Luottamushenkilön tehtävänä on edistää kunnan ja sen asukkaiden parasta

Lauantai 2.12.2017 - Nina From

Lähdin katsomaan googlesta, mitä kerrotaan kunnallisen päättäjän päätehtävistä. Tämä yhteenveto siksi, koska viimeaikaiset päätöksenteot kuntatasolla ovat hyvin kaukana niistä asioista, josta kuntapäättäjän tulee ensisijaisesti äänestäjilleen vastata: oman kunnan asukkaiden asioista! Niiden, jotka maksavat veroa kuntaansa, joille on luvattu vaalipuheissa hoitaa niitä asioita, joilla ääniä on saatu. Kyse on luottamus-tehtävästä. Paikallisesti tehtävästä työstä paikallisten veroa maksavien sekä Suomessa asuvien ja oleskeluluvan saaneiden eteen.

Mieltäni painaa erityisesti tässä Helsingin kaupungin viimeaikaisissa päätöksentekoprosesseissa ja päätöksissä se, että tunnutaan unohtavan kunnassa asuva kuntalainen ja hänen tarvitsemansa palvelut. Jos päättäjä itse jalkautuisi julkisiin sairaaloihin, jonoihin, hammashoitoloihin, päiväkoteihin, kouluihin, tutustuisi leipäjonoihin sekä asunnottomien sijoihin, olisi mahdollisuus nähdä totuus vielä vuonna 2017, Suomen täyttäessä 100 vuotta! Ei ole kaikille ruusuiset olot eikä kohtelu tasavertaista.

Köyhyysrajan alapuolella on paljon perheitä ja yksilöitä, on työttömyyttä, syrjäytyneitä nuoria arvioidaan olevan 70000. Surullista eikö totta! Puutteita löytyy vanhustenhoidosta, eriarvoisuutta on koulujen opetusvälineiden osalta, lastensuojelun resurssit ovat edelleen täysin alimitoitetut, turvakoteja on liian vähän, ennaltaehkäisevään perhetyöhön tai muuhun avun antamiseen ei ole varoja, ryhmäkoot päiväkodeissa ja kouluissa ovat osin liian suuret, erityisopettajien määrä on liian vähäinen ja mitä vielä? Vähävaraiset jättävät lääkkeet ostamatta, lääkärissä käynnit käymättä. Halpa ruoka ei välttämättä ole terveellistä pidemmän päälle, ei ole varaa harrastaa.

Lääkäreiden määrä on edelleen kohtuuttoman pieni! Koulutuspaikkojen määrää tulee lisätä, jotta saadaan peruspalvelut kunnissa turvattua. Ei voi olla niin, että lääkärityöstä kiinnostuneet nuoret lähtevät ulkomaille maksullisiin kouluihin opiskelemaan lääkäreiksi. Näihin asioihin pitää saada muutos sekä valtakunnan että kunnan tasolla!

Seuraava kokonaisuus on otettu sivulta http://www.osallistu.fi/

”Miksi lähtisin kuntani vaikuttajaksi?

  • Haluan vaikuttaa koska...
  • Minulla on aikaa osallistua.
  • Minulla on ajatuksia toimivista palveluista.
  • Haluan tehdä lähiympäristöstä viihtyisän.
  • Haluan parantaa asuinympäristöni turvallisuutta.
  • Puoluepolitiikka kiinnostaa.
  • Haluan turvata tulevien sukupolvien tulevaisuuden.
  • Haluan osallistua yhteiskunnan toimintaan.
  • Haluan lisätä omaa ymmärrystäni yhteisistä asioista.
  • Haluan toimia yhdessä muiden kanssa.
  • Haluan olla päättämässä mihin verorahojamme käytetään
  • Äänestäminen on kansalaisvelvollisuus

Kunnallisen itsehallinnon myötä kunnat ja niiden asukkaat ovat vastuussa paikkakunnan asioiden hoitamisesta, hyvinvoinnin edistämisestä ja alueen kehittämisestä. Tämä mahdollistaa sen, että eri kunnissa päätökset voidaan tehdä kuntalaisten tarpeet ja paikalliset olosuhteet huomioiden. Kuntalaisten tehtävänä on päättää yhteisistä asioista ja vaikuttaa niihin monin eri tavoin.

Osallistut jo monin eri tavoin

Kuntalainen osallistuu kunnan toimintaan, vaikkei sitä tiedostaisikaan. Hän voi olla asukas, veronmaksaja, äänestäjä, palveluiden käyttäjä ja asiakas, työntekijä ja mökkiläinen. Joko yhdessä roolissa kerrallaan tai useampi yhdessä. Roolien myötä kuntalaiselle syntyy sekä oikeuksia että velvollisuuksia.

Kunnan itsehallintoon kuuluu myös verotusoikeus, jonka piiriin kuuluvat kunnallis- ja kiinteistövero.

Äänestäjänä kuntalainen käyttää valtaansa kunnan tulevaisuuden suuntaviivojen määrittelyssä.  Hän antaa äänensä sellaiselle ehdokkaalle, puolueelle tai valitsijamiesyhdistykselle, joka parhaiten ajaa kunnan asioita tai vastaa parhaiten omaa aatemaailmaa.  Kunnan asukkaiden lisäksi myös mökkiläiset ovat kunnan jäseniä. He käyttävät kunnan palveluita ja maksavat veroja.

Palveluiden käyttäjänä ja asiakkaana kuntalainen kuluttaa kunnan verorahoilla tuottamia palveluja. Samalla hän arvioi, onko palvelu odotusten mukaista ja laadukasta, tai sitä, puuttuuko kunnasta jokin palvelu, joka siellä pitäisi olla.

Luottamushenkilönä kuntalainen osallistuu kunnalliseen päätöksentekoon päättäen muun muassa siitä, mihin ja miten veronmaksajien rahat käytetään. Hän siis päättää taloudesta ja palveluiden järjestämisestä.

Kunnan työntekijä huolehtii kunnan jäsenille tarjottavista palveluista niiden rajojen puitteissa, jotka on määritelty luottamushenkilöiden taholta.

Kunta arjen helpottajana

Kunta vastaa pitkälti ihmisten arkeen, hyvinvointiin ja viihtyvyyteen vaikuttavista asioista. Erilaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden (esim. terveyskeskus, hammashuolto, vanhus- ja vammaispalvelut) sekä sivistyspalveluiden (esim. peruskoulu, esiopetus, kirjasto) järjestäminen ovat keskeisessä roolissa kunnan tehtävissä. Kunta vastaa myös monesta muusta arkisemmasta asiasta ympärillämme, joihin emme välttämättä kiinnitä huomiota. Liikenteen sujuvuus, viihtyisä ympäristö, asuminen ja maankäyttö ovat kuntien hoitamia asioita. Kunnan päättäjien tekemät ratkaisut vaikuttavat myös esimerkiksi siihen, hakeutuvatko yritykset alueelle tai saadaanko kuntaan uusia asukkaita.

”Kunnilla on yli 500 lakisääteistä tehtävää. Lisäksi kunnat hoitavat lukuisia muita tehtäviä.”

Kunnan poliittiset päätöksentekijät ovat mukana päättämässä muun muassa seuraavista asioista:

Liikenne, koulu, terveyspalvelut, päivähoito, rakentaminen, nuorisotoiminta, kulttuuri, vanhuspalvelut, asuminen, ympäristö, vapaa-ajan palvelut, kaavoitus, palvelut (kauppa, apteekki, posti).

Kunnan laaja tehtäväkenttä tarjoaa paljon mahdollisuuksia vaikuttaa.

  • Ovatko jalkakäytävät huonossa kunnossa?
  • Tarvitaanko terveyskeskukseen lisää hoitajia?
  • Pitäisikö asuinalueellesi rakentaa leikkikenttä?
  • Onko koirapuistoja liian vähän?
  • Miksi kirjasto menee perjantaisin kiinni jo klo 17?
  • Pitäisikö tytöillä olla enemmän luisteluvuoroja jäähallissa?
  • Tarvitaanko kylälle lisää kierrätyspisteitä?
  • Ovatko ulkoilureitit huonossa kunnossa?
  • Haluaisitko rakentaa pihasaunan?
  • Miksi toriparkkia ei rakenneta?

”Veronmaksajan roolissa kuntalaista kiinnostaa verojen suuruus ja mihin niitä käytetään.”

Tehtävien hoitamiseen tarvitaan rahaa. Kunnalla on lain mukaan verotusoikeus, jonka tulot kunta käyttää toimintaansa. Usein kunnilla on myös rahastoja ja muuta omaisuutta turvaamassa talouden laihoja vuosia. Veronmaksajan roolissa kuntalainen ottaa osaa kunnan toimintaan, mutta myös valvoo rahojensa käyttöä. Kunnan on tasapainoiltava kunnan tehtävien hoitamisen, rahojen riittävyyden välillä ja palveluiden käyttäjien ja veronmaksajien tyytyväisyyden välillä.”

Mitä itse teen asioiden eteen?

Itse hoidan arvojeni mukaisen hyväntekeväisyyden päivätyöni tuodessa osittaisen mahdollisuuden rahalliseen korvaukseen. Vuosittain lahjoitan rahaa eläinten hyvinvointiin erilaisten yhdistysten ja järjestöjen toimintaa tukemalla, olen ollut mukana Reilun kaupan kannatustyöryhmässä, osallistun vuosittain Naisten Pankin järjestämälle Kävele naiselle ammatti -kampanjaan ym. Kotimaisista kohteista olen jatkuvasti mukana ehdottomasti Hyvä Joulumieli -kampanjassa, MLL:n keräyksissä, SOS-Lapsikylän vuosilahjoittajana, Pelastakaa Lapset –kampanjassa, Turvatalo-toimintaa tukemassa ja satunnaisemmin olen mukana Ehyt, Vamos, Ice Hearts yms. kampanjoissa. Joka joulu toimin Pelastusarmeijan Joulupadalla vahtina. Suosittelen osallistumista!

Avustettavaa riittää Suomessa ikävä kyllä vielä tänä päivänä liikaa ottaen huomioon, että meillä on sivistynyt kansa, moni asia paremmin kuin muualla, rikkautta riittää, mutta kaikilla ei mene niin hyvin. Ketään ei saa jättää! Vanhuksemme ansaitsevat parempaa, nuorisomme pienemmät velat kuin mitä päättäjät jatkuvasti yrittävät päätöksillään kasvattaa. Tarvitaan tasa-arvoa oppilaitoksiin ja työelämään. Hyvä ja riittävä elämä jokaiselle Suomessa asuvalle veronmaksajalle, laillisesti maassamme elävälle ihmiselle. Jokainen on sen arvoinen!

Toivotan kaikille tasapuolisesti hyvää ja rauhallista joulunaikaa ja parempaa tulevaa vuotta <3

Nina From

Linkit:

Ruokalahjoitus vähävaraisille jouluna: https://hyvajoulumieli.fi/

Syrjäytymisen ehkäisy: https://www.hdl.fi/fi/kampanja

https://hyvajoulumieli.fi/https://www.pelastakaalapset.fi/joulukerays/

Anna aineeton lahja opiskelijalle tai vähävaraiselle lapselle harrastusmahdollisuus: https://www.pelastakaalapset.fi/toivekauppa/

Tue nuoria: http://www.nuori.fi/kerrohetikaikille/

Voit tutustua poliittiseen vaikuttamiseen:

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kunta, vaalit, luottamus, hyväntekeväisyys, päätöksenteko

Käpy selän alla!

Lauantai 18.3.2017 - Nina From

Kirjaimellisesti kyllä. Mutta enemmän kirjoitus herätti tunteita, tuntemuksia, negatiivista fiilistä ja pitkään ja pitkään aikaan myös. Sain eilen somessa jaetun HS:n kolumnisti Yrjö Raution kirjoittaman miksisitävoisikutsua, jutun siitä, mitä hän aidosti ajattelee Perussuomalaisista. Ikävä kyllä hän ei taida ihan tuntea meitä kaikkia, jotka olemme tässäkin kirjoituksessa, alimpaan kastiin määriteltyjä. Joista puolueeseen kuuluu noin 10 000 ja joita viime vaaleissa noin puoli miljoonaa äänesti.

Kirjoitin eilen FB-sivuillani näin:

”En ole aiemmin puuttunut tähän vuosia kestäneeseen (voidaanko jo puhua) vihapuheeseen? Nyt päätin lukea tämän kirjoituksen ja kysyä: onko todella niin, että neljä vuotta PS:n riveissä, kuntapoliitikkona ollessani minut luokitellaan tällaiseksi epämiellyttäväksi hirviöksi aina vaan? Minusta jatkova vihamielinen pilkka, kapea katsanta ja kohtelu saisi jo loppua. Ei todellakaan ole mukavaa. Eikä todellakaan kaikilla meillä politiikassa mukanaolleilla tai siihen ehkä joskus haluavilla ole päämääränä yksi asia...on monia asioita, joihin pyrimme alkaen kuntatasolla, vaikuttamaan. Joukkoliikenteeseen, osaamisen kehittämiseen, vanhus- ja omaishoitaja-asioihin, pienituloisten huomioimiseen, syrjäytyneiden auttamiseen, ennaltaehkäisevän monimuotoisen toiminnan kehittämiseen, eläinten, lasten, ihmisten tasa-arvon ja oikeuksien puolustamiseen haluaa todella moni meistä parannuksen ja vaikutusmahdollisuuden. Niiden heikompienkin puolta ajaen, jotka eivät meteliä pidä, jotka ovat unohdettuja tai eivät ole jonkun mielestä tuottavia, äänestyspotentiaalia tai muuten kaupallistettavissa olevia. Vetää todella mielen taas kerran matalaksi tällainen kirjoitus mediassa, jonka toivoisi katsovan asioita hieman laajemmin poliittiselta kantilta. Eikä hyväksyisi tällaista sisältöä, joka koskee, siis koskee ja koskettaa todella monia ihmisiä, jotka pyyteettä tekevät vapaaehtoisestikin työtä em. luettelemieni asioiden eteen vankasti uskoen parempaan.”

Jos tutustuu tekemäämme vaikuttamistyöhön, poliittisiin päätöksiin sekä vaaliohjelmiimme kautta vuosien (vaaleista riippumatta), voisi aueta hänelle ja muillekin isompi kuva, laajempi näkemys ja ehkäpä jotain uuttakin, Perussuomalaisista.

Voisi myös käydä teltoilla tapaamassa vapaaehtoisia tekijöitä, kansanedustajia, ministereitä tai kuntavaikuttajia ympäri Suomen, jos haluaisi. Ehkäpä jatkossa sitten.

Olen itse ollut neljä vuotta Espoossa kuntapolitiikassa mukana. Olen saanut luottamustehtäviä, oppinut uutta, vaikuttanut päätöksiin, kirjoittanut eri asioista blogeja ja verkostoitunut. Minulla on eri puolueista hyviä yhteistyökumppaneita, jopa ystäväksi saakka tulleita IHMISIÄ. Niin, niitähän me kaikki omine mielipiteine olemme.

Luokittelisin Yrjö Raution kolumnin vihapuheeksi. Vihapuheesta paljon puhutaan ja suvaitsemattomuudesta. Mutta ketä kohtaan? Usein ainakin Perussuomalaisia. Meillä sitten saatetaan kiivastua tai pääsääntöisesti hissutellaan ja odotellaan, että kyllä kansa tajuaa, ei viitsi nostaa suurempaa meteliä. Mutta joskus on puhallettava peli poikki. Minulla raja ylittyi tuosta kolumnista. En missään nimessä hyväksy moista sisältöä, luokittelua, todella ala-arvoista parjaamista itseäni kohtaan. Enkä ketään kohtaan.

Teksti piti lukea moneen kertaan, koska…niin koska se oli niin käsittämätön kokonaisuus sisällöltään. Ja julkaistu arvostetussa mediassa.

Mitä ihmeen rikollista tässä onkaan tullut tehtyä, että tuollaista ansaitsee?

Kyllä medialla on vaikutusta, se on aivan selvä. Jos vuositolkulla haukutaan, kerrotaan yksipuolista ”mukatotuutta” ja vääristellään asioita perehtymättä laajemmin kokonaisuuksiin, se vaikuttaa ihmisiin. Myös niihin, jotka politiikasta eivät ole kiinnostuneet. Otsikot tehdään provosoiviksi, ihmiset lukevat puolihuolimattomastikin puolitotuuksia ja pitävät niitä pidemmän päälle totuutena.

