Espoon PS:n kuntavaalikiertueen 2012 startin satoa

Sunnuntai 26.8.2012 - Nina From, PS

Espoon PS:n kuntavaalikiertue 2012 startin satoa

Olipa hienoa olla mukana Espoon keskuksen markkinoilla, kun väkeä oli, sää suosi ja kauppakin näytti käyvän. Ihmisillä oli positiivinen mieli, johtuen oletettavasti lämpimästä säästä ja auringonpaisteesta. Muutaman kerran olen ollut mukana tapaamassa kansalaisia näillä markkinoilla, joilla Espoon PS on ollut näkyvästi omalla vaaliteltallaan. On ollut äärimmäisen kylmä, vähän ihmisiä ja on säälittänyt kauppiaiden satsaus ko. päivinä, kun raha ja tavara/palvelu ei ole vaihtanut silloin mukavasti omistajaa. Itse olen aina pyrkinyt ostamaan jotain, joka ikinen kerta ainakin gluteenittomia muikkuja.

Paikalla oli iso joukko kuntavaaliehdokkaita, itseni tietysti mukaan lukien ja mikä parasta, Timo Soini oli tullut myös paikalle ja piti tuttuun tyyliin erinomaisen puheen. Palloja jaettiin, ihmisten kanssa keskusteltiin, karkkia syötiin ja jaettiin PS:n esitteitä. On hieno katsoa, kun Timo Soini, joka kaiken kiireensä keskellä saa ihmiset kuitenkin uskaltautumaan keskusteluun. Ja hän myös tekee sitä, eli huomioi kansaa. Huom. hänhän on maailman seitsemänneksi vaarallisin mies:).

Ajattelin kirjoittaa muutaman sanan Espoon PS:n kuntavaaliohjelma 2012 –teemasta, koska sain sen käteeni eilen ja sen toivon kiinnostavan espoolaisia, mitä puolueena tavoittelemme, jotta kunnastamme tulisi entistä parempi paikka olla ja elää.

Vaaliohjelmasisältö koostuu 11:sta ajankohtaisesta ja tärkeästä alueesta:

1. Meidän itsenäinen Espoo
2. Espoossa on työtä kaikille
3. Terveys, nuoret, liikkuminen, vanhukset sekä omaishoito
4. Koulutus
5. Asuminen
6. Vastuuta velanottoon
7. Pienyrittäjien työllistämisen tukeminen ja toimeentulon turvaaminen
8. Maahanmuuttopolitiikka
9. Pormestarimalli Espooseen
10. Metropoli on mahdollisuus
11. Kaavoitus ja liikenne

Tarkemmat sisällöt saat näppärästi eteesi, kun haet Espoon Perussuomalaisten sivut, joille toki ohjelma tulee piakkoin. Eli osoitehan on: www.espoonperussuomalaiset.fi .

Haluan kuitenkin ottaa tässä blogissani esille muutaman asian, eli kertoa ja kommentoida. Kohta kaksi ja seitsemän:

Työnteon pitää olla kannattavampaa kuin työttömänä oleminen. Niin, kuten olen aiemmin jo kirjoittanutkin sivuillani, Espoolla on erittäin hyvä asema muihin kuntiin nähden monestakin eri näkökulmasta katsoen (ei pelkästään rahatilanne). Espooseen muuttaa ihmisiä jatkuvasti lisää. Tämä toki tarkoittaa, että investointeja lisätään rakentamisen osalta, asuntoja, kauppapaikkoja, väyliä sekä alueellista joukkoliikennettä kehitetään ja sitä kautta liikkuvuus paranee. Espoossa on monia investointihankkeita jo nyt meneillään, osa niistä monivuotisia. Tämä tietää työpaikkoja sekä palveluiden paranemista. Meillä on upea luonto, paljon liikuntatiloja, järjestöjä ja urheiluseuroja, jotka ovat aktiivisesti kehittämässä fyysistä, psyykkistäkin, kuntoamme, hyvinvointia. Meillä on hyvät liikenneyhteydet moneen suuntaan, runsaasti kauppoja ja palveluita. Monipuolista kulttuuritarjontaamme unohtamatta.

