Mitä yhteistä on jalkapallolla ja Reilulla kaupalla?

Maanantai 4.8.2014 - Nina From

Mitä yhteistä on jalkapallolla ja Reilulla kaupalla?

Jalkapallon taustaa:

Arvion mukaan jopa 3,5 miljardia ihmistä joko seuraa tai harrastaa jalkapalloa. Jalkapallon suosio perustuu osin lajin edullisuuteen. Tarvitaan pallo. Ja nappulakengät. Lisäksi laji on kaikin puolin tasa-arvoista harrastajilleen.

Huippuja nousee jatkuvasti niin joukkue kuin yksilötasolla ympäri maailmaa pohjoisesta etelään, teollisuusmaista kehitysmaihin. David Beckman kertoo olleensa kouluaikana surkea pelaaja, Roberto Carlos ansaitsi elantonsa vielä 20-vuotiaana tehtaassa.

Reilu kauppa –infoa:

Reilulla kaupalla tavoitellaan maailmaa, jossa kehitysmaiden viljelijöillä ja työntekijöillä on mahdollisuus turvattuun ja kestävään toimeentuloon sekä mahdollisuus päättää itse omasta tulevaisuudestaan.  Reilu kauppa tähtää köyhyyden vähentämiseen kaupan avulla. 

Reilua kauppaa tukeva kansanliike läpäisee suomalaisen yhteiskunnan. Siihen kuuluu yrityksiä, yhteisöjä ja kulutuspäätöksiä tekeviä kansalaisia.

Maailma muuttuu tekoja tekemällä.

Miten Espoossa toteutuu yhteistyö jalkapallon ja kaupungin välillä?

Espoo sai Reilun kaupan kaupungin arvonimen ensimmäisten kaupunkien joukossa Suomessa vuonna 2009. Arvonimi edellyttää, että kaupunki ja siellä toimivat järjestöt, yritykset, seurakunnat ja muut yhteisöt sitoutuvat Reilun kaupan tuotteiden käyttöön. 

Honka on tunnettu laajaa juniorityötä tekevänä seurana ja yksi Suomen suurimmista kasvattajaseuroista, josta pääsee vuosittain lukuisia nuoria pelaajia nuorten maajoukkueisiin. Seuran tarkoituksena on harrastaa jalkapalloilua kaikilla tasoilla ja tarjota jokaiselle edellytyksiensä mukaista toimintaa. Toivomme, että espoolaiselle jalkapallotyölle olisi jokaisella sarjatasolla parhaat mahdolliset edellytykset. Tätä yhteistä työtä teemme kaikkien alan toimijoiden kanssa.

Yhteistyöstä kertoo parhaimmillaan myös se, että kotiotteluissa töitä tekevät v. 1995-1997 syntyneet espoolaiset nuoret, promotoiminnan merkeissä.  Espoon kaupunki maksaa 300 euroa työnantajalle, joka palkkaa espoolaisen nuoren töihin kesäsetelillä touko-syyskuun aikana. Työpäiviä nuorella on oltava vähintään kymmenen ja työtunteja vähintään 50. Ja itse on oltava aina aktiivinen, jotta työn saa. Kesäseteli on hieno mahdollisuus nuorillemme ja tässä tapauksessa vielä liikunnan ja ulkoilun merkeissä tehtävä työ!

Yhteistyötä parhaimmillaan monen hyväksi ja iloksi!

FC Honka on ensimmäisenä espoolaisena urheiluseurana sitoutunut Espoon Reilun kaupan kaupunki -arvonimen tukijaksi. Yhteistyö käynnistyi 4.5. pelatussa Respect-ottelussa, jonka teemana oli toisten ihmisten kunnioittaminen. Jalkapallokentällä vastustajan ja tuomarien kunnioittaminen on reilun pelin lähtökohta. Syrjintää ja loukkaavaa käytöstä ei sallita.

Myös Reilussa kaupassa kyse on toisten ihmisten oikeuksien kunnioittamisesta. Reilun kaupan tuotannossa työntekijöille maksetaan lakien mukaisen palkan lisäksi erillistä Reilun kaupan lisää. Pakistanissa, jossa Reilun kaupan jalkapallot valmistetaan, on Reilun kaupan tuotantoon siirtyminen helpottanut naisten pääsyä työhön. Reilusta kaupasta saamansa lisätulot tuottajayhteisöt voivat käyttää esimerkiksi terveydenhuollon tai koulutuksen kehittämiseen.

