Vieläkö asiaa pitää miettiä? Eikö voida jo toimia?

Share |

Lauantai 1.9.2012 - Nina From, PS


Helsingissä kuoli toukokuussa 8-vuotias tyttö. Lapsen oloista raportoitiin toistuvasti Helsingin sosiaaliviranomaisille. Suomen Lastensuojelun Keskusliiton mukaan Suomessa yhdellä sosiaalityöntekijällä saattaa olla huolehdittavanaan jopa 120 lasta.

Helsingin sosiaaliviraston johtaja Paavo Voutilainen pitää lukua huolestuttavana.

– Helsingissä asiat ovat paljon paremmalla tolalla. Tuo luku on järkyttävän suuri. Tämä on ihan oikea asia miettiä, että miten paljon yksi ihminen pystyy hoitamaan. Suhdelukua voisi säätää hieman parempaan suuntaan.

– Ovatko meidän välineemme jossain määrin vanhentuneita ajatellen sitä tilannetta, jossa perheet tällä hetkellä elävät? Voutilainen miettii.

Voi herranjestas, miten törkeää puhetta Hgin sosiaaliviraston johtajalta. Ai nyt vasta voidaan katsoa LUKUJA? Entä ihminen, yksilö? Kun on tullut julkisuuteen yksi karmea tapaus ja lukuja katsoessa TIEDETÄÄN, että kyse on todella monista vastaavista ihmisistä! Oli pakko boldata nuo hiukset nostattavat yksityiskohdat haastattelusta. KENEN tehtävä on huolehtia lapsista/perheistä, jotka tulevat asiakkaaksi? Kuka sitten suojelee lasta, jos ei viimekädessä tämä taho? Anteeksi, mistä saadaan palkka? Ketkä ovat siellä töissä? Mikä on työn tavoite ja sisältö? Mitkä välineet? 

Tiedetään vallan hyvin, että kriisitilanteita ovat erotilanteet (jo ennen eroa lapset ovat näkemässä ja kuulemassa vanhempien riitoja yms. –usein), uusperheen muodostuminen, päihderiippuvuus, kyvyttömyys selviytyä arjesta (loppuun palaminen, masennus ym.)…ei aina, mutta on mahdollista, että lapsi on kriisin keskellä jo näissä tilanteissa ja tarvitsisi apua.

Kuka on hyvä äiti tai isä? Kuka sen määrittelee, millä kriteereillä? Missä opetetaan hyvää vanhemmuutta? Olisiko syytä ottaa kouluissa oppiaineeksi lasten oikeudet, lasten turvallisuus, lasten hoitaminen, mistä apua, jos pahoinpidellään, MITÄ on pahoinpitely? Miten lapsi tietää, mitä aikuinen saa tehdä, mitä ei, jos on tottunut väkivaltaan, eikä muusta tiedä? Lapsi on lojaali vanhemmilleen. Lasta on saatettu uhata, kiristää, manipuloida, eikä hän uskalla kertoa, mitä kotona tapahtuu. Miten pahoinpidelty lapsi ylipäätänsä luottaa keneenkään ulkopuoliseen aikuiseen?

Minun nuoruudessani oli aika tyypillistä, että isät joivat. Nykyään juovat sekä isät että äidit. Puhumattakaan muista päihteiden käytöstä, sekakäytöstä, mielenterveyslääkityksistä yms. päätä enemmänkin sekoittavista aineista kuin asioiden hoitamisesta käytännössä, terapiassa, puhumalla ja työstämällä, kohtaamalla pettymyksiä, vaikeita asioita, joita elämässä tulee vastaan. Niin, mihin me tarvitsemme ylipäätänsä päätä sekoittavia aineita? Miten aikuinen, joka ei pysty hoitamaan itseään, pystyisi mitenkään hoitamaan lastaan?

Lääketeollisuus ainakin voi erittäin hyvin. Niin paljon käytetään mielialalääkkeitä, jopa yläasteikäiset, puhumattakaan aikuisista. Karmeaa ihmisen kannalta. Popsi näitä, niin kyllä se siitä…

On selvää, että syrjäytyneiden perheissä lapsella ei ole parhaat mahdollisuudet selviytyä vaurioitta. Tai niin, että se ”putki” voi jatkua sukupolvelta toiselle. MUTTA, mistä tulee narsisteja? Olen sitä mieltä, että rakkaudettomuus lapsuudessa, välinpitämättömyys, vanhempien luomat paineet lapsen menestymiselle harrastuksissa tai koulussa tai ulkonäön suhteen, rajojen määrittelemättömyys luovat pohjaa jatkumolle: miten lapsesta tulisi toisenlainen? Kyllä kaikissa yhteiskuntaluokissa on pahoinvointia.

Ei näiden asioiden ymmärtämiseen tarvita tutkimuksia, minusta maalaisjärki riittää tajuamaan todellisuuden, missä ja miten itse elämme.

Niin, ennen oli suku lähellä. Oli mummot, kummit, läheiset, naapurit tunsivat toisensa, auttoivat ja puuttuivat. Lapsi selviää paremmin, jos olisi edes yksi läheinen, huolehtiva, rakastava ihminen, vaikkei se sitten olisi vanhempi. Näin olen asian ymmärtänyt lukemalla aiheeseen liittyviä artikkeleita.

Päättäjät, kuntatasolla, eduskuntatasolla ja hallituksessa voivat tehdä asioille jotain, jos vain halua on. Lakia, joka on ajalta xxx voidaan muuttaa, jos halutaan. Esim. se, että kun lapsi pahoinpidellään ja tuodaan sairaalaan/lääkäriin, pitää olla mahdollisuus ilmoittaa asiasta sekä poliisille, että lastensuojeluun. Siis, lakia pitää muuttaa ja heti! Ei pitäisi olla vaikea asia.

Tapausten määrä lisääntyy, ei vähene. Haluan vastuuseen kaikki asianosaiset! Haluan, että tapahtuu muutos lakiin ja toimintamalleihin. Haluan, että resurssien määrää lisätään. Haluan, että ei puhuta luvuista vaan yksilöistä. Haluan, että lapset voivat hyvin yhteiskunnassamme. Joku nosti laitoshoidon myös tarkasteluun, joka on erinomainen nosto. Haluan myös, että laitoshoidossa olevien lasten ja nuorten olosuhteet ja tilanteet tarkistetaan ja luodaan toimivat prosessit.  Listaa voi jatkaa pitkäänkin, mutta jokainen tietää, mistä on kyse. Vai vaadinko liikaa? Vaadimmeko yhdessä liikaa?

Avainsanat: lastensuojelu, vanhemmat, vanhemmuus, turva, koti, pahoinpitely, apu, päihteet, mielenterveys, tukitoimet


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini

Lähettääksesi kommentin sinun tulee kirjoittaa alla oleva merkkijono kenttään