Tarvitaan lisää opettelevia ja osaavia käsiä, myyntitaitoisia asiakaspalveluhenkilöitä, kuuntelevia korvia... kaikkia, missä tarvitaan ihmisiä, työvoimaa, nuorta ja vanhaa, jotta saadaan talouttakin paremmalle tolalle. Työllisyyden kasvattaminen on parasta talouden hoitamista ja tuo monille myös merkitystä elämään, kun saa työpaikan ja kokee olevansa osa yhteiskunnan voimavaroista. Henkistä puolta ei kannata väheksyä, kyse on kuitenkin ihmisistä ja luontaisesta ominaisuudesta olla osa jotakin, tuntea olevansa arvostettu ja tärkeä.

Mutta itse teemaan vielä. Työvoimapalveluita tulee kehittää. On madallettava kynnystä hakea apua, saada neuvontaa ja ohjausta eri elämän vaiheissa. Usealle meistä jossain vaiheessa elämää on tullut tai saattaa tulla yhtäkkinen tarve saada apua ja neuvoja. Silloin tällaiset palvelut ja tässä tapauksessa työllistämiseen liittyen, ovat äärettömän tärkeitä. Niinpä työvoimapalveluun on satsattava jatkossa entistä enemmän. Ihminen on yksilö, ei massa. On saatava vaikeammin työllistettävät opastuksen ääreen ja luotava mahdollisuudet esim. byrokratiaa vähentämällä. Lisäksi on tehtävä ministeriölle esityksiä, jonka tavoitteena on edesauttaa esim. vaikeasti työllistettävien velvoitetyöllistämisessä.

Yrittäjyyttä on tuettava kaikin keinoin. Olipa kyseessä suomalainen tai maahanmuuttaja. Tässäkin pitää laskea byrokratian portaita, edesautettava liikepaikkojen saannissa, luotava entistä parempia keinoja neuvonnan antamiseksi. Välineitähän löytyy, mutta ihmiset niitä käyttävät. Starttirahan aktiivinen tarjoaminen yrittäjyyden alkuvaiheessa on myös tärkeää. Hyvinvointia ja jaksamista tulee edistää erilaisin tukimuodoin, koulutusta tulee tarjota säännöllisesti, tarpeet huomioiden.

Laitetaan yhdessä pyörät pyörimään entistä paremmin. Käytetään aktiivisesti kuntamme palveluita ja vaikutetaan siten kuntamme hyvinvointiin, omilla valinnoillamme.

Nina From, PS, Espoo

Tykkäätkö, jos lapsesi käyttää kannabista?

Sunnuntai 19.8.2012 - Nina From, PS

Tykkäätkö, jos lapsesi käyttää kannabista?

Asenne ratkaisee: kyllä-ei, laillista-ei. Pitäisikö kaikkea saada kokeilla? Miksi? Mitä tarkoittaa, että lapselle asetetaan rajoja, opetetaan sääntöjä, suojellaan vaaroilta ja tässä tapauksessa päihteiltä? Kenelle se kuuluu?

Mitä kannabis on?

Tuoteseloste: hamppukasvista (Cannabis Sativa) saatavien erilaisten valmisteiden yleisnimitys. Marihuana on valmistettu kasvin kuivatuista kukista, lehdistä ja varsiosista, hasis pihkasta. THC-pitoisuudet ja niistä seuraava päihdyttävän vaikutuksen voimakkuus vaihtelevat marihuanan 0,35-12%:sta hasiksen 4-10%:iin ja kannabisöljyn 15-70%:iin. Päihdekannabista käytetään yleisimmin vesi- tai tavallisessa piipussa tai sätkissä polttamalla, mutta voidaan käyttää myös sekoitettuna ruokaan tai juomaan (leivokset, tee).

Laillinen asema:  luokiteltu huumausaineeksi. Kannabis pysyy elimistössä pitkään (poistumisaika voi olla jopa viikkoja), ja näin ollen voi aiheuttaa rattijuopumustuomion päiviä tai jopa viikkoja käytön jälkeen.

