Lapsiasiavaltuutettu erosi! Mitä nyt?

Sunnuntai 12.1.2014 - Nina From, PS Espoo

Tunsin suurta tyytyväisyyttä, kun Suomen ensimmäinen lapsiasiavaltuutettu, Maria Kaisa Aula, valittiin ensimmäiseen viisivuotisvirkaansa vuonna 2005 (toinen virkakausi alkoi 2010). Silloin tuumasin, että onpa hyvä, että lapsiin liittyvät asiat saavat enemmän julkisuutta ja huomiota, kun tunnettu henkilö on nimitetty tekemään tärkeää työtä!

Mitä tapahtui tammikuussa 2014? Protesti: Aula irtisanoutui ja kertoi eron syyksi liian vähäisen henkilökunnan määrän. Tarkemmin hän perustelee syytä siten, että henkilöstömäärä on kansalliseen viranomaistehtävään sekä kansalaisten ja yhteistyökumppanien kysyntään nähden alimitoitettu. Hän vertaa henkilökunnan määrää muiden maiden vastaaviin resursseihin. Niin, meillä on Ruotsiin ja Norjaan nähden vähemmän kansalaisia, mutta onko meillä enemmän työmaata, haasteita ja ongelmia, enemmän uudistamista nykyisissä rakenteissa jotka eivät toimi, yhteistyön kehittämiseen yhä suuremmat tarpeet? Olemmeko ”hyvinvointivaltion” tasoisessa luokassa tällä hetkellä tässäkään asiakokonaisuudessa? Saanen epäillä.

Tiedän, että kun ihmisten tietoisuus laeista, vaikutusmahdollisuuksista, toisten kokemuksista on kasvanut mm. sosiaalisen median käytön lisääntymisen myötä, kysymysten sekä selvityspyyntöjen määrä on varmasti ko. viranomaisia kohtaan kasvanut ja kasvaa edelleen. Sen olen itse huomannut liittyessäni jo pelkästään facebookissa moniin eri asiakokonaisuutta käsitteleviin ryhmiin. Tietoa saa ja sitä myös jaetaan!

Sosiaalisen median tiedonjaossa, lähinnä kokemusten ja tarinoiden osalta, on vaara, että tehdään liian nopeasti, liian vähällä tiedolla, liian jyrkkiä mielipiteitä jotka johtavat jopa joukkohysteriaan (karrikoin). Me, jotka yksittäistä kirjoitusta tai asiaa seuraamme, saamme aina kuitenkin vain yhden kuvan asiasta, kokonaisuutta emme tiedä, emmekä koskaan tule tietämään, olipa kokemus positiivinen tai negatiivinen esim. lasta, perhettä, sijaisperhettä, viranomaista tai muuta tahoa kohtaan. Laki sekä lakia noudattavat instanssit ja henkilöt ovat sitten oikeita päättämään lopullisesti asioista. Puolesta tai vastaan. Tilanteet eivät koskaan ole helppoja, sen olen jo ”lukenut” monesta tapauksesta ja sen käsittelystä.

Lapsiasiavaltuutetun tehtävä perustuu lakiin sekä YK:n lapsen oikeuksien yleissopimukseen. Tehtäviksi on laissa määritelty myös lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja oikeuksien toteutumisen seuranta, lapsen oikeuksista tiedottaminen, vaikuttaminen päättäjiin sekä yhteydenpito lapsiin ja nuoriin ja heiltä saadun tiedon välittäminen päätöksentekijöille. Hän ja he eivät ota kantaa yksittäisiin asioihin.

Lastensuojelullisissa epäkohdissa kansalaisilla on käytössään mm. eduskunnan oikeusasiamies ja AVI (aluehallintovirasto). Prosessi voi mennä akuutissa tapauksessakin esim. näin: laita kirje menemään ja odota vastausta jopa 6 kk – 2 vuotta (saamani tiedon mukaan). Ei kuulosta todellakaan hyvältä. Ja vika ei ole ihmisen, joka on avun tarpeessa, eikä viranomaisen, jonka tulee suoriutua annetusta työtehtävästä mahdollisimman pikaisesti liian vähillä resursseilla.

