Parempia arvovalintoja espoolaisten hyväksi!

Sunnuntai 12.3.2017 - Nina From

Parempia arvovalintoja espoolaisten hyväksi!

Olen toiminut aktiivisesti omassa kunnassani, Espoossa, kuntalaisten hyväksi. Minun agendallani on nimenomaan lapset, nuoret, syrjäytyneet, vähävaraiset sekä sellaiset ihmiset, jotka eivät itsestään meteliä pidä vaan heidän puoliaan tulee pitää. Itse kuulun niihin tavallaan etuoikeutettuihin, joilla asiat ovat perushyvin. Siksi minusta on tärkeää muistaa myös vähävaraiset ja heikommat.

Puolustan tasavertaisuutta, rehellisyyttä sekä muiden ihmisten huomioimista erilaisin keinoin. Lisäksi mielestäni on äärimmäisen järkevää saada lisää resursseja ennaltaehkäisevään toimintaan, laajasti. Terveyttä kannattaa vaalia ja tehdä oikeita valintoja elämässä, joka päivä. Kerran täällä vain eletään.

Taustatietoa

Olen 49-v kahden teini-ikäisen tyttären äiti. Koko työelämän ajan olen toiminut myynnin, asiakaspalvelun, viestinnän ja markkinoinnin tehtävissä. Tärkeää elämässäni ovat perhe, harrastukset, ystävät ja työ. Arvostan toisten kunnioittamista, terveyttä, oppimista, yritteliäisyyttä ja yhteistyötä.

Olen työssäkäyvä, aktiivinen äiti Espoosta. Koulutukseltani olen yo-merkonomi, MKT, MJD, VJD. Työpaikkoina minulla on ollut Kesko, HOK-Elanto, Sanoma, Markkinointi-instituutti ja monia muita. Nyt olen markkinointi- ja koulutuspäällikkö TIVIAssa (ICT-alan yhdistys). Opiskelen tiedottajan tutkintoa työn ohella.

Olen asunut Friisilässä 7 vuotta ja viihdyn hyvin. Kuntapolitiikan aloitin reilu neljä vuotta sitten. Pääsin varavaltuutetuksi ja sain erittäin mieluisia luottamustoimia. Luottamustehtävät lisäävät osaamistani, voin vaikuttaa asioihin ja tutustun moniin ihmisiin. Teen yhteistyötä usean eri tahon kanssa ja osallistun hyvän tekemiseen avustamalla rahallisesti ja työpanoksella.

Vaaliteemani

Oppiminen keskiöön!

Sisäilmaongelmat kuntoon. Kouluterveydenhuoltoon lisää henkilöstöä. Lisää avustajia: opettajat keskittyvät opettamiseen oppilaat oppimiseen. Digitaaliset oppimisvälineet annettava kaikille.

Syrjäytymisen esto!

Lapsille yksilöllisempää huolenpitoa. Viranomaisten, vanhempien ja työntekijöiden parannettava yhteistyötä ja tiedonkulkua. Ennaltaehkäisevää palvelua perheille. Lapsen etu ensin!

Julkinen liikenne kuntoon

Lisää poikittaisliikennevaihtoehtoja. Vähävaraisten, alaikäisten, opiskelijoiden ja vanhusten lippujen hinnat edullisemmaksi. Parempi kustannusten hallinta. Valta ja vastuu kuuluu päättäjälle.

Luottamustehtävät

Varavaltuutettu

Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan jäsen

Omnian hallituksen nuorisojaoston jäsen

Espoon Reilun kaupan kaupungin kannatusryhmän varapuheenjohtaja

Kaupunkisuunnittelulautakunnan varajäsen

Koulutuspolitiikan työryhmän jäsen 2014

Haluan vaikuttaa. Teen parhaani. Laita viestiä minulle siitä, mitä haluaisit kunnassamme kehittää, muuttaa tai toteuttaa: nina.susanna.from@gmail.com.