Kannabiksen savu koostuu 400 kemikaalista, joihin kuuluu 60 erilaista kannabinoidia. Kannabiksessa on 50 % enemmän karsinogeenisiä polysyklisiä aromaattisia hiilivetyjä – naftaliinia, bentsantraseenia ja bentspyreeniä – kuin tupakassa. Tutkijoiden mukaan kannabiksen myrkyllisten aineiden haittavaikutuksia lisää se, että kannabiksen savua hengitetään syvemmälle keuhkoihin kuin tupakansavua. Tutkijat arvioivat, että 3-4 kannabissavukkeen polttaminen päivittäin aiheuttaa vastaavanlaisia vaurioita keuhkojen limakalvoille kuin 20 tupakan polttaminen.

Käytön välittömät vaikutukset vaihtelevat suuresti eri käyttäjillä

• Keskushermostovaikutukset, johon liittyy aluksi usein mielihyvän tunnetta: puheliaisuutta, iloisuutta ja estojen katoamista
• Voimakas makean himo
• Ajan, paikan, nopeuden ja etäisyyden arvioinnin heikentyminen
• Koordinaatio- ja reaktiokyvyn sekä lähimuistin huononeminen
• Aistikokemusten voimistuminen, aistiharhat ja sekavuustilat
• Fyysisinä oireina pulssin kiihtyminen, silmien verestäminen, silmien, suun ja nielun kuivuminen, huimaus ja yskä

Pitkäaikaisen käytön vaikutukset (vaihtelevat eri käyttäjillä)

• Sietokyvyn kehittyminen -> annoskoon suureneminen
• Väsymys, haluttomuus, ahdistuneisuus ja masennus
• Persoonaan ja sosiaaliseen elämään liittyvät muutokset
• Oppimis- ja keskittymiskyvyn heikentyminen
• Passiivisuus käyttäytymisessä, käytöshäiriöt
• Ärsytys ja tulehdukset hengitysteissä
• Elimistön hormonihäiriöt
• Suun, nielun ja ruokatorven alueen syöpäriskin lisääntyminen
• Erilaiset mielenterveyden ongelmat
• Eräiden sairauksien, esim. astman, keuhkoputken tulehduksen, skitsofrenian ja alkoholiriippuvuuden pahentuminen

Riippuvuus: kannabiksen käyttö voi aiheuttaa psyykkistä ja fyysistä riippuvuutta.

Vieroitusoireet: univaikeudet, vilunväreet, hikoilu, lihas-, vatsa- ja päänsärky, vapina, ruokahaluttomuus, harhaisuus, masentuneisuus, ärtyneisyys ja levottomuus.

Niin, kyse on päihteestä. Sitä voisi tehdä kotona, yksin, porukassa, lasten läsnä ollessa, jos se olisi laillista ja suotavaa. Miten vältettäisiin se, etteivät lapset altistu samassa sisätilassa kyseiselle aineelle, aikuisen poltellessa? Onko esimerkillistä näyttää tupakoinnin tyyppistä toimintaa ja jota nykyisin kovin arvostellaan (tupakointia ja tupakoitsijoita), suorastaan syyllistetään ja jopa herjataan toisen luokan kansalaiseksi. Tupakointi on laillista, siitä maksetaan verojakin. Hyvää on se, että tupakointiin on tullut tiettyjä rajoitteita, ravintoloissa, työpaikoilla ja monessa paikassa sekä se, että se on tavallaan tehty näkymättömäksi kaupoissa. Rajoitusten, asennemuutoksen ja valistuksen ansiosta tupakointi onkin vähentynyt Suomessa.

Konkreettisesti: vähenemiseen on vaikuttanut myös lisääntynyt keskustelu tupakan riippuvuutta aiheuttavasta luonteesta ja nuorten vierotuspalvelujen kehittyminen erityisesti puhelinpalveluissa ja verkossa. Onkin erinomaista, että juuri nuorten saavuttamiseksi käytetään oikeita, vuorovaikutuksellisia välineitä sekä lisätään resursseja (unohtamatta mm. vapaaehtoistyötä, joka ei välttämättä näy ”isossa kuvassa”, mutta tuntuu).