Vika on järjestelmän! Vika on liian vähäisten resurssien, joka ei ole Suomessa mitenkään uusi asia. Kun resursseja on liian vähän tarpeeseen nähden, syntyy enemmän kuluja ja ongelmia kuin että päästäisiin ennaltaehkäisevään toimintaan paremminkin kiinni, jolloin todellisia kriisejä syntyisi vähemmän. Pidemmällä aikavälillä tämä on sekä ihmisten että eurojen säästöä. Lisäksi se, että maksamme elämässämme erilaisia veroja myös kunnalle, jossa asumme. Meidän tulee saada vastinetta rahoituksellemme. Unohtamatta ihmistä, sitä avun tarvitsijaa!

Tämä alkanut vuosi on lapsen oikeuksien sopimuksen 25-vuotisjuhlavuosi. Yhteinen teema on lapsen oikeus leikkiin!

Toivottavasti sekä juhlavuosi, että Aulan (valitettava) ero näkyvät mediassa vielä pitkään. Sillä mahdollistetaan asioihin puuttuminen, näkymällä, vaikuttamalla ja muuttamalla asioita. Toivon myös, että Aulalle valitaan pikaisesti seuraaja ja resursseja lisätään. Tärkeää työtä lastemme hyvinvoinnin eteen.

Nöyrä kiitokseni Sinulle

Lauantai 10.11.2012 - Nina From, PS

Haluan kiittää Sinua, joka kiinnostuit markkinointiviestinnästäni niin paljon, että tulit käymään sivuillani ja olet lukenut kirjoituksiani. Sinä, joka olet antanut palautetta lomakkeella, kommentoinut blogejani, kiitos Sinulle. Sydämelliset kiitokset myös Sinulle, joka annoit äänesi minulle.

Sain yhteensä 143 ääntä, joka mahdollisti uuden sivun avauksen itselleni, pääsyn kohti vaikuttamisen kanavia, kohti asioiden viemistä eteenpäin, kohti sitä, mitä tavoittelin ja tavoittelen, vaikuttamista kuntalaistemme asioihin. Varavaltuutettuna koen olevani vaikuttaja, vaikka en niin suuressa määrin, toki, kuin valtuutettuna. Meillä Espoossa PS haluaa kuitenkin jatkossakin kasvaa ja olla muuttamassa positiivisella tavalla kuntamme asioita.

Voimme toki sanoa puolueen olevan vaalien voittaja, muutosta tulee, vaikka mikään ei yhdessä yössä muutukaan.

Taustalukuja:

yleinen äänestysprosentti 59,3% (62,6% 2008, 78% 2011)

PS:n jäsenmäärä 7 700 (eduskuntavaalien aikaan 3 000)

PS:n ehdokkaita 2 500 enemmän kuin aiemmin (nyt 4 400)

PS: 2,5 kertainen kannatus viime vaaleihin nyt siis +7 % eli 12,3 %

PS sai 307 314 ääntä koko valtakunnan tasolla (14 089 Espoossa)

PS sai valtuustopaikkoja 10 kpl (Espoo)

Seuraavat vaalit ovatkin sitten Europarlamenttivaalit, kesäkuussa 2014. Eduskuntavaalit ovat sitten huhtikuussa 2015. Mutta sitä ennen, valitut tekevät luottamuksen saatuaan työtä, jota ovat kuntalaisille luvanneet. Käärimme kaikki hihamme ja kehitämme, parannamme ja teemme parempia päätöksiä tulevaan.

Joulukuun tienoilla selviää, kuka Espoon Perussuomalaisista saa ja minkä, lautakuntapaikan. Lautakuntapaikkoja on tarjolla PS:lle enemmän kuin ennen, johtuen juuri vaalituloksesta. Lautakunnissa pääsee todellakin vaikuttamaan kunnan ja kuntalaisten asioihin. Www.espoo.fi sivuilla näet, mitä lautakuntia on ja mitä niissä tehdään ja mistä päätetään.

Kiitos myös tästä päivästä

Tänään 10.11.2012 oli myös Espoon Perussuomalaiset ry:n vuosikokous. Kokouksessa äänestettiin mm. ensi vuoden Espoon PS ry:n hallituspaikoista. Tulin valituksi, vuodelle 2013. Olen erittäin kiitollinen saamastani luottamuksesta.