Aurinkoista kevättä toivottaen,

Nina From

ps. sosiaalisen median kautta löydät minusta ja tekemisistäni lisää tietoa

ps. youtubesta löytyy viisi ed. kuntavaaleihin tekemästäni videosta. Olen edelleen samaa mieltä kuin silloin.

https://www.linkedin.com/in/ninafrom/

https://twitter.com/NinaFrom1

https://www.facebook.com/fromnina

https://www.youtube.com/results?search_query=Nina+From+kuntavaalit+2014+perussuomalaiset

Ruuhkamaksut -vihreä teko?

Sunnuntai 21.10.2012 - Nina From, PS

Autoilijan rangaistus nro x. No toki on niin, että veroja pitää maksaa ja verotus on hyvää, jos se on oikeudenmukaista.

Autoilijan maksamia veroja on mm: autovero (kertaluontoinen), ajoneuvovero (rekisteröinnin yhteydessä maksettava vero, sis. alv), valmistevero (polttoainevero, sis. alv, sis. käyttövoimavero). EU:n ulkopuolelta tuotavasta ajoneuvosta on maksettava autoveron lisäksi tulli ja maahantuonnin alv. Kaasuautoilu on ensi vuonna kalliimpaa, kun maa- ja biokaasuautoille tulee käyttövoimavero.

Tämän lisäksi autoilun osalta maksetaan mm. vakuutukset, huollot, katsastukset sekä mahdollisista onnettomuuksista aiheutuvat lisämaksut.

Tämän vuoden huhtikuussa nousi autovero. Tavoite oli kasvattaa valtion verotuloja, mutta myös kannustaa ostamaan päästöltään pieniä autoja. Miten kävi?  Myyntiluvut näyttävät siltä, että mitä todennäköisimmin valtio tänä vuonna menettää autoverotuloja – ja merkittävältä osaltaan juuri veronkorotuksen vuoksi. Ensi vuonna nousee ainakin ajoneuvoveron perusarvo.

Juomisen haitat ovat viisinkertaistuneet Suomessa vuodesta 1990. Erityisen suuri muutos on ollut naisten alkoholin käytössä. Menetettyjen elinvuosien määrä kasvoi naisilla 80%:a, kun miesten vastaava luku oli 25%:a.Tutkimushankkeen johtajan, terveyspolitiikan professorin Ilkka Vohlosen mukaan naisten alkoholinkäyttö on lisännyt muun muassa lasten huostaanottoja. Sunnuntaisuomalainen kertoo, että dramaattinen käänne suomalaisten juomisessa tapahtui vuoden 2004 alkoholiveron keventämisen myötä. Uusi verotuspolitiikka toi valtiolle lisätuloja miljardi euroa. Samaan aikaan lisääntyneet alkoholihaitat aiheuttivat kuitenkin kunnille kahdeksan miljardin lisälaskun.

Sitten niistä ruuhkamaksuista

Onko joku laskelma olemassa siitä, että paljonko tulisivat maksamaan laitteet, softat, ohjeistukset sekä liikenteeseen tehtävät mahdolliset muutosjärjestelyt? Kuka maksaa? Mikä on investointien takaisinmaksuaika?

Lisääkö tämä ruuhkia entisestään? Tuleeko mahdollisia hiukkaspäästöjä enemmän kuin tällä hetkellä?

Lisääntyykö autossa käytetty aika päivän pituutta: koti-lasten vienti tarhaan –työpäivä -lasten haku tarhasta? Tuleeko tästä perheille haaste ajankäytön suhteen? Ovatko lapset esim. päivähoidossa tämän lisääntyneen ajan vuoksi pidempään?

Mitä esim. pienituloisilta jää tämän maksun vuoksi ostamatta: ruokaa, harrastusmaksuja, vaatteita…?

Entäpä Helsingin kaupat, ravintolat, palvelut yms.? Voidaanko sanoa, että kauppa kannattaa, jos ostava väki vähenee?

Miten mahtaa käydä Helsingin kaupungissa asuville, nousevatko yhtiövastikkeet, jos kaupat ja palvelut laittavat lapun luukulle? Vuokratuloilla rahoitetaan monien talonyhtiön kuluja, eikö vain? Jääkö ihmisiä taas työttömäksi, kun ei ole riittävästi asiakkaita?

