"Elämisen halut loppu, ei ole mitään arvoa ihmisenä"Torstai 16.7.2015 - Nina From Eriarvoisuus kasvaa Suomessa! Meillä on aidosti köyhiä ja asunnottomia! ”Suhteellisella köyhyydellä tarkoitetaan yksilön tai ryhmän selvää huono-osaisuutta verrattuna muun väestön keskimääräiseen elintasoon. Köyhyydessä elävät joutuvat ponnistelemaan elääkseen normaalia elämää ja pysyäkseen edes jollain tavoin osallisina yhteiskunnassa.” Köyhiä ihmisiä oli Suomessa vuonna 2013 noin 690 000. Köyhyysuhan alla eläviä on entistä enemmän. Määrä lisääntyy, kun sähköveroja, kiinteistöveroja sekä muita veroja nostetaan, palvelumaksut nousevat, ennaltaehkäisevään toimintaan ei panosteta ja palvelut heikkenevät entisestään. Säästöt ja leikkaukset ovat kurjistamista, vaikutus ostovoiman heikkenemiseen tietää työpaikkojen vähenemistä, verotulojen pienenemistä sekä taas sitä kautta ”hyvinvointivaltiomme” rappeutumiseen. ”Euroopan unionin Eurooppa 2020 -strategian mukaisesti Suomi on sitoutunut vähentämään köyhyys- tai syrjäytymisuhan alla elävien ihmisten määrää 150 000:lla vuoteen 2020 mennessä. Jos hallitusohjelman kirjaukset toteutuvat, tämä tavoite jää saavuttamatta. Köyhien ja köyhyysuhan alla elävien suomalaisten määrä tulee päinvastoin kasvamaan.” ”Olen ikäni tehnyt työtä ja maksanut veroja.” Koska ei ole varaa, jätetään lääkkeitä ostamatta. Lääkärissä ei käydä, vaikka olisi järkevämpää käydä ajoissa, kuin silloin, kun vaiva on kasvanut kaikille suureksi ja kalliiksi. Ruoka on Suomessa kallista, säästetään siitä enemmän. Suun terveydenhoito saattaa jäädä toisarvoiseksi. Kuitenkin sillä voi olla merkittävät vaikutukset koko ihmisen fyysiseen terveyteen. Terveydelliset ongelmat kasvavat ja tulevat entistä kalliimmiksi hoitaa (jos ei ajatella inhimillistä hätää). Halpaa asumista ei Suomessa ole! Eläkeläisten terveiset hallitukselle: ”Suomella on kyllä rahaa ja paljonkin, mutta miksi sitä ei käytetä oman maan kansalaisille? Suomi maksaa yli miljardin kehitysapua toiselle puolelle maapalloa ja mihinhän loppujenlopuksi mahtaa mennä? Sitä kai leikataan 300 miljoonalla ja miksi ei leikata vaikka 500 miljoonalla?" Lisäksi kansalaiskeräykset, järjestöjen keräämä rahallinenkin apu sekä esim. kirkon ulkomaanavustusraha. Muutos vapaaehtoisuuteen! Asunnottomuus on ongelma, edelleen! Suomessa oli 7107 yksinelävää asunnotonta vuoden 2014 lopussa. Näistä oli pitkäaikaisasunnottomia 2443 henkilöä, alle 25-vuotiaita 1626 ja perheitä 427. Alla tilastoa: väkiluku, yksinelävät, pitkäaikaiset, alle 25-v, perheet per kaupunki. Viisi suurinta, viisi pienintä, asunnottomuuden näkökulmasta katsottuna. Asun Espoossa, jossa asiat pitäisi olla keskimäärin kohtuullisen hyvin. Mutta, asunnottomien määrä jatkaa kasvuaan ja on korkeampi kuin Suomessa keskimäärin. Vuonna 2014 kaupungissa oli 633 yksinäistä asunnotonta, kun vuonna 2005 heitä oli 393. Suurista kaupungeista esimerkiksi Tampereella, Turussa ja Oulussa tilanne on parempi kuin Espoossa, Utajärvellä ja Vesilahdessa tilanne parhaiten. Asunnottomuudelle nollatoleranssi! Helsinki 621904 3500 1220 700 280 Espoo 265646 633 303 159 43 Vantaa 210720 544 134 135 24 Tampere 223134 245 46 66 4 Turku 183991 234 160 12 0 Utajärvi 2 907 1 1 0 0 Vesilahti 4 495 1 0 0 0 Kuka nousee barrikadeille puolustaakseen lasten, vanhusten, vammaisten sekä mielenterveyskuntoutujien asioita? Kunnat leikkaavat erisuuruisia määriä riippuen kunnan tilanteesta. Ihmiset ovat eriarvoisessa asemassa! Missä oikeudenmukaisuus ja sen puolustajat? Kannatan vapaaehtoista avustustyötä sekä rahankeruuta. Suomalaiset ovat solidaarisia. Kannatan entistä tiiviimpää yhteistyötä eri järjestöjen, liittojen sekä vapaaehtoistoimijoiden osalta. Yhteistyössä on voimaa, sen avulla saadaan isommat joukot tärkeiden asioiden taakse ja sehän pitäisi olla kaiken ydin: saada muutosta aikaan! Kotimaan asiat kuntoon! Inhimillisyys kunniaan!
