Olet päättäjä! -mitä ajattelit tehdä?

Share |

Lauantai 11.10.2014 - Nina From


Tänään on kansainvälinen tyttölapsen päivä. Vuonna 2011 YK:n yleiskokous loi uuden lapsi_pieni_kuva.jpgteemapäivän, joka tukee tyttölapsia: heidän oikeuksiaan sekä kohtaamiaan haasteita, perusteltuja vaatimuksia suoda mahdollisuus elää ilman syrjintää ja väkivaltaa. Täysarvoisina yhteisömme jäseninä!  Koulutus on yksi keino parantaa lasten tyttöjen asemaa maailmassa.

Minusta tyttöjen päivä on joka päivä, mutta onhan se hyvä, että kerran vuodessa erityisesti nostetaan esille tyttölapset. Ja se, mitä heidän hyväkseen voisi tehdä ympäri maailmaa, mutta todellakin, myös Suomessa. Tämä kuva oli se, miksi juuri tänään päätin kirjoittaa tästä aiheesta.

Nostan kuitenkin näin alkuun vielä erään toisen kansainvälisesti ja isosti julkaistun asian, Nobelin rauhanpalkinnon saajan (tässä käsittelen vain yhtä palkittua), Malala Yousafzain! Miksi juuri hän? Onhan ihme, että hän on vielä elossa. Ja juuri hän, joka taistelee lasten oikeuksien ja erityisesti lasten koulutuksen puolesta. 17-vuotias pakistanilainen Yousafzai nousi maailman median otsikoihin sen jälkeen, kun äärijärjestö Talibanin edustaja oli ampunut häntä päähän koulubussissa. Nobel-komitea korosti perusteluissaan, että lasten täytyy päästä kouluun, eikä heitä saa käyttää taloudellisesti hyväksi.

Olet päättäjä:

-          äiti, isä, mummi, ukki, sijaisvanhempi, adoptiovanhempi

-          lähiomainen, kummi

-          lähimmäinen (asut ihmisten lähellä, naapurissa tai hieman kauempana), asioit ihmisten parissa, elät ja olet

-          virkahenkilö, viranomainen, asiantuntija, ammattilainen, opiskelija, työtön, johtaja, työssä käyvä tai käymätön, eläkeläinen

Sinä vastaat siitä, miten kohtelet muita. Sinä vastaat siitä, puututko. Sinä vastaat siitä, välitätkö.

Kysymys sinulle: onko tämä tyttö ansainnut tämän? Kysymys sinulle: luuletko, että tämä on ensimmäinen kerta?

Minä vastaan itse: ei ole ansainnut. Kukaan ei ole ansainnut tuollaista. Kenelläkään ei ole oikeutta tehdä toiselle tuollaista. Oletan, että tämä ei ole ensimmäinen kerta. Toivon, että tämä on viimeinen kerta!

Etsin tietoa lapsiin kohdistuvasta väkivallasta, lähinnä hain tietoa vuosittaisesta raportoidusta määrästä. Vaikea oli löytää. Sen sijaan löysin hämmästyttävää kyllä, vähättelevää kirjoittelua löysin paljonkin. Raporteistakin saa lukea: on puolittunut. Siis mistä on puolittunut, on vähentynyt, siis mistä on vähentynyt. Eihän sitä näin hatarasti voi raportteja mielestäni tuottaa. Ja lisäksi, asioita on vasta alettu viimevuosina tutkimaan tarkemmin.

Ainahan sitä on ollut. No, onko pakko olla jatkossakin. Ihmiset ovat yksilöitä. Lapset ovat puolustuskyvyttömiä. Kuka ajaa lasten asiaa? Lähiaikuisen pitäisi! Miksi näitä tapauksia, kuten kuvassa nyt tai Eerikan tapaus pari vuotta sitten, miten näitä aina vain Suomessa tulee ilmi? Jää perheen sisäiseksi asiaksi, jää viranomaisten käsittelyyn, liian pitkiksi ajoiksi, liian monien vastaavien tapausten joukkoon. Osa tulee julki. Vain osa.

Nykyistä lapsiasiavaltuutettua, Jukka Kurttilaa kiitän. Hän on usein median nostattamana mukana ajamassa lasten asioita, eri näkökulmista. Todella erinomaista mediayhteistyötä. Ja työtä ylipäätänsä, joka näyttää näkyvän entistä paremmin.