Valtion tukema kulttuuri Helsingissä: käydäänkö oopperassa, baletissa, museoissa enemmän vai vähemmän jatkossa? Tosin, sanotaan, että kulttuuri kuuluu kaikille, mutta tuesta huolimatta lippujen hinnat ovat monen ulottumattomissa, joten eipä se ainakaan mitään nykyisestä muuta. Salit ovat osin entistä tyhjempiä, oletan. Ei ole mukavaa työtä tekeville ammattilaisille esiintyä vähäiselle yleisölle. Vaikuttanee myös heidän työllisyystilanteeseensa.

Miten mahtaa käydä kaupungin pysäköintimaksuista saatavalle tulolle? Entä yrittäjille, jotka toimivat parkkibisneksessä? Entä siellä työskenteleville ihmisille, palveluille? Nytkin Helsingin parkkimaksut ovat niin korkeat, että hirvittää käydä keskustassa päiväsaikaan, saatikka illalla.

Entä yksityisyys? Onko sitä tai pitääkö sitä olla tai pitäisikö olla olematta? Entäpä laitteiston tekninen toimivuus tai toimimattomuus?

Minusta eriarvoisuus kasvaa. On ilman muuta selvää, että jos Espoolaisen työpaikka on Helsingissä, hän joutuu käyttämään autoa työnsä takia, joukkoliikenne ei nykyisellään ehkä tue julkisen liikenteen käytön mahdollisuutta, ehkä on lasten tarhaan viennin ja haun, koululaisen harrastuskyyditsemisen tai jonkin muun asian vuoksi oltava auto (halusi tai ei) yhtälö ei vaan toimi.

Minusta on syytä kehittää yhteistyötä lähikaupunkien välillä. On lisättävä joukkoliikenteen vuoroja, tehtävä monipuolisempia ajoreittejä sekä alennettava lippujen hintoja. On tehtävä joukkoliikenteen käyttö paremmaksi vaihtoehdoksi niille, jotka voivat käyttää tai vaihtoehtoisesti siirtyä käyttämään julkisia. Metro on yksi erinomainen investointi, Espoossa. Toivon, että sitä jatketaan niin pitkälle, kuin mahdollista. Samalla saadaan laajemmin rakennettua kipeästi kuntalaisten kaipaamia asuntoja, kauppoja, palveluita ja muita toimijoita ympärille.

Tässä muutama esimerkki siitä, ettei verojen nosto tai maksujen lisääminen ole yksilön tai yhteiskunnan edun mukaista. Päätöksenteko on suppealla näkökulmalla tehty ja toteutettu. Mikä tai missä onkaan PTS?

Jos ruuhkamaksut tulevat, en/emme lähde tämänkään vertaa Helsinkiin. En lähde ex-tempore tapaamaan ystäviäni ruokailun merkeissä, viettämään aikaa kahviloissa, shoppailemaan, ihailemaan Helsingin rantoja, syömään Kauppatorin lihapiirakkaa, harrastamaan taidetta (musiikki, tanssi yms.) eri muodoissaan. Valitsen jatkossa Espoon entistä useammin. Kyllä täällä tarjontaa ja vaihtoehtoja riittää, eri kaupunginosien tarjoomana. Eikä tarvitse välttämättä maksaa edes parkkimaksuja. Liikkumaan pääsee pääsääntöisesti ilman ruuhkia. Niin, miksi menisinkään jatkossa Helsinkiin?

Espoon PS:n kuntavaalikiertueen 2012 startin satoa

Sunnuntai 26.8.2012 - Nina From, PS

Espoon PS:n kuntavaalikiertue 2012 startin satoa

Olipa hienoa olla mukana Espoon keskuksen markkinoilla, kun väkeä oli, sää suosi ja kauppakin näytti käyvän. Ihmisillä oli positiivinen mieli, johtuen oletettavasti lämpimästä säästä ja auringonpaisteesta. Muutaman kerran olen ollut mukana tapaamassa kansalaisia näillä markkinoilla, joilla Espoon PS on ollut näkyvästi omalla vaaliteltallaan. On ollut äärimmäisen kylmä, vähän ihmisiä ja on säälittänyt kauppiaiden satsaus ko. päivinä, kun raha ja tavara/palvelu ei ole vaihtanut silloin mukavasti omistajaa. Itse olen aina pyrkinyt ostamaan jotain, joka ikinen kerta ainakin gluteenittomia muikkuja.

