Asunnottomat nuoret! Lisää asuntoja Espooseen!

Keskiviikko 17.10.2012 - Nina From, PS

Puhutaan hyvinvointivaltiosta. On puhuttu jo vuosia. Silti tänä päivänä tilanne on se, että meillä Espoossakin on asunnottomia, nuoria, vanhoja, maahanmuuttajia, perheitä. Kaikki eivät ole alkoholisteja, narkomaaneja ja mielenterveysongelmaisia. Mutta heitäkin joukossa on.

Faktaa:

”Espoossa on 525 asunnotonta, joista pitkäaikaisasunnottomia on 329. Asunnoton on usein keski-iän ylittänyt yksinäinen mies, mutta asunnottomina on myös useita nuoria, maahanmuuttajia sekä perheitä.

Asunnottomista joka kuudes on alle 25-vuotias. Suurin osa asunnottomista majailee sukulaisten tai tuttavien luona, osa asuntoloissa, majoitusliikkeissä tai huoltokodeissa”. Lähde: Espoon kaupunki

Meillä ei ole varaa menettää yhtäkään ihmistä, nuorta tai vanhaa. Kysehän joukosta ihmisiä, joita pitää neuvoa, ohjata, joille pitää saada kunnallista hoitoa. Minusta on kummallista, että tilanne on ollut tiedossa jo todella pitkään, avun tarvitsijoiden määrä ei tule laskemaan, eli kun nämä nyt "kirjatut" henkilöt ovat tiedossa, heidän auttamisensa varmasti on jo aloitettu. Eikö niin?

Tulevaisuudessa on syytä varautua myös siihen, ettei näiden henkilöiden eteenpäin auttamisen jälkeen tule olemaan tilannetta, että asia on hoidettu, vaan avuntarvitsijoita tulee jatkossakin olemaan.

Pari sanaa siitä, miksi minun ja Sinun pitäisi ajatella asiaa, pitkällä tähtäimellä

Ensinnäkin kyse on ihmisestä, yksilöstä. Yllä mainitut luvut ovat sitten karuja lukuja, osa totuudesta. Mitä sitten yhteiskunnalle tulee maksamaan, kun syrjäydytään, joudutaan tilanteeseen, josta ei ole helppoa päästä pois, yksin? Jos palveluasumisen hinta tuntuu korkealta, voi miettiä, paljonko yhteiskunnalle maksaa se, kun esim. asunnoton käyttää poliisi- ja sairaalapalveluita? Siinähän kuluu rahaa ja resursseja. Mistä se on pois? Sitä on hyvä miettiä. Jos järjestetään asuminen, koulutus/opiskelu/työpaikka ja saadaan henkilö takaisin osaksi yhteiskuntaamme, työtä tekeväksi kansalaiseksi, on siitä varmasti hyötyä ihan kaikille meille.

Ei puhuta hyysäämisestä vaan puhutaan siitä, että jos on sairas, on syytä saada hoitoa. Jos tarvitsee apua, on syytä saada apua. Olipa kyseessä pään sisällä oleva sairaus tai heikko tila tai fyysinen ongelma. Minusta näitä ei voi vertailla keskenään. Kuten ei mielestäni voi vertailla eikä itse asiassa kannata asettaa vastakkain eri ihmisryhmiä, heidän tarpeitaan ja resurssien niukkuutta. Valtion ja kunnan tulee hoitaa kansalaisiaan, kansalaisen on toki otettava myös vastuuta itsestään ja läheisistään. ”Vapaamatkustajia” en hyväksy.

Espoolla on varaa hoitaa näiden ja tulevien avuntarvitsijoiden asioita siten, että he pääsevät kiinni opiskeluun, työhön ja ylipäätänsä oman elämänsä hallintaan. Jos joku tarvitsee hoitoa, hänen on sitä saatava heti, jonottamatta.

Ihan sama on yrityselämässä. Monissa yrityksissä on käytössä ennaltaehkäisevä, varhainen puuttuminen -ohjelma, jolloin asioihin on mahdollista ja kannattaa puuttua heti, kun ongelmallinen "tilanne" alkaa näkyä muille työntekijöille, vaikuttaa yleiseen ilmapiiriin ja aiheuttaa jopa tuhoa yrityksen maineelle tai toiminnalle.

Espoossa on tilaa rakentaa asuntoja muutoinkin, pienituloisille, opiskelijoille, perheille ja työn perässä tänne muuttaville, joten edullisia ja erilaisia asumusmuotoja tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa. Unohtamatta vanhuksiamme!

Kiireesti päätöksiä kaavoituksista sekä edullisten asuntojen rakentamisesta.

Rahaa ja resursseja heti tämän asunnottomuuden poistamiseksi ja apua ihmisten auttamiseen!

Tämän blogin viimeinen aiheeni: säästöt ja rahan sijoittamiseen oikeaan kohteeseen

Perussuomalaiset ovat jo pitkään ehdottaneet leikkauksia kehitysyhteistyöhön. Tuoreen varjobudjetin puitteissa PS ehdottaa 270 miljoonan euron leikkausta kehitysyhteistyöhön. Se on toki pois maailman köyhimmiltä, mutta nyt jos koskaan on syytä katsoa Suomen tilannetta. Emme voi valitettavasti auttaa muita maita ja heidän kansalaisiaan, kun omassa kotimaassamme eivät asiat ole kunnossa. EU on niellyt ja tulee nielemään meidän suomalaisten rahoja jatkossakin, halusimme tai emme.

Kehitysyhteistyön pienentämisestä saatavalla rahasummalla laitettaisiin aika paljon omien kansalaistemme asioita kuntoon, perusterveydenhuoltoa, julkisia palveluita ylipäätänsä, lasten, nuorten sekä vanhusten asioita, jotka tiedämme, että ovat liian vähillä resursoinneilla hoidettuja. Meidän ei mielestäni tarvitse myöskään olla pelastamassa muita maita siten, että hamuaisimme paikkaa YK:n turvallisuusneuvostossa. Nyt ei ole oikea aika! Panostetaan omaan isänmaahamme!

Kuka pelkää Perussuomalaista?

Keskiviikko 10.10.2012 - Nina From, PS

Mikä pelottaa?  Mikä ärsyttää? Miksi juuri Perussuomalaiset ovat jatkuvan kritiikin kohteena?  

Soini on valittu maailman seitsemänneksi vaarallisimmaksi ihmiseksi. Perussuomalaiset kansanedustajat: mistä niitä oikein tuli? Mitä ne osaavat? Perussuomalaiset kuntien valtuustoihin: ”Muutos merkitsee sekä hankaluuksia että mahdollisuuksia”, ”riskikunnissa päätöksenteko puuroutuu: kyttäysmentaliteetti kasvaa ja valtuustokokoukset venyvät puoleenyöhön” (Kuntaliiton kehitysjohtaja Kaija Majoinen HS 8.10.). Hmm… ennustaja? Tietäjä? Pelokas? Miksi? Viimeisin tieto on, että youtubessa on pilaversio Perussuomalaisista. Miten heidät on valittu? Joku mainitsi ulkonäön perusteella. Onko kyseessä kenties missikisat vai miesmallikisat? Ei taida PS:n listoilla valitettavasti missejä olla …On runsas määrä suomalaisia perusihmisiä kylläkin.

Mitä ”vanhojen” puolueiden uudet kansanedustajat ovat osanneet? Entiset missit, urheilijat ja muut, julkkikset? Ovat varmasti oppineet, tehneet töitä, kuten kaikki, jotka on kansa on valinnut. Saaneet luottamuksen ja toteuttavat annettua luottamustehtävää.

