Köyhyys vaikuttaa lapsiin -ilmainen, laadukas ja tasavertainen koulunkäynti on tärkeä kaikille!

Lauantai 11.2.2017 - Nina From

En ole niinkään huolissani siitä, kuinka paljon toiset lapset pääsevät matkustamaan tai saavat enemmän kuin toiset, koska perheillä on erilainen määrä rahaa käytössään, ollut, on ja tulee aina olemaan. On suorastaan kateellista sanoa, että kaikkien pitäisi päästä yhtä paljon matkustamaan enemmän tai vähemmän jonnekin.

Sen sijaan olen erittäin huolissani köyhistä perheistä, erityisesti niistä, joissa on lapsi/lapsia. Lapsi joutuu aika kovan paineen alaiseksi jo itsessään siitä syystä, että ei ole varaa. Ei ehkä saa riittävästi monipuolista ruokaa, vaatetus saattaa olla puutteellinen, lääkekuluissa säästetään, saattaa joutua kiusaamisen kohteeksi helpommin, kotona ei ole omaa tai ylipäätänsäkään tietokonetta, jolloin tasavertaisuus oppimiseen ei ole kohdallaan.

”Likaiset ja nälkäiset oppilaat ovat osa joidenkin opettajien arkea. Opettajat joutuvat jopa tekemään lastensuojeluilmoituksia, kun lapsen perushuoltoa ei saada vanhempien taholta kuntoon”, kertoo OAJ:n erityisasiantuntija Jaakko Salo.

Kouluruokailun säilyttäminen ilmaisena on monelle lapselle erittäin merkityksellistä. Monipuolinen, ravitseva, ammattilaisten laatima ruokalista on tärkeä osa terveellistä kasvua. Ruoka tai sen puute vaikuttaa myös oppimiseen. Meidän tulee pitää aina huolta myös heikommista.

Suomenkielen opetus tarvitsee nostetta

”Espoo antaa maahanmuuttajille oman äidinkielen opetusta 34 kielessä. Kielten kirjo ihmetyttää poliitikkoja.” LV 7.5.2014. On syytä tehdä muutos: säästöä ja järkeä opetukseen saadaan, kun opetus siirtyy digiaikaan: yhteistä oman äidinkielen opetusta digitaalisuutta hyödyntäen yli kuntarajojen ja määrää pienennetään huomattavasti. Jokaisessa kunnassa ei tarvitse olla ”oma” opettaja. Suomenkielen opetus on ensiarvoista muualta tulleille. Siten he pääsevät nopeammin osaksi yhteiskuntaamme, tuntevat kuuluvansa paremmin joukkoon. Heillä on paremmat mahdollisuudet edetä opinnoissa ja työllistyä, löytää tiensä yhteisöihin sekä ylipäätänsä integroitua paremmin. Sitähän me kaikki haluamme, että kuulumme joukkoon ja pääsemme elämässä eteenpäin.

Ovatko lapset samanarvoisessa asemassa opetusvälineiden osalta?

Kun puhutaan oppimisesta ja tasa-arvosta samassa lauseessa, eivät sanat ja sisältö kohtaa. Tässä viittaan opetuksen digitaalisuuteen. Osassa kuntia on kehotettu ostamaan itse tarvittavat tietokoneet/välineet. Köyhällä ei ole varaa. Jos päätetään hankkia esim. koulun puolesta kone, päätöksenteko saattaa kestää, kuka opettaa käyttämään, kannustaa sekä valvoo tasapuolisuutta? Kuka vastaa siitä, että tasa-arvo toteutuu?

Tilastokeskuksen kertomat karut luvut pienituloisista

Suuria ryhmiä pienituloisista ovat 18–24-vuotiaat opiskelijat sekä vuoden aikana vähintään kuusi kuukautta työttömänä olleet henkilöt, joita on kaikissa työikäisissä ryhmissä. Kaikkein pienituloisimmista viidesosa on nuoria opiskelijoita ja 23 prosenttia työttömiä. Työllisiä pienituloisimmista on viidennes, heistä suurin osa yrittäjiä. 45 prosenttia kaikkein pienituloisimmista on 18–34-vuotiaita.

Pienituloisuusraja oli yhden hengen taloudella 14 260 euroa vuodessa eli 1 190 euroa kuukaudessa vuonna 2013. Tuloilla tarkoitetaan verojen jälkeisiä rahatuloja, jotka koostuvat työ- ja omaisuustuloista ja tulonsiirroista.