Paikalla oli iso joukko kuntavaaliehdokkaita, itseni tietysti mukaan lukien ja mikä parasta, Timo Soini oli tullut myös paikalle ja piti tuttuun tyyliin erinomaisen puheen. Palloja jaettiin, ihmisten kanssa keskusteltiin, karkkia syötiin ja jaettiin PS:n esitteitä. On hieno katsoa, kun Timo Soini, joka kaiken kiireensä keskellä saa ihmiset kuitenkin uskaltautumaan keskusteluun. Ja hän myös tekee sitä, eli huomioi kansaa. Huom. hänhän on maailman seitsemänneksi vaarallisin mies:).

Ajattelin kirjoittaa muutaman sanan Espoon PS:n kuntavaaliohjelma 2012 –teemasta, koska sain sen käteeni eilen ja sen toivon kiinnostavan espoolaisia, mitä puolueena tavoittelemme, jotta kunnastamme tulisi entistä parempi paikka olla ja elää.

Vaaliohjelmasisältö koostuu 11:sta ajankohtaisesta ja tärkeästä alueesta:

1. Meidän itsenäinen Espoo
2. Espoossa on työtä kaikille
3. Terveys, nuoret, liikkuminen, vanhukset sekä omaishoito
4. Koulutus
5. Asuminen
6. Vastuuta velanottoon
7. Pienyrittäjien työllistämisen tukeminen ja toimeentulon turvaaminen
8. Maahanmuuttopolitiikka
9. Pormestarimalli Espooseen
10. Metropoli on mahdollisuus
11. Kaavoitus ja liikenne

Tarkemmat sisällöt saat näppärästi eteesi, kun haet Espoon Perussuomalaisten sivut, joille toki ohjelma tulee piakkoin. Eli osoitehan on: www.espoonperussuomalaiset.fi .

Haluan kuitenkin ottaa tässä blogissani esille muutaman asian, eli kertoa ja kommentoida. Kohta kaksi ja seitsemän:

Työnteon pitää olla kannattavampaa kuin työttömänä oleminen. Niin, kuten olen aiemmin jo kirjoittanutkin sivuillani, Espoolla on erittäin hyvä asema muihin kuntiin nähden monestakin eri näkökulmasta katsoen (ei pelkästään rahatilanne). Espooseen muuttaa ihmisiä jatkuvasti lisää. Tämä toki tarkoittaa, että investointeja lisätään rakentamisen osalta, asuntoja, kauppapaikkoja, väyliä sekä alueellista joukkoliikennettä kehitetään ja sitä kautta liikkuvuus paranee. Espoossa on monia investointihankkeita jo nyt meneillään, osa niistä monivuotisia. Tämä tietää työpaikkoja sekä palveluiden paranemista. Meillä on upea luonto, paljon liikuntatiloja, järjestöjä ja urheiluseuroja, jotka ovat aktiivisesti kehittämässä fyysistä, psyykkistäkin, kuntoamme, hyvinvointia. Meillä on hyvät liikenneyhteydet moneen suuntaan, runsaasti kauppoja ja palveluita. Monipuolista kulttuuritarjontaamme unohtamatta.

Tarvitaan lisää opettelevia ja osaavia käsiä, myyntitaitoisia asiakaspalveluhenkilöitä, kuuntelevia korvia... kaikkia, missä tarvitaan ihmisiä, työvoimaa, nuorta ja vanhaa, jotta saadaan talouttakin paremmalle tolalle. Työllisyyden kasvattaminen on parasta talouden hoitamista ja tuo monille myös merkitystä elämään, kun saa työpaikan ja kokee olevansa osa yhteiskunnan voimavaroista. Henkistä puolta ei kannata väheksyä, kyse on kuitenkin ihmisistä ja luontaisesta ominaisuudesta olla osa jotakin, tuntea olevansa arvostettu ja tärkeä.

