Parempia arvovalintoja espoolaisten hyväksi!

Sunnuntai 12.3.2017 - Nina From

Parempia arvovalintoja espoolaisten hyväksi!

Olen toiminut aktiivisesti omassa kunnassani, Espoossa, kuntalaisten hyväksi. Minun agendallani on nimenomaan lapset, nuoret, syrjäytyneet, vähävaraiset sekä sellaiset ihmiset, jotka eivät itsestään meteliä pidä vaan heidän puoliaan tulee pitää. Itse kuulun niihin tavallaan etuoikeutettuihin, joilla asiat ovat perushyvin. Siksi minusta on tärkeää muistaa myös vähävaraiset ja heikommat.

Puolustan tasavertaisuutta, rehellisyyttä sekä muiden ihmisten huomioimista erilaisin keinoin. Lisäksi mielestäni on äärimmäisen järkevää saada lisää resursseja ennaltaehkäisevään toimintaan, laajasti. Terveyttä kannattaa vaalia ja tehdä oikeita valintoja elämässä, joka päivä. Kerran täällä vain eletään.

Taustatietoa

Olen 49-v kahden teini-ikäisen tyttären äiti. Koko työelämän ajan olen toiminut myynnin, asiakaspalvelun, viestinnän ja markkinoinnin tehtävissä. Tärkeää elämässäni ovat perhe, harrastukset, ystävät ja työ. Arvostan toisten kunnioittamista, terveyttä, oppimista, yritteliäisyyttä ja yhteistyötä.

Olen työssäkäyvä, aktiivinen äiti Espoosta. Koulutukseltani olen yo-merkonomi, MKT, MJD, VJD. Työpaikkoina minulla on ollut Kesko, HOK-Elanto, Sanoma, Markkinointi-instituutti ja monia muita. Nyt olen markkinointi- ja koulutuspäällikkö TIVIAssa (ICT-alan yhdistys). Opiskelen tiedottajan tutkintoa työn ohella.

Olen asunut Friisilässä 7 vuotta ja viihdyn hyvin. Kuntapolitiikan aloitin reilu neljä vuotta sitten. Pääsin varavaltuutetuksi ja sain erittäin mieluisia luottamustoimia. Luottamustehtävät lisäävät osaamistani, voin vaikuttaa asioihin ja tutustun moniin ihmisiin. Teen yhteistyötä usean eri tahon kanssa ja osallistun hyvän tekemiseen avustamalla rahallisesti ja työpanoksella.

Vaaliteemani

Oppiminen keskiöön!

Sisäilmaongelmat kuntoon. Kouluterveydenhuoltoon lisää henkilöstöä. Lisää avustajia: opettajat keskittyvät opettamiseen oppilaat oppimiseen. Digitaaliset oppimisvälineet annettava kaikille.

Syrjäytymisen esto!

Lapsille yksilöllisempää huolenpitoa. Viranomaisten, vanhempien ja työntekijöiden parannettava yhteistyötä ja tiedonkulkua. Ennaltaehkäisevää palvelua perheille. Lapsen etu ensin!

Julkinen liikenne kuntoon

Lisää poikittaisliikennevaihtoehtoja. Vähävaraisten, alaikäisten, opiskelijoiden ja vanhusten lippujen hinnat edullisemmaksi. Parempi kustannusten hallinta. Valta ja vastuu kuuluu päättäjälle.

Luottamustehtävät

Varavaltuutettu

Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan jäsen

Omnian hallituksen nuorisojaoston jäsen

Espoon Reilun kaupan kaupungin kannatusryhmän varapuheenjohtaja

Kaupunkisuunnittelulautakunnan varajäsen

Koulutuspolitiikan työryhmän jäsen 2014

Haluan vaikuttaa. Teen parhaani. Laita viestiä minulle siitä, mitä haluaisit kunnassamme kehittää, muuttaa tai toteuttaa: nina.susanna.from@gmail.com.

Aurinkoista kevättä toivottaen,

Nina From

ps. sosiaalisen median kautta löydät minusta ja tekemisistäni lisää tietoa

ps. youtubesta löytyy viisi ed. kuntavaaleihin tekemästäni videosta. Olen edelleen samaa mieltä kuin silloin.

https://www.linkedin.com/in/ninafrom/

https://twitter.com/NinaFrom1

https://www.facebook.com/fromnina

https://www.youtube.com/results?search_query=Nina+From+kuntavaalit+2014+perussuomalaiset

"Ehkä huomenna pitää äänestää" - Espoo

Lauantai 8.11.2014 - Nina From

Kyllä! Jos kuulut kirkkoon ja haluat vaikuttaa.

Espoossa ennakkoon äänesti 10 600 ihmistä. Tulos jäi hieman viimekertaisen äänestyksen alle, jolloin ennakkoäänien määrä oli 11 400. Tapiolassa äänestettiin tänä vuonna vilkkaimmin.

Espoossa on viisi seurakuntaa: Olari, Espoonlahti, Tapiola, Tuomiokirkko ja Leppävaara.

Olen aina kuulunut kirkkoon ja ajatellut, että kuulun sinne ikuisesti. Olen halunnut kirkkohäät. Olen halunnut, että lapseni ovat kastetut kirkossa, käyvät rippikoulun ja tulevat olemaan kirkon jäseniä niin kauan toki, kun itse niin haluavat. Ja toivon tulevani haudatuksi kirkkomaalle aikanaan. Ja olen halunnut käydä kirkossa aina, kun on mahdollista, ollut jokin hyvä syy.

Jonkin moista kuhinaa, kirkosta eroamisia on viimeisten vuosien aikana ollut, eikä ihan vähäisistä määristä ole kyse. Syyt ovat varmasti syvemmällä, kuin annetaan ymmärtää: rippikoululeirin maksullisuus, kirkon saavuttamattomuus, tietämättömyys kaikesta siitä hyvästä, jota kirkko kuitenkin ihmisten hyväksi tekee, viestinnän heikkous, etäisyys, veron suuruus, eikä vähimpänä syynä se, että tähän mennessä kirkko ei ole halunnut vihkiä samaa sukupuolta olevia pareja.

Minusta on väärin se, että kirkosta erotaan jonkun yksittäisen syyn vuoksi. Toki kaikilla on siihen oikeus, mutta puhun vain omasta mielipiteestäni. Kriittisyys on tiedon saatavuuden vuoksi (sosiaalinen media) kasvanut ja ihmiset ottavat vahvasti kantaa eri asioihin. Pitää ja saa olla eri mieltä. Mutta ei mielestäni niin, että sellaiset ihmiset, jotka ovat eri mieltä, tuomitaan suvaitsemattomiksi tai muutoin väärin ajatteleviksi.

