Keskustojen näivettäminen!

Sunnuntai 23.2.2014 - Nina From

Minua harmittaa. Jotenkin tuntuu välillä, että talonpoikaisjärki on kadonnut. Puhetta on paljon, tekoja vähän. Keskityn tässä blogissani yrittäjyyteen, sen näivettämiseen tai tukemiseen ja kirjoitan pääkaupunkiseudun tilanteesta.

- viime vuonna konkurssiin haettiin 244 vähittäiskaupan yritystä, joissa työskenteli 1344 henkilöä

- kaikkiaan konkurssiin haettuja yrityksiä oli kaupan alalla yli 9 %:a ed. vuotta enemmän

- kaupan alan työllisten määrä pieneni viime vuonna 1,2 %:a (300000:sta 296000:een)

- vähittäiskaupan myynnin määrä supistui prosentin, tukkukaupassa reilut kaksi prosenttia autokaupassa n. 15 %:a ed. vuodesta

- koko kaupan myynti laski 3,1%:a                                          talouselama.fi 21.2.2014

Yrittäjyyttä on luvattu tukea. Kuitenkin jatkuvasti keskustellaan säästöistä ja veronkorotuksista. Kiinteät kulut, kuten vuokrat, eivät ole laskeneet, päinvastoin. Työntekijät maksavat. Katteista on muutamassa vuodessa kadonnut kolmasosa. Investoinnit ovat laskeneet rajusti. Kalusto kuluu. Pankkien rahoitus- ja luotonantopolitiikka on kiristynyt. Kuluttajien ostovoimaa on leikattu. Yhtälö ei vaan toimi.

Helsinki! Iso kaupunki, paljon mahdollisuuksia. Kuluttajia, yrittäjiä. Liikepaikkoja, liikennettä. Kulttuurin tarjonta monipuolista, meriliikenne tukee läpikulkua, turismia.

Keskustakaupat näivettyvät! Terassikapina hautuu jo! Keskusta autottomaksi! Verkkokauppa syö kivijalkakaupat! Automarketit vievät asiakkaat! Guggenheim tuo turisteja! Mikä näistä ei kuulu joukkoon?

Mitä Helsinki tekee asian suhteen?

Arvovalinta: raha, jota ei ole, löytyy osan mielestä Guggenheimiin vai sanotaanko Guggenheimille Jenkkeihin (osin). Ei löydy Lastensairaalalle. Turistitko todellakin tulevat Helsinkiin Guggenheimin vuoksi? Mielestäni Helsingissä on aivan mahtavia museoita, Musiikkitalo, Ooppera, Finlandia-talo, Suomenlinna, Linnanmäki…mitä kaikkea onkaan! Ihana meri, siistit rantaraitit, kahviloita, ravintoloita. Sellaista tarjontaa, jota turistit nyt jo voisivat paremminkin hyödyntää.  

Turistit toisivat kyllä euroja, jos ravintolat, palveluntarjoajat ja kaupat saisivat pitää ovet auki, vapaammin. Niin monta kertaa vuosien varrella olen kuullut ja nähnyt, että heinäkuussa pidetään ovia kiinni, juhlapyhinä pidetään ovia kiinni, sunnuntaisin pidetään ovia kiinni ym. Että kun turistit tulevat eurojensa kanssa, niin kannattaisiko auttaa heitä kuluttamaan euronsa?

Keskustan liiketilojen vuokrat? Aika monta kahvia ja pullaa,  puseroa ja kenkää saa myydä, jotta kiinteät kulut on hoidettu, muuttuvista puhumattakaan. Jos omistat kiinteistön, sinulla on mahdollisuus pärjätä paremmin.

Ravintola-ala elää murrosta: kaupunki on säätänyt uudet terassiohjeet. Ohjeissa määrätään mm. päivänvarjojen väri (tulee olla yksiväriset), muoviset ja painekyllästetyt kalusteet ovat jatkossa kiellettyjä. Ohjeistus pakottaa investointeihin, jotka on kaiken lisäksi tehtävä liiankin nopeasti. Pääsiäiseen, jolloin usein terassit avataan, on lyhyt aika. Oletan, että tähän ei ole viime vuonna tehtyjen budjetteihin osalta pystytty ennakoimaan. Mistä rahat?

Vuokrien hinnat nostetaan terassilupien osalta kolminkertaisiksi. Anteeksi kuinka?

Julkiset kulkuvälineet: käteviä ovat, jos vain liikkuvat riittävän tiheään, jos reitit ovat kelpoja liikkumiseen, jos eivät maksaisi esim. Espoosta Helsinkiin 5 euroa per suunta. Minusta joukkoliikennettä tulee kehittää ja hintoja laskea. Kaikkien etu olisi, että joukkoliikennevälineitä käytettäisiin yksityisautoilun sijasta enemmän.

