Tiedote Espoon opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan kokouksesta 10.6.2015

Suomenkielisen perusopetuksen yleisen osan hyväksyminen

Valtakunnallisen opetussuunnitelmauudistuksen myötä paikalliset opetussuunnitelmat on uudistettava. Espoossa uudistuvan kuntakohtaisen opetussuunnitelman yleisten osien valmistelu on ollut laajaa.

Ideointityössä on ollut mukana rehtoreita ja asiantuntijoita. Myös oppilailla, koulujen henkilökunnalla sekä kuntalaisilla on ollut useita mahdollisuuksia vaikuttaa opetussuunnitelmatyöhön. 

Oppilaiden näkemyksiä hyvästä oppimisesta ja osallisuudesta on kerätty mm. oppilaiden osallistamispäivinä huhtikuussa 2014 ja 2015. Kuntalaiset ovat osallistuneet kuntakohtaisen opetussuunnitelman tekemiseen vastaamalla kaupungin verkkosivuilla kysymyksiin arvoista, kodin ja koulun yhteistyöstä sekä oppimisympäristön ja hyvinvoinnin kehittämisestä. Kysely oli avoinna 20.4.-5.5.2015, ja siihen saatiin yhteensä 1213 vastausta.

Lisäksi kommentteja on pyydetty sosiaali- ja terveyspalveluilta sekä mm. Koko Espoolta, kulttuuripalveluilta ja kirjastotoimelta. Keskusteluja on käyty myös seurakunnan ja nuoriso- ja liikuntatoimen kanssa.

Valmis opetussuunnitelmakokonaisuus käsittää perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet, kuntakohtaisen opetussuunnitelman ja kunkin koulun oman opetussuunnitelman. Koulujen johtokunnat hyväksyvät koulujen opetussuunnitelmat kevään 2016 loppuun mennessä.

Lautakunta hyväksyi suomenkielisen perusopetuksen yleisen osan luvut 1-5, 8 ja 9 muutoksin. Lautakunta päätti että laaja-alaisen osaamisen kolme Espoossa painotettavaa aluetta ovat ajattelu ja oppimaan oppiminen, osallisuus, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen sekä tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen. Tekstiin lisättiin myös kirjaus, jonka mukaan oppilasedustajat kutsutaan oppilaita koskevia yleisiä asioita käsiteltäessä koulun johtokunnan kokouksiin ja opettajainkokouksiin.  Lautakunta päätti, että em. luvut otetaan käyttöön 1.8.2016.

Periaatepäätös Helsingin kaupungin kanssa tehtävästä yhteistyöstä koskien Itäisen Leppävaaran oppilasalueen perusopetuksen järjestämistä vuosiluokilla 7.-9.

Pääkaupunkiseudun kuntien opetustoimien kesken on sovittu, että säännöllisin väliajoin tarkastellaan oppilasennusteita kuntien raja-alueilla ja kartoitetaan yhteistyömahdollisuudet ja –tarpeet koulupalvelujen järjestämisessä. Tarkasteluissa on selvinnyt, että Espoossa Itäisen Leppävaaran oppilasalueella oppilasmäärät ovat kasvussa. Vastaavasti Helsingin kaupungilla on vapaata kapasiteettia yläkoululaisille Pitäjänmäen peruskoulussa. Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta hyväksyi periaatteen, että Itäisen Leppävaaran oppilasalueen oppilaille voidaan osoittaa lähikouluksi Pitäjänmäen peruskoulu voimassa olevia Espoon oppilaaksiottolinjauksia soveltaen.

Investointiohjelmassa on Perkkaan uusi kouluhanke, joka tulee korvaamaa nykyisen Perkkaanpuiston koulun. Tontin koko mahdollistaa yhtenäisen peruskoulun rakentamisen. Jos koulusta tehtäisiin alakoulu, osa itäisen Leppävaaran oppilasalueen ensisijaisesti Mäkkylän ja Vermon alueella asuvista yläkoululaisista ohjattaisiin oppilaaksioton kriteereitä soveltaen yläkouluun Pitäjänmäelle. Nykyisessä yläkouluverkossa osalle näillä alueilla asuvista oppilaista Pitäjänmäki olisi jo nyt lähin koulu. Toinen vaihtoehto on rakentaa Perkkaan uusi koulu yhtenäiseksi peruskouluksi. 