Perussuomalaiset oppositiossa. Miksi? Koska Soini piti lupauksensa. Ei kääntänyt takkia. Oppositiossahan on myös entinen hallituspuolue, Keskusta, joka oli mukana touhukkaana neuvottelemassa EU:ssa, Kokoomuksen kanssa yhdessä. No mikä on opposition tehtävä? Ei varmaan myötäillä hallitusta. Ei varmaan olla samaa mieltä asioista ja päätöksistä. Vai ”räksyttäjiä”? Niin, media on nostanut monia opposition esille tuomia, kyseenalaistettuja asioita ansiokkaasti kansan luettavaksi. Ilman oppositiota emme tietäisi tätäkään vähää EU:n ja Suomen sopimuksista, ylipäätänsä asioista, joita kansan tulee tietää, josta tehdään päätöksiä, jotka vaikuttavat kaikkien meidän tulevaisuuteemme. Positiivisesti vai negatiivisesti? Jos olisi kristallipallo, niin tietäisi. Eipä taida kenelläkään olla?

Parhaansa varmasti kaikki tekee. Uskon niin.

Palaan vielä vaarallisuuteen vai vaikuttavuuteen.

”Der Spie­gel lu­ki Soi­nin Eu­roo­pan kym­me­nen vaa­ral­li­sim­man po­lii­ti­kon jouk­koon. Soi­ni pää­si sa­maan seu­raan muun muas­sa Ita­lian en­ti­sen pää­mi­nis­te­rin Sil­vio Ber­lus­co­nin ja Rans­kan ää­ri­oi­keis­to­lais­ta puo­luet­ta joh­ta­van Ma­ri­ne Le Pe­nin kans­sa. Ei­kä tä­mä ol­lut edes en­sim­mäi­nen ker­ta. Hei­nä­kuus­sa yh­dys­val­ta­lai­nen ta­lous­leh­ti Bu­si­ness In­si­der nos­ti Soi­nin maail­man­ta­lou­del­le vaa­ral­li­sim­pien ih­mis­ten lis­tal­la si­jal­le seit­se­män, Yh­dys­val­tain pre­si­den­tin Ba­rack Oba­man ja Eu­roo­pan kes­kus­pan­kin pää­joh­ta­jan Ma­rio Drag­hin vä­liin. Sa­mai­sel­la lis­tal­la kär­jes­sä ko­mei­le­vat Sak­san liit­to­kans­le­ri An­ge­la Mer­kel ja Rans­kan pre­si­dent­ti François Hol­lan­de.”

Het­ki­nen. Siis vii­den mil­joo­nan ih­mi­sen kan­sa­kun­nan op­po­si­tio­puo­lueen pu­heen­joh­ta­ja on Eu­roo­pan ja maail­man ta­lou­del­le vaa­ral­li­sim­pia ih­mi­siä? On­ko­han suh­teel­li­suu­den­ta­ju nyt jol­la­kul­la pet­tä­nyt.

Soi­nia on oi­keas­taan syy­tä on­ni­tel­la saa­vu­tuk­ses­ta. Soi­ni on maail­mal­la tun­ne­tum­pi kuin pre­si­dent­ti Sau­li Nii­nis­tö, jo­ka sen­tään pe­rus­tus­lain mu­kaan joh­taa Suo­men ul­ko­po­li­tiik­kaa, siis kan­sain­vä­li­siä suh­tei­ta.

Eh­kä oli­si kui­ten­kin ai­heel­lis­ta rau­hoi­tel­la muu­ta maail­maa: ei Soi­ni sen­tään ihan niin vaa­ral­li­nen ole. Vaa­ral­li­nen hän on kor­kein­taan muil­le Suo­men puo­lueil­le.” HS.fi 11.8.2012. Kir­joit­ta­ja on HS:n pää­kir­joi­tus­toi­mit­ta­ja, Juha Akkanen.

Pohdin seuraavaksi, onko kyseessä saamattomuus vai työn tekeminen.

PS: ”2400 pidettyä puhetta täysistunnoissa, aktiivinen valiokuntatyöskentely, 30 lakialoitetta, 195 talousarvioaloitetta, 4 keskustelualoitetta, 388 kirjallista kysymystä, 32 suullista kysymystä sekä laaja ja yksityiskohtainen vaihtoehtobudjetti, josta useat kohdat päätyivät hallituksen kehyslinjauksiin kertovat tehokkaasta sisäänajovuodesta ja aktiivisesta oppositiopolitiikasta. Perussuomalaisten aikaansaamattomuus ja osaamattomuus on vain ennen eduskuntavaaleja vastapuolelta luotu myytti, ja viimeistään nyt on aika tajuta, että tilastoluvut puhuvat aivan muuta.” Elokuu 2012.

Mitä Sinun mielestäsi mahtaa tapahtua, kun valtuustoon valitaan, ehkä, enemmän PS:a kuin viimeksi?

Nyt keskustellaan kiivaasti siitä, että Perussuomalaiset rynnistävät kuntien valtuustoon. No mitäs siitä tulee? Kuulemma kokoukset pitenevät ja vaikeutuvat. Emme ole yhteistyökykyisiä tai haluisia. Tai muutenkaan sitä tai tätä. Siis mitä? No emme varmasti ole samaa mieltä, kuin Kokoomus, kaikista asioista. Emme varmasti ole samaa mieltä, kuin SDP, kaikista asioista. Emme varmasti ole samaa mieltä, kuin RKP, kaikista asioista. Jne. Miksi pitäisi olla? Kansahan haluaa muutosta.

Kokoomuksella on Espoon valtuustossa enemmistö. Espoon kaupunginjohtaja on Kokoomuslainen. Kokoomus on hallituksessa, Kokoomuksella on pääministeri ja presidentti. Ja paljon muuta. Mihin suuntaan olemme menossa? Mitä mieltä Sinä olet?

Kansa haluaa muutosta! Se pelottaa. Ketä? Ei varmasti kansaa ainakaan. Tai osaa siitä. Perussuomalaiset haluavat kunnat kuntoon. Perussuomalaisella puolueella on hyvät arvot: www.perussuomalaiset.fi –sivuilta kannattaa lukea, mitä ne ovat. Suosittelen. Tykkään.

Meillä on kuntavaaliohjelma. Esim. Espoon Perussuomalaisilla on vielä omat kuntavaaliteemat. Niistä löytyy ihan niitä perusasioita, joita me ajamme, kuntalaisten eduksi.

”Ei niillä ole mitään vaihtoehtoja, rutisevat vaan”. Niinkö? Alla esimerkki erittäin merkittävästä kokonaisuudesta, budjetista, vaihtoehtosellaisesta, from PS:

”Perussuomalaiset on laatinut vaihtoehtobudjetin, joka puolueen mukaan edistää oikeudenmukaisuutta. Rikkaille tulisi uusi veroporras eli "Walhroos-vero" ja suursäätiöiden pääomatulot laitettaisiin verolle.

Eniten tuloja perussuomalaisten budjetti keräisi palauttamalla Kela-maksun yrityksille. Se toisi valtion kassaan 900 miljoonaa euroa. Perussuomalaiset jättäisi myös yhteisöveron nykyiselleen, mikä säätäisi 194 miljoonaa nykyhallituksen budjettiin verrattuna.

Perussuomalaiset puuttuisi myös verrattain kovalla kädellä rikkaiden verotukseen. Varallisuusvero palautettaisiin ja tuloveroon lisättäisiin uusi luokka. Yli 70 300 euroa vuodessa ansaitsevien marginaaliveroa korotettaisiin kahdella prosentilla 32 prosenttiin. Tämän tuloluokan yläpuolelle lisättäisiin uusi luokka: yli 100 000 euroa ansaitsevat. Heille vero olisi 36 prosenttia. Tätä perussuomalaiset kutsuu "Wahlroos-veroksi". Rikkaiden verotuksen kiristäminen ja varallisuusveron palautus toisivat varjobudjettiin 275 miljoonaa euroa lisää.

Yritystoimintaa perussuomalaiset tukisi mahdollistamalla nykyistä suuremmat poistot ja tuet t&k-toiminnassa. Se maksaisi valtiolle 250 miljoonaa euroa. Liikenneyrityksiä tuettaisiin peruuttamalla polttonesteveron korotus. Energiaveroa perussuomalaiset laskisivat, mistä tulisi 175 miljoonan kulut.  Kotitalousvähennystä ei supistettaisi niin rajusti kuin hallitus ehdottaa. 