Parkkipaikat: olen jo vuosia välttänyt menemästä Helsingin keskustaan, niin paljon, kuin siitä pidänkin. Autoilijana minun on vaikea liikkua ruuhkassa: palaa bensaa ja hermot. Parkkipaikkoja on vaikea löytää. Teitä on muutettu yksisuuntaisiksi tai kävelykaduiksi. Pitää kiertää ja kaartaa. Ja mikä käsittämättömintä: kun löydät parkkipaikan, se maksaa aivan törkeän paljon. Jos käyt kahvilla Espalla, Latte maksaa noin 4 euroa. Tunnin autoparkki Espalla 4 euroa. Sillä rahalla saisi jo aika monta kahvipakettia.

Jos lähdetään ikkunashoppailemaan, tunti ei riitä, joten ehkä valintani onkin kehien varteen nostetut ostosparatiisit. Ei maksa parkkipaikat, tarjontaa riittää, kengät eivät kastu. Maksimoin minimaalisen ajan. Tapaan ystäviäni, ikkunashoppailen. Ehkä käyn kampaajalla samalla reissulla, kun kenkiäni korjataan suutarissa. Paitsi että. Valitsen ajan, jolloin ajan näihin ostosparatiiseihin. En halua mennä ruuhka-aikoina. En halua mennä alennusmyyntien aikaan. En halua mennä töiden jälkeen, koska en ehkä saa autoani enää mahtumaan kauppakeskuksen parkkihalliin. En ehkä halua, että jonotan kahviani.

Verkkokauppa tuhoaa kivijalkakaupat! En usko. Aina tulee olemaan ihmisiä, jotka haluavat ja tarvitsevat palvelua. Ovat valmiita jopa maksamaan henkilökohtaisesta ja hyvästä asiakaspalvelusta. Silloin voidaan myös kate laittaa kohdalleen. On ihmisiä, jotka haluavat nähdä ja kohdata toisia ihmisiä. On ihmisiä, jotka haluavat hypistellä tuotteita. Mahdollisuuksia on.

Suomen Yrittäjien pk-yritysbarometrin mukaan suomalaisyrityksillä on kasvuhaluja. Toimintaympäristöä tulee kehittää uskottavalla ja kannustavalla tavalla, jotta liiketoimintaa uskalletaan kasvattaa ja löytää uusia tuotteita ja innovaatioita. Yrittäjyyttä tulee tukea, kulutusvoimaa lisättävä. Uskoa on valettava. Sumeus on poistettava. Talkoisiin tarvitaan kaikkia. Vastuu on jokaisella.  

Mitä voisi tehdä?

Vuokrien hintaa laskettava. Pysäköintimaksut poistettava. Aukioloaikoja vapautettava. Joukkoliikennettä kehitettävä ja kuljetushintoja laskettava. Edullisempaa lainaa annettava. Yrittäjyyttä tuettava. Markkinointia tehostettava. ALV:a pienennettävä. Ostovoiman heikennys entisestään lopetettava. Ja paljon muuta tehtävä.

Sinä voit valita: ostatko suomalaista palvelua tai tuotetta, Suomessa valmistettua tuotetta, enemmän.  Sijoittakaamme Suomeen!

Ruuhkamaksut -vihreä teko?

Sunnuntai 21.10.2012 - Nina From, PS

Autoilijan rangaistus nro x. No toki on niin, että veroja pitää maksaa ja verotus on hyvää, jos se on oikeudenmukaista.

Autoilijan maksamia veroja on mm: autovero (kertaluontoinen), ajoneuvovero (rekisteröinnin yhteydessä maksettava vero, sis. alv), valmistevero (polttoainevero, sis. alv, sis. käyttövoimavero). EU:n ulkopuolelta tuotavasta ajoneuvosta on maksettava autoveron lisäksi tulli ja maahantuonnin alv. Kaasuautoilu on ensi vuonna kalliimpaa, kun maa- ja biokaasuautoille tulee käyttövoimavero.

Tämän lisäksi autoilun osalta maksetaan mm. vakuutukset, huollot, katsastukset sekä mahdollisista onnettomuuksista aiheutuvat lisämaksut.

Tämän vuoden huhtikuussa nousi autovero. Tavoite oli kasvattaa valtion verotuloja, mutta myös kannustaa ostamaan päästöltään pieniä autoja. Miten kävi?  Myyntiluvut näyttävät siltä, että mitä todennäköisimmin valtio tänä vuonna menettää autoverotuloja – ja merkittävältä osaltaan juuri veronkorotuksen vuoksi. Ensi vuonna nousee ainakin ajoneuvoveron perusarvo.

Juomisen haitat ovat viisinkertaistuneet Suomessa vuodesta 1990. Erityisen suuri muutos on ollut naisten alkoholin käytössä. Menetettyjen elinvuosien määrä kasvoi naisilla 80%:a, kun miesten vastaava luku oli 25%:a.Tutkimushankkeen johtajan, terveyspolitiikan professorin Ilkka Vohlosen mukaan naisten alkoholinkäyttö on lisännyt muun muassa lasten huostaanottoja. Sunnuntaisuomalainen kertoo, että dramaattinen käänne suomalaisten juomisessa tapahtui vuoden 2004 alkoholiveron keventämisen myötä. Uusi verotuspolitiikka toi valtiolle lisätuloja miljardi euroa. Samaan aikaan lisääntyneet alkoholihaitat aiheuttivat kuitenkin kunnille kahdeksan miljardin lisälaskun.

