta 2009 lähtien Espoo on ollut Reilun kaupan kaupunki. Kaupunki on sitoutunut kaupunginvaltuuston päätöksellä edistämään Reilua kauppaa omissa hankinnoissaan. Reilun kaupan kaupungin arvonimen Suomessa myöntää Reilun kaupan edistämisyhdistys. Arvonimen saamiseksi ja säilyttämiseksi kaupungilta vaaditaan yhteistyötä niin kaupunkiorganisaation sisällä kuin alueen järjestöjen, yritysten, seurakuntien ja monien muiden yhteisöjen kanssa.

Esimerkkinä Reilun kaupan tukemisesta toimii Espoon kaupungin ateriapalvelu Espoo Catering, joka on merkittävä Reilun kaupan tuotteiden hankkija. Kaikissa Espoo Cateringin 200 toimipisteessä käytetään näitä tuotteita.

Reilun kaupan kaupunkeja on Suomessa toistaiseksi kuusi: Espoo, Tampere, Joensuu, Pori, Lohja ja Riihimäki. Espoon tehtävänä on toimia mentorina uusille arvonimeä hakeville kaupungeille. Muita Reilun kaupan edistämisyhdistyksen myöntämiä arvonimiä ovat Reilun kaupan kunnan, koulun, seurakunnan ja korkeakoulun arvonimet.

Reilu kauppa on maailmanlaajuinen sertifiointijärjestelmä, joka parantaa kehitysmaiden viljelijöiden asemaa kansainvälisessä kaupankäynnissä mm. tuotteista maksettavan takuuhinnan sekä erillisen Reilun kaupan lisän avulla. Tuotannossa noudatetaan tiukkoja ympäristömääräyksiä eikä lapsityövoimaa hyväksytä.

Mitä voin tehdä kuluttajana?

Reilun kaupan arvonimen saavuttaminen on vaatinut myös tavallisten espoolaisten tukea. Reilun kaupan kaupunkia edistetään pienillä käytännön teoilla. Erilaisia Reilu kauppa –sertifioituja tuotteita on Suomessa saatavilla jo yli 1800 perinteisemmistä kahvista ja hedelmistä tuntemattomampiin tuotteisiin, kuten urheilupalloihin ja kosmetiikkaan. Monilla Reilun kaupan tuotteilla on myös luomusertifiointi.

Tutustu alla olevien linkkien avulla tähän kokonaisuuteen. Valitse useammin Reilun kaupan tuote ostoskoriisi. Jos kiinnostut muutoin laajentamaan yhteistyötä urheiluseuroihin, järjestöihin tai kouluihin, ota asia siellä puheeksi ja ole toki yhteydessä vaikka sähköpostilla Helenaan: helena.kyrki@espoo.fi . Hän on sitä varten, että auttaa, sparraa ja keksii varmasti keinoja asian edistämiseksi, yhteistyössä. Voit myös kysäistä asioimassasi kahvilassa tai lähikaupassa, voisiko saada valikoimaan jotain Reilun kaupan tuotetta, jota hyllyssä tai tarjolla ei vielä ole. Seurakunnassa voi asian myös ottaa esille keskustelemalla seurakunnan työntekijöiden kanssa. Ja palaute on aina tervetullutta, samoin ehdotukset ja ideat. Esimerkiksi kirjoittamalla Helenalle, missä ja tai miten Espoossa haluaisit käytettävän Reilun kaupan tuotteita. Helenalle voi myös ilmoittautua, mikäli olet kiinnostunut liittymään vapaaehtoiseksi erilaisiin tempauksiin ja tapahtumiin. Yksi vaihtoehto on myös tykätä Reilusta Espoosta ja Reilusta kaupasta Facebookissa. Sieltä saa myös tietoa ajankohtaisista tapahtumista ja kuulumisista. Tai voit luoda sinne itse sisältöä liittämällä kuvia tai tekstiä jostain asiaan liittyvästä jutusta.

Mitä voin tehdä yrittäjänä?

Kahviloihin ja ravintoloihin sopivia Reilun kaupan suurtalouskokoisia tuotteita on saatavissa kaikissa suurimmissa tukuissa. Myös moniin kahviautomaatteihin löytyy Reilun kaupan merkillä sertifioituja tuotteita. Jos yrityksessäsi käytetään tai myydään reilun kaupan tuotteita ja haluaisit saada asialle näkyvyyttä, ota yhteyttä: helena.kyrki@espoo.fi. Voit ilmoittaa kiinnostuksestasi Reilun kaupan tuotteita kohtaan ja pyytää lisätietoja ja materiaalia. Kun yrityksesi on siirtynyt käyttämään säännöllisesti Reilun kaupan tuotteita, saat yrityksen nimen mm. Reilua kauppaa kannattavien espoolaisten toimijoiden listaan.