Kunnilta ei otettaisi pois

Menoja perussuomalaiset lisäisi erityisesti peruuttamalla kuntien valtionosuuksien heikennykset. Se maksaisi puolueen laskujen mukaan liki 450 miljoonaa. Myös maa- ja metsätalous saisi perussuomalaisilta liki 115 miljoonaa. Asumistukea perussuomalaiset korottaisivat 45 miljoonalla ja lapsiperheiden köyhyyttä torjuttaisiin 115 miljoonalla. Sotaveteraanit saisivat puolueelta 33 miljoonaa lisää. Menopuolta kasvattaisi myös koulutus, johon perussuomalaiset panostaisi liki 55 miljoonaa nykyhallitusta enemmän. Tästä 20 miljoonaa suunnattaisiin yleissivistävään koulutukseen.

Työ- ja elinkeinoministeriön kautta yrityksille ja maahanmuuttoon meneviä tukia leikattaisiin 140 miljoonalla. Kehitysavusta puolueen leikkuri veisi 250 miljoonaa.

Perussuomalaisten varjobudjetin pohjana on ollut hallituksen budjetti. Velanottoa varjobudjetti ei vähentäisi.”  taloussanomat.fi 19.10.2011

Pelottaako? Tämäkö ihan normaalin kahden teini-ikäisen tyttären, työssäkäyvän 45-vuotiaan naisen kirjoitus. Miksi? Miksei?

Mielenkiintoisia vaaleja odotellen.

Ai niin, ohessa kuva jauhelihakeiton tarjoajasta, Suvista. Lippulaivan edustalla lokakuussa. Pelottaako?

Vanhenetko sinä?

Perjantai 21.9.2012 - Nina From, PS

Niin, itse koen olevani puolivälissä tätä elämää. Toivottavasti toinen puolisko menee hyvin, saa olla terve, tehdä töitä, opiskella, nauttia lapsista, lapsenlapsista, perheestä, sukulaisista, ystävistä, liikunnasta ja kaikesta mahdollisesta. Hyvästä Suomessa valmistetusta ruuasta ja raaka-aineista, puhtaasta luonnosta, turvallisesta ympäristöstä…

Emme saa unohtaa veteraaneja sekä niitä, jotka ovat omalta osaltaan olleet taistelemassa itsenäisen Suomen puolesta. Heidän kunniakseen meidän on omalta osalta huolehdittava, että he saavat riittävää hoitoa ja kuntoutusta koko loppuikänsä.

Sitten ovat nämä vanhukset, jotka haluavat asua kotonaan. Sitä pitää tukea kaikin tavoin. On parannettava omaishoitajien etuja sekä kehitettävä uusia palvelumuotoja ja –välineitä, joilla tämä tapa elää, mahdollistetaan. Laitoshoitoon ei varmasti halua meistä kukaan. Eivät myöskään he, jotka siellä loppuun asti tulevat elämään. Olen kuullut ”tuulettamisista”, syömisen avustamattomuudesta, ei anneta riittävästi nesteitä (juomaa) eikä varsinkaan ole aikaa keskustella, koskea, ulkoiluttaa, ylipäätänsä liikuttaa vanhuksiamme. Henkilökuntaa pitää saada lisää hoitamaan vanhuksiamme. Vanhukset ansaitsevat enemmän.

Miten sitten käy meidän, jotka olemme työelämässä, kädet täynnä töitä, koska yritykset vähentävät henkilökuntaa, töitä, projekteja tulee lisää, uusia työntekijöitä ei palkata. Miten me jaksamme? Ja puhutaan, että työuria pitäisi vielä pidentää.Niin, ei meillä tietenkään ole varaa laittaa kaikkia eläkkeelle, kun rahat eivät riitä eivätkä yritykset pyöri ilman ihmistyövoimaa. Mutta on jo koskettu esim. palomiesten ja armeijan henkilökunnan eläkeikään, nostettu sitä reilusti. Ei ole järkevää asettaa yhtä ja samaa eläkeikää kaikille aloille: esim. kirjanpitotyö vrs. ruumiillinen työmaatyö, KV yrityksen toimitusjohtajan työ vrs. balettitanssijan työ … väheksymättä mitään näistä, työt vaan ovat erilaisia. P…a –työtä (olen kuullut mainittavan, että joidenkin mielestä on sellaisiakin) ei ole olemassakaan, työ kuin työ, sitä pitää tai oikeastaan kannattaa,  kaikkien arvostaa!

On äärimmäisen tärkeää saada maahanmuuttajia koulutettua ja asettumaan yhteisöömme sekä  tekemään töitä. Me tarvitsemme maahanmuuttajia. Kotouttamisen nopeuttaminen on kaikkien etu. Sekä se, että heitä sijoitetaan ympäri Suomea, jotta ei muodostu omia, isoja ja vahvoja yhteisöjä yhteen paikkaan, on järkevää. On kaikkien etu, että he tulevat mahdollisimman nopeasti osaksi yhteiskuntaamme. Uskon ja tiedänkin, että he myös haluavat sitä. Yksi keino on puuttua heille maksettaviin etuuksiin. Pelkästään käteisen tuen pienentäminen on osaltaan osallistamista. Kaikesta säästetään muutoinkin. Ei tuki voi olla ”turvattu” heidän osaltaan. Se raha, joka nipistettäisiin heidän kuukausituloistaan, voitaisiin käyttää esim. heidän kielikoulutuksensa  lisäämiseen. Nythän on niin, että on jopa jonoja kielikouluihin. Tämähän on ihan käsittämätön yhtälö. Kenen etu? Ei kenenkään. Ja tässä tapauksessa suomenkielen oppiminen on riittävä ja riitettävä.

Kun esim. näitä mainitsemiani asioita alettaisiin nyt heti säätämään järkevämmäksi kaikkien kannalta, vähenee myös kateus, joka aiheuttaa vain pahaa, kaikille osapuolille.

Olen kuntavaaliehdokkaana saanut kutsun osallistua kahden eri tahon järjestämään ”vaalilupaus”/teesi –kampanjaan. Nuorille suunnattuun kampanjaan en lähtenyt. Miksi? Koska siellä oli todella monta isohkoa lupausta, johon olisi pitänyt sitoutua, oikeasti, jos sellaiseen olisi nimensä laittanut. En voinut luvata, että joka ikiseen kohtaan osallistun. Jos jotain lupaa, se todellakin pitää lunastaa. Kaikki annetut ehdotuksen lasten ja nuorten elämän parantamiseen, olivat erinomaisia, oikeasti mahdollisia toteuttaa, mutta ei siinä laajuudessa, kun lupauksen anto olisi edellyttänyt. Laittoi miettimään ja harmittaa kyllä. Mutta haluan seistä ja istua lupausteni takana. Jos tulisi vastaava sivusto, josta voi valita asiat, joihin sitoutuu, ilman muuta olen mukana. Sitten voisivat äänestäjät katsoa, mitä kukin ehdokas on vastannut ja muodostaa oman mielipiteensä ehdokkaista.

Toiseen kampanjaan osallistuin. Se on nimeltään: ”Valtaa vanhuus” . Sinne laitoin omat lupaukseni ja teesin. On hienoa, että eri tahot tekevät nettisivustoja, joihin kehotetaan menemään ja tekemään toimenpiteitä suomalaisten hyväksi. On hyvä, että asioita mietitään ja eri ”ryhmillä” on omia, konkreettisia ehdotuksia asioiden parantamiseksi.

Käykääpä kurkkaamassa sivustoa: http://www.valtaavanhuus.fi/teesit/. Löytyy myös facebookista: www.facebook.com/ValtaaVanhuus . Suosittelen.

Kuten sanottu, jokainen voi tehdä pieniä tekoja lähimmäistemme parantamiseksi, jo tänään. Siitä tulee taatusti hyvä mieli itselle ja toisille. Kokeillaan!