Sitten niistä ruuhkamaksuista

Onko joku laskelma olemassa siitä, että paljonko tulisivat maksamaan laitteet, softat, ohjeistukset sekä liikenteeseen tehtävät mahdolliset muutosjärjestelyt? Kuka maksaa? Mikä on investointien takaisinmaksuaika?

Lisääkö tämä ruuhkia entisestään? Tuleeko mahdollisia hiukkaspäästöjä enemmän kuin tällä hetkellä?

Lisääntyykö autossa käytetty aika päivän pituutta: koti-lasten vienti tarhaan –työpäivä -lasten haku tarhasta? Tuleeko tästä perheille haaste ajankäytön suhteen? Ovatko lapset esim. päivähoidossa tämän lisääntyneen ajan vuoksi pidempään?

Mitä esim. pienituloisilta jää tämän maksun vuoksi ostamatta: ruokaa, harrastusmaksuja, vaatteita…?

Entäpä Helsingin kaupat, ravintolat, palvelut yms.? Voidaanko sanoa, että kauppa kannattaa, jos ostava väki vähenee?

Miten mahtaa käydä Helsingin kaupungissa asuville, nousevatko yhtiövastikkeet, jos kaupat ja palvelut laittavat lapun luukulle? Vuokratuloilla rahoitetaan monien talonyhtiön kuluja, eikö vain? Jääkö ihmisiä taas työttömäksi, kun ei ole riittävästi asiakkaita?

Valtion tukema kulttuuri Helsingissä: käydäänkö oopperassa, baletissa, museoissa enemmän vai vähemmän jatkossa? Tosin, sanotaan, että kulttuuri kuuluu kaikille, mutta tuesta huolimatta lippujen hinnat ovat monen ulottumattomissa, joten eipä se ainakaan mitään nykyisestä muuta. Salit ovat osin entistä tyhjempiä, oletan. Ei ole mukavaa työtä tekeville ammattilaisille esiintyä vähäiselle yleisölle. Vaikuttanee myös heidän työllisyystilanteeseensa.

Miten mahtaa käydä kaupungin pysäköintimaksuista saatavalle tulolle? Entä yrittäjille, jotka toimivat parkkibisneksessä? Entä siellä työskenteleville ihmisille, palveluille? Nytkin Helsingin parkkimaksut ovat niin korkeat, että hirvittää käydä keskustassa päiväsaikaan, saatikka illalla.

Entä yksityisyys? Onko sitä tai pitääkö sitä olla tai pitäisikö olla olematta? Entäpä laitteiston tekninen toimivuus tai toimimattomuus?

Minusta eriarvoisuus kasvaa. On ilman muuta selvää, että jos Espoolaisen työpaikka on Helsingissä, hän joutuu käyttämään autoa työnsä takia, joukkoliikenne ei nykyisellään ehkä tue julkisen liikenteen käytön mahdollisuutta, ehkä on lasten tarhaan viennin ja haun, koululaisen harrastuskyyditsemisen tai jonkin muun asian vuoksi oltava auto (halusi tai ei) yhtälö ei vaan toimi.

Minusta on syytä kehittää yhteistyötä lähikaupunkien välillä. On lisättävä joukkoliikenteen vuoroja, tehtävä monipuolisempia ajoreittejä sekä alennettava lippujen hintoja. On tehtävä joukkoliikenteen käyttö paremmaksi vaihtoehdoksi niille, jotka voivat käyttää tai vaihtoehtoisesti siirtyä käyttämään julkisia. Metro on yksi erinomainen investointi, Espoossa. Toivon, että sitä jatketaan niin pitkälle, kuin mahdollista. Samalla saadaan laajemmin rakennettua kipeästi kuntalaisten kaipaamia asuntoja, kauppoja, palveluita ja muita toimijoita ympärille.

Tässä muutama esimerkki siitä, ettei verojen nosto tai maksujen lisääminen ole yksilön tai yhteiskunnan edun mukaista. Päätöksenteko on suppealla näkökulmalla tehty ja toteutettu. Mikä tai missä onkaan PTS?

Jos ruuhkamaksut tulevat, en/emme lähde tämänkään vertaa Helsinkiin. En lähde ex-tempore tapaamaan ystäviäni ruokailun merkeissä, viettämään aikaa kahviloissa, shoppailemaan, ihailemaan Helsingin rantoja, syömään Kauppatorin lihapiirakkaa, harrastamaan taidetta (musiikki, tanssi yms.) eri muodoissaan. Valitsen jatkossa Espoon entistä useammin. Kyllä täällä tarjontaa ja vaihtoehtoja riittää, eri kaupunginosien tarjoomana. Eikä tarvitse välttämättä maksaa edes parkkimaksuja. Liikkumaan pääsee pääsääntöisesti ilman ruuhkia. Niin, miksi menisinkään jatkossa Helsinkiin?