Nina From
lähteet: hs.fi, yle.fi, mtv3.fi, ARAn kunnilta saamat tiedot –selvitys 1/2015 |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: köyhyys, velka, asunnottomuus, kunnat, eläke |
Asunnottomat nuoret! Lisää asuntoja Espooseen!Keskiviikko 17.10.2012 - Nina From, PS Puhutaan hyvinvointivaltiosta. On puhuttu jo vuosia. Silti tänä päivänä tilanne on se, että meillä Espoossakin on asunnottomia, nuoria, vanhoja, maahanmuuttajia, perheitä. Kaikki eivät ole alkoholisteja, narkomaaneja ja mielenterveysongelmaisia. Mutta heitäkin joukossa on.
Faktaa: ”Espoossa on 525 asunnotonta, joista pitkäaikaisasunnottomia on 329. Asunnoton on usein keski-iän ylittänyt yksinäinen mies, mutta asunnottomina on myös useita nuoria, maahanmuuttajia sekä perheitä. Asunnottomista joka kuudes on alle 25-vuotias. Suurin osa asunnottomista majailee sukulaisten tai tuttavien luona, osa asuntoloissa, majoitusliikkeissä tai huoltokodeissa”. Lähde: Espoon kaupunki Meillä ei ole varaa menettää yhtäkään ihmistä, nuorta tai vanhaa. Kysehän joukosta ihmisiä, joita pitää neuvoa, ohjata, joille pitää saada kunnallista hoitoa. Minusta on kummallista, että tilanne on ollut tiedossa jo todella pitkään, avun tarvitsijoiden määrä ei tule laskemaan, eli kun nämä nyt "kirjatut" henkilöt ovat tiedossa, heidän auttamisensa varmasti on jo aloitettu. Eikö niin? Tulevaisuudessa on syytä varautua myös siihen, ettei näiden henkilöiden eteenpäin auttamisen jälkeen tule olemaan tilannetta, että asia on hoidettu, vaan avuntarvitsijoita tulee jatkossakin olemaan.
Pari sanaa siitä, miksi minun ja Sinun pitäisi ajatella asiaa, pitkällä tähtäimellä Ensinnäkin kyse on ihmisestä, yksilöstä. Yllä mainitut luvut ovat sitten karuja lukuja, osa totuudesta. Mitä sitten yhteiskunnalle tulee maksamaan, kun syrjäydytään, joudutaan tilanteeseen, josta ei ole helppoa päästä pois, yksin? Jos palveluasumisen hinta tuntuu korkealta, voi miettiä, paljonko yhteiskunnalle maksaa se, kun esim. asunnoton käyttää poliisi- ja sairaalapalveluita? Siinähän kuluu rahaa ja resursseja. Mistä se on pois? Sitä on hyvä miettiä. Jos järjestetään asuminen, koulutus/opiskelu/työpaikka ja saadaan henkilö takaisin osaksi yhteiskuntaamme, työtä tekeväksi kansalaiseksi, on siitä varmasti hyötyä ihan kaikille meille. Ei puhuta hyysäämisestä vaan puhutaan siitä, että jos on sairas, on syytä saada hoitoa. Jos tarvitsee apua, on syytä saada apua. Olipa kyseessä pään sisällä oleva sairaus tai heikko tila tai fyysinen ongelma. Minusta näitä ei voi vertailla keskenään. Kuten ei mielestäni voi vertailla eikä itse asiassa kannata asettaa vastakkain eri ihmisryhmiä, heidän tarpeitaan ja resurssien niukkuutta. Valtion ja kunnan tulee hoitaa kansalaisiaan, kansalaisen on toki otettava myös vastuuta itsestään ja läheisistään. ”Vapaamatkustajia” en hyväksy. Espoolla on varaa hoitaa näiden ja tulevien avuntarvitsijoiden asioita siten, että he pääsevät kiinni opiskeluun, työhön ja ylipäätänsä oman elämänsä hallintaan. Jos joku tarvitsee hoitoa, hänen on sitä saatava heti, jonottamatta. Ihan sama on yrityselämässä. Monissa yrityksissä on käytössä ennaltaehkäisevä, varhainen puuttuminen -ohjelma, jolloin asioihin on mahdollista ja kannattaa puuttua heti, kun ongelmallinen "tilanne" alkaa näkyä muille työntekijöille, vaikuttaa yleiseen ilmapiiriin ja aiheuttaa jopa tuhoa yrityksen maineelle tai toiminnalle. Espoossa on tilaa rakentaa asuntoja muutoinkin, pienituloisille, opiskelijoille, perheille ja työn perässä tänne muuttaville, joten edullisia ja erilaisia asumusmuotoja tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa. Unohtamatta vanhuksiamme! Kiireesti päätöksiä kaavoituksista sekä edullisten asuntojen rakentamisesta. Rahaa ja resursseja heti tämän asunnottomuuden poistamiseksi ja apua ihmisten auttamiseen!