Kuva kertoo enemmän kuin miljoona sanaa

Lauantai 15.9.2012 - Nina From, PS

Jos muutosta halutaan, muutos tulee, ihmiset päättävät.

Blogissa oleva kuva auringonsäteineen on otettu Tapiolan keskustasta, PS:n teltan edestä. Eikö näytäkin siltä, että … tuo valon voima, kohti … mahtavaa.

Tänään oli kohtuullisen hieno sää olla Tapiolan maalaismarkkinoilla. Ihmisiä riitti, lapsineen, koirineen, rollaattoreineen … hymyssä suin, paistoihan aurinko. Torikauppiaat näyttivät aika tyytyväiseltä myös, kauppa näkyi onneksi käyvän. Itsekin osallistuin ostotalkoisiin, tällä kertaa käteen jäi kotimaisen Lahja-Portin erikoispyyhesetti.

Mieli tulee hyväksi, kun antaa lapsille ilmapallon tai kaksi, karkkia ja katsoo silmiin, vaihtaa muutaman sanasen lapsen tai vanhemman kanssa. Niinhän se onkin, että moni ilahtuu, kun huomioi ja kuuntelee. Minusta ihmisten kohtaamisessa on parasta se, kun toinen oikeasti alkaa kertoa jostain hänelle tärkeästä asiasta. Useinhan kyse on kuitenkin täysin minulle tuntematon henkilö. Otan sen luottamuksen osoituksena, positiivisena asiana. Toivoisin enemmänkin ihmisten tulevan keskustelemaan asioista, sitä varten me siellä olemme, että on aikaa ja halua kuunnella. Kun kuuntelee, saa selville, mitä kuntalaiset toivovat, mikä on hyvää, mitä voisi parantaa. Eihän kaikilla ole nettiä, jota kautta kommunikoi, eikä se ole muutenkaan sama asia keskustella koneiden välityksellä, kuin kohtaaminen face-to-face, joten arvo keskustelulle.

Tänään on se päivä, kun kirjoitan PS Espoon kuntavaaliohjelmasta, kolmannen otteen. Aihe on numero 3: Terveys, nuoret, liikkuminen, vanhukset sekä omaishoito.

En väitä olevani täydellinen. Pyrin kuitenkin ottamaan huomioon rajalliset resurssini. Mitä kuuluu oman elämän hallintaan? Ainakin luottamus siihen, että voi itse ohjata elämäänsä ja pitää sitä koossa. Itsensä arvostaminen ja realistinen käsitys omista toiveista ja mahdollisuuksista. Hyvään elämänhallintaan liittyy mm. se, että kokee elämänsä mielekkäänä ja merkittävänä. Ei vaadi itseltään liikaa. Jaksaa vastoinkäymisissä ja vaikeissa elämäntilanteissa jatkaa eteenpäin. Voi hyvin ja erityisesti huolehtii itsestään.

Miten elämänhallintaa ja jaksamista voi muuten edistää? Kysehän on ihan perusasioista: riittävästi unta, säännöllisen ruokailut ja itselle sopiva liikkuminen. Työ, perhe ja vapaa-aika hyvässä tasapainossa.  Kannattaa tehdä asioita, joista tulee hyvä mieli. Opettelee tuntemaan itseään paremmin, harrastaa itsetutkiskelua. Keskittyy omiin vahvuuksiin ja hyviin puoliin itsessään. Opettelee tekemään valintoja ja päätöksiä, ilmaisemaan mielipiteitään ja tahtoaan. Unelmoi ja asettaa itselleen sopivia tavoitteita. Hakeutuu sellaisten ihmisten joukkoon, joilta saa tukea, välttää ns. omaa energiaa ”syöviä” ihmisiä. Erittäin tärkeää on hyväksyä itsensä sellaisena kuin on, hyväksyä asiat, joita ei voi muuttaa ja rohkeutta muuttaa niitä, joihin voi vaikuttaa.

Espoossa on hyviä liikuntamahdollisuuksia, voi harrastaa eri lajeja kukkaron ja kiinnostuksen mukaan. Täysin ilmaista ja hyvää liikuntaa saa pyöräilemällä, kävelemällä pitkin ja poikin Espoota, rantaraitilla ja metsissä, luonnon keskellä. Espoo on erittäin vehreää ja liikuntaympäristöltään miellyttävää aluetta. Kunnan tulee taata lapsille ja nuorille yhdenvertaiset harrastusmahdollisuudet varallisuudesta riippumatta. Olen sitä mieltä, että kunnan tuella pitäisi kehittää enemmän yhteistyötä seurojen ja yhdistysten kanssa, maksuttomia liikuntamuotoja. Voitaisiin järjestää vaikkapa keväällä ja syksyllä liikuntaviikot, jolloin saisi kokeilla erilaisia liikuntaharrastuksia ja välineitä ilmaiseksi. Myös vanhuksille pitää saada lisää virikkeitä ja liikuntaa. Kaupungilla on uimahalleja ja kuntosaleja, voitaisiin järjestää heille omia liikuntatunteja laajemmin, aktivoida ulkoiluun ja liikkumiseen ylipäätänsä. Tämähän myös tarkoittaa lisää resursseja vanhustyöhön ja ennaltaehkäisevään terveydenhoitoon. Terveyden edistäminen on kaikkien etu. Riittävätkö Espoon vanhusneuvoston resurssit jatkossa, kun vanhusten määrä kasvaa entisestään?

Tähän kokonaisuuteen liittyy se, että ajamme Espoossa maksutonta julkista perusterveydenhuoltoa.

Miten Espoo hoitaa omia veteraanejaan? Espoon kaupungin sivuilla on käsittämättömän vähän tietoa, josta voisi saada jotenkin kiinni: mitä hoitoja tarjolla, kenelle, kuka ei kuulu ryhmään ja miksi? (Veteraanipalvelut -yksikkö mainitaan kyllä). Miten yhteistyötä tehdään järjestöjen ja kaupungin kanssa vai tehdäänkö? Tähän asiaan toivoisin saavani kommentteja, kertomuksia ja asiaa, josta saisin sisältöä ohjelmaani ja ohjelmaamme. Onko asiat hoidettu riittävän hyvin vai ei? Joka tapauksessa sodassa olleita, eri tehtävissä auttaneita sekä rintamalla että kotioloissa, on vielä onneksi elossa. Voimmeko yhdessä tehdä asioita enemmän ja paremmin, vielä kun heitä keskuudessamme on? Meidän tulee arvostaa heidän rohkeuttaan ja sitä, että olemme itsenäinen Suomi. Tehkäämme siis vielä asioita paremmin kuin nyt!

Vanhukset haluavat asua niin pitkään kuin mahdollista, omassa kodissaan. Kukapa haluaisikaan laitokseen? Kotona asumista on tuettava monin eri keinoin. On parannettava kunnan tarjoamia mahdollisuuksia kotihoitajien laadun ja määrän osalta. Hoito on suunniteltava vanhuksen tarpeen mukaan. Omaishoito on lämmin, läheinen, turvallinen ja paras mahdollinen hoitomuoto omalle vanhukselle. On kuitenkin kohtuutonta, että omaishoitajalle maksetaan niin vähän. Espoossa hoitopalkkio on porrastettu kolmeen ryhmään, välille 1578,44 - 400,72 e. Kyseessä on veronalainen tulo, josta kaupunki suorittaa tarvittaessa hoitajan sosiaali- ja eläketurvamaksut. En ymmärrä sanaa tarvittaessa!

Hoitajat myös usein uupuvat, koska eivät pidä vapaapäiviään mm. siitä syystä, että joutuisivat laittamaan omaisensa vanhainkotiin siksi aikaa. Ympärivuorokautista sijaishoitajaa ei kaikissa kunnissa saa kotiin. Otan esimerkiksi nuoren, joka on omaishoidossa vammautumisen vuoksi, hänelle saatetaan tarjota vanhainkotia omaishoitajan vapaan ajaksi.