Nousenko barrikadeille? En, mutta tämä ulostulo oli tehtävä.

Lopetetaan jatkuva negatiivinen toistemme haukkuminen, isot ihmiset sentään. Lapsetkin ottavat mallia aikuisten käytöksestä toisiaan kohtaan. Silläkin pitäisi olla merkitystä. Onko sinulle?

Hyvää vaalikevättä. Ja hei, kannattaa tutustua kaikkien puolueiden henkilöihin ja vaaliohjelmiin.

 

Nina From

Ps. linkki kolumnistin juttuun: https://urly.fi/Kk7

Ps. linkki Sampo Terhon vastineeseen: https://urly.fi/Kk8

Ps. Perussuomalaisten vaaliohjelma ja vähän muutakin faktaa: https://urly.fi/Kk9

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: vaalit, rasismi, kunta, kiusaaminen

Parempia arvovalintoja espoolaisten hyväksi!

Sunnuntai 12.3.2017 - Nina From

Parempia arvovalintoja espoolaisten hyväksi!

Olen toiminut aktiivisesti omassa kunnassani, Espoossa, kuntalaisten hyväksi. Minun agendallani on nimenomaan lapset, nuoret, syrjäytyneet, vähävaraiset sekä sellaiset ihmiset, jotka eivät itsestään meteliä pidä vaan heidän puoliaan tulee pitää. Itse kuulun niihin tavallaan etuoikeutettuihin, joilla asiat ovat perushyvin. Siksi minusta on tärkeää muistaa myös vähävaraiset ja heikommat.

Puolustan tasavertaisuutta, rehellisyyttä sekä muiden ihmisten huomioimista erilaisin keinoin. Lisäksi mielestäni on äärimmäisen järkevää saada lisää resursseja ennaltaehkäisevään toimintaan, laajasti. Terveyttä kannattaa vaalia ja tehdä oikeita valintoja elämässä, joka päivä. Kerran täällä vain eletään.

Taustatietoa

Olen 49-v kahden teini-ikäisen tyttären äiti. Koko työelämän ajan olen toiminut myynnin, asiakaspalvelun, viestinnän ja markkinoinnin tehtävissä. Tärkeää elämässäni ovat perhe, harrastukset, ystävät ja työ. Arvostan toisten kunnioittamista, terveyttä, oppimista, yritteliäisyyttä ja yhteistyötä.

Olen työssäkäyvä, aktiivinen äiti Espoosta. Koulutukseltani olen yo-merkonomi, MKT, MJD, VJD. Työpaikkoina minulla on ollut Kesko, HOK-Elanto, Sanoma, Markkinointi-instituutti ja monia muita. Nyt olen markkinointi- ja koulutuspäällikkö TIVIAssa (ICT-alan yhdistys). Opiskelen tiedottajan tutkintoa työn ohella.

Olen asunut Friisilässä 7 vuotta ja viihdyn hyvin. Kuntapolitiikan aloitin reilu neljä vuotta sitten. Pääsin varavaltuutetuksi ja sain erittäin mieluisia luottamustoimia. Luottamustehtävät lisäävät osaamistani, voin vaikuttaa asioihin ja tutustun moniin ihmisiin. Teen yhteistyötä usean eri tahon kanssa ja osallistun hyvän tekemiseen avustamalla rahallisesti ja työpanoksella.

Vaaliteemani

Oppiminen keskiöön!

Sisäilmaongelmat kuntoon. Kouluterveydenhuoltoon lisää henkilöstöä. Lisää avustajia: opettajat keskittyvät opettamiseen oppilaat oppimiseen. Digitaaliset oppimisvälineet annettava kaikille.

Syrjäytymisen esto!

Lapsille yksilöllisempää huolenpitoa. Viranomaisten, vanhempien ja työntekijöiden parannettava yhteistyötä ja tiedonkulkua. Ennaltaehkäisevää palvelua perheille. Lapsen etu ensin!

Julkinen liikenne kuntoon

Lisää poikittaisliikennevaihtoehtoja. Vähävaraisten, alaikäisten, opiskelijoiden ja vanhusten lippujen hinnat edullisemmaksi. Parempi kustannusten hallinta. Valta ja vastuu kuuluu päättäjälle.

Luottamustehtävät

Varavaltuutettu

Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan jäsen

Omnian hallituksen nuorisojaoston jäsen

Espoon Reilun kaupan kaupungin kannatusryhmän varapuheenjohtaja

Kaupunkisuunnittelulautakunnan varajäsen

Koulutuspolitiikan työryhmän jäsen 2014

Haluan vaikuttaa. Teen parhaani. Laita viestiä minulle siitä, mitä haluaisit kunnassamme kehittää, muuttaa tai toteuttaa: nina.susanna.from@gmail.com.

Aurinkoista kevättä toivottaen,

Nina From

 

ps. sosiaalisen median kautta löydät minusta ja tekemisistäni lisää tietoa

ps. youtubesta löytyy viisi ed. kuntavaaleihin tekemästäni videosta. Olen edelleen samaa mieltä kuin silloin.

https://www.linkedin.com/in/ninafrom/

https://twitter.com/NinaFrom1

https://www.facebook.com/fromnina

https://www.youtube.com/results?search_query=Nina+From+kuntavaalit+2014+perussuomalaiset

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kuntavaalit, kunnallisvaalit, Espoo, syrjäytyminen, opetuslautakunta

Mikä Sinua tällä hetkellä huolestuttaa eniten?

Lauantai 21.1.2017 - Nina From

Minua huolestuttaa Suomen taloudellinen tilanne, velan kasvu, köyhien, työttömien sekä syrjäytyneiden lisääntyminen. Väkivallan, päihteiden käytön sekä rikollisuuden kasvu. Raiskaukset ja pahoinpitelyt. Paha olo. Turvattomuus. Koulu- ja työpaikkakiusaaminen. Eläimiin kohdistuva tahallinen kiduttaminen, järjetön väkivalta ja huono kohtelu. Asuntojen järjettömät hinnat. Liian korkeat verot. Viennin heikko tila. Nuorten tulevaisuus. Harmaa talous. Ihmiskauppa.

Kyllä, pahoitin mieleni kävellessäni Helsingin keskustassa tällä viikolla. Kerjäläisiä. Tunne säälistä epätoivoon, jopa raivoon. Mikä on ihmisarvoinen elämä? Miksi jotkut saavat asunnon, ruokaa, vaatteita, rahaa, terveydenhuollon, jotkut eivät. Osa Suomen kansalaisista seisoo leipäjonoissa, joillain ei ole kattoa päänsä päällä. Joku ei voi ostaa lääkkeitä, koska ei ole rahaa.

Aika monen ihmisen mieli on peloteltu aiemmin Putinilla, nyt Trumpilla. Viimeksi mainittu on juuri vaaleilla demokraattisesti valittu suuren maan presidentti, jolle ei media eivätkä ihmiset armoa anna. Eivät anna armoa haastateltavat eivätkä toimittajat tai siksi itseään tituleeraavat. Sylki lentää, kun ihmiset pääsevät kertomaan siitä, miten he eivät tiedä, mitä tulee tapahtumaan. En minä sitä halua ”asiantuntijoilta” kuulla. Tai kun ennen vaaleja ihmeteltiin mitä hirveää -tosin ei tiedä, mitä se hirveä on- sitten tapahtuu, jos Trumpista todella tulee presidentti. Kuukausi toisensa perään näitä ihan samoja teemoja. Ainakin kaikista sähköisistä kanavista, mainittakoon televisio ja radiokanavat. Ai kauheeta!

Jenkeissä pieni määrä ihmisiä boikotoi vaaleilla valittua presidenttiä. Televisiosta näytettiin, kuinka mielenosoittajia oli liikkeellä. Minusta ne olivat selkeästi rikollisia, jotka tuhosivat silmittömästä toisten omaisuutta. Ei kommentointia ykkösellä, taaskaan, mutta päivittelyä siitä, miten Trumpilla voikin olla liian pitkä kravatti. Jepjep.

Ukrainan tilanne on edelleen selvittämättä. Kukaan ei ole virallisesti kertonut, mikä taho ampui alas ukrainalaiskoneen. Tuli syytteet kuitenkin yksipuolisesti ja boikotit. Suomen kauppa kärsii siitä boikotista edelleen. Pakolaisvirta ei lopu ikinä. Se vaan on fakta. Laittomia työntekijöitä, joilla ei ole mitään oikeuksia oikeasti, mutta jotka vievät työpaikkoja, verotuloja jää saamatta ja ihmisarvoinen elämä kokematta, on sitten ilmeisesti hyvä olla olemassa. Samoin rikolliset, joita ei saada karkotettua.

Niin kauan, kuin rikos ei kosketa itseä, voidaan hymistellä. Niin kauan, kun itsellä ja läheisillä menee hyvin, on työpaikka, ruokaa, asunto ja turvallinen elinympäristö, varaa valita vaikkapa oma hoitolaitos vanhuus kun tulee, ei kosketa muiden ongelmat. Minä arvostan tasa-arvoa, opiskelua, työn tekoa sekä vaurautta, kunhan se on tullut rehellisestä työstä. Minusta ihmiskauppa on ala-arvoisinta ja jota on joka puolella. Joku tienaa aina, kun jotain kuljetetaan ilman papereita, salaa tai väkisin. Se ei ole kenenkään etu.

Olen aina ihaillut jenkkejä siitä, että he osaavat parhaiten kaupallistaa, myydä ja markkinoida. Ajaa omaa etuaan. Olipa kyse asetuotannosta tai muusta kaupankäynnistä. Sotiakin on, mutta miksi? Joku myy aseita jollekin, ehkä sodan molemmille osapuolille? Kuka tienaa?

Minä en kannata terrorismia. Minä en kannata vallankumousta. Minä kannatan demokratiaa. Toivon, että myös sinä kannatat sitä, koska se ei ole itsestään selvyys. Demokratia on ansaittu kovalla työllä, jopa sodalla. Sitä kannattaa kunnioittaa, aina.

Onnitteluni Suomi 100v!

Nina From

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Trump, demokratia, vaalit, Suomi, tasa-arvo

Pudotetaan 10 % luottamushenkilöiden palkkioista, heti!

Lauantai 30.7.2016 - Nina From

Luottamustehtävä on ansaittu. Demokratia on vallinnut ja ihmiset ovat saaneet antaa äänensä sille henkilölle tai puolueen jäsenelle, joka on parhaiten vakuuttanut äänestäjänsä siitä, että ajaa juuri hänen etuaan. Olipa kyseessä presidentin-, EU-, eduskunta- tai kuntavaaleista. Otan tässä kantaa lähinnä kunnan luottamushenkilöiden palkkioihin.

Toiset tekevät ahkerasti työtä sen eteen, mitä on luvannut, toiset hakevat huomiota muutoin, ajatuksella: aina mielissä, aina tunnettu, aina saa ääniä, jotkut osaavat itse tehdä työnsä näkyväksi eli ovat hyviä viestimään asioista, ottamaan kantaa ja näkymään tilaisuuksissa, joihin kutsuja eri tahoilta tulee. Jotkut ovat aktiivisia lautakuntien ja jaostojen kokouksissa ja eri asiaan liittyvissä seminaareissa.

Vuorovaikutuksen osaaminen, viestiminen asioista ja läpinäkyvyys toiminnassa ovat mielestäni asioita, joista hyvän ”asianajajan” tunnistaa.

Miksi kirjoitan tästä aiheesta?

Lähdin itse mukaan politiikkaan joitakin vuosia sitten. Halu vaikuttaa asioihin, jotka koin ja koen epäoikeudenmukaisena, kaipaavat mielestäni muutosta ja asiat, jotka koen oman arvomaailmani kautta tärkeäksi kohdata, olivat impulssini lähtökohtana. Toisaalta koin, että en ikinä olisi kelpoinen vaikkapa sairaanhoitajaksi tai vanhustenhoitajaksi, jotka molemmat ovat erittäin arvostettavia töitä. Ajattelin hyödyntäväni markkinoinnin, viestinnän ja myynnin parista hankittua kokemusta. Jospa niillä pystyisi vaikuttamaan omalta osaltaan hyvinvoinnin edistämiseen.

Sain muutamia luottamustehtäviä, joista olen ollut todella kiinnostunut ja hoitanut aktiivisesti (mm. opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta, Espoon Reilun kaupan kaupungin kannatustyöryhmä, Omnian nuorisojaos ym.). En tiennyt lähtiessäni politiikkaan, että joistain luottamustehtävistä saa kokouspalkkioita. Joistain ei ollenkaan, joistain todella paljon, ainakin Espoossa. Palkkiot toki ovat kaikkien nähtävillä, jos tietää ja haluaa netistä etsiä.

Kun joitain aikoja sitten näin listan, jossa oli kerrottu eriasteisten paikkojen palkkioita vuositasolla, hämmästyin suuresti. Jopa kymmeniä tuhansia voi joku saada luottamustehtävistä, toiset 0 euroa, moni siltä väliltä. Ja kun laskee jokaisesta puolueesta, joilla on paikkoja ja kertoo sen henkilömäärällä, saadaan todella suuri euromäärä.

Kyllä kyllä, työstä on hyvä saada palkkaa. Mutta kyse onkin siitä, mikä on riittävä korvaus? Kyllä tulijoita varmasti riittää aina, kuten työelämässäkin usein sanotaan. Onko se oikein vai väärin, en tiedä. Totta kuitenkin!

Onko sinusta 10 %:a liikaa vai liian vähän?

Ehdotin aikanaan, että jos tekisimme ehdotuksen siitä, että alennetaan palkkioita 10 %? Ehdotus meni äänestykseen. Hävisin. Minusta siihen olisi ollut varaa ja pitää olla. Espoossakin valitetaan, että rahat eivät riitä ja lainaa pitää ottaa. Toisaalta sijoitettua pääomaa on, josta myös olen ehdottanut osin realisoitavaksi, jotta lainaa ei tarvitse niin paljon ottaa. Tai investoidaan esim. jonkin uuden koulurakennuskohteen sisäilmaongelman poistoon sitä rahaa, loputtomaan odotusjonoon. Niin ei kuulemma voida myydä, kun on huono aika. No milloin on hyvä aika? Eikä voida ehdottaa palkkioiden alentamista millään tasolla. Koska kuulemma palkkiot ovat muutenkin pienet.

Olen myös ehdottanut, että luottamushenkilöiden matkustaminen (pienimuotoinenkin) muualle tutustumaan johonkin, hakemaan parempia käytäntöjä siirtymällä paikan päälle, voidaan hoitaa nykyaikaisesti, digitaalisin keinoin. On skypet, webinaarit ja modernit välineet hankittu, miksei niitä hyödynnetä? Aika paljon saa rahaa kulutettua yöpymiskuluihin, ruokailuihin, päivärahoihin ja muuhun, kun halutaan lähteä tutustumiskäynnille. Ennemmin voitaisiin tukea paikallista yrittäjyyttä. Ei aina tarvitse matkustaa. Sitä paitsi on monia, jotka eivät voi lähteä, joten sekin yhteinen hyöty jää puolittaiseksi. Materiaalia jälkikäteen harvemmin saa, vaikka pyytäisikin.

Seminaarit: olen ehdottanut, ettei risteilyjä vaan johonkin Espoon paikalliseen yritykseen voisi senkin rahan (pienempi) käyttää. Messut: jokainen voi itse omalla kustannuksellaan tutustua messuihin, jos ja kun on kiinnostunut alasta.

Tarvitaan osaava laskija!

Joku etevämpi voisi ottaa selvän ja laskea, paljonko laskemalla 10 %:a palkkioista, säästettäisiin, esim. Espoossa. Se raha voitaisiin laittaa työllisyyden edistämiseen, palkattaisiin avustavia käsiä kouluihin, tarhoihin, terveydenhoidon puolelle, vanhusten hoitoon, ennaltaehkäisevään työhön, lastensuojeluun ja muuhun, jotka kipeästi tarvitsevat auttavia käsiä. Investoidaan tekeviin ihmisiin, työllistetään, hyvinvointi paranee ja kauppakin käy paremmin. Kaikkien etu on nyt kyseessä!

Minusta jokaisen on syytä ryhtyä talkoisiin tai on väärässä paikassa!

Hyvää alkavaa syksyä itse kullekin toivottaen,

Nina From

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Espoo, luottamushenkilö, palkkio, seminaari

HOK-Elannon vaalit ovat ohi: kiitos Sinulle!