Mutta itse teemaan vielä. Työvoimapalveluita tulee kehittää. On madallettava kynnystä hakea apua, saada neuvontaa ja ohjausta eri elämän vaiheissa. Usealle meistä jossain vaiheessa elämää on tullut tai saattaa tulla yhtäkkinen tarve saada apua ja neuvoja. Silloin tällaiset palvelut ja tässä tapauksessa työllistämiseen liittyen, ovat äärettömän tärkeitä. Niinpä työvoimapalveluun on satsattava jatkossa entistä enemmän. Ihminen on yksilö, ei massa. On saatava vaikeammin työllistettävät opastuksen ääreen ja luotava mahdollisuudet esim. byrokratiaa vähentämällä. Lisäksi on tehtävä ministeriölle esityksiä, jonka tavoitteena on edesauttaa esim. vaikeasti työllistettävien velvoitetyöllistämisessä.

Yrittäjyyttä on tuettava kaikin keinoin. Olipa kyseessä suomalainen tai maahanmuuttaja. Tässäkin pitää laskea byrokratian portaita, edesautettava liikepaikkojen saannissa, luotava entistä parempia keinoja neuvonnan antamiseksi. Välineitähän löytyy, mutta ihmiset niitä käyttävät. Starttirahan aktiivinen tarjoaminen yrittäjyyden alkuvaiheessa on myös tärkeää. Hyvinvointia ja jaksamista tulee edistää erilaisin tukimuodoin, koulutusta tulee tarjota säännöllisesti, tarpeet huomioiden.

Laitetaan yhdessä pyörät pyörimään entistä paremmin. Käytetään aktiivisesti kuntamme palveluita ja vaikutetaan siten kuntamme hyvinvointiin, omilla valinnoillamme.

Nina From, PS, Espoo

Miksi äänestäisit kuntavaaleissa?

Lauantai 11.8.2012 - Nina From, PS

Miksi äänestäisit kuntavaaleissa?

Kuntavaalit –perustietoa

Kuntavaalit (myös kunnallisvaalit) ovat vaalit, joissa valitaan kuntien ja kaupunkien valtuustoihin valtuutetut ja varavaltuutetut neljän vuoden välein. Suomessa kunnallisvaaleista säädetään perustuslaissa, kuntalaissa, vaalilaissa ja Ahvenanmaata koskien sen omassa lainsäädännössä.

Kuntavaaleissa valittava valtuusto päättää ylimpänä toimielimenä kunnan toiminnasta ja taloudesta. Suomen kuntien valtuustojen käsissä on noin 2/3 julkisista palveluista ja noin 440 000 kuntatyöntekijän työpaikat.

Kunnat ja kuntayhtymät käyttävät noin 42 mrd. euroa vuodessa palvelujen järjestämiseen ja kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseen. Menoista noin puolet katetaan veroilla, neljännes maksuilla ja myyntituloilla ja vajaa viidennes valtionosuuksilla. Kuntaliiton tavoitteena on kunnallisen toiminnan rahoituksen riittävyys.

Kunnat järjestävät kansalaisten peruspalvelut, joista tärkeimmät liittyvät sosiaali- ja terveydenhuoltoon, opetus- ja sivistystoimeen sekä ympäristöön ja tekniseen infrastruktuuriin. Kuntien menestystekijöitä ovat hyvin hoidettu seudullinen yhteistyö ja menestyksekäs elinkeinopolitiikka.

Kunnallishallinnossa asioita valmistellaan avoimesti, mikä takaa kuntalaisille mahdollisuuden vaikuttaa. Kuntien päättäjät valitaan joka neljäs vuosi kunnallisvaaleissa. Vuoden 2008 kuntavaaleissa äänesti 61,2% äänioikeutetuista. Espoossa äänestysprosentti oli 62,6%, Uudellamaalla 59,2%. Ahvenanmaalla pidettiin kuntavaalit syksyllä 2011. Äänestämässä kävi 64% äänioikeutetuista.