Itselläni kävi häivähdys ajatuksesta: eroanko protestiksi, huom! kävi häivähdys ajatuksesta, kun kirkon kerrottiin osallistuvan erotiikkamessuille. Siis pornomessuille. Turha on kaunistella asiaa, kun kyseessä on erityisesti sellaistakin seksuaalista vapautunutta esitystä ja käytöstä, jota itse en pidä hyvän tavan mukaisena. Minusta kaiken ei pidä olla sallittua ja normaaliksi kutsuttua, kyse on arvomaailmasta ja kunnioituksesta muita kohtaan. En eronnut, mutta kritisoin julkisuudessa kyllä. Tämä oli mielestäni rahan ja resurssien tuhlaamista. Olisin laittanut käytetyt varat esim. perheterapian lisäämiseen ja yhteistyön kehittämiseen etsivän nuorisotyön kanssa.

Seksuaalisuus on saanut ylikorostuneen sijan yhteiskunnassamme, jossa pitäisi olla tärkeämpiäkin asioita, joiden puolesta barrikadeille noustaan. Esimerkiksi lastensuojelu sekä vanhustenhoito, syrjäytymisen ennaltaehkäisy ja köyhien sekä heikompien auttaminen. Eli näiden puolesta, ihmisarvon puolesta tulisi taistella. Tarvitsemme nyt ja tulevaisuudessa ihan kaikkia yhteiskuntamme ihmisiä mahdollisimman ehyinä persoonina, syntymästä hautaan.

Muutamia asioita, joita minä kirkon toiminnassa arvostan ja haluan tulevaisuudessa panostettavan enemmän:

- nykyinen kirkon toiminta on pääsääntöisesti monipuolista ja hyvää. Jokainen voi lukea hyviä artikkeleita Essestä, seurata netistä oman seurakunnan ja Espoon seurakuntien järjestämiä tilaisuuksia, konsertteja, kerhoja, kirpputoreja, yms. ja osallistua mahdollisuuksien mukaan.

- lisää viestintää myös esim. sosiaalisessa mediassa, jossa on mahdollisuus ilmaiseksi tai edullisesti tavoittaa jopa uusia kohderyhmiä eri viesteillä

- jalkautua vielä enemmän ihmisten pariin siellä, missä he liikkuvat. Espoon markkinat, kauppakeskukset ja muut paikat, joissa väkeä kulkee. Sekä osallistua vahvemmin muiden hyvää tekevien järjestöjen kanssa esim. juuri tuohon etsivän nuorisotyön toimintaan. Kentälle siis.

-          vanhainkotien ja sairaaloiden käynnit, aktivointi

-          rippikoululeirit ilmaisiksi (sisältyy kirkollisveroon)

-          perinteisten arvojen säilyttäminen tärkeää

- avioliittoon vihkiminen miehen ja naisen kesken. Muutoin siunaamiset ilman muuta sekä muu hyvän tekeminen aktiivisemmaksi myös samaa sukupuolta olevien kesken. Syrjintää en hyväksy.

- vahvempi kannanotto kristittyjen vainoamisen lopettamiseksi esim. Lähi-idässä ja muualla! Ja auttaminen.

- perheterapian tarjoaminen laajemmaksi. Tarvetta on. Myös ennaltaehkäisevää perhetyötä enemmän tarjolle.

- nuorille syrjäytymisvaarassa oleville tai syrjäytyneille sekä kodittomille tukea, apua sekä fyysistä että psyykkistä.

- suomalaisille perheille enemmän tukea. Muutos tähän.

Tässä siis listattu muutamia asioita, joiden takana olen. Lisää mielipiteitäni kirkon asioista löydät vaalikoneesta. Myös äänestyspaikat ja muuta informaatiota löytyy nettisivuilta: www.seurakuntavaalit.fi .

Jos haluat äänestää minua, olen ehdolla:

Olarin seurakunnassa: kirkkovaltuustoon numerolla 03 ja seurakuntaneuvostoon numerolla 62.

Olarin äänestyspaikka: Olarin kirkko, Olarinluoma 4

aika: 11.00-20.00

päivä: Isänpäivä 9.11.

ps. äänestyspaikka on esteetön

Hyvää viikonloppua, sunnuntaita ja Isänpäivää toivottaen,

Nina From

varavaltuutettu

markkinointiviestintäpäällikkö

eduskunta-avustaja

Espoon PS ry:n hallitus palkitsi ansioituneita

Lauantai 6.9.2014 - Nina From, PS Espoo

Espoon Perussuomalaiset ry:n hallitus kokoontui 2.9. monen asian äärelle toimitiloissaan Leppävaarassa, kuten on tapana, vähintään kerran kuukaudessa. Asialistalla on normaalit yhdistyksen toiminnassa huomioitavat asiat sekä joukko muita, merkityksellisiä esitys- ja päätösasioita.

Tässä kokouksessa listalla aineita olivat esimerkiksi seurakuntavaalit, piirihallitukseen tehtävät henkilövalinnat vuodelle 2015 sekä eduskuntavaaliasiat. Viimeiseen liittyen, erittäin merkittävään rooliin, Uudenmaan vaalipäälliköksi, oli valittu espoolainen Kari Paunonen.

Hallitus halusi yllätyksellisesti onnitella Kari Paunosta pienen muistamisen muodossa. Kari Paunonen toi kiitospuheessaan esille yhteisen tavoitteemme: saada aikaan Jytky 2015! Kovalla työllä, kenttää kiertämällä, ihmisten kanssa keskustelemalla, jakamalla tietoa puolin ja toisin, jalkauttamalla vaaliohjelma laajasti joka puolelle sekä hyvähenkisellä yhteistyöllä SE tehdään!

Olemme erittäin tyytyväisiä piirihallituksen tekemään päätökseen Kari Paunosen valinnan osalta. Oikea mies, oikealla paikalla.

Koska vaalipäällikköjen rooli tulevien vaalien menestyksen tekemisessä on erittäin oleellinen, mainittakoon Kari Paunosen lisäksi II vaalipäällikkö Joni Ikonen Inkoosta sekä III vaalipäällikkö Timo Riskilä Hyvinkäältä. Yhteistyötä ja kovaa työtä tekevä kolmikko!

Kokouksessa palkittiin myös aiemmasta uutisoinnista tuttu perustaja-yrittäjäjäsenemme, Veikko Granqvist. Koskaan ei ole liian myöhäistä huomioida tavallisuudesta poikkeavat henkilöt tai sellaiset, jotka ovat palkitsemisen arvoiset. Jokaisella on mahdollisuus tulla palkituksi. Jokaisen työ perussuomalaisuuden eteen on hyvää ja arvokasta. Kaikkea ei voi rahassa mitata, mutta kaikki voivat huomioida toisen tekemän työn, olipa se minkä kokoista yhteisen tavoitteen eteen tehtävää työtä tahansa.