Allianssi ry: Nuorilla menee huonosti

• Perheen taloudellinen tilanne heijastuu harrastusmahdollisuuksiin ja niistä ennen kaikkea liikunta-aktiivisuuteen.
• Sähköisin välinein kiusatuksi tulee joka kuudes nuori.
• Alle 15-vuotiaiden tekemät pahoinpitelyrikokset ovat lisääntyneet viime vuosina.
• Vaikka toimeentulotuen saajien määrä on laskenut, nuorten toimeentulotuen saajien määrä on noussut niin absoluuttisesti kuin suhteellisesti.
• Nuorisopsykiatrian potilasmäärät ja avohoidon käynnit ovat lisääntyneet tasaisesti vuodesta 2006.
• Kannabiksen käyttö on lisääntynyt.

Nuorisotyö on parasta syrjäytymisen ehkäisyä, muistuttaa Allianssin puheenjohtaja Eero Rämö. Nuorisotyö lisää kaikkien nuorten elämänhallintaa ja sosiaalista pääomaa. Korjaavat toimet tulevat myös aina kalliimmiksi kuin ennaltaehkäisevät.

Valtion ja kuntien velvollisuus on huolehtia siitä, että osaamisen kehittäminen on tasapuolista, järkevää ja tulevaisuuden muutokset huomioivaa. Vastuu lapsista ja nuorista on meillä kaikilla aikuisilla.

Katsotaan ympärillemme ja tehdään parhaamme: autetaan heikompaa, lahjoitetaan hyvään, opastetaan ja otetaan mukaan!

Nina From

Reilu kauppa on kannattavaa ihan kaikille!

Tiistai 1.9.2015 - Nina From

"Haluamme ansaita toimeentulon omalla työllämme emmekä olla vain avustuksen kohteina". Näistä sanoista alkoi Reilun kaupan liike, meksikolaisten kahvinviljelijöiden toiveesta tulla toimeen omalla työllään. Viljelijät ovat Reilun kaupan ytimessä. He ovat sekä tuottajia, että mukana Reilun kaupan organisaation päätöksenteossa.  Jokainen ostettu Reilun kaupan tuote auttaa viljelijöitä, heidän perheitään ja yhteisöjään.

Reilu kauppa tähtää köyhyyden vähentämiseen kaupan avulla.  

Reilulla kaupalla tavoitellaan maailmaa, jossa kehitysmaiden viljelijöillä ja työntekijöillä on mahdollisuus turvattuun ja kestävään toimeentuloon sekä mahdollisuus päättää itse omasta tulevaisuudestaan. 

• Reilussa kaupassa tuotteesta maksetaan viljelijälle vähintään takuuhinta, joka kattaa ympäristön ja ihmisten kannalta kestävän tuotannon kustannukset. Takuuhinta on viljelijälle turvaverkko maailmanmarkkinahintojen heilahteluja vastaan. 
• Suurtilojen työntekijät saavat vähintään lakien mukaista ja asteittain nousevaa palkkaa, asialliset työolot ja oikeuden liittyä ammattiyhdistyksiin. 
• Takuuhinnan ohella maksetaan Reilun kaupan lisää, joka on tarkoitettu koko yhteisön hyväksi yhteisöä kehittäviin hankkeisiin. Lisän käytöstä päätetään demokraattisesti. 
• Reilu kauppa suojaa lapsia: lapsityövoiman hyväksikäyttö on kielletty.
• Ympäristön hyvinvoinnista huolehditaan. Viljely on ympäristön kannalta kestävää ja luonnon monimuotoisuutta vaalitaan.

Reilu kauppa järjestää viljelijöille koulutusta, josta on heille hyötyä sekä viljelyssä että kaupankäynnissä. Kuva kaakaonviljelijöiden koulutuksesta Norsunluurannikolta. Kuva: Nabil Zorkot

Reilun kaupan sertifiointimerkki on tunnettu ja tuo lisäarvoa tuotteeseen

Merkki tuotteessa viestii vastuullisuudesta sekä ympäristön ja ihmisten hyvinvoinnista. Suomalaisista 92 prosenttia tunnistaa Reilun kaupan merkin ja heistä 79 prosenttia osaa nimetä mitä se tarkoittaa (Taloustutkimus 2013).  Kuluttajat arvostavat läpinäkyvyyttä tuotantoketjussa, eettisyyttä, ympäristön hyvinvoinnin huomiointia sekä Reilun kaupan tuomia sosiaalisia hyötyjä viljelijöille ja koko yhteisölle.

Suomessa on myynnissä 1 760 erilaista Reilun kaupan tuotetta. Tuotteiden myynti kasvaa Suomessa joka vuosi. 2013 myynnin arvo oli 156,8 miljoonaa euroa, kasvua vuoteen 2012 oli 3 prosenttia. 