Länsi-Uudenmaan poliisin tietojen mukaan suurin osa huumeiden käyttäjistä on yli 20v, mutta pääkaupunkiseudulla jopa alle 15v lapsia on jäänyt kiinni kannabiksen ja muiden huumaavien aineiden käytöstä. Kotikasvatus on lisääntynyt ja lisännyt myös tarjontaa.  Kannabista pidetään jopa trendihuumeena, jota yhä nuoremmat käyttävät.

Länsiväylä teki selvitystä PK-seudun tilanteesta, kun alkukesästä Espoossa jäi kiinni 12v lapsi, kannabiksen käytöstä. Espoossa tilanne huumeiden kiinni jääneistä alle 15v lapsista on pysynyt kohtalaisen samalla tasolla, Vantaalla ja Helsingissä kiinnijäämismäärät ovat olleet kasvussa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kouluterveyskyselyn tulokset (2010) kertovat sen, että 12 % PK-seudun 8-9-luokkalaisista (14-16v) oli kokeillut kannabista tai hashista ainakin kerran. N. joka seitsemännelle ystävä tai tuttava oli tarjonnut huumeita. Yli puolet tunsi nuoren, joka on kokeillut huumeita.

Päihteiden sekakäyttö on lisääntynyt. Kaikki tiedämme, ettei se ole hyvä asia. Vaikutukset masennuksien lisääntymiseen, kasvaviin itsemurhien määrään, väkivallan, ilkivallan sekä riitojen ja muiden valitettavan negatiivisten asioiden lisääntymiseen kasvavat.

Yleisönkirjoituksia jonkin verran seuranneena tulen siihen johtopäätökseen, että ihmisillä ei ole vieläkään riittävästi tietoa kannabiksen haitallisuudesta ja mihin se yleisesti ottaen johtaa. Siksi kommentit ovat ei-juu-kylläpäs-mutta kun-eipäs-en tiedä--tunnen jonkun käyttäjän –tasoa. Siis edelleen, valistuksen ja tiedon puutetta. Onneksi monilla on netti, josta erittäin helposti googlaamalla löytää viranomaisten sekä muiden tietoa asiasta antavien tahojen sivustot (esim. alla annetut tietolähteet), joilla kerrotaan kattavasti tämänkin päihteen aiheuttamista ongelmista. Onneksi monilla on vanhemmat, jotka valistavat ja vastustavat huumeiden kokeilua ja käyttöä. Toivon, että kouluissa edelleen käsitellään päihdeasioita, käydään kertomassa kokemuksista sekä tilanteista, joihin päihteiden käyttö on vienyt.

Mielestäni on aivan typerää ja lyhytnäköistä laillistaa kannabista. Se on päätä sekoittava huume, joka aiheuttaa riippuvuutta. Tavoitteenamme pitäisi olla päihteettömyyden lisääminen yllä mainituin keinoin. Vanhempien tulisi näyttää hyvää esimerkkiä lapsilleen, tässäkin asiassa. Jos yhteiskuntailmapiirin rajoja päihteiden käytön osalta siis väljennetään, on erittäin todennäköistä, että käyttö lisääntyy, jokaisen ikäryhmän osalta. En väitä, että ongelma esim. kannabiksen kotikasvatuksen osalta poistuu, saatikka käyttö loppuu kokonaan, jos edelleen aine kuuluu laittomien joukkoon, mutta lainvoimaisellakin kiellolla on merkityksensä.  

Kysymys: mitä hyvää kannabis tai muut päihteet tuovat elämään?  Oma vastaukseni: ei mitään!

Lähde: irtihuumeista.fi ja paihdelinkki.fi, Länsiväylä

Nina From, PS

Miksi äänestäisit kuntavaaleissa?

Lauantai 11.8.2012 - Nina From, PS

Miksi äänestäisit kuntavaaleissa?

Kuntavaalit –perustietoa

Kuntavaalit (myös kunnallisvaalit) ovat vaalit, joissa valitaan kuntien ja kaupunkien valtuustoihin valtuutetut ja varavaltuutetut neljän vuoden välein. Suomessa kunnallisvaaleista säädetään perustuslaissa, kuntalaissa, vaalilaissa ja Ahvenanmaata koskien sen omassa lainsäädännössä.