Maanantai 9.5.2016 - Nina From

Kiitos kaikille 77 äänensä allekirjoittaneelle antaneelle. Valitettavasti tällä kertaa tulos ei riittänyt siivittämään minua edustajistoon. Harmillista. Osaamista ja kokemusta kaupan alalta kun on enemmän kuin monella muulla yhteensä.

Jos mietin, mistä syystä tulos jäi heikoksi. Ensinnäkin yllätys oli se, että esim. 91 –vuotias Konalassa (Helsinki) asuva mummini ei tiennyt, että saa äänestää Uudenmaan ehdokasta tai muitakaan. Hän oletti, että voi äänestää vain helsinkiläistä. Mielenkiintoista, koska hän ei ole dementikko, lukee paljon, katsoo uutisia ja ajankohtaisia ohjelmia. Ehkä viesti oli jäänyt hämäräksi, ketä voi äänestää. Toinen, mihin kiinnitin huomiota oli vaalikone. Olen täyttänyt tähän ikään mennessä vaalikoneita aika moniakin. ZEF tekee yksinkertaisia sellaisia. Tämä ei ollut. Ei täytettäessä eikä tietoa etsiessä. Kolmanneksi listaan tunnettuuden. Lähes kaikki HOK-Elannon edustajistoon valitut ovat istuvia tai olleita kansanedustajia. Yksi ex-presidentin puolisokin joukosta löytyy.

Olen todella yllättynyt tuloksesta. Jotenkin ajattelin, että näissä vaaleissa äänestetään ihan peruskaupankäyttäjiä, riippumatta asemasta. Mutta kyllä niin on, että markkinointi ja julkisuus. Kumman valitset: tuntemattoman nimen vai tunnetun. Niinpä!

Itse kritisoin kylläkin sitä, että en riittävästi panostanut markkinointiin, viestintään ja mainontaan. Näin on, että tulee huomatuksi, kun tekee riittävästi töitä sen eteen ja käyttää euroja markkinointiviestintään.

Joka tapauksessa olen toki tyytyväinen, että sain kannustusta ympäri Suomen ja vihjattiin, että ääniäkin ropisi muualta kuin PK-seudulta. Se oli miellyttävää ja yllättävää. Kiitos siitäkin.

Joka tapauksessa demokratia voitti ja vaalit olivat lailliset ja ovat lainvoimaiset, eli eniten ääniä saaneet: Onnea teille kaikille, tasapuolisesti!

Tässä vielä tuloksia yleisesti:

HOK-Elannon vaalit 2016: yli 153 000 äänesti

HOK-Elannon edustajiston vaaleissa äänesti kaikkiaan 153495 asiakasomistajaa, kun vastaava määrä edellisissä vaaleissa oli 116 357. Äänestysaktiivisuus nousi 21 %:sta 26 %:n. Mahdollisuutta äänestää internetin kautta käytti kaikkiaan 71086 jäsentä eli 46,3 prosenttia äänestäneistä (40204 ja 34,6 %).

Osuuskauppa on aidosti demokraattisesti hallittu yritys, jonka ylimmässä päättävässä elimessä vaikuttavat ne ehdokaslistat ja henkilöt, jotka vaaleissa saavat eniten ääniä. On tärkeää, että edustajiston kokoonpano vastaa laajan omistajakunnan näkemyksiä osuuskaupan hallinnosta.

Aurinkoista kevättä toivottaen,

Nina From

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: HOK-Elannon vaalit, S-ryhmä, edustajisto, vaalit

Puhun Sinun äänelläsi, jos minut valitaan numerolla 708!

Sunnuntai 6.3.2016 - Nina From

Haluatko jatkaa vanhalla vai saada aikaan muutosta parempaan?

Voit äänestää minua, asutpa missä vain tällä hetkellä ja olet ennen vaalivuotta täyttänyt 15 vuotta ja olet asiakasomistaja, HOK-Elannon jäsen.

Miksi minä voisin olla ehdokkaasi:

- 49- vuotias kahden tyttären äiti, jonka taloudessa asustaa myös kaksi koiraa

- yo-merkonomi, valmistunut Töölön Yhteiskoulusta sekä Helsingin kauppaoppilaitoksesta

- töissä TIVIAlla markkinointi- ja koulutuspäällikkönä

- paljasjalkainen helsinkiläinen, mutta olen asunut myös Vantaalla ja nyt asun Espoossa

- ollut kaupassa töissä kaikki kesät, opiskeluajat ja ison osan työelämästäni, kaupan palveluksessa, tehnyt yhteistyötä kauppojen, kaupan henkilökunnan, kauppiaiden ja ravintolahenkilöstön kanssa, liikennemyymälä- ja tavaratalopuolen henkilöstön kanssa, työskennellyt myös Keskolla, HOK-Elannossa sekä hoitanut ex. Tradekaa ja LIDL:ä asiakkuuksien osalta

- olen ollut ja olen edelleen monen luottamustehtävän arvoinen

Vaaliteemani:

1. parempaa palvelua toimipaikat huomioiden sekä valikoimassa että palvelussa asiakasomistajille. Koska asuinalueet eroavat toisistaan väestörakenteeltaan, on pyrittävä ottamaan paremmin huomioon asiakasomistajien tarpeet kysymällä, osallistamalla sekä seuraamalla myyntiä.

2. lähialueiden tuottajien tuotteita paremmin ja monipuolisemmin valikoimiin. Koska haluan lisätä kotimaista, laadukasta tuotetarjontaa. Myös kotimaisten pientuottajien tulee päästä kaupan valikoimiin paremmin. Raivaamalla hyllyistä tilaa, tekemällä kampanjoita asiakasomistajille uutuuksista, kotimaisista tuotteista ja kertomalla, miksi kannattaa suosia suomalaista. Kotimaisille tuottajille tulee maksaa reilu korvaus. Luomutuotteista pitää maksaa enemmän ja palkita pitää niitä tuottajia, jotka kohtelevat tuotantoeläimiä paremmin.

3. lisää henkilökuntaa sinne, missä tarvitaan enemmän palvelua. Tilannetta pitää seurata toimipaikkakohtaisesti.

4. vastata paremmin asiakkaiden toiveisiin valikoiman suhteen. Kysyttävä, otettava palaute vakavasti ja muutettava valikoimaa tarpeen mukaan.

5. investoitava Suomeen, ei ulkomaille. Päämarkkina-alueeseen on keskityttävä täällä, missä ovat asiakasomistajat. Kaikki investointeihin käytettävät eurot on sijoitettava joko kotimaisiin toimipaikkojen määrän lisäämiseen (lähipalveluita parannettava) ja resursseja lisättävä (henkilökuntaa). Lisäksi on huomioitava paremmin ylijäämäeuroilla asiakasomistajia: edullisemmat hinnat, yllätystarjouksia, paremmat palkitsemiset.

Haluan edullisempia hintoja, mutta en kotimaisten tuottajien kustannuksella!

Toivon kaupan antavan enemmän ideoita ja kannustavan terveellisempien elintarvikkeiden käyttöön!

Ehdotan, että logistiikkaa tulee kehittää ekologisempaan suuntaan, energiaa ja materiaalia säästäen. Kestävä kehitys ja ekologisuus!

Pyydän sinulta palautetta, ehdotuksia muutostarpeista, jos minut valitaan. Lupaan viedä tarmolla asioita eteenpäin.

Ja koska ymmärrän kauppaa, kaupan tekoa, eri toimijoita ja toimialoja, uskon voivani antaa paljon ideoita, ehdotuksia ja osaamistani tälle luottamustoimelle, päätöksentekoa varten. Myös toki kuluttajana ja aika vaativana sellaisena. Ja koska olen tehnyt paljon asiakastyötä, vaadin itse enemmän palvelulta ja tarjonnalta. Siksi olisin erinomainen edustajasi.

Muutama asia vielä itse vaikuttajistosta ja vaaleista sekä muista taustoista:

S-ryhmän osuuskaupan perustarjontaa on marketkauppa, jota tarjoavat Prismat, S-marketit, Salet ja Alepat. Markettien lisäksi käytössäsi ovat mm. ABC-liikennemyymälät, ravintolat, hotellit, Sokos-tavaratalot, rautakaupat ja S-Pankki.

Osuuskaupan edustajiston toimikausi on aina neljä vuotta ja se kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa.

Vaaleissa valta on asiakasomistajilla. Jokaisella osuuskaupan asiakasomistajalla on edustajistovaaleissa tasan yhtä monta ääntä: yksi.

Edustajisto on asiakasomistajien edustaja osuuskaupan hallinnossa. Se tekee päätöksiä ja toimii äänitorvena, joka vie osuuskaupan johdolle asiakasomistajien kehitysajatuksia: ideoita ja toiveita kaupan palveluiden parantamiseksi.  

Edustajisto valitsee hallintoneuvoston, jonka tehtävä on valvoa osuuskaupan liiketoimintaa ja päättää mm. toiminnan huomattavasta supistamisesta tai laajentamisesta, vahvistaa strategia sekä valita hallitus ja toimitusjohtaja. Edustajisto vahvistaa osuuskaupan tilinpäätöksen ja päättää mitä taseen mahdollisesti osoittamalle ylijäämälle tehdään. Osuuskaupan edustajisto päättää myös mahdollisista sääntömuutoksista sekä fuusiohankkeista.

HOK-Elannon vaalit:

HOK-Elannon omistavat sen 600 000 asiakasomistajaa. HOK-Elanto järjestää edustajiston vaalit 18. -29.4.2016. Äänestyslipuke ja äänestysohjeet toimitetaan HOK-Elannon äänioikeutetuille jäsenille huhtikuussa erillispostituksena. Vaalikone aukesi tänään 4.4. osoitteessa: http://urly.fi/B1L

Muistathan äänestää! Luotan Sinuun!

Ystävällisesti,

Nina From

nina.susanna.from@gmail.com

 

Lisää tietoa HOK-Elannon vaaleista löytyy mm. seuraavien linkkien takaa:
https://www.s-kanava.fi/web/hok-elanto/yrityksesta/hok-elannon-vaalit-2016

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: HOK-Elannon vaalit, S-ryhmä, edustajisto, vaalit

Kyllä tähän maahan ihmisiä mahtuu! Samaa mieltä?

Lauantai 26.9.2015 - Nina From

Mahtuu kyllä. Mahtuu moneen muuhunkin maahan. Mutta kuka maksaa? Listaan:

-          kuljetukset

-          virkamiestyön

-          sijoittamiseen ja asumiseen liittyvät kustannukset

-          lääkärikulut ja lääkkeet, sairaanhoidon

-          kotouttamisen

-          mahdolliset käännytyskulut

-          ajankäytön, joka ihmisiltä kuluu asioiden vatuloimiseen sen sijaan, että keskityttäisiin työntekoon, opiskeluun, yhteistyön tekemiseen, myyntiin ja markkinointiin, vientiteollisuuden kasvattamiseen

-          oliko muuta?

Meidän lapset maksaa! Meidän lapset tulevat tekemään töitä, nyt syntyvät kuulemma 70 vuotiaaksi. Oletko sinä silloin mielestäsi vielä täysin työkykyinen ja tuottava, kuten nuorena? Vai oletko itse tuossa iässä sairaseläkkeellä, syrjäytynyt vai jollain lailla työkyvyttömäksi todettu, loppuun ajettu? Tällä tahdilla.

Puoli miljoonaa työtöntä. On eletty ja eletään velaksi. Vientiteollisuus on kutistunut rankasti. Teollisuutta ajettu alas ja tuotantoa siirretty muihin maihin. Tulee entistä enemmän työttömiä. Nuoret eivät saa ensimmäistäkään työpaikkaa. Pätkätyöt yleistyvät. Pelko kasvaa. Syrjäytyneiden määrä lisääntyy. On ollut ja on asunnottomuutta. Sosiaali- ja terveydenhuolto on osin puutteellista. Osa lapsista ja vanhuksista kärsii. Työssä käyvät tekevät entistä enemmän. Perheitä hajoaa. Sosiaaliturvaa heikennetään. Rikkaiden ja köyhien välinen kuilu kasvaa. Oman maan tuotanto vähenee. Ihmiset väsyvät, rahat ei riitä. Riitely pahenee. Syntyy negatiivisia ajatuksia, vaarallisia tilanteita, pahaa karmaa. Lista negatiivisista asioista ei loppuisi tähän. Tiedämme sen, jokainen.

Minne rahamme katosivat? Kuka ne kadotti? Ja millä aikavälillä? Miksi rahan virta jatkaa edelleen ulos maasta…osaan voimme vaikuttaa osaan emme.

Miltä tuntuu vanhuksesta? Miltä suomalaisesta? Onko täällä tasa-arvoinen kohtelu kaikkien meidän kesken?

Mikä vaikutus on sorrolla? Missä kulkee kenenkin raja? Kuka masentuu, kuka syrjäytyy, kuka radikalisoituu, kuka haluaa voittaa, kenestä tulee sankari, kuka rikastuu?

Miltä kouluaikainen kiusaaminen tuntui? Olla kiusaaja, kiusattu, sivustaseuraaja? Oliko silmälasit: rillirousku. Oliko puberteetti kasvoilla: paisenaama. Oliko pyöreä: läski. Oliko laiha: luikku. Oliko väärin pukeutunut: köyhä, tyhmä, idiootti…Sittemmin omien lasten koulumaailmasta nimittelyjä: homo, lesbo…Suu vaahdossa olemme kasvattamassa omia lapsiamme, ettei saa kiusata! No ei tietenkään saa. Ja tietenkin kasvatamme.

Samalla kun…itse aikuisina haukumme toisiamme, syytämme toisiamme ihan joka asiasta, olipa kyseessä koirienulkoilutus, pyöräily, ammattikuskien ajotapa, junaliikenne, kaupan myyjän naaman ”väärä” ilme, lastenvaunujen kanssa linja-autossa liikkuva, ulkonäkö kokonaisuudessaan –lihava, laiha, hiukseton, väärän värinen, vaatetukseen liittyvä aihe kuten mitä vaatetta missä saa käyttää tai olla käyttämättä –leijona-paita ”väärässä paikassa väärään aikaan väärässä seurassa” jne. tätäkin listaa voi jatkaa.

Eli ei meillä ole kuin se oma näkemys joka asiasta ja se näkemys, joka meillä itsellämme on, ja se on se ainoa oikea! Muut ovat väärässä ajatuksineen, väärässä maassa tai väärissä työtehtävissä. Väärässä joukkoliikennevälineessä tai väärässä mielenosoituksessa väärien ihmisten kanssa. Kaikki muut siis ovat väärässä. Ainakin, jos minulta kysytään. Ja jos ei kysytä, niin kerron sen jämäkästi, eikö vain! Hmmm. Mikä muuten on jokaisen ihmisen oma vastuu vaikuttamisesta, viestinnästä?

Ahdistus sentään!

Minusta me emme saa unohtaa sitä, mitä meillä aikuisilla, joilla on asiat jotakuinkin mallillaan: työ, auto, asunto, ruokaa, terveys… että meillä on asiat hyvin. Mutta, on Suomessa niitä, joilla ei ole asiat hyvin. Syrjäytynyt nuori maksaa miljoonan. Niin maksaa, mutta entä itse se ihminen, se yksittäinen nuori. Se voisi olla minun tai sinun. Olisiko suhtautuminen sitten eri? Ymmärrys eri? Teot ja sanat eri? Tai se lapsi, jota ei resurssien puutteen takia ajoissa oteta huostaan…kaikki muistanevat ”Enkeli-Eerikan”. Onko tilanne muuttunut, Suomessa parempaan lastensuojelun osalta? Entä vanhus, joka makaa yksin laitoksessa. Henkilökunnalla on resurssit niukalla, olleet ja tulevat olemaan. Ei ehdi syödä, ruoka otetaan pois. Ei vaihdeta vaippoja, kun säästetään. Ei ulkoiluteta, ei kosketa, ei, ei… Mikä on ihmisyyden merkitys? Missä on ihminen?

Kyllä suomalaiset ovat solidaarisia. Kilttejä ja kuuliaisia. Työtä tekeviä ja sitä haluavia. Auttavaisia ovat olleet kautta aikain. Vanhukset tätä maata verellään puolustaneet ja itsenäisyyden meille saaneet. Mieti: sinäkin olet juuri nyt siinä siitä syystä, että… joku on joskus tehnyt jotain sellaista vuoksesi, jota ei ikinä voisi kuvitella.