Tämän blogin viimeinen aiheeni: säästöt ja rahan sijoittamiseen oikeaan kohteeseen Perussuomalaiset ovat jo pitkään ehdottaneet leikkauksia kehitysyhteistyöhön. Tuoreen varjobudjetin puitteissa PS ehdottaa 270 miljoonan euron leikkausta kehitysyhteistyöhön. Se on toki pois maailman köyhimmiltä, mutta nyt jos koskaan on syytä katsoa Suomen tilannetta. Emme voi valitettavasti auttaa muita maita ja heidän kansalaisiaan, kun omassa kotimaassamme eivät asiat ole kunnossa. EU on niellyt ja tulee nielemään meidän suomalaisten rahoja jatkossakin, halusimme tai emme. Kehitysyhteistyön pienentämisestä saatavalla rahasummalla laitettaisiin aika paljon omien kansalaistemme asioita kuntoon, perusterveydenhuoltoa, julkisia palveluita ylipäätänsä, lasten, nuorten sekä vanhusten asioita, jotka tiedämme, että ovat liian vähillä resursoinneilla hoidettuja. Meidän ei mielestäni tarvitse myöskään olla pelastamassa muita maita siten, että hamuaisimme paikkaa YK:n turvallisuusneuvostossa. Nyt ei ole oikea aika! Panostetaan omaan isänmaahamme! |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: asunnottomuus, Espoo, asuntoja, rakentaminen, syrjäytyminen, kehitysapu, säästöt, nuoret, perheet, kaavoitus |
Yksinhuoltaja ? huoltaja yksin ? miten voit?Torstai 4.10.2012 - Nina From, PS Juuri tänään, olin ajatellut kirjoittaa yksinhuoltajiin liittyvistä asioista. Juuri tänään, sain sähköpostia Lapsilisä –projektin projektityöntekijältä, Hanna Juuriselta. Mahtavaa. Kävin nimittäin katsomassa sekä heidän, että ko. asioihin liittyviä sivustoja, löysin mielenkiintoisia asioita ja faktaa. Aloitankin faktoista:
Karua luettavaa. Mitä tämä tarkoittaa käytännössä, arjessa? Voiko pienituloinen valita kaupasta riittävän monipuolista ja terveellistä ruokaa? Voiko pienituloinen asua riittävän kokoisessa asunnossa? Voiko pienituloinen harrastaa maksullisia liikuntalajeja? Voiko pienituloinen ostaa kestäviä ja laadukkaita vaatteita, kenkiä tai ylipäätänsä tavaroita? Voiko pienituloinen käydä Oopperassa, Teatterissa, Musiikkitalossa kuuntelemassa verovaroin tuettua, silti kallista (lipunhinta +matkakulut) musiikkiesitystä? Voiko pienituloinen matkustella? Voiko, voiko, voiko? Miten yksinhuoltaja – huoltaja, joka oikeasti on yksin, jaksaa arjessa. Pitää itsestään riittävän hyvää huolta, jotta jaksaa huolehtia myös lapsestaan/lapsistaan? Työtön? Vuorotyöläinen? Konttorissa tai missä tahansa työssä käyvä, miten hän jaksaa hoitaa arkea? Kuka auttaisi lastenhoidossa, on mentävä työhaastatteluun? Kuka auttaisi, kun lapsi sairastui ja olisi ihanaa käydä muutamalla eurolla edes kerran viikossa kaupungin uimahallissa? Kuka kävisi huoltaja yksin –puolesta kaupassa, kun on kuumetta, ei jaksaisi nousta, lapset tarvitsevat ruokaa. Kuka veisi lapset puistoon iltapäivällä ja antaisi ruokaa, kun on itse töissä. Miksi vauva itkee koko ajan? Ei jaksa enää …Kuka, kuka, kuka? Ennen tunnettiin naapurit, sai apua, vaikka ei pyytänyt. Mummit ja vaarit olivat lähellä, auttoivat tarvittaessa. Kummit olivat oikeasti läheisiä. Oli tukiverkostoja. Nykyään