Toivomme, että seuraat aktiivisesti nettisivujamme, Espoon Perussuomalaiset ry –facebook –sivuja, uudenmaanperussuomalaiset.fi –sivuja sekä perussuomalaiset.fi sivuja. Kaikista näistä löytyy runsaasti tietoa toiminnastamme sekä kunnissa että Uudellamaalla. Siellä on myös yhteystietoja, tietoa tulevista tapahtumista sekä jäseneksi –hakemiseen liittyvää ohjeistusta.

Jos sinulla on asiaa eduskuntavaaleihin liittyen: hakijakiinnostukset osoitetaan Uudenmaan osalta piirin puheenjohtajalle, Pekka M. Sinisalolle, vaalimateriaaleihin ja kentän toimintaan koskeviin kysymyksiin vastaa ensisijaisesti vaalipäälliköt: Kari Paunonen, Joni Ikonen ja Timo Riskilä. Älä epäröi ottaa yhteyttä asiassa kuin asiassa.

Toimikaamme PS:n arvojen mukaisesti. Kilpailijat ovat kehämme ulkopuolella.

Tervetuloa mukaan toimintaamme.

Espoon Perussuomalaiset ry:n puolesta

Nina From

hallituksen jäsen

Ruuhkamaksut -vihreä teko?

Sunnuntai 21.10.2012 - Nina From, PS

Autoilijan rangaistus nro x. No toki on niin, että veroja pitää maksaa ja verotus on hyvää, jos se on oikeudenmukaista.

Autoilijan maksamia veroja on mm: autovero (kertaluontoinen), ajoneuvovero (rekisteröinnin yhteydessä maksettava vero, sis. alv), valmistevero (polttoainevero, sis. alv, sis. käyttövoimavero). EU:n ulkopuolelta tuotavasta ajoneuvosta on maksettava autoveron lisäksi tulli ja maahantuonnin alv. Kaasuautoilu on ensi vuonna kalliimpaa, kun maa- ja biokaasuautoille tulee käyttövoimavero.

Tämän lisäksi autoilun osalta maksetaan mm. vakuutukset, huollot, katsastukset sekä mahdollisista onnettomuuksista aiheutuvat lisämaksut.

Tämän vuoden huhtikuussa nousi autovero. Tavoite oli kasvattaa valtion verotuloja, mutta myös kannustaa ostamaan päästöltään pieniä autoja. Miten kävi?  Myyntiluvut näyttävät siltä, että mitä todennäköisimmin valtio tänä vuonna menettää autoverotuloja – ja merkittävältä osaltaan juuri veronkorotuksen vuoksi. Ensi vuonna nousee ainakin ajoneuvoveron perusarvo.

Juomisen haitat ovat viisinkertaistuneet Suomessa vuodesta 1990. Erityisen suuri muutos on ollut naisten alkoholin käytössä. Menetettyjen elinvuosien määrä kasvoi naisilla 80%:a, kun miesten vastaava luku oli 25%:a.Tutkimushankkeen johtajan, terveyspolitiikan professorin Ilkka Vohlosen mukaan naisten alkoholinkäyttö on lisännyt muun muassa lasten huostaanottoja. Sunnuntaisuomalainen kertoo, että dramaattinen käänne suomalaisten juomisessa tapahtui vuoden 2004 alkoholiveron keventämisen myötä. Uusi verotuspolitiikka toi valtiolle lisätuloja miljardi euroa. Samaan aikaan lisääntyneet alkoholihaitat aiheuttivat kuitenkin kunnille kahdeksan miljardin lisälaskun.

Sitten niistä ruuhkamaksuista

Onko joku laskelma olemassa siitä, että paljonko tulisivat maksamaan laitteet, softat, ohjeistukset sekä liikenteeseen tehtävät mahdolliset muutosjärjestelyt? Kuka maksaa? Mikä on investointien takaisinmaksuaika?

Lisääkö tämä ruuhkia entisestään? Tuleeko mahdollisia hiukkaspäästöjä enemmän kuin tällä hetkellä?

Lisääntyykö autossa käytetty aika päivän pituutta: koti-lasten vienti tarhaan –työpäivä -lasten haku tarhasta? Tuleeko tästä perheille haaste ajankäytön suhteen? Ovatko lapset esim. päivähoidossa tämän lisääntyneen ajan vuoksi pidempään?

Mitä esim. pienituloisilta jää tämän maksun vuoksi ostamatta: ruokaa, harrastusmaksuja, vaatteita…?

Entäpä Helsingin kaupat, ravintolat, palvelut yms.? Voidaanko sanoa, että kauppa kannattaa, jos ostava väki vähenee?

Miten mahtaa käydä Helsingin kaupungissa asuville, nousevatko yhtiövastikkeet, jos kaupat ja palvelut laittavat lapun luukulle? Vuokratuloilla rahoitetaan monien talonyhtiön kuluja, eikö vain? Jääkö ihmisiä taas työttömäksi, kun ei ole riittävästi asiakkaita?

Valtion tukema kulttuuri Helsingissä: käydäänkö oopperassa, baletissa, museoissa enemmän vai vähemmän jatkossa? Tosin, sanotaan, että kulttuuri kuuluu kaikille, mutta tuesta huolimatta lippujen hinnat ovat monen ulottumattomissa, joten eipä se ainakaan mitään nykyisestä muuta. Salit ovat osin entistä tyhjempiä, oletan. Ei ole mukavaa työtä tekeville ammattilaisille esiintyä vähäiselle yleisölle. Vaikuttanee myös heidän työllisyystilanteeseensa.

Miten mahtaa käydä kaupungin pysäköintimaksuista saatavalle tulolle? Entä yrittäjille, jotka toimivat parkkibisneksessä? Entä siellä työskenteleville ihmisille, palveluille? Nytkin Helsingin parkkimaksut ovat niin korkeat, että hirvittää käydä keskustassa päiväsaikaan, saatikka illalla.

Entä yksityisyys? Onko sitä tai pitääkö sitä olla tai pitäisikö olla olematta? Entäpä laitteiston tekninen toimivuus tai toimimattomuus?

Minusta eriarvoisuus kasvaa. On ilman muuta selvää, että jos Espoolaisen työpaikka on Helsingissä, hän joutuu käyttämään autoa työnsä takia, joukkoliikenne ei nykyisellään ehkä tue julkisen liikenteen käytön mahdollisuutta, ehkä on lasten tarhaan viennin ja haun, koululaisen harrastuskyyditsemisen tai jonkin muun asian vuoksi oltava auto (halusi tai ei) yhtälö ei vaan toimi.