Reilu kauppa ry:llä on 31 jäsenjärjestöä. Reilun kaupan seurakuntia on 101, jossa on mukana kolme seurakuntayhtymää. Reilun kaupan kaupunkeja ovat: Espoo, Helsinki, Joensuu, Lohja, Pori, Tampere ja Riihimäki. Reilun kaupan kuntia ovat Utajärvi ja Kirkkonummi.

Reilun kaupan kaupunki Espoo

Espoon kaupunki on sitoutunut edistämään Reilua kauppaa ja tekemään omissa hankinnoissaan eettisiä valintoja. Espoo sai Reilun kaupan kaupungin arvonimen keväällä 2009 ensimmäisten kaupunkien joukossa Suomessa. Arvonimi edellyttää kaupungin lisäksi myös paikallisten oppilaitosten, työpaikkojen, seurakuntien ja yhdistysten yhteistyötä.

Reilun kaupan kaupungin kannatustyöryhmä vastaa arvonimen säilyttämisestä, yhteistyön kehittämisestä ja viestii Reilusta kaupasta kuntalaisille. Ryhmässä on edustajia kaupungin eri toimialoilta, Visit Espoosta, seurakunnasta, oppilaitoksista, nuorisovaltuustosta ja kaupunginvaltuuston poliittisista ryhmistä.

Kannatustyöryhmän puheenjohtajana toimii Tiina Elo (vihr.), varapuheenjohtajana Nina From (ps.) ja sihteerinä Helena Kyrki (Espoon kaupunki). Muut jäsenet ovat Tiina Ahlfors (vas.), Tiina Halttunen (kesk.), Eeva Hæggström (r.), Hanna Kiljunen (kok.), Helena Haapsaari (sd.), Riitta Kotilainen (Espoo Catering), Hannele Meller (Espoon kaupunki), Antti Ruuskanen (Tapiolan seurakunta), Perita Siltanen (Nuorisovaltuusto), Sirpa Tuori (Omnia ruokapalvelut) ja Leena Yli-Piipari (Visit Espoo).

Tapahtumia Espoossa:

Olimme jakamassa suklaata, muistipelejä, tietoa Espoo –päivänä (29.8.) Omniassa. Tulevia tapahtumia, joissa olemme mukana, on mm.:

13.9. kello 11 -14.00 Kävele naiselle ammatti –tapahtuma, jossa Espoon naistenpankkilaiset kävelevät hyvän asian puolesta. Meitä kannatusjäseniäkin on paikalla. Jos haluat mukaan kävelemään, muutama paita on vapaana (ilmainen). Ota rohkeasti yhteys: helena.kyrki@espoo.fi  ja ilmoittaudu. Paikkoja rajoitetusti.

19.10. -25.10. Reilun kaupan viikko, jolloin Espoo Catering tarjoaa kouluille ja päiväkodeille lounaan jälkiruokana Reilun kaupan banaanit.

Vuoden aikana olemme tempaisseet jo monesti ja mainittujen lisäksi teemme työtä, jotta tunnettuus kasvaisi ja valintoja Reilun kaupan käytön lisäämiseksi syntyisi.

Minusta tämä on äärimmäisen oikea tapa auttaa kehitysmaiden sekä köyhimpien oloja, lisätä koulutusta ja hyvinvointia, luoda kestävää kehitystä sekä lisätä kaupankäyntiä ja yhteistyötä eri tahojen kanssa. Kaikki voittavat ja maailmaa muutetaan parempaan pala palalta.

Nina From

Linkkejä, joista lisätietoa:

www.reilukauppa.fi

http://www.espoo.fi/fi-FI/Espoon_kaupunki/Tietoa_Espoosta/Reilu_Espoo

"Elämisen halut loppu, ei ole mitään arvoa ihmisenä"

Torstai 16.7.2015 - Nina From

Eriarvoisuus kasvaa Suomessa! Meillä on aidosti köyhiä ja asunnottomia!

”Suhteellisella köyhyydellä tarkoitetaan yksilön tai ryhmän selvää huono-osaisuutta verrattuna muun väestön keskimääräiseen elintasoon. Köyhyydessä elävät joutuvat ponnistelemaan elääkseen normaalia elämää ja pysyäkseen edes jollain tavoin osallisina yhteiskunnassa.”