Entä ne resurssit? Olen kirjoittanut viimeksi 18.5. blogin lastensuojeluun liittyvistä asioista, kun Eerikan kuolemasta tuli kaksi vuotta. Siihen blogiin hain taustoja nykyisestä lastensuojelumme tilanteesta: törkeää. Laiminlyöntiä! Edelleen. Kuka vastaa? Mitä on tapahtunut Eerikan aiheuttaman ”kohun” jälkeen lastensuojelussa? En ole nähnyt tai kuullut mitään muutosta. Alla muutama asia, jonka otin ko. tekstistä:

”Tiedon kulku on edelleen huonoa viranomaisten kesken. Moni ei uskalla puuttua.

Sosiaalityöntekijöillä ei ole aikaa tavata lasta riittävästi. Noin puolessa Suomen kunnista on riittävästi lastensuojelun henkilöstöä. Lastensuojelussa on pahimmillaan jopa 160 asiakasta sosiaalityöntekijää kohden. Toimiva lastensuojelu -selvitysryhmän saamien ehdotusten mukaan sopiva sosiaalityöntekijän asiakasmäärä on noin 20–50 asiakasta. Kolmannes koko maan lastensuojelun henkilöstöstä on epäpätevää. Kymmenesosassa kuntia ei työskennellyt lainkaan kelpoisuusehdot täyttäviä sosiaalityöntekijöitä. Kaikissa kunnissa ei pystytä noudattamaan lakia.”

Ja lista jatkuu. Ei pystytä noudattamaan lakia!!!?

Väkivalta synnyttää väkivaltaa. Jos kotona on kohdeltu väkivaltaisesti, on ilmeisen todennäköistä, että sitä jatketaan tarhassa, kaveripiirissä, kaduilla, työpaikoilla ja edelleen, kotona.

Sinä päättäjä! Puutu asioihin, muuta lakeja, jotka estävät tiedon välityksen näissä vakavissa rikoksellisissa asioissa, lisää resursseja lastensuojeluun, perhetyöhön ja ennaltaehkäisevään toimintaan sekä luo lisää matalan kynnyksen paikkoja ihmisille, jotka tarvitsevat apua itse ja lastensa kanssa. Järjestä riittävästi rahaa ja resursseja pidemmällä tähtäimellä esim. turvatalojen toiminnan laajentamiseen, päihteettömyyden tukemiseen, poliisien määrän lisäämiseen, tuomioiden saattamiseen oikealle tasolle: rikolliset kuriin tiukemmilla toimenpiteillä. Ja jaksa välittää! Puutu!

Nouse barrikaadeille lasten puolesta. Lasten suojelun puolesta, lasten oikeuksien puolesta. Lapset ja nuoret! Heissä on meidän kaikkien tulevaisuus. Kohdelkaamme heitä kuin haluamme heidän kohtelevan itseämme!

Ensi- ja turvakotien liitto kirjoittaa asiasta näin: ”Tänään vietettävä tyttöjen päivä muistuttaa tyttöjen asemasta ja oikeuksista. Tiesitkö, että tytöksi syntyminen tarkoittaa edelleenkin suurta riskiä tulla syrjityksi ja kohdata väkivaltaa. Liian monen tytön lapsuus katkeaa lapsiavioliiton myötä. Panostamalla tyttöjen koulutukseen parannetaan paitsi tyttöjen, mutta myös heidän yhteisöidensä elämää. Oikeutta omiin rajoihin ja koskemattomuuteen on tärkeää opettaa jokaiselle tytölle.

Meillä äideillä, iseillä, mummoilla, ukeilla, kummeilla, valmentajilla, opettajille, aikuisilla on arvokas tehtävä tukea tyttöjen kasvua. Mitä sinä ihailet ja arvostat lähelläsi olevissa tytöissä? Kerrotaan tänään sanoin ja teoin, miten ihania tyttöjä he ovat.”

Nina From

 

 

 

Avainsanat: lastensuojelu, Eerika, Nobel, koulutus, tyttölapset


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini

Lähettääksesi kommentin sinun tulee kirjoittaa alla oleva merkkijono kenttään