Heitätkö roskat kotona lattialle?

Share |

Sunnuntai 5.4.2015 - Nina From


Mekö muka sivistyneitä? Saanen hieman epäillä. Olemme vuosia käyneet suu vaahdossa keskustelua ilmastonmuutoksesta, kierrätyksestä, milloin mistäkin direktiivistä, koska ilmasto kuulemma lämpenee. Selvä se.  Tietoa on, lukutaitoa on, osaamista ja ymmärrystä pitäisi olla. Ei voi olla vaikea laittaa omia roskia roskiin. Vai onko? Entä mitä opetamme lapsillemme? Joku muu siivoaa –ko?images4.jpg

Joka päivä, ulkoilutan koiriani, Espoossa, Friisilässä. Autoteiden reunassa, metsässä, hiekkatiellä, teillä, joiden varrella hiihdetään, kävellään, juostaan ja pyöräillään. Miten on mahdollista, että joka ikinen päivä, toinen koiristani, jolla on vahva hajuaisti, ehtii nappaamaan tieltä, tien varrelta, nurmelta, maahan heitetyn purkan. Yhden tai lähes kymmenen, riippuen vuodenajasta, riippuen reitistä. Nyt, kun lumet sulivat, ”niitä löytyy” tavallista enemmän.

Toinen koirani on kuusivuotias. Asuimme aiemmin Munkkivuoressa, kävin pitkillä lenkeillä silloinkin, eipä ollut niin purukumipitoista seutua. Joten ei tullut opetettua koiralle sylkemistä. Nyt ei auta mikään, pari viime vuotta on ollut aika kurjaa kävellä lenkkiä kaverin kanssa. Toinen koiristani on parivuotias ja hänelle on opetettu purkan sylkeminen. Olen ajatellut, ettei kai pidä kuonokoppaa vanhalle koiralle ostaa ja opettaa siihen, ihmisten välinpitämättömyyden vuoksi.

Vai onko roskaaminen lisääntynyt?

Luulisi jo tiedettävän, että purkka ei maadu ihan pian. Ja että se on vaaraksi myös muille eläimille. Koiralle jopa hengenvaarallinen (ksylitoli). Ja se on roska. Jonka joku ehkä siivoaa. Mutta miksi se ”joku”? Miksei itse voi heittää purkkaa roskiin. Kyllä kaupungissa roskakoreja riittää. Pitäisi olla osaamista laittaa se pureskeltu pala talteen, kunnes roskiksen ohi seuraavan kerran kulkee.

Olen myös kiukkuinen siitä, että Friisilän Mäkkärin ympäristö on harvase päivä sotkuinen. Syy ei ole Mäkkärin, eikä työntekijöiden, eikä lasten tai osaamattomuuden. Syylliset ovat autoilevat täysi-ikäiset naiset ja miehet. Istuvat autossa ja syönnin jälkeen heittävät roskat ikkunasta ulos, vaikka roskiksia on 5-100m säteellä, ehkäpä kymmenkunta. No, satunnaisesti myös tien varsille on heitetty ko. brändin roskia, ojiin, kävellessään.

Kuka siivoaa? Se joku! Kuka heittää roskat lattialle kotona?

Entä Helsingin ”Kaivari”. Otan esimerkin Vapunvietosta:

”Helsingin kaupunki tiedottaa varustautuvansa vapun piknik-jätteeseen massiivisesti. Kiinteiden puistoroskisten lisäksi keskustan ja Kaivopuiston alueelle levitetään 75 kappaletta 3,5 kuution tapahtumaroskiksia, 15 avolavaa, 240 litran astioita ja kolme kuohuviinipullojen keräyslavaa. Näiden kaikkien yhteenlaskettu vetoisuus on reilut 600 000 litraa. Lisäksi puistossa on peltitynnyreitä kytevälle grillijätteelle. Helsingin kaupunki muistuttaa, että kertakäyttögrillien hiilet ja muu kytevä jäte on laitettava niille varattuihin peltitynnyreihin, ei roskakontteihin.

Käymälöitä on varattu 214 ja pisoaareja 24. Vessat tyhjennetään ja siivotaan vapun päivän aamuna. Kaivopuistossa on edellisten vuosien tapaan kaksi pullonkeruupistettä, yksi Ison Puistotien keskivaiheilla ja toinen Kaivopuiston leikkikentällä. Kun palauttaa pisteeseen 20 kuohuviinipulloa, saa vastineeksi leffalipun. Muut pullot ja tölkit päätyvät pullonkerääjien kasseihin.Vapun aattona kaupungilla partioi 15 työntekijää varmistamassa, että pääkaupunki pysyy kuosissa. Vapun päivänä 32 kaupungin työntekijää ja 40 yhdistyksistä värvättyä työntekijää siivoaa paikkoja.

Verkkouutiset 6.4.2013

Kysymys: kuka roskaa? Kuka siivoaa? Kuka maksaa? Paljonko maksaa? Kuka haluaisi säästää tästä rahasummasta edes osan ja sijoittaa sen vaikka Lastensairaalaan?

Pitäisikö Kaivarin juhlijalle asettaa pääsymaksu? Mitä muita vaihtoehtoja roskaamisen vähentämiseksi olisi?

Toinen esimerkki: jos jokainen kalastaja jättää vuodessa kymmenen metriä siimaa luontoon, vuosittain sitä kertyy koko maassa 20 miljoonaa metriä. Linnunpoikasia ja pieniä nisäkkäitä sotkeutuu helposti siimoihin kohtalokkain seurauksin.

Entä miten nopeasti roskat maatuvat luonnossa:

Paperinen nenäliina 1–2 vuotta
Pahvimuki ja maitopurkki 1–5 vuotta
Tupakantumppi 15 vuotta
Purukumi 20–25 vuotta
Pussinsulkijat satoja vuosia
Muovipussi 100 vuotta, muovipullo jopa 1000 vuottaimagespymx0t8l.jpg
Paristot 200–1000 vuotta
Hernekeittopurkki 200–500 vuotta
Alumiininen juomatölkki 200–1000 vuotta
Lasi säilyy luonnossa ikuisesti.

Luonto 22.5.2014 Kaleva.fi

Minua ärsyttää ihmisten välinpitämättömyys luontoa kohtaan. Toisia kohtaan.

Nina From

 

Avainsanat: roskaaminen, vappu, kaupunki


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini

Lähettääksesi kommentin sinun tulee kirjoittaa alla oleva merkkijono kenttään