Edellisissä kuntavaaleissa valittiin 10412 kunnanvaltuutettua, joiden keski-ikä oli 49 vuotta. Kuusi prosenttia valituista oli alle 30-vuotiaita. 65-vuotiaita ja sitä vanhempia oli noin kahdeksan prosenttia valtuutetuista. Valtuutettujen lukumäärä määräytyy sen mukaan, mikä on kunnan asukasluku 31.5.2012.  Keskimäärin valtuutettuja on vuoden 2012 alussa 31 per kunta.

Kunnan toimielimet

Perustuslain 121 §:n mukaan kunnan hallinto perustuu kunnan asukkaiden itsehallintoon. Kunnan ylin toimielin, valtuusto, saa valtuutensa kuntalaisilta kunnallisvaaleissa. Valtuusto päättää, mitä toimielimiä kunnassa on ja miten toimivalta ja tehtävät jaetaan kunnan viranomaisten kesken.  Jokaisessa kunnassa on kuntalain mukaan oltava hallintosääntö, jossa annetaan tarpeelliset määräykset kunnan hallinto- ja päätök-sentekomenettelystä. Kunnan johtosäännössä määrätään toimielinten ja viranhaltijoiden toimivallasta.

Kuntalain 17 §:ssä määritellään, että kuntalain mukaisia toimielimiä ovat: valtuusto, kunnanhallitus ja sen jaostot, lautakunnat ja niiden jaostot, johtokunnat ja niiden jaostot sekä toimikunnat.

Kunnanvaltuustolla on kokonaisvastuu kunnan toiminnasta, kun taas kunnanhallitus vastaa kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta. Kunnanhallitus vastaa myös valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Kunnanhallitus valvoo kunnan etua ja, jollei johtosäännössä toisin määrätä, edustaa kuntaa ja käyttää sen puhevaltaa.

Valtuusto päättää mitä lautakuntia kunnassa on ja niiden jäsenmäärästä ja toimivallasta sekä siitä, miten tehtävät jaetaan kunnan viranomaisten suhteen. Lautakuntien jäsenet valitaan valtuuston toimikaudeksi, jollei valtuusto ole päättänyt lyhyemmästä. Yleensä valitaan pariton määrä, jotta äänet eivät yksittäisten kokousasioiden käsittelyssä äänestettäessä mene tasan.

Lautakunnalla on oltava puheenjohtaja ja tarpeellinen määrä varapuheenjohtajia. Poliittisen suhteellisuuden toteutumiseksi puheenjohtajisto valitaan samalla kuin jäsenet valitaan.

Lautakunnilla voi olla jaostoja, joihin joko valtuusto tai asianomainen toimielin valitsee jäsenet.

Muut toimielimet

Kuntalain mukaisia muita kunnan toimielimiä ovat: tilapäinen valiokunta, keskusvaalilautakunta (pakolliset), tarkastuslautakunta sekä yhdistymishallitus (tiettyä tehtävää varten perustetut väliaikaiset toimielimet).

​Luottamushenkilön asema

Luottamushenkilöillä on keskeinen asema edustukselliseen demokratiaan perustuvassa kunnallisessa päätöksenteossa. Ylintä päätösvaltaa kunnassa käyttävät luottamushenkilöt valtuustossa. Kuntalain mukaan kunnan luottamushenkilöitä ovat:

• valtuutetut ja varavaltuutetut
• kunnan toimielimiin valitut jäsenet ja varajäsenet
• kunnan kuntayhtymän toimielimiin valitsemat jäsenet ja varajäsenet
• muut kunnan luottamustoimiin valitut henkilöt

Kunta valitsee luottamushenkilöitä myös erinäisiin valtion toimielimiin (esim. käräjäoikeuksien lautamiehet ja kiinteistötoimitusten uskotut miehet).

Kunnan päätöksentekomenettelyn viisi eri vaihetta:  

• vireille tulo
• valmistelu
• päätöksenteko
• tiedoksianto
• täytäntöönpano

Kuntalaisen vaikutusmahdollisuudet

Kuntavaalit järjestetään sunnuntaina 28.10.2012. Ennakkoon äänestetään kotimaassa 17.–23.10. ja ulkomailla 17.–20.10.