Lopuksi. Minusta jokaisen kannattaisi entistä enemmän pohtia ja tehdä sen eteen töitä, jotta saamme pidettyä perusasioista huolta, peruskoulutuksen tasosta, sosiaali- ja terveydenhoidon tason kohtuullisena, lisättyä työpaikkoja, edesautettua yrittäjyyttä, lisättyä investointeja Suomeen, viennin vetämään, maatalouden omavaraisuuden säilytettyä ja jopa lisättyä panoksia sinne, kehitettyä uutta myyntikelpoista tuotetta ja palvelua, jota halutaan ostaa hyvällä katteella. Lisää positiivisuuden listaa voisi jokainen toki tuottaa.

Positiivisemman ajattelun, käytännön kaupallisten tekojen, yhteistyön parantamisen voimaan uskoen ja puolesta puhuen,

Nina From

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: maahanmuutto, työ, syrjäytyminen, yrittäjyys

Reilu kauppa on kannattavaa ihan kaikille!

Tiistai 1.9.2015 - Nina From

"Haluamme ansaita toimeentulon omalla työllämme emmekä olla vain avustuksen kohteina". Näistä sanoista alkoi Reilun kaupan liike, meksikolaisten kahvinviljelijöiden toiveesta tulla toimeen omalla työllään. Viljelijät ovat Reilun kaupan ytimessä. He ovat sekä tuottajia, että mukana Reilun kaupan organisaation päätöksenteossa.  Jokainen ostettu Reilun kaupan tuote auttaa viljelijöitä, heidän perheitään ja yhteisöjään.

Reilu kauppa tähtää köyhyyden vähentämiseen kaupan avulla.  

Reilulla kaupalla tavoitellaan maailmaa, jossa kehitysmaiden viljelijöillä ja työntekijöillä on mahdollisuus turvattuun ja kestävään toimeentuloon sekä mahdollisuus päättää itse omasta tulevaisuudestaan. 

  • Reilussa kaupassa tuotteesta maksetaan viljelijälle vähintään takuuhinta, joka kattaa ympäristön ja ihmisten kannalta kestävän tuotannon kustannukset. Takuuhinta on viljelijälle turvaverkko maailmanmarkkinahintojen heilahteluja vastaan. 
  • Suurtilojen työntekijät saavat vähintään lakien mukaista ja asteittain nousevaa palkkaa, asialliset työolot ja oikeuden liittyä ammattiyhdistyksiin. 
  • Takuuhinnan ohella maksetaan Reilun kaupan lisää, joka on tarkoitettu koko yhteisön hyväksi yhteisöä kehittäviin hankkeisiin. Lisän käytöstä päätetään demokraattisesti. 
  • Reilu kauppa suojaa lapsia: lapsityövoiman hyväksikäyttö on kielletty.
  • Ympäristön hyvinvoinnista huolehditaan. Viljely on ympäristön kannalta kestävää ja luonnon monimuotoisuutta vaalitaan.

11954819_896461123724785_4486090123473090329_n2.jpg

Reilu kauppa järjestää viljelijöille koulutusta, josta on heille hyötyä sekä viljelyssä että kaupankäynnissä. Kuva kaakaonviljelijöiden koulutuksesta Norsunluurannikolta. Kuva: Nabil Zorkot

Reilun kaupan sertifiointimerkki on tunnettu ja tuo lisäarvoa tuotteeseen

Merkki tuotteessa viestii vastuullisuudesta sekä ympäristön ja ihmisten hyvinvoinnista. Suomalaisista 92 prosenttia tunnistaa Reilun kaupan merkin ja heistä 79 prosenttia osaa nimetä mitä se tarkoittaa (Taloustutkimus 2013).  Kuluttajat arvostavat läpinäkyvyyttä tuotantoketjussa, eettisyyttä, ympäristön hyvinvoinnin huomiointia sekä Reilun kaupan tuomia sosiaalisia hyötyjä viljelijöille ja koko yhteisölle.

Suomessa on myynnissä 1 760 erilaista Reilun kaupan tuotetta. Tuotteiden myynti kasvaa Suomessa joka vuosi. 2013 myynnin arvo oli 156,8 miljoonaa euroa, kasvua vuoteen 2012 oli 3 prosenttia. 

Reilu kauppa ry:llä on 31 jäsenjärjestöä. Reilun kaupan seurakuntia on 101, jossa on mukana kolme seurakuntayhtymää. Reilun kaupan kaupunkeja ovat: Espoo, Helsinki, Joensuu, Lohja, Pori, Tampere ja Riihimäki. Reilun kaupan kuntia ovat Utajärvi ja Kirkkonummi.

Reilun kaupan kaupunki Espoo

Espoon kaupunki on sitoutunut edistämään Reilua kauppaa ja tekemään omissa hankinnoissaan eettisiä valintoja. Espoo sai Reilun kaupan kaupungin arvonimen keväällä 2009 ensimmäisten kaupunkien joukossa Suomessa. Arvonimi edellyttää kaupungin lisäksi myös paikallisten oppilaitosten, työpaikkojen, seurakuntien ja yhdistysten yhteistyötä.

Reilun kaupan kaupungin kannatustyöryhmä

Reilun kaupan kaupungin kannatustyöryhmä vastaa arvonimen säilyttämisestä, yhteistyön kehittämisestä ja viestii Reilusta kaupasta kuntalaisille. Ryhmässä on edustajia kaupungin eri toimialoilta, Visit Espoosta, seurakunnasta, oppilaitoksista, nuorisovaltuustosta ja kaupunginvaltuuston poliittisista ryhmistä.

Siikaranta2pienempi.jpg

Kannatustyöryhmän puheenjohtajana toimii Tiina Elo (vihr.), varapuheenjohtajana Nina From (ps.) ja sihteerinä Helena Kyrki (Espoon kaupunki). Muut jäsenet ovat Tiina Ahlfors (vas.), Tiina Halttunen (kesk.), Eeva Hæggström (r.), Hanna Kiljunen (kok.), Helena Haapsaari (sd.), Riitta Kotilainen (Espoo Catering), Hannele Meller (Espoon kaupunki), Antti Ruuskanen (Tapiolan seurakunta), Perita Siltanen (Nuorisovaltuusto), Sirpa Tuori (Omnia ruokapalvelut) ja Leena Yli-Piipari (Visit Espoo).

Tapahtumia Espoossa:

Olimme jakamassa suklaata, muistipelejä, tietoa Espoo –päivänä (29.8.) Omniassa. Tulevia tapahtumia, joissa olemme mukana, on mm.:

13.9. kello 11 -14.00 Kävele naiselle ammatti –tapahtuma, jossa Espoon naistenpankkilaiset kävelevät hyvän asian puolesta. Meitä kannatusjäseniäkin on paikalla. Jos haluat mukaan kävelemään, muutama paita on vapaana (ilmainen). Ota rohkeasti yhteys: helena.kyrki@espoo.fi  ja ilmoittaudu. Paikkoja rajoitetusti.

19.10. -25.10. Reilun kaupan viikko, jolloin Espoo Catering tarjoaa kouluille ja päiväkodeille lounaan jälkiruokana Reilun kaupan banaanit.

Vuoden aikana olemme tempaisseet jo monesti ja mainittujen lisäksi teemme työtä, jotta tunnettuus kasvaisi ja valintoja Reilun kaupan käytön lisäämiseksi syntyisi.

Minusta tämä on äärimmäisen oikea tapa auttaa kehitysmaiden sekä köyhimpien oloja, lisätä koulutusta ja hyvinvointia, luoda kestävää kehitystä sekä lisätä kaupankäyntiä ja yhteistyötä eri tahojen kanssa. Kaikki voittavat ja maailmaa muutetaan parempaan pala palalta.

Nina From

Linkkejä, joista lisätietoa:

www.reilukauppa.fi

http://www.espoo.fi/fi-FI/Espoon_kaupunki/Tietoa_Espoosta/Reilu_Espoo

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Reilu kauppa, köyhyys, kehitysmaa, avustus, järjestö

Hyväksytkö sinä ihmiskaupan?

Tiistai 23.6.2015 - Nina From

WP_20150618_030.jpgKaikilla meillä on taakkamme kannettavana. Kevyttä ja raskasta. Omatunto pitää huolen tasosta, jos sellaista on. Yleensä kyllä.

En nuku öitäni aina hyvin. Minua ei miellytä syyllistäminen.

Puhutaan vaikka taakanjaosta. Uutta taakkaa tulisi jakaa Välimeren ylittävien pakolaisten osalta. Suomenkin. Ymmärrän Italian tuskan, myös kaikkien muiden maiden, jotka joutuvat ottamaan valtavat määrät pakolaisia. Ketkä pakenevat sotaa, ketkä luonnonmullistusten aiheuttamia katastrofitilanteita, ketkä sairauksia, ketkä nälkää, ketkä janoa. Jatkuvasti kuolee ihmisiä. Joka puolella. Myös Suomessa. Oman käden kautta, toisten käsien kautta. On sairauksia, on kiusattuja, vainottuja, asunnottomia. Ei saa apua, ennaltaehkäisevää toimintaa ei juuri ole. On säästetty ja juustohöylätään edelleen, Suomessa. Lyhytnäköistä!

Myös lähempänä meitä, rajojemme ulkopuolella, EU:ssa, ja sen rajalla, voidaan huonosti. On Virossa kaduilla asuvia lapsia, on Ukrainassa sodan jaloissa kärsiviä, on Romaniasta tulevia köyhiä kerjäläisiä. Siis ihan tässä lähelläkin.

Mitä on anekauppa? Muistatko nuoruudesta? Minä muistan. Ostetaan rahalla parempi mieli. Pelastetaan kaikki, ollaan parempia ihmisiä, ainakin ajatuksissa. Muutama kymmenen, muutama sata, muutama tuhat, kymmenen tuhatta, kymmeniä tuhansia…otetaan vastaan. Eri kulttuureista, eri tyyppisistä olosuhteista, eri uskonnoista, eri kieltä puhuvia, eri sairauksilla varustettuja. Pelkoako? Kyllä, sitäkin.

Kävin Espanjassa lomailemassa. Monissa eri kaupungeissa, Fuengirolassa, Malagassa, Puerto Panoksessa, Barcelonassa, Marbellassa…mitä yhteistä tekemistä näissä näin? Tummaihoisia, nuorehkoja miehiä myymässä laittomia käsilaukkuja, aurinkolaseja, kasseja, tavaraa. Valmiina kasaamaan myynnissä olevat tavarat, kun poliisi tulee näköpiiriin. Miksi? Koska he ovat jonkun ihmiskauppaa toteuttavan henkilön/-löiden maahan tuottamia, laitonta tavaraa myyviä ihmisiä! Siis, ihmisiä! Joku ostaa joskus, joku ei. Heitä on häiriöksi asti joillain alueilla. Esim. Fuengirolan ruokaravintolan alueella heitä pörrää jatkuvasti tyrkyttämässä rasitukseen asti laitonta tavaraa. Not for me! Mutta eihän se heidän vika olekaan! Mutta ei kyllä minunkaan.

Jäin miettimään ihmisarvoa: mikä se heidän osaltaan on? Zero! He maksavat siitä, että pääsevät uuteen maahan, töihin. Heidät majoittaa, pukee, ruokkii joku. Heille antaa joku tavaraa myytäväksi. Mitä tapahtuu sitten, kun heistä ei ole enää myyjäksi? Sairastuu, vanhenee? Kuka huolehtii ja miten. Ja missä määrin?

Mitä ajattelevat paikalliset yrittäjät? Maksavat liiketiloista vuokraa, maksavat palkkaa, tuotteiden hinnan, tekevät työtä, josta siellä maksetaan verot!

Niin kauan, kun täällä Suomessa tehdään laillisesti työtä, maksetaan helve…set verot ihan kaikesta, palvelut heikkenee, ostovoima kutistuu, kauppa ei käy, leikkauksilla nitistetään loputkin kasvumahdollisuuksista, työttömien määrä kasvaa, sosiaaliturvan varassa on entistä enemmän ihmisiä, työssä käyvät tekevät entistä enemmän töitä työvoimaa karsittaessa, vienti ei vedä, pakotteet heijastuvat tuotantoomme ja ihan kaikkeen, kaikilla ei toteudu ns. hyvinvointivaltion edut vaikka pitäisi, en ole valmis antamaan yhtään enempää rajojen ulkopuolelle.

Olen kyllä antanut, osallistunut keräyksiin, pääsääntöisesti suomalaisten lapsiperheiden, veteraanien, köyhien auttamiseksi, jonkin verran myös antanut katastrofiapua ulkomaille, kun ovat osanneet markkinoinnissa konkretisoida avun (mihin rahani oikeasti menee, mitä sillä saa). Jotta en ole ihan tunteeton ihminen, rajoittunut, ei-osallistuva. Kyllä minulla on tunteet ja halu auttaa.

En vain hyväksy laitonta ihmiskauppaa. Sitä on ihan joka puolella. Moni ummistaa silmät. Moni käy aneilla kauppaa. On omasta mielestään se parempi ihminen.

Minusta meidän kannattaa nyt ottaa lusikka kauniisti omaan käteen ja tehdä oma osuutemme. Emme voi ulkoistaa asioita, ihmisten hätää emme pelastaa koko maailmaa. Meidän on puututtava lähimmäisten asioihin niin, että autamme, kun apua tarvitaan. Vaikka ihan siinä koulun pihassa, vanhainkodin vierailutilassa, naapurissa, kaupassa, liikenteessä, kadulla. Älkäämme väheksykö toisiamme, tässä lähellä.

Nina From

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: laiton maahanmuutto, EU, pakolainen, rikollisuus

Heitätkö roskat kotona lattialle?

Sunnuntai 5.4.2015 - Nina From

Mekö muka sivistyneitä? Saanen hieman epäillä. Olemme vuosia käyneet suu vaahdossa keskustelua ilmastonmuutoksesta, kierrätyksestä, milloin mistäkin direktiivistä, koska ilmasto kuulemma lämpenee. Selvä se.  Tietoa on, lukutaitoa on, osaamista ja ymmärrystä pitäisi olla. Ei voi olla vaikea laittaa omia roskia roskiin. Vai onko? Entä mitä opetamme lapsillemme? Joku muu siivoaa –ko?images4.jpg

Joka päivä, ulkoilutan koiriani, Espoossa, Friisilässä. Autoteiden reunassa, metsässä, hiekkatiellä, teillä, joiden varrella hiihdetään, kävellään, juostaan ja pyöräillään. Miten on mahdollista, että joka ikinen päivä, toinen koiristani, jolla on vahva hajuaisti, ehtii nappaamaan tieltä, tien varrelta, nurmelta, maahan heitetyn purkan. Yhden tai lähes kymmenen, riippuen vuodenajasta, riippuen reitistä. Nyt, kun lumet sulivat, ”niitä löytyy” tavallista enemmän.

Toinen koirani on kuusivuotias. Asuimme aiemmin Munkkivuoressa, kävin pitkillä lenkeillä silloinkin, eipä ollut niin purukumipitoista seutua. Joten ei tullut opetettua koiralle sylkemistä. Nyt ei auta mikään, pari viime vuotta on ollut aika kurjaa kävellä lenkkiä kaverin kanssa. Toinen koiristani on parivuotias ja hänelle on opetettu purkan sylkeminen. Olen ajatellut, ettei kai pidä kuonokoppaa vanhalle koiralle ostaa ja opettaa siihen, ihmisten välinpitämättömyyden vuoksi.

Vai onko roskaaminen lisääntynyt?

Luulisi jo tiedettävän, että purkka ei maadu ihan pian. Ja että se on vaaraksi myös muille eläimille. Koiralle jopa hengenvaarallinen (ksylitoli). Ja se on roska. Jonka joku ehkä siivoaa. Mutta miksi se ”joku”? Miksei itse voi heittää purkkaa roskiin. Kyllä kaupungissa roskakoreja riittää. Pitäisi olla osaamista laittaa se pureskeltu pala talteen, kunnes roskiksen ohi seuraavan kerran kulkee.

Olen myös kiukkuinen siitä, että Friisilän Mäkkärin ympäristö on harvase päivä sotkuinen. Syy ei ole Mäkkärin, eikä työntekijöiden, eikä lasten tai osaamattomuuden. Syylliset ovat autoilevat täysi-ikäiset naiset ja miehet. Istuvat autossa ja syönnin jälkeen heittävät roskat ikkunasta ulos, vaikka roskiksia on 5-100m säteellä, ehkäpä kymmenkunta. No, satunnaisesti myös tien varsille on heitetty ko. brändin roskia, ojiin, kävellessään.