Minusta on syytä kehittää yhteistyötä lähikaupunkien välillä. On lisättävä joukkoliikenteen vuoroja, tehtävä monipuolisempia ajoreittejä sekä alennettava lippujen hintoja. On tehtävä joukkoliikenteen käyttö paremmaksi vaihtoehdoksi niille, jotka voivat käyttää tai vaihtoehtoisesti siirtyä käyttämään julkisia. Metro on yksi erinomainen investointi, Espoossa. Toivon, että sitä jatketaan niin pitkälle, kuin mahdollista. Samalla saadaan laajemmin rakennettua kipeästi kuntalaisten kaipaamia asuntoja, kauppoja, palveluita ja muita toimijoita ympärille.

Tässä muutama esimerkki siitä, ettei verojen nosto tai maksujen lisääminen ole yksilön tai yhteiskunnan edun mukaista. Päätöksenteko on suppealla näkökulmalla tehty ja toteutettu. Mikä tai missä onkaan PTS?

Jos ruuhkamaksut tulevat, en/emme lähde tämänkään vertaa Helsinkiin. En lähde ex-tempore tapaamaan ystäviäni ruokailun merkeissä, viettämään aikaa kahviloissa, shoppailemaan, ihailemaan Helsingin rantoja, syömään Kauppatorin lihapiirakkaa, harrastamaan taidetta (musiikki, tanssi yms.) eri muodoissaan. Valitsen jatkossa Espoon entistä useammin. Kyllä täällä tarjontaa ja vaihtoehtoja riittää, eri kaupunginosien tarjoomana. Eikä tarvitse välttämättä maksaa edes parkkimaksuja. Liikkumaan pääsee pääsääntöisesti ilman ruuhkia. Niin, miksi menisinkään jatkossa Helsinkiin?

Kuka pelkää Perussuomalaista?

Keskiviikko 10.10.2012 - Nina From, PS

Mikä pelottaa?  Mikä ärsyttää? Miksi juuri Perussuomalaiset ovat jatkuvan kritiikin kohteena?  

Soini on valittu maailman seitsemänneksi vaarallisimmaksi ihmiseksi. Perussuomalaiset kansanedustajat: mistä niitä oikein tuli? Mitä ne osaavat? Perussuomalaiset kuntien valtuustoihin: ”Muutos merkitsee sekä hankaluuksia että mahdollisuuksia”, ”riskikunnissa päätöksenteko puuroutuu: kyttäysmentaliteetti kasvaa ja valtuustokokoukset venyvät puoleenyöhön” (Kuntaliiton kehitysjohtaja Kaija Majoinen HS 8.10.). Hmm… ennustaja? Tietäjä? Pelokas? Miksi? Viimeisin tieto on, että youtubessa on pilaversio Perussuomalaisista. Miten heidät on valittu? Joku mainitsi ulkonäön perusteella. Onko kyseessä kenties missikisat vai miesmallikisat? Ei taida PS:n listoilla valitettavasti missejä olla …On runsas määrä suomalaisia perusihmisiä kylläkin.

Mitä ”vanhojen” puolueiden uudet kansanedustajat ovat osanneet? Entiset missit, urheilijat ja muut, julkkikset? Ovat varmasti oppineet, tehneet töitä, kuten kaikki, jotka on kansa on valinnut. Saaneet luottamuksen ja toteuttavat annettua luottamustehtävää.

Perussuomalaiset oppositiossa. Miksi? Koska Soini piti lupauksensa. Ei kääntänyt takkia. Oppositiossahan on myös entinen hallituspuolue, Keskusta, joka oli mukana touhukkaana neuvottelemassa EU:ssa, Kokoomuksen kanssa yhdessä. No mikä on opposition tehtävä? Ei varmaan myötäillä hallitusta. Ei varmaan olla samaa mieltä asioista ja päätöksistä. Vai ”räksyttäjiä”? Niin, media on nostanut monia opposition esille tuomia, kyseenalaistettuja asioita ansiokkaasti kansan luettavaksi. Ilman oppositiota emme tietäisi tätäkään vähää EU:n ja Suomen sopimuksista, ylipäätänsä asioista, joita kansan tulee tietää, josta tehdään päätöksiä, jotka vaikuttavat kaikkien meidän tulevaisuuteemme. Positiivisesti vai negatiivisesti? Jos olisi kristallipallo, niin tietäisi. Eipä taida kenelläkään olla?

Parhaansa varmasti kaikki tekee. Uskon niin.

Palaan vielä vaarallisuuteen vai vaikuttavuuteen.

”Der Spie­gel lu­ki Soi­nin Eu­roo­pan kym­me­nen vaa­ral­li­sim­man po­lii­ti­kon jouk­koon. Soi­ni pää­si sa­maan seu­raan muun muas­sa Ita­lian en­ti­sen pää­mi­nis­te­rin Sil­vio Ber­lus­co­nin ja Rans­kan ää­ri­oi­keis­to­lais­ta puo­luet­ta joh­ta­van Ma­ri­ne Le Pe­nin kans­sa. Ei­kä tä­mä ol­lut edes en­sim­mäi­nen ker­ta. Hei­nä­kuus­sa yh­dys­val­ta­lai­nen ta­lous­leh­ti Bu­si­ness In­si­der nos­ti Soi­nin maail­man­ta­lou­del­le vaa­ral­li­sim­pien ih­mis­ten lis­tal­la si­jal­le seit­se­män, Yh­dys­val­tain pre­si­den­tin Ba­rack Oba­man ja Eu­roo­pan kes­kus­pan­kin pää­joh­ta­jan Ma­rio Drag­hin vä­liin. Sa­mai­sel­la lis­tal­la kär­jes­sä ko­mei­le­vat Sak­san liit­to­kans­le­ri An­ge­la Mer­kel ja Rans­kan pre­si­dent­ti François Hol­lan­de.”

Het­ki­nen. Siis vii­den mil­joo­nan ih­mi­sen kan­sa­kun­nan op­po­si­tio­puo­lueen pu­heen­joh­ta­ja on Eu­roo­pan ja maail­man ta­lou­del­le vaa­ral­li­sim­pia ih­mi­siä? On­ko­han suh­teel­li­suu­den­ta­ju nyt jol­la­kul­la pet­tä­nyt.

Soi­nia on oi­keas­taan syy­tä on­ni­tel­la saa­vu­tuk­ses­ta. Soi­ni on maail­mal­la tun­ne­tum­pi kuin pre­si­dent­ti Sau­li Nii­nis­tö, jo­ka sen­tään pe­rus­tus­lain mu­kaan joh­taa Suo­men ul­ko­po­li­tiik­kaa, siis kan­sain­vä­li­siä suh­tei­ta.

Eh­kä oli­si kui­ten­kin ai­heel­lis­ta rau­hoi­tel­la muu­ta maail­maa: ei Soi­ni sen­tään ihan niin vaa­ral­li­nen ole. Vaa­ral­li­nen hän on kor­kein­taan muil­le Suo­men puo­lueil­le.” HS.fi 11.8.2012. Kir­joit­ta­ja on HS:n pää­kir­joi­tus­toi­mit­ta­ja, Juha Akkanen.