Tulevaa:

Espoo Ciné 16.-25.8. : Reilu Espoo on yhteistyökumppanina mukana Espoo Ciné -elokuvafestareilla.

Espoo-päivän koko perheen liikuntatapahtuma la 31.8. klo 10-14: Reilu Espoo on mukana Espoon matkailun koordinoimassa ja eri urheiluseurojen yhteistyössä järjestämässä koko perheen liikuntatapahtumassa Tapiolan urheilupuistossa.

Lisää tietoa löydät alla olevista linkeistä ja voit vaikka tykätä FB sivuja. Tervetuloa mukaan minunkin puolestani, tavalla tai toisella! Tässä toiminnassa on mukana paljon hyvää meille kaikille!

Espoo.fi -sivusto: www.espoo.fi/reiluespoo (på svenska: www.esbo.fi/rattvishandel)

Facebook: www.facebook.com/reiluespoo ja www.facebook.com/reilukauppa

Reilu kauppa ry: www.reilukauppa.fi ja www.reilukauppa.fi/reilun-kaupan-kaupunki/

Reiluin terveisin,

Nina From

PS Espoo

Tykkäätkö, jos lapsesi työskentelee bordellissa?

Lauantai 17.11.2012 - Nina From, PS

Olipa ikä mikä tahansa, asian miettiminenkin nostattaa niskavillat pystyyn. Mitä sinä ajattelet?

Seksin osto-myynti –keskustelu saa mieleni joka kerta kuohumaan. En ymmärrä sitä, että jos ihminen nauttii seksistä, miksi sitä pitäisi sitten myydä? Jos ihminen haluaa läheisyyttä ja rakkautta, miksi sitä pitäisi yrittää ostaa, kun rakkaus ei ole ostettavissa? Miksi kaikki pitäisi hyväksyä? Miksi ihmisen pitäisi olla kauppatavara? Kuka on kuollut seksin puutteeseen? Nälkään ja janoon moni on kuollut.

Palaan otsikkoon ja aiheeseen seksin laillistaminen Suomessa. Miksi? Mitä hyvää se tuo? Minusta jo pelkkä hyväksyminen, bordellien salliminen ja toiminnan laillistaminen vaikuttaa asenteisiin: hyväksymme ihmiskaupan. Jos emme hyväksy Suomessa seksin ostoa ja myyntiä, vaikutamme monen nuoren asenteeseen: ihmisen ostaminen ei ole hyväksyttävää. Kuka haluaisi kuulla omalta lapseltaan, että hän työskentelee bordellissa? En ainakaan minä!

HS pääkirjoituksessa kerrottiin, että oston kokonaan kieltäminen tarkoittaisi sitä, että ihmiskaupan ja parituksen uhrit tulisivat paremmin suojelluksi. Nykyinen laki on käytännössä osoittanut, että kompromissilla ei ole saavutettu lain keskeistä tavoitetta, eli kaikkien heikompien suojelua. Usein syynä ovat näyttövaikeudet. Kriminalisoinnista huolimatta tarvitaan edelleen sosiaali- ja terveyspalveluita sekä etsivää sosiaalityötä.

En oleta, että ehkä maailman vanhimman ”ammatin” harjoittajat poistuvat muuttamalla lakia kokonaan kaupanteon kieltäväksi. Kyse on, kuten aiemmin mainitsin, mm. asenne – ja käytösnäkökulmista. Tavara on tavara, jota voi ostaa, ken haluaa, ihminen ei ole tavara.

Seksikauppaan liittyy usein myös muita negatiivisia asioita, kuten järjestäytynyttä rikollisuutta. Lisäksi seksityöläisen taustalla on usein köyhyyttä ja päihteiden käyttöä. Eikö muita elannon ansaitsemiskeinoja tosiaankaan ole?

Onko koskaan tutkittu ja julkistettu tuloksia siitä, kuinka kauan itsensä myyvän ihmisen psyyke ”kestää”? Mitä vaikutuksia sillä on loppuelämään. Perhesuhteisiin, ystäviin, sukulaisiin. Entä tosiaan, omaan itseensä?