Lautakunta esittää tilakeskukselle, että Perkkaan uuden koulun suunnittelua jatketaan yhtenäisenä peruskouluna. Lautakunta päätti myös, että espoolaisten yläkouluoppilaiden sijoittumisen Pitäjänmäen peruskouluun tulee perustua vapaaehtoiseen toissijaiseen hakeutumiseen samaan tapaan kuin hakeutumisen Kasavuoren kouluun Kauniaisiin. Lautakunta pyytää suomenkielisen opetuksen tulosyksikköä valmistelemaan lukuvuoden 2016-17 yläkoululaisen oppaan yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa niin, että siellä kerrotaan mahdollisuudesta hakeutua Pitäjänmäen peruskouluun toissijaisena hakijana.

Ymmerstan koulun siirtokelpoisten tilojen rakentaminen

Keski-Espoon alueella suomenkielisen varhaiskasvatuksen ja opetuksen toimitilat eivät riitä lähivuosien tilatarpeeseen. Tilojen riittämättömyys on seurausta lapsi- ja oppilasmäärien kasvusta Keski-Espoon alueella ja siitä, että Tuomarilan koulun peruskorjausta ja laajennusta on siirretty.  Erityisen hankala tilanne on Ymmerstan-Tuomarilan alueella. Alueella päivähoitopaikkoja on lisätty poikkeusjärjestelyin esiopetusryhmää vastaavalle lapsimäärälle eri toimipaikkoihin.

Alueella lähivuosien aikana toteutettavat koulujen perusparannushankkeet lisäävät väliaikaisesti tilanpuutetta toimitilojen ollessa poissa opetuksen käytöstä.  Opetuksessa tilanteeseen saadaan helpotusta, kun Tuomarilan koulun peruskorjaus- ja laajennushanke valmistuu arviolta 2020.

Lautakunta esittää tilakeskukselle, että se hankkii Ymmerstan koulun tontille siirtokoulutilat niin, että tilat olisivat käytössä syyslukukauden 2016 alusta alkaen. Mikäli koulun tilojen yhteyteen voitaisiin sijoittaa yhden esiopetusryhmän sijasta kaksi esiopetusryhmää sekä siihen liittyvä päivähoito, voitaisiin esiopetukselta vapautuviin päiväkotien tiloihin sijoittaa nuorempia päivähoitoa tarvitsevia lapsia. 

Viherlaakson koulun ja lukion perusparannuksen ja laajennuksen tarveselvitys

Viherlaakson koulun ja lukion rakennukset ovat yksi Espoon kiireellisistä peruskorjaus ja uudisrakennuskohteista. Sisäilmaongelmien vuoksi Viherlaakson koulu toimii tällä hetkellä pääosin väistötiloissa, jotka sijaitsevat koulun ja lukion tontilla. Lukio toimii väistötiloissa Kilossa. Rakennuskokonaisuuden tilat eivät vastaa nykyaikaista oppimisympäristöä toiminnallisuudeltaan ja käytettävyydeltään.

Lautakunta hyväksyi Viherlaakson koulun ja lukion perusparannuksen tarveselvityksen lisäyksellä.

Muut asiat lautakunta päätti esityksen mukaan pienin lisäyksin.

Lisätietoja:

Sanna Lauslahti, lautakunnan puheenjohtaja, puh. 050 512 2380

Harri Rinta-aho, vs. opetustoimen johtaja, puh. 050 428 9440, harri.rinta-aho@espoo.fi

Titta Tossavainen, varhaiskasvatuksen johtaja, puh. 050 469 0794, titta.tossavainen@espoo.fi