Pohdin seuraavaksi, onko kyseessä saamattomuus vai työn tekeminen.

PS: ”2400 pidettyä puhetta täysistunnoissa, aktiivinen valiokuntatyöskentely, 30 lakialoitetta, 195 talousarvioaloitetta, 4 keskustelualoitetta, 388 kirjallista kysymystä, 32 suullista kysymystä sekä laaja ja yksityiskohtainen vaihtoehtobudjetti, josta useat kohdat päätyivät hallituksen kehyslinjauksiin kertovat tehokkaasta sisäänajovuodesta ja aktiivisesta oppositiopolitiikasta. Perussuomalaisten aikaansaamattomuus ja osaamattomuus on vain ennen eduskuntavaaleja vastapuolelta luotu myytti, ja viimeistään nyt on aika tajuta, että tilastoluvut puhuvat aivan muuta.” Elokuu 2012.

Mitä Sinun mielestäsi mahtaa tapahtua, kun valtuustoon valitaan, ehkä, enemmän PS:a kuin viimeksi?

Nyt keskustellaan kiivaasti siitä, että Perussuomalaiset rynnistävät kuntien valtuustoon. No mitäs siitä tulee? Kuulemma kokoukset pitenevät ja vaikeutuvat. Emme ole yhteistyökykyisiä tai haluisia. Tai muutenkaan sitä tai tätä. Siis mitä? No emme varmasti ole samaa mieltä, kuin Kokoomus, kaikista asioista. Emme varmasti ole samaa mieltä, kuin SDP, kaikista asioista. Emme varmasti ole samaa mieltä, kuin RKP, kaikista asioista. Jne. Miksi pitäisi olla? Kansahan haluaa muutosta.

Kokoomuksella on Espoon valtuustossa enemmistö. Espoon kaupunginjohtaja on Kokoomuslainen. Kokoomus on hallituksessa, Kokoomuksella on pääministeri ja presidentti. Ja paljon muuta. Mihin suuntaan olemme menossa? Mitä mieltä Sinä olet?

Kansa haluaa muutosta! Se pelottaa. Ketä? Ei varmasti kansaa ainakaan. Tai osaa siitä. Perussuomalaiset haluavat kunnat kuntoon. Perussuomalaisella puolueella on hyvät arvot: www.perussuomalaiset.fi –sivuilta kannattaa lukea, mitä ne ovat. Suosittelen. Tykkään.

Meillä on kuntavaaliohjelma. Esim. Espoon Perussuomalaisilla on vielä omat kuntavaaliteemat. Niistä löytyy ihan niitä perusasioita, joita me ajamme, kuntalaisten eduksi.

”Ei niillä ole mitään vaihtoehtoja, rutisevat vaan”. Niinkö? Alla esimerkki erittäin merkittävästä kokonaisuudesta, budjetista, vaihtoehtosellaisesta, from PS:

”Perussuomalaiset on laatinut vaihtoehtobudjetin, joka puolueen mukaan edistää oikeudenmukaisuutta. Rikkaille tulisi uusi veroporras eli "Walhroos-vero" ja suursäätiöiden pääomatulot laitettaisiin verolle.

Eniten tuloja perussuomalaisten budjetti keräisi palauttamalla Kela-maksun yrityksille. Se toisi valtion kassaan 900 miljoonaa euroa. Perussuomalaiset jättäisi myös yhteisöveron nykyiselleen, mikä säätäisi 194 miljoonaa nykyhallituksen budjettiin verrattuna.

Perussuomalaiset puuttuisi myös verrattain kovalla kädellä rikkaiden verotukseen. Varallisuusvero palautettaisiin ja tuloveroon lisättäisiin uusi luokka. Yli 70 300 euroa vuodessa ansaitsevien marginaaliveroa korotettaisiin kahdella prosentilla 32 prosenttiin. Tämän tuloluokan yläpuolelle lisättäisiin uusi luokka: yli 100 000 euroa ansaitsevat. Heille vero olisi 36 prosenttia. Tätä perussuomalaiset kutsuu "Wahlroos-veroksi". Rikkaiden verotuksen kiristäminen ja varallisuusveron palautus toisivat varjobudjettiin 275 miljoonaa euroa lisää.

Yritystoimintaa perussuomalaiset tukisi mahdollistamalla nykyistä suuremmat poistot ja tuet t&k-toiminnassa. Se maksaisi valtiolle 250 miljoonaa euroa. Liikenneyrityksiä tuettaisiin peruuttamalla polttonesteveron korotus. Energiaveroa perussuomalaiset laskisivat, mistä tulisi 175 miljoonan kulut.  Kotitalousvähennystä ei supistettaisi niin rajusti kuin hallitus ehdottaa. 

Kunnilta ei otettaisi pois

Menoja perussuomalaiset lisäisi erityisesti peruuttamalla kuntien valtionosuuksien heikennykset. Se maksaisi puolueen laskujen mukaan liki 450 miljoonaa. Myös maa- ja metsätalous saisi perussuomalaisilta liki 115 miljoonaa. Asumistukea perussuomalaiset korottaisivat 45 miljoonalla ja lapsiperheiden köyhyyttä torjuttaisiin 115 miljoonalla. Sotaveteraanit saisivat puolueelta 33 miljoonaa lisää. Menopuolta kasvattaisi myös koulutus, johon perussuomalaiset panostaisi liki 55 miljoonaa nykyhallitusta enemmän. Tästä 20 miljoonaa suunnattaisiin yleissivistävään koulutukseen.

Työ- ja elinkeinoministeriön kautta yrityksille ja maahanmuuttoon meneviä tukia leikattaisiin 140 miljoonalla. Kehitysavusta puolueen leikkuri veisi 250 miljoonaa.

Perussuomalaisten varjobudjetin pohjana on ollut hallituksen budjetti. Velanottoa varjobudjetti ei vähentäisi.”  taloussanomat.fi 19.10.2011

Pelottaako? Tämäkö ihan normaalin kahden teini-ikäisen tyttären, työssäkäyvän 45-vuotiaan naisen kirjoitus. Miksi? Miksei?

Mielenkiintoisia vaaleja odotellen.

Ai niin, ohessa kuva jauhelihakeiton tarjoajasta, Suvista. Lippulaivan edustalla lokakuussa. Pelottaako?