3.8.2014 ottelu FC Honka – IFK Mariehamn –yhteistyön kuvaus

Kauniissa säässä pelattiin erittäin mielenkiintoinen ottelu, joka päättyi lopuksi 1-1 tilanteeseen. Ottelu aloitettiin perinteisesti pelaajien esittelyllä. Sitten kuulutettiin yhteistyöstämme sekä siitä, että nimikirjoituksilla varustetut pallot heitetään yleisölle, kuten jokaisessa kotiottelussa tänä vuonna on sovittu tehtäväksi. Tässä ottelussa heittäjät olivat kapteeni Jussi Vasara sekä Ilari Äijälä.

Pallon saivat lapset tai oikeastaan nuoret, jotka olivat erittäin iloisia. Hyvä ja positiivinen henki on ollut kaikissa otteluissa läsnä, kun tällainen ehkä hieman yllätyksellinenkin ”arvonta” suoritetaan. Espoon kaupungin lahjoittamat Reilun kaupan jalkapallot lennätetään kaikissa Hongan kotiotteluissa, kauden loppuun saakka.

Joukkueen kapteeni, Jussi Vasara, toteaa tämänkaltaisen yhteistyön olevan positiivinen asia sekä nuorten itsensä että myös katsomossa olevien vanhempien näkökulmasta katsottuna. Iloisia ilmeitä, hyvää fiilistä!

FC Hongan myyntijohtaja Jussi Honkaheimo kertoo, että yhteistyö on tuonut positiivista palautetta sekä keskustelua jalkapallosta ja muustakin siihen liittyvästä yhteistyöstä eri tahojen kanssa. Myös allekirjoittanut, on erittäin tyytyväinen tämänkaltaiseen yhteistyöhön ja sen keveään, mutta hyvähenkiseen muotoon. Kun yhteistyöhön on päästy ja siitä saatu hyviä kokemuksia, on jo takataskussa mietittynä jatkokehitystoimenpiteitäkin. Eikä ole poissuljettua laajentaa yhteistyötä myös kolmansien osapuolten kanssa.

Tulevaa: Maarianhaminassa pelataan seuraava ottelu, jolloin tiimissä on mukana mm. espanjalaisia pelaajia, kuten Pablo Kounago, eli ns. ”siirtoikkuna” aukeaa 6.8.. Uudet pelaajat ovat erittäin tervetulleita joukkueeseen. Nuoret ja kokeneemmat, yhteistyöllä syntyy paras lopputulos.

Mielenkiinnolla jäämme odottamaan tulevia otteluita. Paikallisuus yhdistettynä globaaliin toimintaan on merkityksellistä jokaiselle. Ottakaamme oma osuutemme tästäkin mahdollisuudesta. Aloittakaamme vaikka lähtemällä Tapiolaan, seuraavaan FC Hongan otteluun.

PS. Valtavat onnittelut vielä FC Hongan naisille, jotka taistelivat joukkueensa Suomen Cupin voittajaksi!

Nina From

Espoon Reilun kaupan kannatustyöryhmän varapuheenjohtaja

Mies perhepäivähoitajana -espoolaisen uusi ura

Maanantai 18.3.2013 - Nina From, PS

Tapasin hänet ensimmäisessä opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan kokouksessa. Me lautakunnan jäsenet saimme perehdytystä, jossa yhtenä aiheena olivat lasten hoitopaikat Espoossa.

Perhepäivähoidossa olevien lasten määrässä prosentuaalinen väheneminen oli dramaattinen. Paikkoja on n. 20 % vähemmän kuin edellisenä vuotena. Käytin tästä puheenvuoron, jossa pyysin selvittämään syitä heikentyneeseen tilanteeseen sekä kysymyksen, mitä tehdään jotta jatkossa turvattaisiin alalle tulijoiden määrä paremmalle tasolle. Espoohan on muuttovoittoinen kaupunki, vuosittain tänne muuttaa noin 4000 asukasta ja varmasti jatkossakin on näin. Lapsia siis on ja lisää tulee.