Kuka siivoaa? Se joku! Kuka heittää roskat lattialle kotona?

Entä Helsingin ”Kaivari”. Otan esimerkin Vapunvietosta:

”Helsingin kaupunki tiedottaa varustautuvansa vapun piknik-jätteeseen massiivisesti. Kiinteiden puistoroskisten lisäksi keskustan ja Kaivopuiston alueelle levitetään 75 kappaletta 3,5 kuution tapahtumaroskiksia, 15 avolavaa, 240 litran astioita ja kolme kuohuviinipullojen keräyslavaa. Näiden kaikkien yhteenlaskettu vetoisuus on reilut 600 000 litraa. Lisäksi puistossa on peltitynnyreitä kytevälle grillijätteelle. Helsingin kaupunki muistuttaa, että kertakäyttögrillien hiilet ja muu kytevä jäte on laitettava niille varattuihin peltitynnyreihin, ei roskakontteihin.

Käymälöitä on varattu 214 ja pisoaareja 24. Vessat tyhjennetään ja siivotaan vapun päivän aamuna. Kaivopuistossa on edellisten vuosien tapaan kaksi pullonkeruupistettä, yksi Ison Puistotien keskivaiheilla ja toinen Kaivopuiston leikkikentällä. Kun palauttaa pisteeseen 20 kuohuviinipulloa, saa vastineeksi leffalipun. Muut pullot ja tölkit päätyvät pullonkerääjien kasseihin.Vapun aattona kaupungilla partioi 15 työntekijää varmistamassa, että pääkaupunki pysyy kuosissa. Vapun päivänä 32 kaupungin työntekijää ja 40 yhdistyksistä värvättyä työntekijää siivoaa paikkoja.

Verkkouutiset 6.4.2013

Kysymys: kuka roskaa? Kuka siivoaa? Kuka maksaa? Paljonko maksaa? Kuka haluaisi säästää tästä rahasummasta edes osan ja sijoittaa sen vaikka Lastensairaalaan?

Pitäisikö Kaivarin juhlijalle asettaa pääsymaksu? Mitä muita vaihtoehtoja roskaamisen vähentämiseksi olisi?

Toinen esimerkki: jos jokainen kalastaja jättää vuodessa kymmenen metriä siimaa luontoon, vuosittain sitä kertyy koko maassa 20 miljoonaa metriä. Linnunpoikasia ja pieniä nisäkkäitä sotkeutuu helposti siimoihin kohtalokkain seurauksin.

Entä miten nopeasti roskat maatuvat luonnossa:

Paperinen nenäliina 1–2 vuotta
Pahvimuki ja maitopurkki 1–5 vuotta
Tupakantumppi 15 vuotta
Purukumi 20–25 vuotta
Pussinsulkijat satoja vuosia
Muovipussi 100 vuotta, muovipullo jopa 1000 vuottaimagespymx0t8l.jpg
Paristot 200–1000 vuotta
Hernekeittopurkki 200–500 vuotta
Alumiininen juomatölkki 200–1000 vuotta
Lasi säilyy luonnossa ikuisesti.

Luonto 22.5.2014 Kaleva.fi

Minua ärsyttää ihmisten välinpitämättömyys luontoa kohtaan. Toisia kohtaan.

Nina From

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: roskaaminen, vappu, kaupunki

Miksi annamme euroja, mutta emme saa tehdä kauppaa?

Keskiviikko 4.3.2015 - Nina From

Kehitysapu/-yhteistyörahaa annetaan Suomesta vuosittain xxxx-euroa, myös esim. ihmiskauppaa käyviin maihin, oman kansan riistäjiin sekä korruptoituneisiin maihin, oman budjetin sekä EU:n antaman tuen kautta. Järjestöjen, yhteisöjen sekä eri toimijoiden tuella sekä kansalaiskeräysten kautta autamme myös.  

Moni muu maa, joiden kanssa me olemme kytköksissä tai operoimme, on mm. korruptoitunut: joten voisimme hyvällä syyllä boikotoida laittamalla rahahanat yksinkertaisesti kiinni. Tai joku muu määrää pakotteita, siis esteitä kaupankäynnillemme, puolestamme välittämättä vähääkään siitä, mitä se kenellekin oikeasti merkitsee.

Kuka niistä välittää meidän tilanteesta? Meidän on jo aika katsoa ihan omaan napaan ja oltava mukana kilpailussa, kehityksessä, myynnissä ja talouden kehittämisessä.

Miksi saamme matkustaa maihin, joissa on ns. sotatila. Mutta emme saa myydä valmistamiamme aseteollisuuden tuotteita ko. maihin. Miksi?

”Kymmenettuhannet suomalaiset matkustavat vuosittain Thaimaan lämpöön. Turistirannoilla on rauhallista ja harva tulee ajatelleeksi, että maassa on voimassa sotatilalaki. …Vielä alkuvuodesta 2014 puolustusministeriö myönsi vientilupia Thaimaahan, mutta lokakuussa linja oli muuttunut. Ministeri Carl Haglund (rkp) allekirjoitti tuolloin kaksi kielteistä päätöstä…vientiluvat on arvioitu sen tilanteen ja epävakauden valossa, mikä maassa on ollut…”MTV3.fi 4.3.2015.

Jos me emme valmista ja myy, joku toinen myy ja valmistaa. Ja sotii. Tai on hetkellisesti sotimatta.

Miksi ylipäätänsä valmistetaan sotateollisuuden tuotteita? Jos niitä ei saa myydä?

”Yritys haki vientilupaa luotisuojaliiveille, lisälevyille, suojakilville ja suojakypärille…puolustusministeriö hylkäsi yrityksen hakemuksen pimeänäkölaitteiden viennistä Thaimaahan.”

Yhtälöt ovat minulle epäselviä.

En lähde tällä kertaa hakemaan, itselleni tyypillisesti, pidempiä asiantuntijataustoja kirjoitukseeni. Jokainen, joka katsoo ja kuuntelee mediaa sekä seuraa, mitä Suomessa ja maailmalla tapahtuu, tietää kyllä, mistä puhun ja mihin viittaan.

Lopetetaan nyt anekauppa! Lopetetaan oman maan tuotannon sekä vientiteollisuuden surkastuttaminen. Lopetetaan näennäishyväntekijän rooli ja otetaan kaupankäynti aidosti ja oikeasti agendalle. Vain kasvun, investointien, työllistämisen sekä myynnin kautta meillä on mahdollisuus pienenä maana pärjätä paremmin ja parhaimmin! Sekä nousta tästä käsittämättömästä osin itse aiheutetusta kurjistumisen kierteestä.

Sitten voimme keskittyä muun maailman pelastamiseen, kun siihen on oikeasti varaa. Ei tehdä sitä lisävelanotolla.

Kiitos Maikkarille, kun nostit asian tänään myös Seitsemän uutisiin ja sain innon ottaa asiaan kannan kirjoittamalla.

 

Nina From

PS: USA:ssa on havahduttu siihen, että pitkäaikaisesti laaditut pakotteet Kuuballe eivät ole toimineet, eivätkä toimi. You know what that means and is going to mean in future! Business!!!!!

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: asevienti, boikotti, Thaimaa, vientiteollisuus, kauppa

Koulukiusaaminen koskettaa monia

Sunnuntai 15.2.2015 - Nina From

Olen päättänyt muuttaa otsikkoa sekä aloituslausetta pitkän pohdinnan jälkeen. Olen saanut lukuisia positiivisia kommentteja, että olen tarttunut kiusaamiseen sekä siitä aiheutuvien ongelmien julkituontiin asiantuntijalausunnoin mm. Paneudun alla olevan, muuten alkuperäisen tekstini asioihin alla ja edelleen. 19.2.2015 NF.

Otan osaa. Suru on suuri. Olen taas valvonut, miettinyt, ihmetellyt maailman menoa. Miksi tämä asia ei toteudu: kiusaamiselle nollatoleranssi!

Koulukiusaamisella tarkoitetaan koulussa tai muussa oppilaitoksessa tapahtuvaa henkistä ja/tai fyysistä väkivaltaa. Koulukiusaaminen on rikos.  Kiusaaminen ei ole luokan muusta sosiaalisesta elämästä irrallaan oleva asia, vaan se liittyy usein kokonaisvaltaiseen “ihmisarvon menetykseen vertaisryhmässä”. Koulukiusaaminen voi olla uhrilleen henkisesti hyvinkin vahingollista ja saattaa aiheuttaa jopa aikuisikään asti säilyviä traumoja. (wikipedia)

Kiusaamiseen johtavia tekijöitä

  • koulun huono työilmapiiri
  • kiusatulla huono maine muiden silmissä
  • lapsen/nuoren"erilaisuus" voi johtaa koulutovereiden hylkimisreaktioon
  • kiusaajan ruumiillinen kuritus kotona, voi johtaa aggressioihin heikompiaan kohtaan esimerkiksi koulussa
  • lasta ei huomioida kotona
  • kiusaaja pyrkii purkamaan pahan olonsa johonkin toiseen ihmiseen
  • kiusaaja on, tai on aikaisemmin ollut itse koulukiusattu, ja yrittää nyt pönkittää      omaa asemaansa muiden koulutoveriensa silmissä kiusaamalla toisia
  • pätemisen tarve

Olemme erilaisia, erilaisista lähtökohdista, erilaisilla arvoilla varustettuja, erilailla kasvatettuja… Toiselle harmiton pila on ”ihan ok”, toiselle liikaa. Yksin olo, yksinäisyys, hyljätyksi tuleminen: sitä ei kestä, väitän, kukaan, pitkään.

Koulukiusaaminen on yksi tämän päivän suurimmista koulumaailman ongelmista.

Lapsesi kertoo, että häntä kiusataan koulussa. Koulun velvollisuus on hoitaa asiaa. Vanhempana voit auttaa tilanteen korjaamisessa. Älä jää odottelemaan. Ole tukena lapsellesi. Näytä lapselle, että välität ja asia kiinnostaa. Lapsen voi olla hankala puhua asiasta kanssasi tai yleensä kenenkään kanssa. Häpeän tunne tai itsesyytökset saavat lapsen helposti vaikenemaan. Tee kuitenkin selväksi, että haluat korjata tilanteen yhdessä hänen kanssaan ja yhteistyössä koulun kanssa. Lapsen itsetunto heikkenee, jos luottoaikuinen tietää asiasta, muttei puutu siihen.

Ota yhteyttä kouluun mahdollisimman pian. Jututa lapsen kavereita ja sisaruksia. Muistuta lapsia siitä, että kiusaamiseen puuttuminen ja siitä kertominen on kaverista välittämistä. Koulujen toimintatavat vaihtelevat. Rangaistukset, erilaiset sovittelun muodot, keskustelut ja sopimukset ovat koulukohtaisia. Tärkeintä on, että kiusaaminen loppuu. Näin annetaan kaikille osallisena olleille lapsille myös viesti siitä, että heistä välitetään. Puuttuminen ja rajat ovat rakkautta.

Kiusaamista voi ehkäistä tehokkaasti luomalla edes pintapuolisia myönteisiä suhteita lapsen koulutovereiden vanhempiin. Vanhempainillat ja monet kouluissa toimivat vanhempainyhdistykset toimivat tukena. Yhdessä keskustellen asian ympärille voidaan luoda avoin ja lapsia tukeva ilmapiiri.

Kiusaaminen jättää pysyvät psyykkiset arvet

Joka kymmenes peruskoululainen kärsii jatkuvasta kiusaamisesta. Stakes julkaisi syksyllä 2008 koulukiusaamista koskevan tutkimuksen, joka käsitteli kiusaamisen yleisyyttä, syitä ja siihen puuttumista peruskoulun 8. ja 9. luokilla. Tutkimuksen mukaan koulukiusaamisen uhrien määrä lisääntyi 2000-luvulla.

Itsemurhat ovat sairauksien ja tapaturmien jälkeen 0–17-vuotiaiden yleisin kuolinsyy, selviää Onnettomuustutkintakeskuksen  raportista. Kartoituksessa tutkittiin lasten kuolemia vuosina 2009–2011.

Lasten ja nuorten itsetuhoisuus on lisääntynyt, ja se näkyy lastenpsykiatrisella kriisipoliklinikalla, kertoo lastenpsykiatrian professori, ylilääkäri Kirsti Kumpulainen. Kasvu alkoi 1990-luvun lamavuosina. "Koulukiusaaminen ja lähipiirissä tapahtunut itsemurha lisäävät lapsen itsetuhoisuuden riskiä.

Psykiatrian dosentin, tutkimusprofessori Timo Partosen mukaan lapsen itsetuhoisuuden voi jakaa itsensä vahingoittamiseen ja itsemurhayrityksiin. Itsensä vahingoittamiseen liittyy helpotuksen hakeminen ja hyvin vähäinen kuoleman riski. Viiltely on tyypillistä itsensä vahingoittamista. Partosen mukaan myös koulukiusaajilla on itsetuhoisia ajatuksia, ei pelkästään koulukiusatuilla; "sekä kiusaajille että kiusatuille tulisi tarjota apua". Itsemurhan hautomisprosessi on yleensä pitkä. Jos itsemurhariski huomataan ajoissa, se voidaan ehkäistä keskustelemalla ja tarjoamalla tukea lapsen mieltä painaviin huolenaiheisiin.

"Suomessa lasten ja nuorten itsemurhien määrä on myös kansainvälisesti vertailtuna hyvin korkea", sanoo johtava tutkija Kai Valonen Onnettomuustutkimuskeskuksesta. Suomessa kuoli vuosina 2009–2011 868 alle 18-vuotiasta.

Ei-luonnollisista kuolemista noin neljännes oli itsemurhia: kolmen vuoden aikana 51 lasta tai nuorta teki itse-murhan. "Nuorimmat itsemurhan tehneet olivat 13-vuotiaita. Taustalla oli usein mielenterveysongelmia, kiusaa-mista, sosiaalista syrjäytymistä ja seksuaaliseen identiteettiin liittyviä paineita ", Valonen kertoo. Suomessa alle 15-vuotiaat tekivät vuosina 1998–2011 vuosittain yhdestä viiteen itsemurhaa. "Lisäksi ovat ne tapaukset, joita ei saada vahvistetuksi itsemurhaksi. Yksikin vuodessa on mielestäni paljon, kun puhutaan näin nuorista", Valonen kertoo.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella on ollut jo kolme vuotta käynnissä EU:n Euregenas -hanke. Siinä kehitetään kouluille ja myös medialle työkaluja lasten ja nuorten itsetuhoisuuden ennaltaehkäisyyn. "Lähtökohtana on ajatus terveestä koulusta, joka edistää hyvää mielenterveyttä. Kiusaamiseen puututaan viipymättä ja riittävän tehokkaasti sekä jokaisen oppilaan itsetuntoa tuetaan. Lisäksi harjoitellaan arjen vastoinkäymisistä selviytymistä", kertoo erikoissuunnittelija Nina Tamminen Euregenas-projektista.

Lapsen ahdistuneisuuteen, aggressiivisuuteen, vetäytymiseen ja itsetuhoisiin tekoihin ja puheisiin pitää puuttua antaen tukea ja turvaa. Lapseen täytyy valaa uskoa, että ongelmista selvitään eivätkä aikuiset jätä häntä yksin.

Ammattiapua kannattaa hakea mieluummin varhain kuin sitten, kun synkkyys ja huolet ovat kasvaneet suuriksi.

Tärkeää on myös se, että vanhemmat huolehtivat omasta hyvinvoinnistaan, jotta heillä on voimavaroja olla lapsen tukena.

Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnassa, jonka jäsen olen, on käsitelty asioita monesti, eri näkökulmista. Iso haaste on rahan, resurssien puute. Lasten ja nuorten asioista leikataan jatkuvasti, liikaa. Vähennetään kouluavustajia/niitä ei ole riittävästi, lakkautetaan pieniä kouluja, suurennetaan luokkakokoja, välituntivalvonta on riittämätöntä, kameroita ei ole riittävästi (olen sitä mieltä, että kamerat ovat halpa vakuutus siihen, että kiusaamista voitaisiin estää/vähentää, paikkoja turmella vähemmän yms. turvallisuus paranisi, jos niitä lisättäisiin), vanhemmat eivät riittävästi ole mukana tekemässä yhteistyötä opetushenkilökunnan kanssa, lapset laitetaan liian varhain vastaamaan itse omista asioistaan, kasvatusvastuuta on siirretty kouluihin, opettajilla on kädet täynnä varsinaista työtä sen lisäksi, että haasteet oppilasaineksessa ovat kuitenkin kasvaneet, koululääkäreitä, kuraattoreita ja muuta apua tarjoavia tahoja on riittämätön määrä, on opettajia, jotka eivät puutu, on kouluja, jotka eivät tunnista ongelmia, ei puututa heti ja isosti, ei osata, ei uskalleta, ei tiedetä, kuka auttaisi, uskoisi, välittäisi…lista on pitkä.