Espoon PS:n kuntavaalikiertueen 2012 startin satoa

Sunnuntai 26.8.2012 - Nina From, PS

Espoon PS:n kuntavaalikiertue 2012 startin satoa

Olipa hienoa olla mukana Espoon keskuksen markkinoilla, kun väkeä oli, sää suosi ja kauppakin näytti käyvän. Ihmisillä oli positiivinen mieli, johtuen oletettavasti lämpimästä säästä ja auringonpaisteesta. Muutaman kerran olen ollut mukana tapaamassa kansalaisia näillä markkinoilla, joilla Espoon PS on ollut näkyvästi omalla vaaliteltallaan. On ollut äärimmäisen kylmä, vähän ihmisiä ja on säälittänyt kauppiaiden satsaus ko. päivinä, kun raha ja tavara/palvelu ei ole vaihtanut silloin mukavasti omistajaa. Itse olen aina pyrkinyt ostamaan jotain, joka ikinen kerta ainakin gluteenittomia muikkuja.

Paikalla oli iso joukko kuntavaaliehdokkaita, itseni tietysti mukaan lukien ja mikä parasta, Timo Soini oli tullut myös paikalle ja piti tuttuun tyyliin erinomaisen puheen. Palloja jaettiin, ihmisten kanssa keskusteltiin, karkkia syötiin ja jaettiin PS:n esitteitä. On hieno katsoa, kun Timo Soini, joka kaiken kiireensä keskellä saa ihmiset kuitenkin uskaltautumaan keskusteluun. Ja hän myös tekee sitä, eli huomioi kansaa. Huom. hänhän on maailman seitsemänneksi vaarallisin mies:).

Ajattelin kirjoittaa muutaman sanan Espoon PS:n kuntavaaliohjelma 2012 –teemasta, koska sain sen käteeni eilen ja sen toivon kiinnostavan espoolaisia, mitä puolueena tavoittelemme, jotta kunnastamme tulisi entistä parempi paikka olla ja elää.

Vaaliohjelmasisältö koostuu 11:sta ajankohtaisesta ja tärkeästä alueesta:

1. Meidän itsenäinen Espoo
2. Espoossa on työtä kaikille
3. Terveys, nuoret, liikkuminen, vanhukset sekä omaishoito
4. Koulutus
5. Asuminen
6. Vastuuta velanottoon
7. Pienyrittäjien työllistämisen tukeminen ja toimeentulon turvaaminen
8. Maahanmuuttopolitiikka
9. Pormestarimalli Espooseen
10. Metropoli on mahdollisuus
11. Kaavoitus ja liikenne

Tarkemmat sisällöt saat näppärästi eteesi, kun haet Espoon Perussuomalaisten sivut, joille toki ohjelma tulee piakkoin. Eli osoitehan on: www.espoonperussuomalaiset.fi .

Haluan kuitenkin ottaa tässä blogissani esille muutaman asian, eli kertoa ja kommentoida. Kohta kaksi ja seitsemän:

Työnteon pitää olla kannattavampaa kuin työttömänä oleminen. Niin, kuten olen aiemmin jo kirjoittanutkin sivuillani, Espoolla on erittäin hyvä asema muihin kuntiin nähden monestakin eri näkökulmasta katsoen (ei pelkästään rahatilanne). Espooseen muuttaa ihmisiä jatkuvasti lisää. Tämä toki tarkoittaa, että investointeja lisätään rakentamisen osalta, asuntoja, kauppapaikkoja, väyliä sekä alueellista joukkoliikennettä kehitetään ja sitä kautta liikkuvuus paranee. Espoossa on monia investointihankkeita jo nyt meneillään, osa niistä monivuotisia. Tämä tietää työpaikkoja sekä palveluiden paranemista. Meillä on upea luonto, paljon liikuntatiloja, järjestöjä ja urheiluseuroja, jotka ovat aktiivisesti kehittämässä fyysistä, psyykkistäkin, kuntoamme, hyvinvointia. Meillä on hyvät liikenneyhteydet moneen suuntaan, runsaasti kauppoja ja palveluita. Monipuolista kulttuuritarjontaamme unohtamatta.

Tarvitaan lisää opettelevia ja osaavia käsiä, myyntitaitoisia asiakaspalveluhenkilöitä, kuuntelevia korvia... kaikkia, missä tarvitaan ihmisiä, työvoimaa, nuorta ja vanhaa, jotta saadaan talouttakin paremmalle tolalle. Työllisyyden kasvattaminen on parasta talouden hoitamista ja tuo monille myös merkitystä elämään, kun saa työpaikan ja kokee olevansa osa yhteiskunnan voimavaroista. Henkistä puolta ei kannata väheksyä, kyse on kuitenkin ihmisistä ja luontaisesta ominaisuudesta olla osa jotakin, tuntea olevansa arvostettu ja tärkeä.

Mutta itse teemaan vielä. Työvoimapalveluita tulee kehittää. On madallettava kynnystä hakea apua, saada neuvontaa ja ohjausta eri elämän vaiheissa. Usealle meistä jossain vaiheessa elämää on tullut tai saattaa tulla yhtäkkinen tarve saada apua ja neuvoja. Silloin tällaiset palvelut ja tässä tapauksessa työllistämiseen liittyen, ovat äärettömän tärkeitä. Niinpä työvoimapalveluun on satsattava jatkossa entistä enemmän. Ihminen on yksilö, ei massa. On saatava vaikeammin työllistettävät opastuksen ääreen ja luotava mahdollisuudet esim. byrokratiaa vähentämällä. Lisäksi on tehtävä ministeriölle esityksiä, jonka tavoitteena on edesauttaa esim. vaikeasti työllistettävien velvoitetyöllistämisessä.

Yrittäjyyttä on tuettava kaikin keinoin. Olipa kyseessä suomalainen tai maahanmuuttaja. Tässäkin pitää laskea byrokratian portaita, edesautettava liikepaikkojen saannissa, luotava entistä parempia keinoja neuvonnan antamiseksi. Välineitähän löytyy, mutta ihmiset niitä käyttävät. Starttirahan aktiivinen tarjoaminen yrittäjyyden alkuvaiheessa on myös tärkeää. Hyvinvointia ja jaksamista tulee edistää erilaisin tukimuodoin, koulutusta tulee tarjota säännöllisesti, tarpeet huomioiden.

Laitetaan yhdessä pyörät pyörimään entistä paremmin. Käytetään aktiivisesti kuntamme palveluita ja vaikutetaan siten kuntamme hyvinvointiin, omilla valinnoillamme.

Nina From, PS, Espoo

Miksi äänestäisit kuntavaaleissa?

Lauantai 11.8.2012 - Nina From, PS

Miksi äänestäisit kuntavaaleissa?

Kuntavaalit –perustietoa

Kuntavaalit (myös kunnallisvaalit) ovat vaalit, joissa valitaan kuntien ja kaupunkien valtuustoihin valtuutetut ja varavaltuutetut neljän vuoden välein. Suomessa kunnallisvaaleista säädetään perustuslaissa, kuntalaissa, vaalilaissa ja Ahvenanmaata koskien sen omassa lainsäädännössä.