Hallitus koostuu 10 hallituksen jäsenestä sekä puheenjohtajasta. Puheenjohtajaksi valittiin Seppo Sonkeri. Varajäsen edustaa varsinaista jäsentä, jos jäsen on estynyt. Varajäsen on juuri jäsenelle määritelty henkilö.

Www.espoonperussuomalaiset.fi sivuille on henkilöt, jotka on valittu, tämän vuotiset vuoden loppuun, tulevat, ensi vuoden jäsenet, päivitetään tuonnempana.

Mitä vaalityö on parhaimmillaan?

Minusta vaalityö on arvokasta. Se vaatii paljon siihen mukaan lähtijältä, tietää mahdollisen päivätyön ohella runsaasti työtä, mutta antaa paljon! Itse olen huomannut yleissivistykseni kasvaneen, kirjoitustaidon parantuneen (ainakin omasta mielestäni), uusien ihmisten tapaamisen myötä verkostoni ovat kasvaneet.

On rikkaus saada uusia tuttavuuksia, jopa ystäviä. On mielenkiintoista, miten monitahoinen kunnan toiminta on, miten asioista voi ajatella uudella tavalla, miten voi itsekin vaikuttaa ja pyrkiä muuttamaan asioita, toimintamalleja, toimia.

Erinomaista on myös se, että on kohdannut paljon ihmisiä, äänestäjiä tai ihmisiä, jotka ovat halukkaita keskustelemaan, haastamaan, kysymään lisätietoja asioista joko tulemalla tapaamaan minua markkinoille tai ottamalla yhteyttä sähköpostilla, facebookissa tai kommentoimalla kirjoituksia. Vaalityö on mielestäni hyvän tekemistä myös siksi, että moni yksinäinen tulee keskustelemaan, saa seuraa ja aktivoituu, jos siihen on uskallusta ja halua. Olipa puolue mikä tahansa, olipa edustaja nainen tai mies, nuori tai vanha. Kyllähän me suomalaiset muutoin olemme ehkä hieman ujoja tai pidättyväisiä. Bussipysäkillä, jos joku puhuu Sinulle, miten reagoit?

Niin, hymyillään, kun tavataan. Kirjoitellaan ja vaikutetaan kuntamme asioihin, eikö vain?

Jännittävissä, positiivisissa tunnelmissa haluan vielä kerran kiittää Sinua!

Nina From

varavaltuutettu

Espoon Perussuomalaiset ry hallituksen jäsen 2013

Ja niin, olen kerännyt kuvamuistoja eri tapahtumista, joissa olemme olleet tämän vuoden aikana.

Miksi äänestäisit kuntavaaleissa?

Lauantai 11.8.2012 - Nina From, PS

Miksi äänestäisit kuntavaaleissa?

Kuntavaalit –perustietoa

Kuntavaalit (myös kunnallisvaalit) ovat vaalit, joissa valitaan kuntien ja kaupunkien valtuustoihin valtuutetut ja varavaltuutetut neljän vuoden välein. Suomessa kunnallisvaaleista säädetään perustuslaissa, kuntalaissa, vaalilaissa ja Ahvenanmaata koskien sen omassa lainsäädännössä.

Kuntavaaleissa valittava valtuusto päättää ylimpänä toimielimenä kunnan toiminnasta ja taloudesta. Suomen kuntien valtuustojen käsissä on noin 2/3 julkisista palveluista ja noin 440 000 kuntatyöntekijän työpaikat.

Kunnat ja kuntayhtymät käyttävät noin 42 mrd. euroa vuodessa palvelujen järjestämiseen ja kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseen. Menoista noin puolet katetaan veroilla, neljännes maksuilla ja myyntituloilla ja vajaa viidennes valtionosuuksilla. Kuntaliiton tavoitteena on kunnallisen toiminnan rahoituksen riittävyys.

Kunnat järjestävät kansalaisten peruspalvelut, joista tärkeimmät liittyvät sosiaali- ja terveydenhuoltoon, opetus- ja sivistystoimeen sekä ympäristöön ja tekniseen infrastruktuuriin. Kuntien menestystekijöitä ovat hyvin hoidettu seudullinen yhteistyö ja menestyksekäs elinkeinopolitiikka.