Osa ongelmista toki alkaa jo varhaisessa lapsuudessa. Tästä hyvä (ei hyvä) esimerkki, joka nousi julkisuuteen vauhdilla somessa: 6-vuotiasta ei kutsuttu synttäreille. Esimerkki siitä, missä vaiheessa alkaa haasteet, tarhassa, ala-asteella, yläasteella…ja saattavat jatkua koko kouluajan. Jatkua opiskelupaikassa. Entä työpaikoilla?

Keinoja on: edelläkin lueteltu muutamia, mutta sitten erittäin hyviksi havaittuja ja tunnettuja sekä toimivia malleja, kuten Kiva Koulu –malli. Myös monet yhdistykset, vapaaehtoistahot, järjestöt ja muut auttavat, kun vain osataan ja uskalletaan ottaa heti yhteyttä, pyytää apua.

Koulukiusaaminen on aina vakava ongelma. Kiusaaminen ei koskaan ole uhrin syy!

Otetaan asia tosissaan, uskalletaan puuttua, välitetään!

 

Nina From

 

Lähteet ja infolinkit/tahot:

hs.fi, terve.fi, wikipedia.fi

http://www.kivakoulu.fi/kiusaamisen_muodot

http://www.helsinkimissio.fi/?sid=294

www.mll.fi

http://yle.fi/uutiset/koulukiusaaminen_on_rikos/5680057

Kiusattujen Tuki ry

motoristit koulukiusaamista vastaan –fb-ryhmä

koulukiusaamisen kasvot –fb-ryhmä

kiusaamisesta on monta ryhmää mm. facebookissa: kannattaa katsoa ja liittyä

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: koulukiusaaminen, ennaltaehkäisy, kiusaaminen

Joulujuoksu lasten hyväksi! - kooste

Sunnuntai 16.11.2014 - Nina From

Hyvää toisille voi tehdä monella eri tavalla. Pääasia on teot. Tässäwp_20141115_003.jpg tapauksessa liike ja liikkuminen itsensä hyväksi samalla kun teki hyvää kotimaan hädänalaisille lapsille ja lapsiperheille.

Talouden taantuman aikana apua tarvitsevia lapsia on alati enemmän. Vuonna 2013 yhdistyksen tukiperheissä majoittui 1 306 lasta. Tällä hetkellä 1 002 lasta odottaa pääsyä tukiperheeseen.

Joulujuoksu on osa Pelastakaa Lapset ry:n joulukeräystä. Tavoitteena on kerätä tänä jouluna 600 000 euroa, jolla voitaisiin varmistaa oma tukiperhe tuhannelle lapselle. Tässä tempauksessa mukana oli Viipurin Urheilijat.

Joulujuoksulla saatiin lapselle 320 päivää asumista tukiperheessä. Tämä tarkoitti juoksijoiden määrässä hieman alle 200 juoksijaa. Minusta määrä oli markkinointiin nähden pienehkö, tosin tapahtuma järjestettiin yleisötapahtumana ensimmäistä kertaa, eilen, 15.11..wp_20141115_006.jpg

Juoksijat ovat mukana luomassa riemukasta tunnelmaa pukeutumalla jouluisiin asuihin.

Tämä oli toinen kerta, kun Uudenmaan perussuomalaisia oli mukana juoksussa. Tällä kertaa hyväntekeväisyyttä tuki Espoon Perussuomalaiset ry, maksamalla ilmoittautuneiden jäsenten juoksumaksun.

Jäi hyvä mieli, meille kaikille. Itse aion jatkaa hyvän tekemistä jatkossakin.

wp_20141115_005.jpg

Mukavaa Joulun odotusta Sinulle.

 

Nina From

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Joulujuoksu, tukiperhe, lastensuojelu, Pelastakaa Lapset

"Ehkä huomenna pitää äänestää" - Espoo

Lauantai 8.11.2014 - Nina From

Kyllä! Jos kuulut kirkkoon ja haluat vaikuttaa.

Espoossa ennakkoon äänesti 10 600 ihmistä. Tulos jäi hieman viimekertaisen äänestyksen alle, jolloin ennakkoäänien määrä oli 11 400. Tapiolassa äänestettiin tänä vuonna vilkkaimmin.

Espoossa on viisi seurakuntaa: Olari, Espoonlahti, Tapiola, Tuomiokirkko ja Leppävaara.

Olen aina kuulunut kirkkoon ja ajatellut, että kuulun sinne ikuisesti. Olen halunnut kirkkohäät. Olen halunnut, että lapseni ovat kastetut kirkossa, käyvät rippikoulun ja tulevat olemaan kirkon jäseniä niin kauan toki, kun itse niin haluavat. Ja toivon tulevani haudatuksi kirkkomaalle aikanaan. Ja olen halunnut käydä kirkossa aina, kun on mahdollista, ollut jokin hyvä syy.

Jonkin moista kuhinaa, kirkosta eroamisia on viimeisten vuosien aikana ollut, eikä ihan vähäisistä määristä ole kyse. Syyt ovat varmasti syvemmällä, kuin annetaan ymmärtää: rippikoululeirin maksullisuus, kirkon saavuttamattomuus, tietämättömyys kaikesta siitä hyvästä, jota kirkko kuitenkin ihmisten hyväksi tekee, viestinnän heikkous, etäisyys, veron suuruus, eikä vähimpänä syynä se, että tähän mennessä kirkko ei ole halunnut vihkiä samaa sukupuolta olevia pareja.

Minusta on väärin se, että kirkosta erotaan jonkun yksittäisen syyn vuoksi. Toki kaikilla on siihen oikeus, mutta puhun vain omasta mielipiteestäni. Kriittisyys on tiedon saatavuuden vuoksi (sosiaalinen media) kasvanut ja ihmiset ottavat vahvasti kantaa eri asioihin. Pitää ja saa olla eri mieltä. Mutta ei mielestäni niin, että sellaiset ihmiset, jotka ovat eri mieltä, tuomitaan suvaitsemattomiksi tai muutoin väärin ajatteleviksi.

Itselläni kävi häivähdys ajatuksesta: eroanko protestiksi, huom! kävi häivähdys ajatuksesta, kun kirkon kerrottiin osallistuvan erotiikkamessuille. Siis pornomessuille. Turha on kaunistella asiaa, kun kyseessä on erityisesti sellaistakin seksuaalista vapautunutta esitystä ja käytöstä, jota itse en pidä hyvän tavan mukaisena. Minusta kaiken ei pidä olla sallittua ja normaaliksi kutsuttua, kyse on arvomaailmasta ja kunnioituksesta muita kohtaan. En eronnut, mutta kritisoin julkisuudessa kyllä. Tämä oli mielestäni rahan ja resurssien tuhlaamista. Olisin laittanut käytetyt varat esim. perheterapian lisäämiseen ja yhteistyön kehittämiseen etsivän nuorisotyön kanssa.

Seksuaalisuus on saanut ylikorostuneen sijan yhteiskunnassamme, jossa pitäisi olla tärkeämpiäkin asioita, joiden puolesta barrikadeille noustaan. Esimerkiksi lastensuojelu sekä vanhustenhoito, syrjäytymisen ennaltaehkäisy ja köyhien sekä heikompien auttaminen. Eli näiden puolesta, ihmisarvon puolesta tulisi taistella. Tarvitsemme nyt ja tulevaisuudessa ihan kaikkia yhteiskuntamme ihmisiä mahdollisimman ehyinä persoonina, syntymästä hautaan.

Muutamia asioita, joita minä kirkon toiminnassa arvostan ja haluan tulevaisuudessa panostettavan enemmän:

- nykyinen kirkon toiminta on pääsääntöisesti monipuolista ja hyvää. Jokainen voi lukea hyviä artikkeleita Essestä, seurata netistä oman seurakunnan ja Espoon seurakuntien järjestämiä tilaisuuksia, konsertteja, kerhoja, kirpputoreja, yms. ja osallistua mahdollisuuksien mukaan.

- lisää viestintää myös esim. sosiaalisessa mediassa, jossa on mahdollisuus ilmaiseksi tai edullisesti tavoittaa jopa uusia kohderyhmiä eri viesteillä

- jalkautua vielä enemmän ihmisten pariin siellä, missä he liikkuvat. Espoon markkinat, kauppakeskukset ja muut paikat, joissa väkeä kulkee. Sekä osallistua vahvemmin muiden hyvää tekevien järjestöjen kanssa esim. juuri tuohon etsivän nuorisotyön toimintaan. Kentälle siis.

-          vanhainkotien ja sairaaloiden käynnit, aktivointi

-          rippikoululeirit ilmaisiksi (sisältyy kirkollisveroon)

-          perinteisten arvojen säilyttäminen tärkeää

- avioliittoon vihkiminen miehen ja naisen kesken. Muutoin siunaamiset ilman muuta sekä muu hyvän tekeminen aktiivisemmaksi myös samaa sukupuolta olevien kesken. Syrjintää en hyväksy.

- vahvempi kannanotto kristittyjen vainoamisen lopettamiseksi esim. Lähi-idässä ja muualla! Ja auttaminen.

- perheterapian tarjoaminen laajemmaksi. Tarvetta on. Myös ennaltaehkäisevää perhetyötä enemmän tarjolle.

- nuorille syrjäytymisvaarassa oleville tai syrjäytyneille sekä kodittomille tukea, apua sekä fyysistä että psyykkistä.

- suomalaisille perheille enemmän tukea. Muutos tähän.

Tässä siis listattu muutamia asioita, joiden takana olen. Lisää mielipiteitäni kirkon asioista löydät vaalikoneesta. Myös äänestyspaikat ja muuta informaatiota löytyy nettisivuilta: www.seurakuntavaalit.fi .

Jos haluat äänestää minua, olen ehdolla:

Olarin seurakunnassa: kirkkovaltuustoon numerolla 03 ja seurakuntaneuvostoon numerolla 62.

Olarin äänestyspaikka: Olarin kirkko, Olarinluoma 4

aika: 11.00-20.00

päivä: Isänpäivä 9.11.

ps. äänestyspaikka on esteetön

Hyvää viikonloppua, sunnuntaita ja Isänpäivää toivottaen,

 

Nina From

varavaltuutettu

markkinointiviestintäpäällikkö

eduskunta-avustaja

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: seurakuntavaalit, kirkko, perhetyö

Espoon PS ry:n hallitus palkitsi ansioituneita

Lauantai 6.9.2014 - Nina From, PS Espoo

Espoon Perussuomalaiset ry:n hallitus kokoontui 2.9. monen asian äärelle toimitiloissaawp_20140902_009.jpgn Leppävaarassa, kuten on tapana, vähintään kerran kuukaudessa. Asialistalla on normaalit yhdistyksen toiminnassa huomioitavat asiat sekä joukko muita, merkityksellisiä esitys- ja päätösasioita.

Tässä kokouksessa listalla aineita olivat esimerkiksi seurakuntavaalit, piirihallitukseen tehtävät henkilövalinnat vuodelle 2015 sekä eduskuntavaaliasiat. Viimeiseen liittyen, erittäin merkittävään rooliin, Uudenmaan vaalipäälliköksi, oli valittu espoolainen Kari Paunonen.

Hallitus halusi yllätyksellisesti onnitella Kari Paunosta pienen muistamisen muodossa. Kari Paunonen toi kiitospuheessaan esille yhteisen tavoitteemme: saada aikaan Jytky 2015! Kovalla työllä, kenttää kiertämällä, ihmisten kanssa keskustelemalla, jakamalla tietoa puolin ja toisin, jalkauttamalla vaaliohjelma laajasti joka puolelle sekä hyvähenkisellä yhteistyöllä SE tehdään!

Olemme erittäin tyytyväisiä piirihallituksen tekemään päätökseen Kari Paunosen valinnan osalta. Oikea mies, oikealla paikalla.wp_20140902_002.jpg

Koska vaalipäällikköjen rooli tulevien vaalien menestyksen tekemisessä on erittäin oleellinen, mainittakoon Kari Paunosen lisäksi II vaalipäällikkö Joni Ikonen Inkoosta sekä III vaalipäällikkö Timo Riskilä Hyvinkäältä. Yhteistyötä ja kovaa työtä tekevä kolmikko!

Kokouksessa palkittiin myös aiemmasta uutisoinnista tuttu perustaja-yrittäjäjäsenemme, Veikko Granqvist. Koskaan ei ole liian myöhäistä huomioida tavallisuudesta poikkeavat henkilöt tai sellaiset, jotka ovat palkitsemisen arvoiset. Jokaisella on mahdollisuus tulla palkituksi. Jokaisen työ perussuomalaisuuden eteen on hyvää ja arvokasta. Kaikkea ei voi rahassa mitata, mutta kaikki voivat huomioida toisen tekemän työn, olipa se minkä kokoista yhteisen tavoitteen eteen tehtävää työtä tahansa.

Toivomme, että seuraat aktiivisesti nettisivujamme, Espoon Perussuomalaiset ry –facebook –sivuja, uudenmaanperussuomalaiset.fi –sivuja sekä perussuomalaiset.fi sivuja. Kaikista näistä löytyy runsaasti tietoa toiminnastamme sekä kunnissa että Uudellamaalla. Siellä on myös yhteystietoja, tietoa tulevista tapahtumista sekä jäseneksi –hakemiseen liittyvää ohjeistusta.

Jos sinulla on asiaa eduskuntavaaleihin liittyen: hakijakiinnostukset osoitetaan Uudenmaan osalta piirin puheenjohtajalle, Pekka M. Sinisalolle, vaalimateriaaleihin ja kentän toimintaan koskeviin kysymyksiin vastaa ensisijaisesti vaalipäälliköt: Kari Paunonen, Joni Ikonen ja Timo Riskilä. Älä epäröi ottaa yhteyttä asiassa kuin asiassa.

Toimikaamme PS:n arvojen mukaisesti. Kilpailijat ovat kehämme ulkopuolella.

Tervetuloa mukaan toimintaamme.

Espoon Perussuomalaiset ry:n puolestawp_20140902_016.jpg

Nina From

hallituksen jäsen

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: perussuomalaiset, Kari Paunonen, Uusimaa, eduskuntavaalit

Kriisi ei lopu! Mitta on kyllä täysi!

Torstai 7.8.2014 - Nina From

Tämä hallitus, aiemmat hallitukset ovat päätöksillään aiheuttaneet sen, että Suomen ostovoima on laskenut merkittävästi, velka on kasvanut ennätysmäisesti, työttömyys on huipussaan, yrittäjien mahdollisuuksia työllistää ei ole riittävästi avitettu, sosiaalitoimen asiakkuudet ovat kasvaneet, sijoitustoiminta Suomeen on lähes tyrehtynyt, luottoa ei ole helposti saatavilla esim. investointeihin, vaikka pankkisektorimme voi kohtuullisen hyvin, syrjäytyneiden määrä kasvaa, rakennuksia ei huolleta, kun säästetään, terveydenhoitokulut kasvavat, vanhusten hoito ontuu, palvelut heikkenevät. Poliisivoimia on supistettu säästösyistä niin, ettei ihmisten turvallisuutta voida taata riittävällä tasolla. On mielestäni vaarallista kuulla ja nähdä kansalaisten puhetta siitä, että itse on turvattava omaisuutta ja jopa henkeä, kun apua ei ole saatavilla.

Tämä kaikki ja paljon muuta, on pelkästään Suomen sisällä tehtyä kurjuuden edistämistä. Lyhyesti: säästöt, leikkaukset ja verojen korotukset sekä korkea taso Suomessa kurjistaa.