Kuntavaaleissa valittava valtuusto päättää ylimpänä toimielimenä kunnan toiminnasta ja taloudesta. Suomen kuntien valtuustojen käsissä on noin 2/3 julkisista palveluista ja noin 440 000 kuntatyöntekijän työpaikat.

Kunnat ja kuntayhtymät käyttävät noin 42 mrd. euroa vuodessa palvelujen järjestämiseen ja kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseen. Menoista noin puolet katetaan veroilla, neljännes maksuilla ja myyntituloilla ja vajaa viidennes valtionosuuksilla. Kuntaliiton tavoitteena on kunnallisen toiminnan rahoituksen riittävyys.

Kunnat järjestävät kansalaisten peruspalvelut, joista tärkeimmät liittyvät sosiaali- ja terveydenhuoltoon, opetus- ja sivistystoimeen sekä ympäristöön ja tekniseen infrastruktuuriin. Kuntien menestystekijöitä ovat hyvin hoidettu seudullinen yhteistyö ja menestyksekäs elinkeinopolitiikka.

Kunnallishallinnossa asioita valmistellaan avoimesti, mikä takaa kuntalaisille mahdollisuuden vaikuttaa. Kuntien päättäjät valitaan joka neljäs vuosi kunnallisvaaleissa. Vuoden 2008 kuntavaaleissa äänesti 61,2% äänioikeutetuista. Espoossa äänestysprosentti oli 62,6%, Uudellamaalla 59,2%. Ahvenanmaalla pidettiin kuntavaalit syksyllä 2011. Äänestämässä kävi 64% äänioikeutetuista.

Edellisissä kuntavaaleissa valittiin 10412 kunnanvaltuutettua, joiden keski-ikä oli 49 vuotta. Kuusi prosenttia valituista oli alle 30-vuotiaita. 65-vuotiaita ja sitä vanhempia oli noin kahdeksan prosenttia valtuutetuista. Valtuutettujen lukumäärä määräytyy sen mukaan, mikä on kunnan asukasluku 31.5.2012.  Keskimäärin valtuutettuja on vuoden 2012 alussa 31 per kunta.

Kunnan toimielimet

Perustuslain 121 §:n mukaan kunnan hallinto perustuu kunnan asukkaiden itsehallintoon. Kunnan ylin toimielin, valtuusto, saa valtuutensa kuntalaisilta kunnallisvaaleissa. Valtuusto päättää, mitä toimielimiä kunnassa on ja miten toimivalta ja tehtävät jaetaan kunnan viranomaisten kesken.  Jokaisessa kunnassa on kuntalain mukaan oltava hallintosääntö, jossa annetaan tarpeelliset määräykset kunnan hallinto- ja päätök-sentekomenettelystä. Kunnan johtosäännössä määrätään toimielinten ja viranhaltijoiden toimivallasta.

Kuntalain 17 §:ssä määritellään, että kuntalain mukaisia toimielimiä ovat: valtuusto, kunnanhallitus ja sen jaostot, lautakunnat ja niiden jaostot, johtokunnat ja niiden jaostot sekä toimikunnat.

Kunnanvaltuustolla on kokonaisvastuu kunnan toiminnasta, kun taas kunnanhallitus vastaa kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta. Kunnanhallitus vastaa myös valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Kunnanhallitus valvoo kunnan etua ja, jollei johtosäännössä toisin määrätä, edustaa kuntaa ja käyttää sen puhevaltaa.

Valtuusto päättää mitä lautakuntia kunnassa on ja niiden jäsenmäärästä ja toimivallasta sekä siitä, miten tehtävät jaetaan kunnan viranomaisten suhteen. Lautakuntien jäsenet valitaan valtuuston toimikaudeksi, jollei valtuusto ole päättänyt lyhyemmästä. Yleensä valitaan pariton määrä, jotta äänet eivät yksittäisten kokousasioiden käsittelyssä äänestettäessä mene tasan.

Lautakunnalla on oltava puheenjohtaja ja tarpeellinen määrä varapuheenjohtajia. Poliittisen suhteellisuuden toteutumiseksi puheenjohtajisto valitaan samalla kuin jäsenet valitaan.

Lautakunnilla voi olla jaostoja, joihin joko valtuusto tai asianomainen toimielin valitsee jäsenet.

Muut toimielimet

Kuntalain mukaisia muita kunnan toimielimiä ovat: tilapäinen valiokunta, keskusvaalilautakunta (pakolliset), tarkastuslautakunta sekä yhdistymishallitus (tiettyä tehtävää varten perustetut väliaikaiset toimielimet).

​Luottamushenkilön asema

Luottamushenkilöillä on keskeinen asema edustukselliseen demokratiaan perustuvassa kunnallisessa päätöksenteossa. Ylintä päätösvaltaa kunnassa käyttävät luottamushenkilöt valtuustossa. Kuntalain mukaan kunnan luottamushenkilöitä ovat:

• valtuutetut ja varavaltuutetut
• kunnan toimielimiin valitut jäsenet ja varajäsenet
• kunnan kuntayhtymän toimielimiin valitsemat jäsenet ja varajäsenet
• muut kunnan luottamustoimiin valitut henkilöt

Kunta valitsee luottamushenkilöitä myös erinäisiin valtion toimielimiin (esim. käräjäoikeuksien lautamiehet ja kiinteistötoimitusten uskotut miehet).

Kunnan päätöksentekomenettelyn viisi eri vaihetta:  

• vireille tulo
• valmistelu
• päätöksenteko
• tiedoksianto
• täytäntöönpano

Kuntalaisen vaikutusmahdollisuudet

Kuntavaalit järjestetään sunnuntaina 28.10.2012. Ennakkoon äänestetään kotimaassa 17.–23.10. ja ulkomailla 17.–20.10.

Kuntavaaleissa vaikutat moniin ajankohtaisiin asioihin; terveyskeskuksesi lääkäripalveluihin, nuorisotiloihin, päivähoitopaikkoihin, vesijohtoverkoston laatuun, kotikirjastosi määrärahoihin, koulujen ruokahuoltoon, jatkokoulutuspaikkojen määrään, liikuntapaikkojen monipuolisuuteen, vanhuspalveluiden laajuuteen jne. Juuri niihin asioihin, jotka ovat osa jokapäiväistä elämääsi.

Faktoja Espoosta

Suomessa on kuntia yhteensä 336 kappaletta. Suurin kunta on Helsinki, toiseksi suurin Espoo (252 439 asukasta). Seuraavaksi tulevat Tampere, Vantaa ja Turku.