Lakia on syytä muuttaa siltä osin, että jokaisessa kunnassa pystytään jatkossa tarjoamaan ympärivuorokautinen sijaishoitaja kotiin. Lisäksi omaishoidon palkkiota tulee nostaa.  

Espoon PS:n kuntavaaliohjelman toinen asianosto: koulutus

Torstai 6.9.2012 - Nina From, PS

Vastasin eilen ensimmäisen vaalikoneen kysymyksiin. Tämä innosti minua kirjoittamaan siitä, miten jo kouluikäisiä aletaan jaotella eriarvoiseen asemaan. Onhan toki jo jonkin aikaa keskusteltu siitä, miten jotkut koulut on haluttuja, toiset eivät. Kyse tässä tapauksessa on kuitenkin peruskoulu-tasosta. Jos esim. joillain alueilla on runsaasti maahanmuuttajia, on toki selvää, että opetus ei voi edetä samalla tavalla kuin koulussa, jossa on yhtä uskontokuntaa (pääsääntöisesti) sekä oman maan oppilaita. Tietyillä alueilla on enemmän ongelmallisia perheitä ja tiheää asutusta kuin toisilla alueilla. Tämäkin asettaa opetukselle ja oppimiselle erilaisia haasteita. Tarvitaan varmasti lisävoimia, tukiopetusta ynnä muuta apua siihen, että opetuksen taso säilyy sille asetettujen vaatimusten tasolla.

Niin, kysymyksessä kartoitettiin mielipidettäni siitä, pitäisikö Espoon perustaa tavallisten lukioiden rinnalle eliittilukioita, jotta lahjakkaat nuoret eivät karkaa muualle.  Valinnan mahdollisuus on jo tällä hetkellä. Suomessa on mahdollisuus opiskella monia asioita lisää ja enemmän, jos siltä tuntuu. Lukio on opiskelupaikka, joka valitaan tietyin perustein. Jos hakijan keskiarvo riittää, on vaihtoehtoina, esim. Espoossa Etelä-Tapiolan lukio, jossa keskiarvo on ollut yli 9, jolla sisään voi päästä. Mielestäni nykyinen hakujärjestelmä ja valinnanmahdollisuudet ovat riittävät. Keskiarvon perusteella haetaan, jokaisella on mahdollisuus. Suomessa on hyvä koulutuksen taso joka tapauksessa.

Eri asia on sitten mielestäni se, moniko pääsee opiskelemaan. Nythän on niin, että suomalaisista nuorista yli 4000 henkilöä ei päässyt hakemaansa koulutukseen. Tämä on turhauttavaa, koska nuorissa on tulevaisuus ja koulutus on erittäin hyvä tae siitä, että elämässä haluaa oppia, kehittyä ja päästä tekemään työtä, joka on yksi elämän perusasioista. Sen sijaan en ymmärrä sitä, että ulkomaisia opiskelijoita suorastaan toivotaan suomalaisiin opinahjoihin, kun omat nuoremme eivät paikkoja saa.

Kansainvälisten opiskelijoiden määrä on yli tuplaantunut kymmenessä vuodessa. Korkeakouluissamme opiskelee siis n. 17000 ulkomaalaista. Ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa on suurin piirtein saman verran. Suomen tavoite on lisätä ulkomaalaisten lukumäärä 20000:een vuoteen 2015 mennessä. Maksuttomuus vetää ulkomaalaisia Suomeen. 

Ilmaisen koulutuksen saatuaan yli puolet ulkomaisista opiskelijoista jättää maamme. Samaan hengenvetoon puhutaan jatkuvasti säästötarpeista, joita koulutuksen osalta halutaan tehdä. Miksi ulkomaalaisilta opiskelijoilta ei oleta maksua? Miten ulkomaalaiset voivat ohittaa hauissa oman maan nuoret? Miten meillä on varaa antaa muualta tulleille ilmainen opiskelumahdollisuus? Mitä muita tukia he saavat? Mitä meidän nuoret saavat? Tätä vertailua ei olisi tarvetta tehdä, jos meidän nuorisoomme satsattaisiin niin, että löytyy paikkoja opiskeluun, tuetaan esim. lukiolaisia kirjojen osalta (miksi muuten joka vuosi tehdään uusia painoksia kirjoista, joissa kuitenkin perusasiat eivät vuodessa tai muutamassa voi merkittävästi muuttua? Miksei tähän rahastukseen puututa?).

Lähikunnista mainittakoon Vantaa, joka tekee rajuja koulusäästöjä. Helsinki tullee seuraamaan perässä muutaman vuoden kuluttua. Vantaalle on kuulemma soitettu monista kunnista, kysytty neuvoa, mistä kaikesta voi säästää, Vantaan mielestä. Espoossa selvittäneen toistaiseksi hyvin. Espoon talous on hyvällä mallilla. Nämä säästötoimet eivät vähennä syrjäytymisen riskiä, päinvastoin. Lyhytnäköistä toimintaa. Säästetään väärästä paikasta, koulutuksesta.

Työpajat ovat erinomainen keksintö nuorille, jotka vielä miettivät, mitä isona tekevät, nuorille, jotka saadaan esim. syrjäytymiskierteestä pois sekä nuorille, jotka ovat aloittaneet kenties jonkun työn tai opiskelun, mutta eivät ole sittemmin sitä jatkaneet, mutta ovat opastuksella päässeet työpajaan. Näistä nuorista on tullut menestystarinoita.

Sitten Perussuomalaiset Espoon vaaliohjelmaan, kohta 4: koulutus. Niin, ohjelmassa painotetaan yksilöllistä oppilaanohjausta ja ennaltaehkäisevää tukiopetusta, erityisopetusta ja oppilashuoltoa.  Näillä autetaan nuoria selviytymään muiden joukossa kouluvuosista. Nämä ovat keinoja ehkäistä syrjäytymistä. Tavoitteena on myös innostaa jatko-opintoihin. On väärin säästää koulutukseen liittyvistä tukipalveluista. Tarvitaan lisää resursseja oppimisen edistämiseen, oppilaiden auttamiseen, yksilöllisesti.

On tärkeää, että yhteiskunnassamme ei tavoitella kahtiajakautumista. On tärkeää, että pyritään tekemään kaikki voitava, jotta yksikään nuori ei syrjäytyisi ja autetaan niitä, jotka ovat syrjäytyneet, takaisin opintojen ja työn pariin. Meillä ei ole varaa menettää yhtäkään nuorta. Se on meidän aikuisten tehtävä.

Espoon PS:n kuntavaalikiertueen 2012 startin satoa

Sunnuntai 26.8.2012 - Nina From, PS

Espoon PS:n kuntavaalikiertue 2012 startin satoa

Olipa hienoa olla mukana Espoon keskuksen markkinoilla, kun väkeä oli, sää suosi ja kauppakin näytti käyvän. Ihmisillä oli positiivinen mieli, johtuen oletettavasti lämpimästä säästä ja auringonpaisteesta. Muutaman kerran olen ollut mukana tapaamassa kansalaisia näillä markkinoilla, joilla Espoon PS on ollut näkyvästi omalla vaaliteltallaan. On ollut äärimmäisen kylmä, vähän ihmisiä ja on säälittänyt kauppiaiden satsaus ko. päivinä, kun raha ja tavara/palvelu ei ole vaihtanut silloin mukavasti omistajaa. Itse olen aina pyrkinyt ostamaan jotain, joka ikinen kerta ainakin gluteenittomia muikkuja.

Paikalla oli iso joukko kuntavaaliehdokkaita, itseni tietysti mukaan lukien ja mikä parasta, Timo Soini oli tullut myös paikalle ja piti tuttuun tyyliin erinomaisen puheen. Palloja jaettiin, ihmisten kanssa keskusteltiin, karkkia syötiin ja jaettiin PS:n esitteitä. On hieno katsoa, kun Timo Soini, joka kaiken kiireensä keskellä saa ihmiset kuitenkin uskaltautumaan keskusteluun. Ja hän myös tekee sitä, eli huomioi kansaa. Huom. hänhän on maailman seitsemänneksi vaarallisin mies:).