Kunnallishallinnossa asioita valmistellaan avoimesti, mikä takaa kuntalaisille mahdollisuuden vaikuttaa. Kuntien päättäjät valitaan joka neljäs vuosi kunnallisvaaleissa. Vuoden 2008 kuntavaaleissa äänesti 61,2% äänioikeutetuista. Espoossa äänestysprosentti oli 62,6%, Uudellamaalla 59,2%. Ahvenanmaalla pidettiin kuntavaalit syksyllä 2011. Äänestämässä kävi 64% äänioikeutetuista.

Edellisissä kuntavaaleissa valittiin 10412 kunnanvaltuutettua, joiden keski-ikä oli 49 vuotta. Kuusi prosenttia valituista oli alle 30-vuotiaita. 65-vuotiaita ja sitä vanhempia oli noin kahdeksan prosenttia valtuutetuista. Valtuutettujen lukumäärä määräytyy sen mukaan, mikä on kunnan asukasluku 31.5.2012.  Keskimäärin valtuutettuja on vuoden 2012 alussa 31 per kunta.

Kunnan toimielimet

Perustuslain 121 §:n mukaan kunnan hallinto perustuu kunnan asukkaiden itsehallintoon. Kunnan ylin toimielin, valtuusto, saa valtuutensa kuntalaisilta kunnallisvaaleissa. Valtuusto päättää, mitä toimielimiä kunnassa on ja miten toimivalta ja tehtävät jaetaan kunnan viranomaisten kesken.  Jokaisessa kunnassa on kuntalain mukaan oltava hallintosääntö, jossa annetaan tarpeelliset määräykset kunnan hallinto- ja päätök-sentekomenettelystä. Kunnan johtosäännössä määrätään toimielinten ja viranhaltijoiden toimivallasta.

Kuntalain 17 §:ssä määritellään, että kuntalain mukaisia toimielimiä ovat: valtuusto, kunnanhallitus ja sen jaostot, lautakunnat ja niiden jaostot, johtokunnat ja niiden jaostot sekä toimikunnat.

Kunnanvaltuustolla on kokonaisvastuu kunnan toiminnasta, kun taas kunnanhallitus vastaa kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta. Kunnanhallitus vastaa myös valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Kunnanhallitus valvoo kunnan etua ja, jollei johtosäännössä toisin määrätä, edustaa kuntaa ja käyttää sen puhevaltaa.

Valtuusto päättää mitä lautakuntia kunnassa on ja niiden jäsenmäärästä ja toimivallasta sekä siitä, miten tehtävät jaetaan kunnan viranomaisten suhteen. Lautakuntien jäsenet valitaan valtuuston toimikaudeksi, jollei valtuusto ole päättänyt lyhyemmästä. Yleensä valitaan pariton määrä, jotta äänet eivät yksittäisten kokousasioiden käsittelyssä äänestettäessä mene tasan.

Lautakunnalla on oltava puheenjohtaja ja tarpeellinen määrä varapuheenjohtajia. Poliittisen suhteellisuuden toteutumiseksi puheenjohtajisto valitaan samalla kuin jäsenet valitaan.

Lautakunnilla voi olla jaostoja, joihin joko valtuusto tai asianomainen toimielin valitsee jäsenet.

Muut toimielimet

Kuntalain mukaisia muita kunnan toimielimiä ovat: tilapäinen valiokunta, keskusvaalilautakunta (pakolliset), tarkastuslautakunta sekä yhdistymishallitus (tiettyä tehtävää varten perustetut väliaikaiset toimielimet).

​Luottamushenkilön asema

Luottamushenkilöillä on keskeinen asema edustukselliseen demokratiaan perustuvassa kunnallisessa päätöksenteossa. Ylintä päätösvaltaa kunnassa käyttävät luottamushenkilöt valtuustossa. Kuntalain mukaan kunnan luottamushenkilöitä ovat:

• valtuutetut ja varavaltuutetut
• kunnan toimielimiin valitut jäsenet ja varajäsenet
• kunnan kuntayhtymän toimielimiin valitsemat jäsenet ja varajäsenet
• muut kunnan luottamustoimiin valitut henkilöt

Kunta valitsee luottamushenkilöitä myös erinäisiin valtion toimielimiin (esim. käräjäoikeuksien lautamiehet ja kiinteistötoimitusten uskotut miehet).