Entä sitten EU:ssa mukanaolo: olemme olleet nettomaksajia lähes kaikki nämä vuodet, jotka EU:ssa olemme olleet. Pyrimme kaikin keinoin auttamaan kaikkia mahdollisia tahoja sekä rahallisesti kehitysavun ja muiden avustusten puitteissa. Ja tarjoamme vuosittain turvapaikkoja. Maahanmuuttopolitiikkamme ontuu pahasti, ihmiset tulevat maahamme eri keinoin, jonot henkilön asioiden käsittelyyn ovat pitkiä ja se turhauttaa kaikkia. Kotouttaminen on tehotonta.

Maailmassa on valtavasti kohteita, joissa kärsitään. Sairauksista, vedenpuutteesta, sodista, ihmiskaupasta, väkivallasta, uskonnon varjolla tehdyistä ihmisoikeusrikkomuksista. Viimeisimmän tiedon mukaan Irakissa on ISIS-ääri-islamistijoukon levittäytymisen vuoksi lähtenyt 100 000 ihmistä pakoon vuorille, kristittyjä. Osa nääntyy nälkään, janoon ja sairauksiin, osa siihen, että ei pääse murhaajia karkuun. Kuka auttaa?

Pakotteet. Ukraina. Ukrainassa on erittäin ikävä tilanne. Lisäksi kammottava lentokoneen alas ampuminen, ihmishenkien menetys. Olen pahoillani. Mutta EU on antanut Ukrainalle rahaa ja ollut tukena. Ja sitten: ne pakotteet!

Oli nähtävissä jo aikoja sitten, että pakotteet Venäjää vastaan ovat valitettavasti tehottomia. Mikään ei ole Ukrainan osalta muuttunut parempaan. Riittävän kauan Venäjää on pyritty kurittamaan tässä asiassa. Tulos on tämä, joka tänään on kerrottu meille. Myös he tekevät pakotteita meitä vastaan. Tämä koskettaa pahiten Venäjän lähellä olevia maita, joiden osalta Venäjä on tärkeä vientikohde, kauppakumppani.

Mitä vastaa tänään ministeri Toivakka MTV:n kymmenen uutisissa toimittajien kysymyksiin: ”eikö suomalaiset voisi hakea EU:lta tukea, kun taloutemme kärsii…”, johon ministeri siis vastaa kutakuinkin näin: ”meidän on pyrittävä päästä neuvottelupöytään…meidän täytyy selvittää EU:n tarjoamat työkalut, joita olisi käytössä…”. Lisäksi ministeri lausuu näin: ”yritykset, jotka Suomessa ”harrastavat” Venäjän kauppaa”…harrastavat?

Mihin ovat kadonneet huolet AAA-luokituksen laskusta? Paljonko brändi-työryhmä maksoi aikanaan ja paljonko kauppaa tuli? Kuka on laskenut eurot ja listannut tulokset?

Japani ja Kiina ovat nousevia kauppakumppaneita Venäjän suuntaan. Voimme tulevaisuudessa lukea lisää uutisia, joissa kerrotaan, että EU:n osalta tilanne heikkenee: toisillemme on vaikea myydä, jos kaikilla menee huonosti. Koska USA on myös Venäjän boikottilistoilla, sieltä ei jatkossa ole välttämättä toivottua pelastusta tulossa. Mutta siis vielä se Japani ja Kiina: EU:n ja Yhdysvaltojen sanktioiden kohteeksi joutunut venäläisoligarkki lopetti Visan ja Mastercardin käyttämisen. Timtšenko mukaan Visan käyttää nykyisin kiinalaisen UnionPayn korttia. "Kun pakotteista ilmoitettiin, se [UnionṖay] myönsi kortin heti,", kertoo Timtšenko.

Tilanne on kauttaaltaan niin vakava, ettei toista ole. Tämän maan itsenäisyyden eteen ovat suomalaiset verta vuodattaneet. Tätä maata ovat isovanhemmat ja vanhempamme rakentaneet. Tämä maa rapistuu tällä hetkellä sellaista vauhtia, että hirvittää!

Minulla on lapsia. Toivon lapsenlapsia. Toivon heille turvallista elämää, puhdasta luontoa. Omavaraisempaa tuotantoa, olipa kyseessä elintarvikkeet tai energiatalous. Tällä menolla näitä ei ole näkyvissä. Tällä menolla myös ne ihmiset, jotka puolustavat henkeen ja vereen muun maailman pelastamista, voisivat miettiä myös asiaa niin, että jos Suomella menee huonosti, emme voi auttaa muitakaan! Emme vaan voi! Ensin pitää saada oma pesä kuntoon.

Toivon, että saisimme nyt maailman parhaat neuvottelijat pöydän ääreen, jotta tilanne Ukrainassa rauhoittuu. Jotta kiristynyt maailman tilanne laukeaa ja pääsemme tekemään vapaasti ja turvallisesti kauppaa. Meidän kaikkien etu on saada taloutemme kuntoon. Ihmisille töitä, turvaa ja toimeentuloa. Täten voimme auttaa myös muita ja konfliktien vaara on olematon.

Peace!

Nina From

 

2 kommenttia . Avainsanat: Ukraina, kriisi, vapaakauppa, sanktiot, boikotti

Välitätkö vai et?

Sunnuntai 18.5.2014 - Nina From

Tänään oli Eerikan nimipäivä. Muistatko hänet? Minä muistan!

”Kahdeksanvuotias Vilja-Eerika Tarkki kuoli äitienpäivänä tasan kaksi vuotta sitten. Lastensuojelulle tehdyt ilmoitukset eivät pelastaneet pientä tyttöä isänsä ja äitipuolensa väkivallalta. Eerikasta tehtiin 11 lastensuojeluilmoitusta, mutta silti hän asui isänsä ja äitipuolensa kanssa kuollessaan. Syyttäjä Tuire Tamminiemen mukaan jutussa on tällä hetkellä 12 epäiltyä ja jos syytteet päätetään nostaa, oikeuskäsittely alkaisi aikaisintaan syksyllä.”

Eerikan kuolema on koskettanut Helsingin koko lastensuojelua ja osoittanut sen, että vanhemmat eivät välttämättä ole aina lapsen parhaaksi– Eerikan kuolema oli onnettomien yhteensattumien summa. Vaikka näin kävi, niin voi käydä jatkossakin. Läheltä piti -tilanteita tapahtuu.

– Vaikka lapsilla on vanhemmat, he eivät välttämättä ole niin hyviä kuin haluamme ajatella. Eerikan tapaus opetti sen, että aina pitää myös epäillä pahinta. Maailmassa on pahuutta, Helsingin lastensuojelun sosiaalityön päällikkö Riitta Vartio pohtii.

Puolisen vuotta sitten ilmestyi fb:n tapahtuma: ”Lastensuojelu kuntoon Suomessa”. Kyseessä oli tänään toteutunut tilaisuus eduskuntatalolla. Rauhanomainen mielenosoitus, jonka tavoitteena oli osoittaa päättäjille, että jotain on tehtävä pikaisesti lastensuojelun häpeällisen tilanteen korjaamiseksi.

”Sosiaalivirkailijat toimivat kuntien kurjan tilanteen vuoksi ylityöllistettyinä, lapsiasiavaltuutettu irtisanoutui resurssipulan takia, monikansalliset yhtiöt rahastavat sijaishuollossa” –järjestäjinä Lastensuojelu huolestuttaa –ryhmä ja Etävanhempien liitto.

Erittäin hyvien puheiden lisäksi pidettiin minuutin pituinen hiljainen hetki Eerikan muistoksi!

Mikä mättää?

Tiedon kulku on edelleen huonoa viranomaisten kesken.

Moni ei uskalla puuttua.

Sosiaalityöntekijöillä ei ole aikaa tavata lasta riittävästi.

Noin puolessa Suomen kunnista on riittävästi lastensuojelun henkilöstöä.

Lastensuojelussa on pahimmillaan jopa 160 asiakasta sosiaalityöntekijää kohden. Toimiva lastensuojelu -selvitysryhmän saamien ehdotusten mukaan sopiva sosiaalityöntekijän asiakasmäärä on noin 20–50 asiakasta.

Kolmannes koko maan lastensuojelun henkilöstöstä on epäpätevää. Kymmenesosassa kuntia ei työskennellyt lainkaan kelpoisuusehdot täyttäviä sosiaalityöntekijöitä.

Kaikissa kunnissa ei pystytä noudattamaan lakia.

Keskeisimpiä ongelmia on virallisestikin tunnustettu olematon valvonta. Koska valvontavastuu on hajautettu eri tahoille: kuntien sosiaalityöntekijöille, aluehallintovirastoille, Valviralle, eduskunnan oikeusasiamiehelle ja valtioneuvoston kanslerille, kokonaiskuvaa on vaikea saada.

Sosiaalityöntekijän ohjeistus ja niiden noudattaminen: ohjeet eivät aina jätä tilaa paikalliselle harkinnalle ollenkaan, vaan sosiaalityöntekijän toimien lainmukaisuutta arvioitaessa katsotaan vain asianmukaisia lainkohtia ja ministeriön soveltamisohjeita. Jos paikallisesti on harkittu asiaa toisin, voidaan sosiaalityöntekijää syyttää virkavelvollisuuksien laiminlyönnistä.

Nykyinen lastensuojelukertoimen mukaan valtio jakaa rahaa kunnille sitä runsaammin, mitä enemmän lapsia sijoitetaan kodin ulkopuolelle. Tämä ei herätä luottamusta.

Raportissa on todettu, että "kunnalle ja lastensuojelun ammattihenkilöille on annettu poikkeuksellisen paljon valtaa suhteessa asiakkaisiin" Paljon valtaa ja vain vähän valvontaa. Lisää epäluottamustekijöitä.

Liian suuret asiakasmäärät näkyvät väistämättä lastensuojelun laadussa: ”me työntekijät toivomme, että niillä asiakkailla, jotka ovat hiljaa, on kaikki hyvin. Kaikkiin ei ehditä millään olemaan aktiivisesti yhteydessä. Ne lapset, jotka kriisiytyvät, heidän kanssaan työskennellään aktiivisemmin. Ne, joilla on vähemmän kriisiä, jäävät väistämättä taustalle.

Sosiaalityöntekijän kanssa lastensuojelusta säästäminen tulee pidemmän päälle hyvin kalliiksi: ”ennaltaehkäisevää ja varhaista puuttumista joudutaan laiminlyömään ja se olisi kuitenkin rahassa mitattuna halvinta inhimillisen kärsimyksen minimoimisesta puhumattakaan”.

Ongelmallista lastensuojelussa on se, että sosiaalityön piirissä on erilaisia tulkintoja salassapitoon liittyen. Salassapitoa käsitellään kymmenissä lakipykälissä. Yksi työntekijä ei voi hallita kaikkia näitä säännöksiä.

Lastensuojelussa eletään kovien arvojen aikaa ja suosituksia on vaikea noudattaa taloudellisen tilanteen vuoksi. – Kaikki lähtee talouden näkökulmasta, kunnan pitäisi järjestää laadukkaat palvelut, mutta se ei ole mahdollista, koska talous on rempallaan. – Sosiaalityöntekijät on puristettu muottiin ja ammattiosaamisemme on siirretty nurkkaan. Meillä on osaamista, taitoa ja kokemusta, mitä pitäisi tuoda paremmin esille, Kitunen kertoo.

Lastensuojelun ilmoitusten määrä on kasvanut viime aikoina. Voimavaroja ei ole pystytty lisäämään lastensuojeluun niin paljon kuin tarvetta olisi. – Avuntarve on varmasti aito, kun perheitä ohjataan lastensuojeluun. Enemmän voisi kuitenkin hyödyntää perhetyötä tai kotipalvelua, ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja pohtii.

– On tärkeää tehdä lastensuojeluilmoitus, jos lapsesta on huoli. Ei välttämättä voi nähdä, millainen lapsen tilanne todellisuudessa on. Nyt näyttää siltä, että ollaan palaamassa huutolaisaikaan. Palvelut annetaan sille, joka tuottaa ne halvimmalla, harmittelee sosiaalityöntekijä Timo Kitunen.

Helsingin lastensuojelun organisaatiossa kiehuu. Noin 70 prosenttia lastensuojelun sosiaalityöntekijöistä on allekirjoittanut kirjelmän, jonka mukaan lastensuojelussa tehdään nyt päätöksiä asiakkaiden kohtalosta ilman tarkkaa tietoa heidän olosuhteistaan ja tarpeistaan. Kirjelmä on tehty maaliskuussa. Allekirjoittajat arvostelevat lastensuojelun johtoa muun muassa siitä, että huostaan otetun lapsen sijoittamisesta päättävät ihmiset, jotka eivät koskaan ole tavanneet tätä.

Lastensuojelun kenttätyössä työskentelevillä riittämättömyyden tunne onkin hyvin tuttu.  – Se on kyllä todella tuttu tunne. Turhaumia on tullut siinäkin määrin, että on tehnyt joskus mieli sulkea korvansa, koska tietää, ettei pysty auttamaan. Tiedän alueita, missä lasketaan eurojen mukaan niin tiukasti, että asiakkaat jäävät jonoon - ihan sama, onko tapauksessa suurin piirtein murhatapaus tai ei. Tätä resurssipula on äärimmillään, lastensuojelun sosiaalityöntekijä kritisoi.

Kodin ulkopuolelle sijoitettuja lapsia oli vuonna 2012 lähes 18 000. Huostaanottoluvut Suomessa ovat pieneen väestöön aivan hirvittävät. Vuodesta 1995 luvut ovat kasvaneet. Onko kaikki oikeudenmukaisesti päätetty? Onko osin kyse bisneksestä?

Eräs näkökulma on ns. perusteettomat lastensuojeluilmoitukset. Tehdäänkö niitä kiusallaan, kateudesta, ymmärtämättömyydestä, tiedon puutteesta. Esim. tämä: lastensuojeluilmoitus kuntosalilla käymisen takia. Ilmoitus oli tehty nimettömänä facebookin kautta. Kuvien ja kirjoitusten perusteella. Totuus oli se, että äidin kuntoillessa vauvaa oli hoitanut isä.

Ns. turhat ilmoitukset vievät resursseja lastensuojelun henkilöstöltä. Kenellä tahansa kuntalaisella on lastensuojelulain mukaan oikeus ja mahdollisuus tehdä lastensuojeluilmoitus. Perusteeksi riittää huoli lapsen tilanteesta.

Minusta on hyvä, että jokainen ilmoitettu tapaus tutkitaan. Päätöksiin en ota kantaa, koska en ole asianomainen enkä asiantuntija.

HS tapasi keskiviikkona seitsemän ryhmän jäsentä, jotka kertoivat lastensuojelun ongelmista. He eivät halua esiintyä omilla nimillään. He kertovat, että johto on kieltänyt sosiaalityöntekijöitä puhumasta lastensuojelun tilanteesta medialle tai määrärahoista päättäville valtuutetuille. Työntekijöiden mukaan suurin ongelma on, että lapsen tunteva vastuusosiaalityöntekijä ei Helsingissä saa tehdä päätöksiä lapsen palveluista tai sijoituspaikasta. Sosiaalityöntekijä tekee esityksen, mutta päätöksen tekee asiakasohjausryhmä. Lasta ryhmä ei tapaa.

Esimerkiksi Espoossa ryhmä ehdottaa palveluita vastuusosiaalityöntekijälle. Tämä sitten valitsee sen, jonka katsoo vastaavan lapsen tarpeeseen, kertoo Espoon keskuksen lastensuojelun johtava sosiaalityöntekijä Riina Mattila.

Helsingissä vastuusosiaalityöntekijät kertovat joskus kirjaavansa asiakkaan papereihin olevansa eri mieltä vaikka sijoituspaikasta.

"Välillä tehdään päätöksiä, jotka eivät ole lapsen edun mukaisia", eräs työntekijä sanoo.

Työntekijöitä huolettaa, että vastuun päätöksistä kantaa sosiaalityöntekijä, vaikkei olisi niitä tehnytkään. Jos huostaanotto on vastentahtoinen, voi vastuuta joutua kantamaan oikeudessa.

"Vastuusosiaalityöntekijä päätyy oikeuteen kertomaan, miksi juuri tämä paikka on tämän lapsen edun mukainen, vaikka hän tietää itse, ettei se ole. Muuten koko huostaanotto vaarantuu", eräs sosiaalityöntekijä sanoo.

Lounatvuoren mukaan sosiaalityöntekijän pitää määrittää tuen tarve selvästi, jotta ohjausryhmä voi etsiä lapselle parhaan paikan. Lounatvuoren mukaan palveluntuottajia on niin paljon, etteivät sosiaalityöntekijät voi tuntea niitä riittävän hyvin.