Ajattelin kirjoittaa muutaman sanan Espoon PS:n kuntavaaliohjelma 2012 –teemasta, koska sain sen käteeni eilen ja sen toivon kiinnostavan espoolaisia, mitä puolueena tavoittelemme, jotta kunnastamme tulisi entistä parempi paikka olla ja elää.

Vaaliohjelmasisältö koostuu 11:sta ajankohtaisesta ja tärkeästä alueesta:

1. Meidän itsenäinen Espoo
2. Espoossa on työtä kaikille
3. Terveys, nuoret, liikkuminen, vanhukset sekä omaishoito
4. Koulutus
5. Asuminen
6. Vastuuta velanottoon
7. Pienyrittäjien työllistämisen tukeminen ja toimeentulon turvaaminen
8. Maahanmuuttopolitiikka
9. Pormestarimalli Espooseen
10. Metropoli on mahdollisuus
11. Kaavoitus ja liikenne

Tarkemmat sisällöt saat näppärästi eteesi, kun haet Espoon Perussuomalaisten sivut, joille toki ohjelma tulee piakkoin. Eli osoitehan on: www.espoonperussuomalaiset.fi .

Haluan kuitenkin ottaa tässä blogissani esille muutaman asian, eli kertoa ja kommentoida. Kohta kaksi ja seitsemän:

Työnteon pitää olla kannattavampaa kuin työttömänä oleminen. Niin, kuten olen aiemmin jo kirjoittanutkin sivuillani, Espoolla on erittäin hyvä asema muihin kuntiin nähden monestakin eri näkökulmasta katsoen (ei pelkästään rahatilanne). Espooseen muuttaa ihmisiä jatkuvasti lisää. Tämä toki tarkoittaa, että investointeja lisätään rakentamisen osalta, asuntoja, kauppapaikkoja, väyliä sekä alueellista joukkoliikennettä kehitetään ja sitä kautta liikkuvuus paranee. Espoossa on monia investointihankkeita jo nyt meneillään, osa niistä monivuotisia. Tämä tietää työpaikkoja sekä palveluiden paranemista. Meillä on upea luonto, paljon liikuntatiloja, järjestöjä ja urheiluseuroja, jotka ovat aktiivisesti kehittämässä fyysistä, psyykkistäkin, kuntoamme, hyvinvointia. Meillä on hyvät liikenneyhteydet moneen suuntaan, runsaasti kauppoja ja palveluita. Monipuolista kulttuuritarjontaamme unohtamatta.

Tarvitaan lisää opettelevia ja osaavia käsiä, myyntitaitoisia asiakaspalveluhenkilöitä, kuuntelevia korvia... kaikkia, missä tarvitaan ihmisiä, työvoimaa, nuorta ja vanhaa, jotta saadaan talouttakin paremmalle tolalle. Työllisyyden kasvattaminen on parasta talouden hoitamista ja tuo monille myös merkitystä elämään, kun saa työpaikan ja kokee olevansa osa yhteiskunnan voimavaroista. Henkistä puolta ei kannata väheksyä, kyse on kuitenkin ihmisistä ja luontaisesta ominaisuudesta olla osa jotakin, tuntea olevansa arvostettu ja tärkeä.

Mutta itse teemaan vielä. Työvoimapalveluita tulee kehittää. On madallettava kynnystä hakea apua, saada neuvontaa ja ohjausta eri elämän vaiheissa. Usealle meistä jossain vaiheessa elämää on tullut tai saattaa tulla yhtäkkinen tarve saada apua ja neuvoja. Silloin tällaiset palvelut ja tässä tapauksessa työllistämiseen liittyen, ovat äärettömän tärkeitä. Niinpä työvoimapalveluun on satsattava jatkossa entistä enemmän. Ihminen on yksilö, ei massa. On saatava vaikeammin työllistettävät opastuksen ääreen ja luotava mahdollisuudet esim. byrokratiaa vähentämällä. Lisäksi on tehtävä ministeriölle esityksiä, jonka tavoitteena on edesauttaa esim. vaikeasti työllistettävien velvoitetyöllistämisessä.

Yrittäjyyttä on tuettava kaikin keinoin. Olipa kyseessä suomalainen tai maahanmuuttaja. Tässäkin pitää laskea byrokratian portaita, edesautettava liikepaikkojen saannissa, luotava entistä parempia keinoja neuvonnan antamiseksi. Välineitähän löytyy, mutta ihmiset niitä käyttävät. Starttirahan aktiivinen tarjoaminen yrittäjyyden alkuvaiheessa on myös tärkeää. Hyvinvointia ja jaksamista tulee edistää erilaisin tukimuodoin, koulutusta tulee tarjota säännöllisesti, tarpeet huomioiden.

Laitetaan yhdessä pyörät pyörimään entistä paremmin. Käytetään aktiivisesti kuntamme palveluita ja vaikutetaan siten kuntamme hyvinvointiin, omilla valinnoillamme.

Nina From, PS, Espoo

Miksi äänestäisit kuntavaaleissa?

Lauantai 11.8.2012 - Nina From, PS

Miksi äänestäisit kuntavaaleissa?

Kuntavaalit –perustietoa

Kuntavaalit (myös kunnallisvaalit) ovat vaalit, joissa valitaan kuntien ja kaupunkien valtuustoihin valtuutetut ja varavaltuutetut neljän vuoden välein. Suomessa kunnallisvaaleista säädetään perustuslaissa, kuntalaissa, vaalilaissa ja Ahvenanmaata koskien sen omassa lainsäädännössä.

Kuntavaaleissa valittava valtuusto päättää ylimpänä toimielimenä kunnan toiminnasta ja taloudesta. Suomen kuntien valtuustojen käsissä on noin 2/3 julkisista palveluista ja noin 440 000 kuntatyöntekijän työpaikat.

Kunnat ja kuntayhtymät käyttävät noin 42 mrd. euroa vuodessa palvelujen järjestämiseen ja kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseen. Menoista noin puolet katetaan veroilla, neljännes maksuilla ja myyntituloilla ja vajaa viidennes valtionosuuksilla. Kuntaliiton tavoitteena on kunnallisen toiminnan rahoituksen riittävyys.

Kunnat järjestävät kansalaisten peruspalvelut, joista tärkeimmät liittyvät sosiaali- ja terveydenhuoltoon, opetus- ja sivistystoimeen sekä ympäristöön ja tekniseen infrastruktuuriin. Kuntien menestystekijöitä ovat hyvin hoidettu seudullinen yhteistyö ja menestyksekäs elinkeinopolitiikka.

Kunnallishallinnossa asioita valmistellaan avoimesti, mikä takaa kuntalaisille mahdollisuuden vaikuttaa. Kuntien päättäjät valitaan joka neljäs vuosi kunnallisvaaleissa. Vuoden 2008 kuntavaaleissa äänesti 61,2% äänioikeutetuista. Espoossa äänestysprosentti oli 62,6%, Uudellamaalla 59,2%. Ahvenanmaalla pidettiin kuntavaalit syksyllä 2011. Äänestämässä kävi 64% äänioikeutetuista.

Edellisissä kuntavaaleissa valittiin 10412 kunnanvaltuutettua, joiden keski-ikä oli 49 vuotta. Kuusi prosenttia valituista oli alle 30-vuotiaita. 65-vuotiaita ja sitä vanhempia oli noin kahdeksan prosenttia valtuutetuista. Valtuutettujen lukumäärä määräytyy sen mukaan, mikä on kunnan asukasluku 31.5.2012.  Keskimäärin valtuutettuja on vuoden 2012 alussa 31 per kunta.

Kunnan toimielimet

Perustuslain 121 §:n mukaan kunnan hallinto perustuu kunnan asukkaiden itsehallintoon. Kunnan ylin toimielin, valtuusto, saa valtuutensa kuntalaisilta kunnallisvaaleissa. Valtuusto päättää, mitä toimielimiä kunnassa on ja miten toimivalta ja tehtävät jaetaan kunnan viranomaisten kesken.  Jokaisessa kunnassa on kuntalain mukaan oltava hallintosääntö, jossa annetaan tarpeelliset määräykset kunnan hallinto- ja päätök-sentekomenettelystä. Kunnan johtosäännössä määrätään toimielinten ja viranhaltijoiden toimivallasta.