moni perhe saa olla ihan rauhassa, eipä ole enää juurikaan tukiverkostoja. On muutettu työn perässä lähiöihin, pois tuttujen, sukulaisten luota. Toisten asiat eivät kiinnosta. On työttömyyttä, on leipäjonoja, tingitään kirpputoreilta tarpeelliset varusteet, vaatteita, leluja…ja myyjät nyrpistävät nenäänsä: ”olen maksanut tästä lelusta todella paljon, en voi myydä muutamalla eurolla”…lapsen, ehkä aikuisenkin silmät kostuvat, ei ole varaa maksaa euroa enempää…katse laskeutuu, mieli masentuu…jospa jostain löytyisi lapselle lelu eurolla… Lapset joutuvat ottamaan vastuuta aivan liian nuorena, pitää käydä töissä, kaupassa, siivota, laittaa ruokaa, hoitaa asioita ym. Kuka ohjaa heitä arjessa, läksyissä, innostaa harrastusten pariin, pitää poissa öisiltä kaduilta? Kuka auttaa, jos kiusataan? Kuka kuuntelee? Onneksi on olemassa neuvoloita, onneksi on olemassa tarhoja, iltapäiväkerhoja, kesäleirejä, vapaaehtoistyöntekijöitä, terveyskeskuksia, kirjastoja, leikkipuistoja, netti”auttajia” –eli erilaisia järjestöjä ja tahoja, jotka tarjoavat apua. Kirkko, seurakunnan tilat ja sen tarjooma paremmin hyötykäyttöön. Mutta aivan liian vähän on auttavia käsiä, kuuntelevia korvia, ohjaavia neuvojia. Terveyskeskusmaksut tulee poistaa! Neuvoloita tulee lisätä, samoin henkilökuntaa. Ennaltaehkäisevää perhetyötä on saatava helposti. Turvakoteja tulee lisätä ja niiden tulee olla auki 24h. Yhteistyötä viranomaisten, lastensuojelun, poliisin sekä muiden tahojen osalta on parannettava. Laki lääkärin vaitiolovelvollisuudesta pahoinpitelyn epäilytilanteessa tulee poistaa siten, että heille tulee oikeus ilmoittaa sekä poliisille, että lastensuojelulle tilanteista. Nuorisotiloja on saatava lisää. Pienille koululaisille on taattava iltapäiväkerhotyyppistä toimintaa, myös viikonloppuisin ja öisin (yö/kolmivuorotyötä tekevien lapset) sekä iltaisin tulee olla mahdollisuus saada lapselle valvoja, hoitopaikka tai hoitaja. Asunnottomien lapsiperheiden määrä on lisääntynyt 20 % edellisvuodesta. Edullisia vuokra-asuntoja on rakennettava lisää. Kouluterveydenhuoltoa on parannettava, kouluavustajia saatava joka kouluun tarpeen mukaan. Kotihoitopalvelua on lisättävä perheisiin, jotka sitä tarvitsevat. Monesti on pienestä kiinni, että jaksaa taas huolehtia omasta itsestään ja lapsistaan. Myös tiedottamista tulee lisätä, jotta voi pyytää apua. Yksinhuoltajille tulee perustaa tiloja ja toimintaa, joka parhaimmillaan tuo uusia ystäviä, apua arkeen, helpotusta tilanteisiin, joista ei tunnu selviytyvän. Verkostoitumista, vertaistukea. Kustannuspuoli ei voi olla este, sillä pienelläkin rahalla voi saada paljon hyvää aikaan. Päivähoitopaikka on saatava lähialueelta. Voitaisiin hyödyntää paremmin erilaisia tiloja, jotka ovat tiettynä aikana päivästä tyhjillään, esim. liikuntatiloja löytyy Espoosta reilusti. Jäähalleihin voitaisiin tuoda luistimia, suksia, pyöriä ja muita liikuntavälineitä varmasti löytyisi monesta perheestä vaikka muille jakaa. Kaupungin tiloista varmasti löytyisi paikka näille välineille. Esimerkki 