Moniko entinen itseään myynyt, vanhaksi aikanaan tullut ihminen miettii: ”olipa ihanaa aikaa, kun myi itseään”?

Mitä, jos bordelli sitten sijoitettaisiin naapuriisi? Lähelle asuinaluettasi? No, jos niitä sijoiteltaisiin metsiin, alueille, joissa olisivat pois silmistä? Onko se sitten pois mielistä, kun niihin ei törmäisi mitenkään, eivät olisi työmatkan varrella, työpaikan lähellä? Miten valvonta sitten onnistuisikaan? Kuka saisi oikeudet perustaa bordelli, millä perusteella?

Pimeä työ näkyväksi –ajatus

Anteeksi kuinka? Voitaisiinko ennemminkin miettiä sitä, miten ylipäätänsä saadaan harmaa talous kuriin? Harmaa talous Suomessa on niin moninaista ja laajaa, että voisimme siirtyä puheesta jo tekoihin. On todettu aikaa sitten, että rakennus- ja ravitsemusala ovat yleisimpiä harmaan talouden aloja. Ohi kassan ja kirjanpidon tehdään pimeää työtä myös mm. hius- ja kauneudenhoitoalalla. Rakennekynsiä tehdään paljon ilman kuittia. Monet alat, joilla ostajina ovat yksityiset henkilöt, ovat taipuvaisempia käymään kauppaa ilman kassaan lyöntiä (kuittia ei tarvita). Iso osa tekee töitä kotonaan, asiakkaita tulee tuttavapiirin kautta.

Jokainen meistä voi tehdä palvelujen ostamiseen liittyen, oikeita valintoja, joka kerta.

Yksi keino on lisätä heti resursseja harmaan talouden torjuntaan. Ihmisten työllistäminen tätä kautta ja siten pimeän kaupan kitkeminen merkitsee Suomelle huomattavien verotulojen kasvua.  Resurssien lisääminen maksaa siis hyvin pian itsensä moninkertaisesti takaisin. Toinen ajatus, jota on ehdotettu, on kuitinantovelvollisuus. Kolmas: kassakoneet, jotka ovat tyyppihyväksyttyjä, sopivat moneen kauppaan. Konettahan on mahdoton ohjelmoida hyväksymään ohimyyntiä. Toimiva malli on esim. pakollinen henkilöstöpäiväkirja, jonka avulla saadaan luettelot liikkeessä työskentelevistä henkilöistä sekä heidän työvuoroistaan. Hyvä muutos on rakennusala, jolle on tullut pakollinen henkilökohtainen veronumero, jota ilman työtä tekevät voidaan poistaa työpaikalta.

Harmaan talouden määräksi on arvioitu 10-14 mrd euroa. Suomessa tämän on arvioitu vievän verottajalta  4-6 mrd euroa .

Kuka vastaa siitä, jos ”pimeä” työntekijä on tehnyt virheen? Ei ole olemassa takuuta tehdylle työlle. Ajatteleeko pimeän työn tekijä tulevaisuutta? Miten eläkettä kertyykään? Työsuojelun merkitys? Pimeän työn teettäjä voi myös maksaa työehtosopimuksia pienempää palkkaa. Onko se hyvä asia?

Meidän tulee tukea yrittäjyyttä. Suojella yrittäjiä, jotka toimivat, kuten yhteiskunnassamme pitääkin. Säilyttää heidän kilpailukykynsä.

Niin, lähdin liikkeelle seksistä, ostosta ja myynnistä. Sehän on myös toki pimeää työtä. Bordelli tekisi toiminnasta laillisen. Suhteutettuna edellä mainittuihin, isompiin ”kauppohin”, ei voida puhua siitä, että bordellitoiminnan laillistaminen nostaisi Suomen taloutta merkittävästi. Kannattaisi nyt keskittyä työn tekemisen osalta niihin pimeän työn tekemisiin, joilla on todellista vaikutusta maamme talouden kehittämiseen. Kannattaisi keskittyä siihen, mitä hyvää seuraa seksin oston ja myynnin täyskiellon lakimuutoksella. Kannattaisi ajatella hieman monipuolisemmin asioita, kuin kapeasta näkökulmasta.

Kantani taisikin tulla selväksi, mutta täsmennän sen vielä, jotta ei jäisi epäselväksi: kannatan ehdottomasti  seksin oston ja myynnin täyskieltoa Suomessa.

Ihmisellä on väliä!