Kuntalain 17 §:ssä määritellään, että kuntalain mukaisia toimielimiä ovat: valtuusto, kunnanhallitus ja sen jaostot, lautakunnat ja niiden jaostot, johtokunnat ja niiden jaostot sekä toimikunnat.

Kunnanvaltuustolla on kokonaisvastuu kunnan toiminnasta, kun taas kunnanhallitus vastaa kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta. Kunnanhallitus vastaa myös valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Kunnanhallitus valvoo kunnan etua ja, jollei johtosäännössä toisin määrätä, edustaa kuntaa ja käyttää sen puhevaltaa.

Valtuusto päättää mitä lautakuntia kunnassa on ja niiden jäsenmäärästä ja toimivallasta sekä siitä, miten tehtävät jaetaan kunnan viranomaisten suhteen. Lautakuntien jäsenet valitaan valtuuston toimikaudeksi, jollei valtuusto ole päättänyt lyhyemmästä. Yleensä valitaan pariton määrä, jotta äänet eivät yksittäisten kokousasioiden käsittelyssä äänestettäessä mene tasan.

Lautakunnalla on oltava puheenjohtaja ja tarpeellinen määrä varapuheenjohtajia. Poliittisen suhteellisuuden toteutumiseksi puheenjohtajisto valitaan samalla kuin jäsenet valitaan.

Lautakunnilla voi olla jaostoja, joihin joko valtuusto tai asianomainen toimielin valitsee jäsenet.

Muut toimielimet

Kuntalain mukaisia muita kunnan toimielimiä ovat: tilapäinen valiokunta, keskusvaalilautakunta (pakolliset), tarkastuslautakunta sekä yhdistymishallitus (tiettyä tehtävää varten perustetut väliaikaiset toimielimet).

​Luottamushenkilön asema

Luottamushenkilöillä on keskeinen asema edustukselliseen demokratiaan perustuvassa kunnallisessa päätöksenteossa. Ylintä päätösvaltaa kunnassa käyttävät luottamushenkilöt valtuustossa. Kuntalain mukaan kunnan luottamushenkilöitä ovat:

• valtuutetut ja varavaltuutetut
• kunnan toimielimiin valitut jäsenet ja varajäsenet
• kunnan kuntayhtymän toimielimiin valitsemat jäsenet ja varajäsenet
• muut kunnan luottamustoimiin valitut henkilöt

Kunta valitsee luottamushenkilöitä myös erinäisiin valtion toimielimiin (esim. käräjäoikeuksien lautamiehet ja kiinteistötoimitusten uskotut miehet).

Kunnan päätöksentekomenettelyn viisi eri vaihetta:  

• vireille tulo
• valmistelu
• päätöksenteko
• tiedoksianto
• täytäntöönpano

Kuntalaisen vaikutusmahdollisuudet

Kuntavaalit järjestetään sunnuntaina 28.10.2012. Ennakkoon äänestetään kotimaassa 17.–23.10. ja ulkomailla 17.–20.10.

Kuntavaaleissa vaikutat moniin ajankohtaisiin asioihin; terveyskeskuksesi lääkäripalveluihin, nuorisotiloihin, päivähoitopaikkoihin, vesijohtoverkoston laatuun, kotikirjastosi määrärahoihin, koulujen ruokahuoltoon, jatkokoulutuspaikkojen määrään, liikuntapaikkojen monipuolisuuteen, vanhuspalveluiden laajuuteen jne. Juuri niihin asioihin, jotka ovat osa jokapäiväistä elämääsi.

Faktoja Espoosta

Suomessa on kuntia yhteensä 336 kappaletta. Suurin kunta on Helsinki, toiseksi suurin Espoo (252 439 asukasta). Seuraavaksi tulevat Tampere, Vantaa ja Turku.

Espoon tilanne on kokonaisvaltaisesti ottaen hyvällä mallilla. Kaupungin verotulojen määrä on kasvanut ennakoitua enemmän. Kaupunki on vetovoimainen, väkimäärä kasvoi 4500 henkilöllä. Kasvu mahdollistaa investointeja, jotka pääasiassa on tehty omalla rahalla, eikä velalla. Perustoiminnat (sosiaali-, terveys-, ja opetustoimet) on pystytty rahoittamaan verotuloilla sekä valtionosuuksilla.  Kunnallisveroa ei nostettu tälle vuodelle. Kaupungilla on enemmän rahaa kuin velkaa, joka antaa erinomaiset lähtökohdat tulevaan.

Investointitavoitteista esim. asuntorakentamisen osalta on tavoite, että vuonna 2010 rakennetaan 2 500 asuntoa joka vuosi. T3 (=Tiede eli Otaniemi, Taide eli Tapiola ja Talous eli Keilaniemi) on alue, jolle tehdään suuria investointeja. Näistä esimerkkeinä kolme metroasemaa, pohjoismaiden suurin kävelykeskusta, maailman ensimmäinen innovaatioyliopisto, suunnitteilla on lisäksi kolmisenkymmentä julkista tai yksityistä rakennushanketta.

Kaupungissa oli 126 000 työpaikka Q4:lla, 2011. Työpaikoista viidesosa on tukku- ja vähittäiskaupassa. Työllisyystilanne on siis hyvä, työttömyysaste oli vain 5,5 %.

Muita faktoja Espoosta ja espoolaisista: KELAn sairastavuusindeksin mukaan Espoon väestö oli vuonna 2010 koko maan terveintä. Viimeisen kahden vuosikymmenen aikana rikoksia on tehty vähiten kaikista Suomen kaupungeista. Espoossa asuu runsaasti lapsiperheitä ja keskimäärin vähemmän yksin asuvia. Eläkeläisten määrä nousee kuitenkin Espoossakin. Vuonna 2021  65 vuotta täyttäneitä  tulee olemaan 15 500 enemmän kuin nyt. Talouden kannalta haastetta tuo mukanaan myös kasvava maahanmuutto. Vuodesta 1991 lähtien vieraskielisten osuus Espoossa nousi 1,3 %:sta tämänhetkiseen 9,4%:n.

Maahanmuutto ja eläkeläisten määrän kasvu on nähtävä mahdollisuutena, ei uhkana. Tarvitaan lisää investointeja sekä palveluita, määrällisesti ja laadullisesti sopivia ratkaisuja. Työtä riittää monella saralla, luodaan täysin uutta ja parannetaan sekä tehostetaan vanhoja toimintamalleja. Espoon kannattaa pysyä houkuttelevana kaupunkina jatkossakin, jotta tänne saadaan maailman parhaita osaajia sekä mahdollistaa myös maahanmuuttajien yrittäjyyttä.

Ylläpidetään hyvää terveyttä pitämällä huolta itsestämme ja muista lähellämme olevista ihmisistä. Liikutaan kauniissa luonnossamme (Espoossa on mm. 58 km merenrantaa, 165 saarta, 23 uimarantaa, 9 avantouintipaikkaa, yli 100 järveä tai lampea) ja pidetään muutenkin huolta kunnostamme urheilemalla itselle sopivien lajien parissa. Syödään terveellisesti, suositaan luomua ja valitaan pääsääntöisesti kotimaisia ruokatuotteita. Pidetään huolta toisistamme, autetaan niitä, jotka tarvitsevat apuamme.  

On paljon muitakin asioita, joita voidaan kehittää ja parantaa, tehostaa toimintoja, tehdä asioita yhdessä kunnan sisällä olevien asukkaiden ja eri tahojen kanssa (mm. järjestöt ja erilaiset seurat) sekä muiden kuntien kanssa. Valitaan parhaat toimintamallit ja ryhdytään töihin.

Mitä sinä haluaisit kehittää omassa kunnassasi, Espoossa?