Kuntavaaleissa vaikutat moniin ajankohtaisiin asioihin; terveyskeskuksesi lääkäripalveluihin, nuorisotiloihin, päivähoitopaikkoihin, vesijohtoverkoston laatuun, kotikirjastosi määrärahoihin, koulujen ruokahuoltoon, jatkokoulutuspaikkojen määrään, liikuntapaikkojen monipuolisuuteen, vanhuspalveluiden laajuuteen jne. Juuri niihin asioihin, jotka ovat osa jokapäiväistä elämääsi.

Faktoja Espoosta

Suomessa on kuntia yhteensä 336 kappaletta. Suurin kunta on Helsinki, toiseksi suurin Espoo (252 439 asukasta). Seuraavaksi tulevat Tampere, Vantaa ja Turku.

Espoon tilanne on kokonaisvaltaisesti ottaen hyvällä mallilla. Kaupungin verotulojen määrä on kasvanut ennakoitua enemmän. Kaupunki on vetovoimainen, väkimäärä kasvoi 4500 henkilöllä. Kasvu mahdollistaa investointeja, jotka pääasiassa on tehty omalla rahalla, eikä velalla. Perustoiminnat (sosiaali-, terveys-, ja opetustoimet) on pystytty rahoittamaan verotuloilla sekä valtionosuuksilla.  Kunnallisveroa ei nostettu tälle vuodelle. Kaupungilla on enemmän rahaa kuin velkaa, joka antaa erinomaiset lähtökohdat tulevaan.

Investointitavoitteista esim. asuntorakentamisen osalta on tavoite, että vuonna 2010 rakennetaan 2 500 asuntoa joka vuosi. T3 (=Tiede eli Otaniemi, Taide eli Tapiola ja Talous eli Keilaniemi) on alue, jolle tehdään suuria investointeja. Näistä esimerkkeinä kolme metroasemaa, pohjoismaiden suurin kävelykeskusta, maailman ensimmäinen innovaatioyliopisto, suunnitteilla on lisäksi kolmisenkymmentä julkista tai yksityistä rakennushanketta.

Kaupungissa oli 126 000 työpaikka Q4:lla, 2011. Työpaikoista viidesosa on tukku- ja vähittäiskaupassa. Työllisyystilanne on siis hyvä, työttömyysaste oli vain 5,5 %.

Muita faktoja Espoosta ja espoolaisista: KELAn sairastavuusindeksin mukaan Espoon väestö oli vuonna 2010 koko maan terveintä. Viimeisen kahden vuosikymmenen aikana rikoksia on tehty vähiten kaikista Suomen kaupungeista. Espoossa asuu runsaasti lapsiperheitä ja keskimäärin vähemmän yksin asuvia. Eläkeläisten määrä nousee kuitenkin Espoossakin. Vuonna 2021  65 vuotta täyttäneitä  tulee olemaan 15 500 enemmän kuin nyt. Talouden kannalta haastetta tuo mukanaan myös kasvava maahanmuutto. Vuodesta 1991 lähtien vieraskielisten osuus Espoossa nousi 1,3 %:sta tämänhetkiseen 9,4%:n.

Maahanmuutto ja eläkeläisten määrän kasvu on nähtävä mahdollisuutena, ei uhkana. Tarvitaan lisää investointeja sekä palveluita, määrällisesti ja laadullisesti sopivia ratkaisuja. Työtä riittää monella saralla, luodaan täysin uutta ja parannetaan sekä tehostetaan vanhoja toimintamalleja. Espoon kannattaa pysyä houkuttelevana kaupunkina jatkossakin, jotta tänne saadaan maailman parhaita osaajia sekä mahdollistaa myös maahanmuuttajien yrittäjyyttä.