Espoon tilanne on kokonaisvaltaisesti ottaen hyvällä mallilla. Kaupungin verotulojen määrä on kasvanut ennakoitua enemmän. Kaupunki on vetovoimainen, väkimäärä kasvoi 4500 henkilöllä. Kasvu mahdollistaa investointeja, jotka pääasiassa on tehty omalla rahalla, eikä velalla. Perustoiminnat (sosiaali-, terveys-, ja opetustoimet) on pystytty rahoittamaan verotuloilla sekä valtionosuuksilla.  Kunnallisveroa ei nostettu tälle vuodelle. Kaupungilla on enemmän rahaa kuin velkaa, joka antaa erinomaiset lähtökohdat tulevaan.

Investointitavoitteista esim. asuntorakentamisen osalta on tavoite, että vuonna 2010 rakennetaan 2 500 asuntoa joka vuosi. T3 (=Tiede eli Otaniemi, Taide eli Tapiola ja Talous eli Keilaniemi) on alue, jolle tehdään suuria investointeja. Näistä esimerkkeinä kolme metroasemaa, pohjoismaiden suurin kävelykeskusta, maailman ensimmäinen innovaatioyliopisto, suunnitteilla on lisäksi kolmisenkymmentä julkista tai yksityistä rakennushanketta.

Kaupungissa oli 126 000 työpaikka Q4:lla, 2011. Työpaikoista viidesosa on tukku- ja vähittäiskaupassa. Työllisyystilanne on siis hyvä, työttömyysaste oli vain 5,5 %.

Muita faktoja Espoosta ja espoolaisista: KELAn sairastavuusindeksin mukaan Espoon väestö oli vuonna 2010 koko maan terveintä. Viimeisen kahden vuosikymmenen aikana rikoksia on tehty vähiten kaikista Suomen kaupungeista. Espoossa asuu runsaasti lapsiperheitä ja keskimäärin vähemmän yksin asuvia. Eläkeläisten määrä nousee kuitenkin Espoossakin. Vuonna 2021  65 vuotta täyttäneitä  tulee olemaan 15 500 enemmän kuin nyt. Talouden kannalta haastetta tuo mukanaan myös kasvava maahanmuutto. Vuodesta 1991 lähtien vieraskielisten osuus Espoossa nousi 1,3 %:sta tämänhetkiseen 9,4%:n.

Maahanmuutto ja eläkeläisten määrän kasvu on nähtävä mahdollisuutena, ei uhkana. Tarvitaan lisää investointeja sekä palveluita, määrällisesti ja laadullisesti sopivia ratkaisuja. Työtä riittää monella saralla, luodaan täysin uutta ja parannetaan sekä tehostetaan vanhoja toimintamalleja. Espoon kannattaa pysyä houkuttelevana kaupunkina jatkossakin, jotta tänne saadaan maailman parhaita osaajia sekä mahdollistaa myös maahanmuuttajien yrittäjyyttä.

Ylläpidetään hyvää terveyttä pitämällä huolta itsestämme ja muista lähellämme olevista ihmisistä. Liikutaan kauniissa luonnossamme (Espoossa on mm. 58 km merenrantaa, 165 saarta, 23 uimarantaa, 9 avantouintipaikkaa, yli 100 järveä tai lampea) ja pidetään muutenkin huolta kunnostamme urheilemalla itselle sopivien lajien parissa. Syödään terveellisesti, suositaan luomua ja valitaan pääsääntöisesti kotimaisia ruokatuotteita. Pidetään huolta toisistamme, autetaan niitä, jotka tarvitsevat apuamme.  

On paljon muitakin asioita, joita voidaan kehittää ja parantaa, tehostaa toimintoja, tehdä asioita yhdessä kunnan sisällä olevien asukkaiden ja eri tahojen kanssa (mm. järjestöt ja erilaiset seurat) sekä muiden kuntien kanssa. Valitaan parhaat toimintamallit ja ryhdytään töihin.

Mitä sinä haluaisit kehittää omassa kunnassasi, Espoossa?

Koskettaako sinua päiväkotien ja koulujen homeongelmat? Tämän päivän iltalehti.fi:ssä kerrotaan, kuinka vakavasta ja suuresta ongelmasta on kyse ja konkreettisin luvuin. OAJ:n tuoreen kyselyn ennakkotiedon mukaan sisäilmaongelmia esiintyi kahden viime vuoden aikana 2/3 kouluja ja päiväkoteja. Käytännössä tämä ongelma koskee satoja tuhansia ihmisiä. Ongelmaan pitäisi puuttua heti. Korjauskulut ovat arvioiden mukaan miljardiluokkaa. Kunnilla ei sellaisia rahoja kuitenkaan ole.

Opetus- ja kulttuuriministeriö ilmoitti, että uusille hankkeille tarvittaisiin 15 miljoonaa euroa valtion tukea. Valtiovarainministeriö ehdotti 5:ttä miljoonaa euroa. Opetus- ja kulttuuriministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö sekä Kuntaliitto arvioivat tuen tarpeen olevan 50 miljoonaa euroa.

Konkretiaa: OAJ:n Luukkaisen mukaan valtiovarainministeriön esittämä tuki riittäisi 500 oppilaan työympäristön korjaamiseen. - Se tarkoittaa yhden, korkeintaan kahden koulun korjaamista, ja kyse on sadoista rakennuksista, Luukkainen vertaa.

Sisäilmaongelmat heikentävät terveyden lisäksi opettajien jaksamista (väsyminen ja motivaation heikkeneminen). Entä lapsemme? Lapset ovat myös väsyneitä.

Saavatko lapsemme tästä syystä johtuen laadukasta opetusta? Miten heidän tulevaisuuteensa vaikuttaa homeelle altistuminen jo lapsena? Millainen elämän laatu heille annetaan altistuneisuuden myötä? Millaiset kulut tulevat siitä, kun altistuminen saattaa vaikuttaa heidän elämäänsä myös tulevina työn-tekijöinä ja veronmaksajina, jos ja kun työpaikoillakin on home- tai sisäilmaongelmia? Miten meillä on tähän varaa?

Jos investoitaisiin heti remontointeihin ja korjausrakentamiseen, luotaisiin työpaikkoja, eikä taas kajottaisi työn verottamisen kiristämiseen, jolla ei ole kuin negatiivisia vaikutuksia kansalaisten elämään. Verotusta kiristämällä ja säästötoimenpiteitä lisäämällä talous ei kasva. Talous kasvaa työn tekemisellä, panostamalla tulevaisuuteen, pitämällä tuotekehitykseen käytettävien resurssien taso korkealla ja luomalla uusia innovaatioita. Opettamalla markkinointia ja myyntiä, jotta vientiin riittää tuotteita ja palveluita. Siten kasvatetaan hyvinvointia.

Sinä voit vaikuttaa äänestämällä oman kuntasi sopivinta kuntavaaliehdokasta, jonka uskot haluavan muuttaa asioita paremmaksi, jonka uskot ajavan sinulle tärkeitä asioita. Anna ideoita, tee ehdotuksia. Kuuntelen.

Kirjoitellaan.

Nina From, PS