Koskettaako sinua päiväkotien ja koulujen homeongelmat? Tämän päivän iltalehti.fi:ssä kerrotaan, kuinka vakavasta ja suuresta ongelmasta on kyse ja konkreettisin luvuin. OAJ:n tuoreen kyselyn ennakkotiedon mukaan sisäilmaongelmia esiintyi kahden viime vuoden aikana 2/3 kouluja ja päiväkoteja. Käytännössä tämä ongelma koskee satoja tuhansia ihmisiä. Ongelmaan pitäisi puuttua heti. Korjauskulut ovat arvioiden mukaan miljardiluokkaa. Kunnilla ei sellaisia rahoja kuitenkaan ole.

Opetus- ja kulttuuriministeriö ilmoitti, että uusille hankkeille tarvittaisiin 15 miljoonaa euroa valtion tukea. Valtiovarainministeriö ehdotti 5:ttä miljoonaa euroa. Opetus- ja kulttuuriministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö sekä Kuntaliitto arvioivat tuen tarpeen olevan 50 miljoonaa euroa.

Konkretiaa: OAJ:n Luukkaisen mukaan valtiovarainministeriön esittämä tuki riittäisi 500 oppilaan työympäristön korjaamiseen. - Se tarkoittaa yhden, korkeintaan kahden koulun korjaamista, ja kyse on sadoista rakennuksista, Luukkainen vertaa.

Sisäilmaongelmat heikentävät terveyden lisäksi opettajien jaksamista (väsyminen ja motivaation heikkeneminen). Entä lapsemme? Lapset ovat myös väsyneitä.

Saavatko lapsemme tästä syystä johtuen laadukasta opetusta? Miten heidän tulevaisuuteensa vaikuttaa homeelle altistuminen jo lapsena? Millainen elämän laatu heille annetaan altistuneisuuden myötä? Millaiset kulut tulevat siitä, kun altistuminen saattaa vaikuttaa heidän elämäänsä myös tulevina työn-tekijöinä ja veronmaksajina, jos ja kun työpaikoillakin on home- tai sisäilmaongelmia? Miten meillä on tähän varaa?

Jos investoitaisiin heti remontointeihin ja korjausrakentamiseen, luotaisiin työpaikkoja, eikä taas kajottaisi työn verottamisen kiristämiseen, jolla ei ole kuin negatiivisia vaikutuksia kansalaisten elämään. Verotusta kiristämällä ja säästötoimenpiteitä lisäämällä talous ei kasva. Talous kasvaa työn tekemisellä, panostamalla tulevaisuuteen, pitämällä tuotekehitykseen käytettävien resurssien taso korkealla ja luomalla uusia innovaatioita. Opettamalla markkinointia ja myyntiä, jotta vientiin riittää tuotteita ja palveluita. Siten kasvatetaan hyvinvointia.

Sinä voit vaikuttaa äänestämällä oman kuntasi sopivinta kuntavaaliehdokasta, jonka uskot haluavan muuttaa asioita paremmaksi, jonka uskot ajavan sinulle tärkeitä asioita. Anna ideoita, tee ehdotuksia. Kuuntelen.

Kirjoitellaan.

Nina From, PS

Asenne kuntoon. Aiheena vapaaehtoinen maanpuolustus

Maanantai 16.7.2012 - Nina From, PS

Asenne kuntoon. Aiheena vapaaehtoinen maanpuolustus

Luin Länsiväylästä erittäin mielenkiintoisen artikkelin, jossa kerrottiin tarkemminkin asevelvollisuutta suorittaneiden naisten määristä vuosien varrella. Lisäksi artikkelista sai tietoa reserviläistoiminnan olemassaolosta, joka usein tuppaa unohtumaan, mutta on oleellinen osa maanpuolustuksellista toimintaa.

Mielestäni on hienoa, että naisille on suotu mahdollisuus vapaaehtoiseen asepalvelukseen. Tämä mahdollistettiin huhtikuussa 1995. Itse olisin ilman muuta käyttänyt tämän mahdollisuuden, jos se olisi ikäni puolesta ollut mahdollinen. Naisilla on tässä ikähaarukka, 18–29-vuotta, joka siten esti osallistumiseni tähän.

Tänä vuonna vapaaehtoiseen asepalvelukseen haki yhteensä 716 naista, enemmän kuin koskaan lain voimaantulon jälkeen. Alueellisesti hakijoita oli eniten Helsingissä, Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa. Espoosta 11 naista lähti suorittamaan asepalvelusta. Reserviin on vajaan parinkymmenen vuoden aikana koulutettu reilut viisituhatta naista. Noin 70 % heistä on saanut johtajakoulutuksen viime vuosina.

Naisethan voivat osallistua vapaaehtoiseen maanpuolustustyöhön monilla eri tavoin.  Noin kolme tuhatta naista kuuluu Maanpuolustusnaisten liittoon, ja Naisten valmiusliiton alaisissa järjestöissä toimii noin 145000 naista. Huikeaa!

Maanpuolustus ei ole mitenkään sukupuoleen liittyvä asia. Se on meidän yhteinen asia ollut, nyt ja on myös tulevaisuudessa. Meidän täytyy pitää itse huolta puolustuskyvystämme. Siitä ei voida tinkiä. Täytyy löytää kohteita, joissa voimme säästää, tehdä ikäviäkin vähennyksiä ja vahvistaa toimintoja sinne, joissa ne ovat ensiarvoisen tärkeitä puolustuksemme kannalta. Puolustusvoimat, jos mikä, on mielestäni oikea taho kertomaan, mistä säästetään ja minne panostetaan.

Miksi niin vähän keskustellaan siitä, mitä kaikkea asepalveluksen aikana opitaan ja koetaan? Armeijassa verkostoidutaan, saadaan loppuiän ystävyyssuhteita, opitaan johtamaan ja olemaan johdettuja. Opitaan arjen töitä, jopa petaamaan sängyt ja hoitamaan vaatteita. Opitaan huomioimaan toiset, auttamaan muita. Päivät rytmittyvät oikeista asioista: aikataulut, säännöt, ruokailut, liikunta, oppiminen. Puolustusvoimien tavoitteena on luoda sellaiset palvelusolosuhteet, joissa kansalaisvelvollisuuden voi suorittaa siviili- ja taloushuolten vaivaamatta (lainattu Puolustusvoimien nettisivuilta). Terveydenhuollon palvelut ja lääkkeet ovat varusmiehille maksuttomia. Lääkintähuoltoon kuuluu myös ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja koulutusta, ylipäätänsä ympäristön puhtaudesta huolehtimista. Ensiapukoulutuskin kuuluu ohjelmaan. Puhumattakaan sielunhoidollisesta avusta. Erittäin positiivisia asioita. Ja erittäin tärkeitä asioita.

Kehotan katsomaan www.puolustusvoimat.fi sivuilta, miten monipuolisesta asiasta onkaan kyse.

Miksi koen tämän asian ylipäätänsä niin tärkeänä, että haluan siitä kirjoittaa. Mielestäni maanpuolustus on äärimmäisen tärkeä asia. Kunnioitan aivan valtavasti niitä suomalaisia ihmisiä, miehiä ja naisia, jotka mahdollistivat meille Itsenäisen Suomen. Ne, jotka vielä ovat elossa, toivoisin autettavan kaikin mahdollisin keinoin. Heitä ei kuitenkaan montaa enää valitettavasti ole, joten toivon, että arvostus heitä kohtaan nousisi entisestään, että historian tunneilla, medioissa ja kirjoissa, somessa ja joka puolella kirjoitettaisiin näistä asioista arvokkaasti. Ja kunnioittaen. Emme ole olleet itsenäisinä niin kauaa, että asia voitaisiin sivuuttaa, että ihmiset unohdettaisiin saatikka emme kunnioittaisi historiaamme ja sen tekijöitä.

Otan itse selvää, miten voisin jatkossa tavalla tai toisella olla mukana toiminnassa, joka on kaikin tavoin arvokasta ja arvostettavaa.