22.9. Vantaalla järjestetystä perhetapahtumasta, joka oli ilmainen, mahdollisti 3500 henkilön osallistumisen tilaisuuteen ja oli nimeltään Online Vinkitys (vinkitys.fi). Siinä seuroilla ja paikallisilla yrityksillä oli mahdollisuus olla mukana tukemassa yhtenä päivänä järjestettyä urheilullista ja viihteellistä ohjelmaa lapsiperheille. Minusta olisi hyvä, että juuri urheiluseurat, järjestöt ja paikalliset yritykset Espoossakin yhdistäisivät voimavaransa ja tekisivät vastaavia tempauksia Espoolaisille perheille useita kertoja vuodessa. Lopuksi vielä Lapsilisä –projektista: Lapsilisä-projektissa halutaan vaikuttaa yksinhuoltajien haasteellisempaan taloudelliseen tilanteeseen tekemällä lapsiperheköyhyyttä näkyväksi yksinhuoltajien näkökulmasta. Projekti järjestää ryhmiä, retkiä ja erilaista toimintaa ja pyrkii vaikuttamaan yksinhuoltajaperheitä köyhdyttäviin rakenteisiin. Erityisesti lapsilisät, vanhempainpäiväraha ja kodinhoidontuki ovat jääneet pahasti jälkeen muusta tulonkasvusta. Uutena ilmiönä on myös kasvava työssäkäyvien köyhien luokka, joiden rahat eivät tahdo riittää töissä käynnistä huolimatta. Projektin toimijoina ovat pienituloiset yhdenvanhemman perheet. Hyvä tapa lähteä mukaan toimintaan, on osallistua johonkin ryhmään, jolloin tutustuu muihin mukana oleviin perheisiin ja voi vaikuttaa projektin toimintoihin. Ryhmissä käydään läpi erilaisia vaikuttamiseen ja omaan elämään liittyviä aiheita sekä tehdään retkiä ja harrastuskokeiluja ryhmäläisten ideoinnin perusteella.Voi myös ilmoittautua mukaan vapaaehtoiseksi järjestämään tapahtumia tai vaikkapa kampanjoimaan perheiden kanssa. Projektissa voi suorittaa esim. opintoihin kuuluvia harjoittelujaksoja. Olemmeko hyvinvointivaltio? Ainakin Espoon on huolehdittava näistä asioista. On ohjattava lisää sekä henkilö- että rahamääräisiä resursseja, jotta saadaan nämä perusasiat kuntoon. Kannattaa tutustua alla oleviin linkkeihin. Niistä voi löytyä itselle sopiva mahdollisuus lähteä mukaan ja auttaa. Itse tilasin juuri Joulukortit ja postimerkit Pienperheyhdistys ry:ltä. Tuli hyvä mieli:)
Linkkejä ja verkostoja: Yhdenvanhemmanperheiden liitto Tietoa lastensuojelusta seitsemällä eri kielellä http://www.lastensuojelu.info/ Tuike-ryhmä yksinodottaville http://voimakirja.vuodatus.net/page/TUIKE Neuvontapalvelu sosiaaliturvaviidakkoon http://www.ne-ra.fi/fi/etusivu/ Yhdistys, joka auttaa kriisitilanteessa olevia perheitä ja sijoitettuja lapsia http://www.hopeyhdistys.fi/ http://www.blogilista.fi/avainsana/yksinhuoltaja http://www.mieskaverit.fi/mieskaverit/ http://www.eroneuvo.fi/neuvokeskus http://www.edu.fi/tunteesta_tunteeseen http://www.kukakuunteleekoyhaa.fi/esittely/index.html http://www.elisanet.fi/~y635288/totaaliyharit/ http://www.ensijaturvakotienliitto.fi/ http://www.leipaajasirkushuveja.com/ http://leipajono.blogspot.com/ http://puillapaljailla.vuodatus.net
|
|
2 kommenttia . Avainsanat: yksinhuoltaja, nuoret, lapset, pienituloiset, avustaminen, osallistuminen, hyväntekeväisyys, asunnottomuus, Pienperheyhdistys, Lapsilisä |