Toisen kerran näin hänet perehdytystilaisuudessa, viikko sitten. Keskustelimme ja kuinka ollakaan, tuli ilmi, että hän on itse alkanut vastikään perhepäivähoitajaksi. Wau! Ensimmäisen kerran kuulin ja näin miespuolisen perhepäivähoitajan. Päätin kysäistä, saanko tehdä hänestä blogin ja sain siihen luvan. Miksi? Tämä kokonaisuus laajensi omaa ajatteluani siitä perinteisestä mallista, johon olin perhepäivähoitajia mieltänyt: miellyttävät, lapsirakkaat naiset, joille lasten hyvinvointi on tärkeä asia ja jotka haluavat tehdä työtä suurella sydämellä. Miksi ei siis perhepäivähoitaja voisi olla mies? Ilman muuta voi ja haluan tätä asiaa ja ajatusta siis tekstilläni markkinoida.

Otetaanpa mallikunnaksi Kirkkonummi. Siellä on aloitettu perhepäivähoitajan ammatinvalinnan markkinointi nuorille äideille ja isille, joiden lapset ovat kolmen vuoden molemmin puolin. Kun vanhempi ryhtyy kunnalliseksi perhepäivähoitajaksi, omat lapset laitetaan kunnan päivähoitojonoon. Sitten kunta sijoittaa perhepäivähoitajalle hänen omat päivähoitoikäiset lapset sekä normien mukaan muita jonossa olevia lapsia. Kotona tapahtuva perhepäivähoito on edullinen vaihtoehto kunnalle ja lapsille äärimmäisen miellyttävä hoitomuoto.

Omat tyttäreni ovat olleet perhepäivähoidossa ja olen ollut erittäin tyytyväinen heidän saamaan hoitoon, vuosien varrella. Suosittelen ehdottomasti.

Case mies perhepäivähoitajana:

Juhana Malme on Espoonlahden seurakunnan erityisnuorisotyönjohtaja, josta tuli perhepäivähoitaja, puolivahingossa. Perheessä on kolme lasta, joista nuorimmaisen kanssa hän jäi pitkälle hoitovapaalle. Vaimo käy töissä. Asiasta tuli puhetta tuttujen ihmisten kanssa ja kuinka ollakaan, hänellä oli tarjolla kaksi lasta hoidettavaksi, hyvin pian. Juhana perusti toiminimen, hoiti kohtuullisena pitämänsä byrokratian sekä sai tupatarkastukseen Espoon kaupungin päivähoitovastaavan, jonka kanssa paperit täytettiin.

Juhana mainitsee, että samalla rahalla (aina puhutaan rahasta), kun hän hoitaa lapsia, omia ja ”vieraita” kotonaan (viisi lasta + usein myös yksi eskarilainen vierailevana tähtenä), päiväkotipaikkoja saisi sillä kaksi kappaletta. Kuinka järkevää ja edullista perhepäivähoito onkaan, kaikille osapuolille. Erityisenä plussana hän mainitsee: ”Parasta tässä systeemissä on se, että lapsista on seuraa toisilleen. Itselläni luonteva arkikontakti omiinkin lapsiin kasvaa”.

Lopuksi hän toteaa työn olevan kuitenkin raskasta, vaikkakin antoisaa. Ja ”nostaa hattua” niille, jotka tekevät työtä pitkään.

Tässä on hyvä esimerkki siitä, että kyse ei välttämättä ole aina koko elämän kestävästä työrupeamasta, vaan voi tehdä tällaistakin arvostettavaa työtä osan työurastaan tai sitten löytää tällaisesta työstä itselleen koko työuran kestävän ammatin. Aivan mielettömän hieno asia, joka tapauksessa. Jos olisin nuorempi…niin…

Haastan kaikki jakamaan tätä ajatusta hiekkalaatikoilla, tuttujen kesken, sosiaalisessa mediassa, missä vain ihmisiä kohtaammekaan. Tarvitsemme lapsillemme hyvän vaihtoehdon jatkossakin muille tarjolla oleville, hyville hoitopaikoille ja -muodoille.

Pidetään lapsistamme huolta, myös muiden lapsista.

Nina From