Köyhiä ihmisiä oli Suomessa vuonna 2013 noin 690 000. Köyhyysuhan alla eläviä on entistä enemmän. Määrä lisääntyy, kun sähköveroja, kiinteistöveroja sekä muita veroja nostetaan, palvelumaksut nousevat, ennaltaehkäisevään toimintaan ei panosteta ja palvelut heikkenevät entisestään. Säästöt ja leikkaukset ovat kurjistamista, vaikutus ostovoiman heikkenemiseen tietää työpaikkojen vähenemistä, verotulojen pienenemistä sekä taas sitä kautta ”hyvinvointivaltiomme” rappeutumiseen.

”Euroopan unionin Eurooppa 2020 -strategian mukaisesti Suomi on sitoutunut vähentämään köyhyys- tai syrjäytymisuhan alla elävien ihmisten määrää 150 000:lla vuoteen 2020 mennessä. Jos hallitusohjelman kirjaukset toteutuvat, tämä tavoite jää saavuttamatta. Köyhien ja köyhyysuhan alla elävien suomalaisten määrä tulee päinvastoin kasvamaan.”

”Olen ikäni tehnyt työtä ja maksanut veroja.”

Koska ei ole varaa, jätetään lääkkeitä ostamatta. Lääkärissä ei käydä, vaikka olisi järkevämpää käydä ajoissa, kuin silloin, kun vaiva on kasvanut kaikille suureksi ja kalliiksi. Ruoka on Suomessa kallista, säästetään siitä enemmän. Suun terveydenhoito saattaa jäädä toisarvoiseksi. Kuitenkin sillä voi olla merkittävät vaikutukset koko ihmisen fyysiseen terveyteen. Terveydelliset ongelmat kasvavat ja tulevat entistä kalliimmiksi hoitaa (jos ei ajatella inhimillistä hätää). Halpaa asumista ei Suomessa ole!

Eläkeläisten terveiset hallitukselle:

”Suomella on kyllä rahaa ja paljonkin, mutta miksi sitä ei käytetä oman maan kansalaisille? Suomi maksaa yli miljardin kehitysapua toiselle puolelle maapalloa ja mihinhän loppujenlopuksi mahtaa mennä? Sitä kai leikataan 300 miljoonalla ja miksi ei leikata vaikka 500 miljoonalla?" Lisäksi kansalaiskeräykset, järjestöjen keräämä rahallinenkin apu sekä esim. kirkon ulkomaanavustusraha. Muutos vapaaehtoisuuteen!

Asunnottomuus on ongelma, edelleen!

Suomessa oli 7107 yksinelävää asunnotonta vuoden 2014 lopussa. Näistä oli pitkäaikaisasunnottomia 2443 henkilöä, alle 25-vuotiaita 1626 ja perheitä 427. Alla tilastoa: väkiluku, yksinelävät, pitkäaikaiset, alle 25-v, perheet per kaupunki. Viisi suurinta, viisi pienintä, asunnottomuuden näkökulmasta katsottuna.

Asun Espoossa, jossa asiat pitäisi olla keskimäärin kohtuullisen hyvin. Mutta, asunnottomien määrä jatkaa kasvuaan ja on korkeampi kuin Suomessa keskimäärin. Vuonna 2014 kaupungissa oli 633 yksinäistä asunnotonta, kun vuonna 2005 heitä oli 393. Suurista kaupungeista esimerkiksi Tampereella, Turussa ja Oulussa tilanne on parempi kuin Espoossa, Utajärvellä ja Vesilahdessa tilanne parhaiten. Asunnottomuudelle nollatoleranssi!

Helsinki 621904 3500 1220 700 280

Espoo 265646 633 303 159 43

Vantaa 210720 544 134 135 24

Tampere 223134 245 46 66 4

Turku 183991 234 160 12 0

Utajärvi 2 907 1 1 0 0

Vesilahti 4 495 1 0 0 0

Kuka nousee barrikadeille puolustaakseen lasten, vanhusten, vammaisten sekä mielenterveyskuntoutujien asioita? Kunnat leikkaavat erisuuruisia määriä riippuen kunnan tilanteesta. Ihmiset ovat eriarvoisessa asemassa! Missä oikeudenmukaisuus ja sen puolustajat?

Kannatan vapaaehtoista avustustyötä sekä rahankeruuta. Suomalaiset ovat solidaarisia. Kannatan entistä tiiviimpää yhteistyötä eri järjestöjen, liittojen sekä vapaaehtoistoimijoiden osalta. Yhteistyössä on voimaa, sen avulla saadaan isommat joukot tärkeiden asioiden taakse ja sehän pitäisi olla kaiken ydin: saada muutosta aikaan!

Kotimaan asiat kuntoon! Inhimillisyys kunniaan!

Nina From

lähteet: hs.fi, yle.fi, mtv3.fi, ARAn kunnilta saamat tiedot –selvitys 1/2015