Ylläpidetään hyvää terveyttä pitämällä huolta itsestämme ja muista lähellämme olevista ihmisistä. Liikutaan kauniissa luonnossamme (Espoossa on mm. 58 km merenrantaa, 165 saarta, 23 uimarantaa, 9 avantouintipaikkaa, yli 100 järveä tai lampea) ja pidetään muutenkin huolta kunnostamme urheilemalla itselle sopivien lajien parissa. Syödään terveellisesti, suositaan luomua ja valitaan pääsääntöisesti kotimaisia ruokatuotteita. Pidetään huolta toisistamme, autetaan niitä, jotka tarvitsevat apuamme.  

On paljon muitakin asioita, joita voidaan kehittää ja parantaa, tehostaa toimintoja, tehdä asioita yhdessä kunnan sisällä olevien asukkaiden ja eri tahojen kanssa (mm. järjestöt ja erilaiset seurat) sekä muiden kuntien kanssa. Valitaan parhaat toimintamallit ja ryhdytään töihin.

Mitä sinä haluaisit kehittää omassa kunnassasi, Espoossa?

Koskettaako sinua päiväkotien ja koulujen homeongelmat? Tämän päivän iltalehti.fi:ssä kerrotaan, kuinka vakavasta ja suuresta ongelmasta on kyse ja konkreettisin luvuin. OAJ:n tuoreen kyselyn ennakkotiedon mukaan sisäilmaongelmia esiintyi kahden viime vuoden aikana 2/3 kouluja ja päiväkoteja. Käytännössä tämä ongelma koskee satoja tuhansia ihmisiä. Ongelmaan pitäisi puuttua heti. Korjauskulut ovat arvioiden mukaan miljardiluokkaa. Kunnilla ei sellaisia rahoja kuitenkaan ole.

Opetus- ja kulttuuriministeriö ilmoitti, että uusille hankkeille tarvittaisiin 15 miljoonaa euroa valtion tukea. Valtiovarainministeriö ehdotti 5:ttä miljoonaa euroa. Opetus- ja kulttuuriministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö sekä Kuntaliitto arvioivat tuen tarpeen olevan 50 miljoonaa euroa.

Konkretiaa: OAJ:n Luukkaisen mukaan valtiovarainministeriön esittämä tuki riittäisi 500 oppilaan työympäristön korjaamiseen. - Se tarkoittaa yhden, korkeintaan kahden koulun korjaamista, ja kyse on sadoista rakennuksista, Luukkainen vertaa.

Sisäilmaongelmat heikentävät terveyden lisäksi opettajien jaksamista (väsyminen ja motivaation heikkeneminen). Entä lapsemme? Lapset ovat myös väsyneitä.

Saavatko lapsemme tästä syystä johtuen laadukasta opetusta? Miten heidän tulevaisuuteensa vaikuttaa homeelle altistuminen jo lapsena? Millainen elämän laatu heille annetaan altistuneisuuden myötä? Millaiset kulut tulevat siitä, kun altistuminen saattaa vaikuttaa heidän elämäänsä myös tulevina työn-tekijöinä ja veronmaksajina, jos ja kun työpaikoillakin on home- tai sisäilmaongelmia? Miten meillä on tähän varaa?

Jos investoitaisiin heti remontointeihin ja korjausrakentamiseen, luotaisiin työpaikkoja, eikä taas kajottaisi työn verottamisen kiristämiseen, jolla ei ole kuin negatiivisia vaikutuksia kansalaisten elämään. Verotusta kiristämällä ja säästötoimenpiteitä lisäämällä talous ei kasva. Talous kasvaa työn tekemisellä, panostamalla tulevaisuuteen, pitämällä tuotekehitykseen käytettävien resurssien taso korkealla ja luomalla uusia innovaatioita. Opettamalla markkinointia ja myyntiä, jotta vientiin riittää tuotteita ja palveluita. Siten kasvatetaan hyvinvointia.

Sinä voit vaikuttaa äänestämällä oman kuntasi sopivinta kuntavaaliehdokasta, jonka uskot haluavan muuttaa asioita paremmaksi, jonka uskot ajavan sinulle tärkeitä asioita. Anna ideoita, tee ehdotuksia. Kuuntelen.

Kirjoitellaan.

Nina From, PS