Sosiaalityöntekijät haluaisivat hoitaa asiakkaita mahdollisimman hyvin, mutta liian suuri työkuorma tekee siitä hankalaa. "Vastuu on hervoton: lapsen tulevaisuus. Joskus yöllä herää miettimään, että pilasinko sen."

Mitä on tehty, tehdään tai tullaan tekemään?

Lastensuojelulain muutos astui voimaan 2014 alussa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos työstää laajaa lastensuojelun kehittämis- ja tutkimushanketta, minkä lopulliset tulokset tulevat julki 2016. Sosiaali- ja terveysministeriö julkisti Kuntaliiton kanssa lastensuojelun laatusuositukset. Toimiva lastensuojelu -työryhmä perustettiin kaksi vuotta sitten, kun 8-vuotiaan Eerikan kuolema kyseenalaisti suomalaisen lastensuojelun tilan.

”Viranomaisten ja ammattilaisten yhteistyötä tulisi lisätä entisestään. Viranomaisten kanssa pitäisi päästä yhtenäiseen käytäntöön salassapidon suhteen. – Lainsäädännön mukaan seksuaalisen hyväksikäytön tapaukset tulee aina ilmoittaa poliisille. Työryhmä tekee nyt myös selvitystä siitä, voisiko fyysisen pahoinpitelyn tapaukset ilmoittaa samalla tavalla suoraan poliisille.”

Valvira ja aluehallintovirastot ryhtyvät toimiin niissä kunnissa, joissa lastensuojelun henkilöstöä ei selvästi ole riittävästi. Valvira myös selvittää tarkemmin mahdollisuutta käyttää yksityisiä palveluja kuntien lastensuojelutyössä.

Silloin matalan kynnyksen aktivismi kuten erilaisen materiaalin julkaiseminen verkossa voi toimia epävirallisena kanteluna, joka on julkisuutta saadessaan byrokraattista tapaa tehokkaampikin

Tästä aiheesta voisi kirjoittaa vaikka kuinka ja paljon. Olkoon tämä tällä kertaa tässä. Kysyn vain lopuksi: olemmeko hyvinvointivaltio? Huolehditaanko täällä heikoimmista, autetaanko riittävästi ja ajoissa? Ajatellaanko täällä lapsen etua vai ei?

Puututhan, jos näet kaltoin kohdellun lapsen?

Nina From

Voit allekirjoittaa kansalaisaloitteen: lastensuojelulaki uusiksi:

https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/721

Paikalla oli myös www.isatlastenasialla.fi ja paljon muita asiaa edistäviä tahoja ja ihmisiä!

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Lastensuojelu, Valvira, Eerika, huostaanotto

Perussuomalainen puoluetapahtuma, Oulu 2-4.5.2014

Maanantai 5.5.2014 - Nina From

Kiitos Oulu. Olipa miellyttävä käydä, taasen. Kaikki toimi erinomaisesti, kuten aiemmillakin oulu_jaahalli_ts.jpgkerroilla. Saimme kokoustaa muuten uunituoreen suomenmestarin, Oulun Kärpät, jääkiekkoareenalla. Ja meitä oli paikalla lähes 600, ympäri Suomen.

Perussuomalaiset rp. on sekä sisäiseltä demokratialtaan, että yhteiskuntapoliittisilta linjauksiltaan muista puolueista poikkeava puolue. Jokainen jäsen voi vaikuttaa puolueen keskeisiin päätöksiin. Muissa puolueissa edustuksellinen demokratia (puolue-eliitti) päättää puolueensa ohjelmista, linjauksista ja johtohenkilöistä. Perussuomalaiset toimivat kuten demokratiassa tulee toimia.

Kokousta pidettiin monta tuntia sekä lauantaina että sunnuntaina. Oli linjauksia, puheita, evästyksiä, toimintakertomuksia, päätösasioita ja paljon muuta virallista sekä esityksen mukaista toimintaa. Erityisen mainiota oli taasen nähdä ja kuulla vanhojen tuttujen sekä uusien tuttavuuksien mielipiteitä, kokemuksia sekä ratkaisuehdotuksia maamme hyvinvoinnin parantamiseksi. Verkostoituminen samanhenkisten kanssa on mahtavaa. Kaikesta ei tarvitse olla eikä voikaan olla samaa mieltä, mutta keskustella kannattaa ja löytää sitten parhaat mahdolliset keinot edistää yhteisiä asioita.

Välikommenttina on pakko kysyä lukijalta: onko todella niin, että perussuomalaisena edustaa jotain väärää suuntaa, väärää lahkoa väärää jotain, mitä ei edes pysty ymmärtämään? Miksi kysyn näin? Koska vieläkin kuulee ja näkee asenteellisuutta meitä perussuomalaisia kohtaan. Sitä en voi ymmärtää siksi, koska perussuomalaiset nimenomaan haluavat suomalaisille parempaa. Meidän omalle kansallemme! Miten se voi jonkun mielestä olla kummallista tai väärää tai jopa johtaa syrjintään? Suomessa! Meidän itsenäisyyden puolesta on taisteltu, verta vuodatettu moneen kertaan. Emme me halua myydä itsenäisyyttämme, me perussuomalaiset!

EU-ehdokkaitamme on 20, erilaista, erinomaista. En lähde tässä erittelemään, millaisia taustoja he omaavat, mitä kullakin erityisesti on fokuksessa. Kaikilla meillä on kuitenkin puolueen linjaukset EU-asioihin. Niihin voi tutustua mm. osoitteessa: www.perussuomalaiset.fi. Ne ovat myös painetut esitteeksi ja jaossa tori- ja markkinatapahtumissa, joissa aktiivisesti perussuomalaiset ovat läsnä. Kansan parissa. Muutaman asian nostan kuitenkin tässä esille, mitä ohjelmamme sisältää:                               

olemme EU-kriittisiä ja haluamme muutosta. Emme halua syventää liittovaltiokehitystä vaan haluamme säilyttää kansallisen itsenäisyyden ja vahvistaa sitä. Olemme ehdottomasti Kreikalle annettujen sekä vastaavien tukipakettien myöntämistä vastaan: piikki kiinni! Mutta haluamme olla osana Eurooppaa, kuten olemmekin ja vahvistaa esim. kaupankäyntiä.

Kannattaa tutustua EU-ehdokkaisiimme tarkemmin, tavata heitä ja olla yhteyksissä, kysellä ja saada vastauksia. Ja lopuksi: äänestää! Jos et äänestä, hyväksyt nykyisen toiminnan. Hiljaisuus on myöntymisen merkki!

Kiteytän omalta osaltani keskusteluista viikonlopun vahvan viestin Suomen talouden ja maailman tilanteen osalta näin: ykkösenä nähtiin omavaraisuuden varmistaminen ja asteiden nosto. Meidän tulee ehdottomasti tukea yrittäjyyttä ja työllistää Suomessa. Kasvattaa omavaraisuutta, olipa kyseessä vaikkapa maanviljely tai energiatuotanto. Että Suomeen tuodaan haketta Venäjältä! Suomessakin on raivattua metsää ja kannot mätänevät maille, koneisiin on investoitu. Mutta mikä on energiapolitiikkamme tällä hetkellä? Entä maanviljely: ruista tuodaan ulkomailta suomalaisiin tuotantolaitoksiin! Miksi? Koska rukiin viljely ei viljelijälle tuota riittävästi elantoa, vaikka pitäisi! Onkohan EU:sta jotain tukia muuten jäänyt neuvottelematta Suomen suuntaan? Kyllä suomalaisetkin olisivat varmasti valmiita tukemaan suomalaista tuotantoa ennemmin kuin muiden maiden maanviljelijöitä, jotta takaamme puhtaamman ruuan ja varmistamme sen, että saamme mitä haluamme syödä itse, mitä haluamme syöttää lapsillemme tai vanhuksillemme!

Aloittakaamme jokainen talkoot itse: ostakaamme ostoskoriimme Suomessa tuotettua elintarviketta, tuotteita sekä palveluita. Siten työllistämme, saamme verotuloja Suomeen ja vahvistusta itsellisyyteemme. Oletko mukana?wp_20140504_001.jpg

Nina From

Kuvat: Oulun jäähallin kokous sekä pienin kokousosallistuja ikuistettuina

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Oulu, yhteiskunta, Suomi, EU, omavaraisuus, maanviljely, yrittäjyys

EU-startti by PS!

Sunnuntai 30.3.2014 - Nina From, PS Espoo

wp_20140329_006.jpgTätä olin odottanut. Ja varmasti ihan jokainen perussuomalainen, ympäri Suomea: Perussuomalaisten EU-vaaliohjelman julkistus!

Päivä oli eilen, 29.3.2014. Paikka meille sopiva, Finlandia-talo. Itse talona, puitteina sekä sijainniltaan sopiva, monelle muualta tulleelle. Paikalle saapui yli 600 samanhenkistä, kutsuttuna. Oli kentällä erittäin pitkään puolueen eteen työtä tehnyttä, lyhyemmän aikaa mukana ollutta, kaikenikäistä ja kaikenkokoista, samaa kieltä puhuvaa suomalaista. EU-ehdokkaita, kansanedustajia, eduskunnassa työtä perussuomalaisuuden eteen tekeviä sekä puolueen väkeä. Toki myös median edustajia. Jotka eivät paikan päälle päässeet, näkivät tapahtuman halutessaan netin välityksellä.

Väkeä saapui paikalle, hymyssä suin, tervehtien, keskustelun sorinaa kuului joka puolelta. Tunnelma oli odottava ja positiivinen.

Putkonen avasi tilaisuuden. Sen jälkeen puheita pitivät Soini, Terho sekä Slunga-Poutsalo. Tilaisuus oli hyvin rytmitetty, sopivasti puheita, viestejä, musiikkia, erittäin hyvä ja kompakti kokonaisuus. Täytyy kyllä sanoa, että julkisuudessa kerrottua ”rahan mälläystä” ei mielestäni näkynyt. Kokonaisuus oli hillitty ja erittäin asiallinen.

Tunteet nousivat ”kattoon” monta kertaa tilaisuuden aikana. Henkilökohtaisesti minua liikuttaa aina Finlandia –hymnin kuuleminen, joka kuultiin ja nähtiin samalla vaikuttavia kuvia suomalaisuudesta ja suomalaisista.

Vähemmän, mutta parempaa EU:ta!wp_20140329_005.jpg

Ja sitten EU-vaaliohjelman pääperiaatteet:

  1. EU:n liittovaltiokehitys on torjuttava ja jäsenmaiden itsemääräämisoikeus taattava
  2. Tukipakettipolitiikka on lopetettava
  3. Talousyhteistyötä on kehitettävä edelleen
  4. EU:n demokraattisuutta on vahvistettava

Perussuomalaisten EU-linja on kriittinen ja rakentava. Nostamme sekä epäkohtia esiin, että tuemme hyviä hankkeita. Euroopan parlamentissa osallistutaan tekemällä yhteistyötä ja osallistumalla säädäntötyöhön. Perussuomalaiset haluavat olla europarlamentissa osa vaikutusvaltaista EU-kriittistä ryhmää. Ryhmien hakeminen alkaa heti 25.5. vaalipäivän jälkeisenä arkipäivänä, kun vain mahdollista, paikan päällä toimien.

Eurojäsenyyden suhteen hyväksymme tilanteen toistaiseksi voimassa olevana tosiasiana. Emme ole poliittisesti sitoutuneita euroon, vaan ainoastaan Suomen etuun.

Meille on tärkeää kansallisen edun, päätöksenteon sekä itsemääräämisoikeuden puolustaminen EU:ssa. Meidän mielestämme EU:N ei tule laajentua itään emmekä kannata Turkin jäsenyyttä. Kansanvaltaisuuden vahvistaminen on meille sydämen asia. Haluamme vähentää EU:n byrokratiaa käynnistämällä sen leikkaustalkoot. Tämä saadaan aikaiseksi antamalla EU-hallinnon eri osa-alueille tiukasti säädelty tuottavuusohjelma.

Perussuomalaisten mielestä Suomessa on pystyttävä tulevaisuudessakin asumaan ja harjoittamaan maatalousyrittäjyyttä. On huolehdittava maamme ruokaturvallisuuden säilymisestä sekä pidettävä huolta huoltovarmuudesta. Elintarvikkeiden alkuperä on ilmoitettava.

Vastustamme päästökauppaa. Haluamme neuvotella uudelleen EU:n rikkidirektiivin, joka nykyisen sopimuksen mukaan on tarkoittanut sitä, että olemme menettäneet työpaikkoja ja tuloja, kauppaa. Puollamme kotimaisten energialähteidemme hyödyntämistä.

Maahanmuuttorutiinit ovat liian pitkiä ja byrokraattisia. EU ei voi päättää, minkä verran ja minkälaista maahanmuuttoa jäsenmaiden tulee vastaanottaa. On erittäin tärkeää puhua asioista julkisesti, tuoda asioita eri näkökulmista mukaan keskusteluun, kertoa rehellisesti, paljonko maahanmuutto eri vaihtoehdoin maksaa ja mitä muita vaihtoehtoja olisi ja on, kuin ottaa maahanmuuttajia esim. ilman, että kotouttaminen on kunniallisesti hoidettu ja ylipäätänsä ihmisiä kohdellaan maassamme tasapuolisesti. Tasapuolinen kohtelu vähentää rasismia ja ristiriitoja ylipäätänsä.  

Rajavalvonta on mielestämme keskeinen osa yhteiskunnan ja kansalaisten turvallisuutta. Emme kannata viisumivapautta. Jos EU-tasolla päätetään kuitenkin jossain vaiheessa viisumivapaudesta Suomen puolesta, on EU:n osallistuttava merkittävällä taloudellisella panoksella Suomen rajavalvonnan kohentamiseen.

Meidän mielestä sosiaalinen oikeudenmukaisuus taataan Suomessa parhaiten kansallisen päätöksenteon pohjalta, eikä EU:n tule puuttua asiaan. Tämä toimintatapa koskee myös eläkeasioitamme.

Nizzan sopimus (2003) on sellainen, jota kannatamme siltä osin, kun siinä on päätetty jättää sosiaali- ja terveyspalveluiden kauppa yhteisön jakamattoman toimivallan ulkopuolelle. Meidän tulee jatkossa olla aktiivisempia ja hakea rakenne- ja kehitysrahoja esim. terveempien elämäntapojen edistämisprojekteihin.

Veroparatiisit on saatava kuriin. Haluamme toimia veronkiertoa ja harmaata taloutta vastaan ja löytää yhteistyössä paremmat keinot kaiken laittoman toiminnan vähentämiseksi. EU-maat menettävät verotuloja jopa 1000 miljardia euroa vuodessa veronkierron ja veroparatiisien vuoksi.

Suomi on EU:ssa nettomaksajan roolissa. Viime vuonna maksu oli 658,8 miljoonaa euroa eli 122 euroa per asukas. Ed. vuonna tilanne oli kutakuinkin sama. Nettosaajana olemme olleet vain vuonna 1996, 1997 ja 2000. Suhteessa bruttokansantuloon suurimmat nettomaksajat viime vuonna olivat Ruotsi (-0,46 %) ja Tanska (-0,45 %). Saksan nettoasema suhteessa bruttokansantuloon oli -0,44 prosenttia ja Ranskan -0,40 prosenttia. Suurimmat nettosaajat bruttokansantuloon suhteutettuna olivat Viro (4,84 %), Liettua (4,82 %), ja Latvia (4,29 %).

Meillä suomalaisilla on paljon mahdollisuuksia ja paljon tehtävää. Nyt on se hetki, että jokaisen on äänestettävä EU-vaaleissa. Jokainen ääni on merkityksellinen. Jokainen ääni on ääni tulevaisuudelle. Jokaisen suomalaisen velvollisuus, vastuu on kantaa oma kortensa kekoon, viimeistään 25.5.2014, sunnuntaina.

Ehdokkaita on paljon. Se on vain  hyvä asia. Perussuomalaisista vaihtoehdoista löydät lisää sivuiltamme: espoonperussuomalaiset.fi ja perussuomalaiset.fi. Ehdokkaillamme on lisäksi omia nettisivuja. Ja heitä voi tavata tapahtumissa.

Mielenkiintoista kevättä toivottaen,

Nina From

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: EU-vaalit, EU-vaaliohjelma, perussuomalaiset, Sampo Terho, Timo Soini

Vanhemmat kirjoitukset »