Kunnan päätöksentekomenettelyn viisi eri vaihetta:  

• vireille tulo
• valmistelu
• päätöksenteko
• tiedoksianto
• täytäntöönpano

Kuntalaisen vaikutusmahdollisuudet

Kuntavaalit järjestetään sunnuntaina 28.10.2012. Ennakkoon äänestetään kotimaassa 17.–23.10. ja ulkomailla 17.–20.10.

Kuntavaaleissa vaikutat moniin ajankohtaisiin asioihin; terveyskeskuksesi lääkäripalveluihin, nuorisotiloihin, päivähoitopaikkoihin, vesijohtoverkoston laatuun, kotikirjastosi määrärahoihin, koulujen ruokahuoltoon, jatkokoulutuspaikkojen määrään, liikuntapaikkojen monipuolisuuteen, vanhuspalveluiden laajuuteen jne. Juuri niihin asioihin, jotka ovat osa jokapäiväistä elämääsi.

Faktoja Espoosta

Suomessa on kuntia yhteensä 336 kappaletta. Suurin kunta on Helsinki, toiseksi suurin Espoo (252 439 asukasta). Seuraavaksi tulevat Tampere, Vantaa ja Turku.

Espoon tilanne on kokonaisvaltaisesti ottaen hyvällä mallilla. Kaupungin verotulojen määrä on kasvanut ennakoitua enemmän. Kaupunki on vetovoimainen, väkimäärä kasvoi 4500 henkilöllä. Kasvu mahdollistaa investointeja, jotka pääasiassa on tehty omalla rahalla, eikä velalla. Perustoiminnat (sosiaali-, terveys-, ja opetustoimet) on pystytty rahoittamaan verotuloilla sekä valtionosuuksilla.  Kunnallisveroa ei nostettu tälle vuodelle. Kaupungilla on enemmän rahaa kuin velkaa, joka antaa erinomaiset lähtökohdat tulevaan.

Investointitavoitteista esim. asuntorakentamisen osalta on tavoite, että vuonna 2010 rakennetaan 2 500 asuntoa joka vuosi. T3 (=Tiede eli Otaniemi, Taide eli Tapiola ja Talous eli Keilaniemi) on alue, jolle tehdään suuria investointeja. Näistä esimerkkeinä kolme metroasemaa, pohjoismaiden suurin kävelykeskusta, maailman ensimmäinen innovaatioyliopisto, suunnitteilla on lisäksi kolmisenkymmentä julkista tai yksityistä rakennushanketta.

Kaupungissa oli 126 000 työpaikka Q4:lla, 2011. Työpaikoista viidesosa on tukku- ja vähittäiskaupassa. Työllisyystilanne on siis hyvä, työttömyysaste oli vain 5,5 %.

Muita faktoja Espoosta ja espoolaisista: KELAn sairastavuusindeksin mukaan Espoon väestö oli vuonna 2010 koko maan terveintä. Viimeisen kahden vuosikymmenen aikana rikoksia on tehty vähiten kaikista Suomen kaupungeista. Espoossa asuu runsaasti lapsiperheitä ja keskimäärin vähemmän yksin asuvia. Eläkeläisten määrä nousee kuitenkin Espoossakin. Vuonna 2021  65 vuotta täyttäneitä  tulee olemaan 15 500 enemmän kuin nyt. Talouden kannalta haastetta tuo mukanaan myös kasvava maahanmuutto. Vuodesta 1991 lähtien vieraskielisten osuus Espoossa nousi 1,3 %:sta tämänhetkiseen 9,4%:n.

Maahanmuutto ja eläkeläisten määrän kasvu on nähtävä mahdollisuutena, ei uhkana. Tarvitaan lisää investointeja sekä palveluita, määrällisesti ja laadullisesti sopivia ratkaisuja. Työtä riittää monella saralla, luodaan täysin uutta ja parannetaan sekä tehostetaan vanhoja toimintamalleja. Espoon kannattaa pysyä houkuttelevana kaupunkina jatkossakin, jotta tänne saadaan maailman parhaita osaajia sekä mahdollistaa myös maahanmuuttajien yrittäjyyttä.

Ylläpidetään hyvää terveyttä pitämällä huolta itsestämme ja muista lähellämme olevista ihmisistä. Liikutaan kauniissa luonnossamme (Espoossa on mm. 58 km merenrantaa, 165 saarta, 23 uimarantaa, 9 avantouintipaikkaa, yli 100 järveä tai lampea) ja pidetään muutenkin huolta kunnostamme urheilemalla itselle sopivien lajien parissa. Syödään terveellisesti, suositaan luomua ja valitaan pääsääntöisesti kotimaisia ruokatuotteita. Pidetään huolta toisistamme, autetaan niitä, jotka tarvitsevat apuamme.  

On paljon muitakin asioita, joita voidaan kehittää ja parantaa, tehostaa toimintoja, tehdä asioita yhdessä kunnan sisällä olevien asukkaiden ja eri tahojen kanssa (mm. järjestöt ja erilaiset seurat) sekä muiden kuntien kanssa. Valitaan parhaat toimintamallit ja ryhdytään töihin.

Mitä sinä haluaisit kehittää omassa kunnassasi, Espoossa?

Koskettaako sinua päiväkotien ja koulujen homeongelmat? Tämän päivän iltalehti.fi:ssä kerrotaan, kuinka vakavasta ja suuresta ongelmasta on kyse ja konkreettisin luvuin. OAJ:n tuoreen kyselyn ennakkotiedon mukaan sisäilmaongelmia esiintyi kahden viime vuoden aikana 2/3 kouluja ja päiväkoteja. Käytännössä tämä ongelma koskee satoja tuhansia ihmisiä. Ongelmaan pitäisi puuttua heti. Korjauskulut ovat arvioiden mukaan miljardiluokkaa. Kunnilla ei sellaisia rahoja kuitenkaan ole.

Opetus- ja kulttuuriministeriö ilmoitti, että uusille hankkeille tarvittaisiin 15 miljoonaa euroa valtion tukea. Valtiovarainministeriö ehdotti 5:ttä miljoonaa euroa. Opetus- ja kulttuuriministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö sekä Kuntaliitto arvioivat tuen tarpeen olevan 50 miljoonaa euroa.

Konkretiaa: OAJ:n Luukkaisen mukaan valtiovarainministeriön esittämä tuki riittäisi 500 oppilaan työympäristön korjaamiseen. - Se tarkoittaa yhden, korkeintaan kahden koulun korjaamista, ja kyse on sadoista rakennuksista, Luukkainen vertaa.

Sisäilmaongelmat heikentävät terveyden lisäksi opettajien jaksamista (väsyminen ja motivaation heikkeneminen). Entä lapsemme? Lapset ovat myös väsyneitä.

Saavatko lapsemme tästä syystä johtuen laadukasta opetusta? Miten heidän tulevaisuuteensa vaikuttaa homeelle altistuminen jo lapsena? Millainen elämän laatu heille annetaan altistuneisuuden myötä? Millaiset kulut tulevat siitä, kun altistuminen saattaa vaikuttaa heidän elämäänsä myös tulevina työn-tekijöinä ja veronmaksajina, jos ja kun työpaikoillakin on home- tai sisäilmaongelmia? Miten meillä on tähän varaa?

Jos investoitaisiin heti remontointeihin ja korjausrakentamiseen, luotaisiin työpaikkoja, eikä taas kajottaisi työn verottamisen kiristämiseen, jolla ei ole kuin negatiivisia vaikutuksia kansalaisten elämään. Verotusta kiristämällä ja säästötoimenpiteitä lisäämällä talous ei kasva. Talous kasvaa työn tekemisellä, panostamalla tulevaisuuteen, pitämällä tuotekehitykseen käytettävien resurssien taso korkealla ja luomalla uusia innovaatioita. Opettamalla markkinointia ja myyntiä, jotta vientiin riittää tuotteita ja palveluita. Siten kasvatetaan hyvinvointia.

Sinä voit vaikuttaa äänestämällä oman kuntasi sopivinta kuntavaaliehdokasta, jonka uskot haluavan muuttaa asioita paremmaksi, jonka uskot ajavan sinulle tärkeitä asioita. Anna ideoita, tee ehdotuksia. Kuuntelen.

Kirjoitellaan.

Nina From, PS