Kuntavaaleissa valittava valtuusto päättää ylimpänä toimielimenä kunnan toiminnasta ja taloudesta. Suomen kuntien valtuustojen käsissä on noin 2/3 julkisista palveluista ja noin 440 000 kuntatyöntekijän työpaikat.

Kunnat ja kuntayhtymät käyttävät noin 42 mrd. euroa vuodessa palvelujen järjestämiseen ja kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseen. Menoista noin puolet katetaan veroilla, neljännes maksuilla ja myyntituloilla ja vajaa viidennes valtionosuuksilla. Kuntaliiton tavoitteena on kunnallisen toiminnan rahoituksen riittävyys.

Kunnat järjestävät kansalaisten peruspalvelut, joista tärkeimmät liittyvät sosiaali- ja terveydenhuoltoon, opetus- ja sivistystoimeen sekä ympäristöön ja tekniseen infrastruktuuriin. Kuntien menestystekijöitä ovat hyvin hoidettu seudullinen yhteistyö ja menestyksekäs elinkeinopolitiikka.

Kunnallishallinnossa asioita valmistellaan avoimesti, mikä takaa kuntalaisille mahdollisuuden vaikuttaa. Kuntien päättäjät valitaan joka neljäs vuosi kunnallisvaaleissa. Vuoden 2008 kuntavaaleissa äänesti 61,2% äänioikeutetuista. Espoossa äänestysprosentti oli 62,6%, Uudellamaalla 59,2%. Ahvenanmaalla pidettiin kuntavaalit syksyllä 2011. Äänestämässä kävi 64% äänioikeutetuista.

Edellisissä kuntavaaleissa valittiin 10412 kunnanvaltuutettua, joiden keski-ikä oli 49 vuotta. Kuusi prosenttia valituista oli alle 30-vuotiaita. 65-vuotiaita ja sitä vanhempia oli noin kahdeksan prosenttia valtuutetuista. Valtuutettujen lukumäärä määräytyy sen mukaan, mikä on kunnan asukasluku 31.5.2012.  Keskimäärin valtuutettuja on vuoden 2012 alussa 31 per kunta.

Kunnan toimielimet

Perustuslain 121 §:n mukaan kunnan hallinto perustuu kunnan asukkaiden itsehallintoon. Kunnan ylin toimielin, valtuusto, saa valtuutensa kuntalaisilta kunnallisvaaleissa. Valtuusto päättää, mitä toimielimiä kunnassa on ja miten toimivalta ja tehtävät jaetaan kunnan viranomaisten kesken.  Jokaisessa kunnassa on kuntalain mukaan oltava hallintosääntö, jossa annetaan tarpeelliset määräykset kunnan hallinto- ja päätök-sentekomenettelystä. Kunnan johtosäännössä määrätään toimielinten ja viranhaltijoiden toimivallasta.

Kuntalain 17 §:ssä määritellään, että kuntalain mukaisia toimielimiä ovat: valtuusto, kunnanhallitus ja sen jaostot, lautakunnat ja niiden jaostot, johtokunnat ja niiden jaostot sekä toimikunnat.

Kunnanvaltuustolla on kokonaisvastuu kunnan toiminnasta, kun taas kunnanhallitus vastaa kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta. Kunnanhallitus vastaa myös valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Kunnanhallitus valvoo kunnan etua ja, jollei johtosäännössä toisin määrätä, edustaa kuntaa ja käyttää sen puhevaltaa.

Valtuusto päättää mitä lautakuntia kunnassa on ja niiden jäsenmäärästä ja toimivallasta sekä siitä, miten tehtävät jaetaan kunnan viranomaisten suhteen. Lautakuntien jäsenet valitaan valtuuston toimikaudeksi, jollei valtuusto ole päättänyt lyhyemmästä. Yleensä valitaan pariton määrä, jotta äänet eivät yksittäisten kokousasioiden käsittelyssä äänestettäessä mene tasan.

Lautakunnalla on oltava puheenjohtaja ja tarpeellinen määrä varapuheenjohtajia. Poliittisen suhteellisuuden toteutumiseksi puheenjohtajisto valitaan samalla kuin jäsenet valitaan.

Lautakunnilla voi olla jaostoja, joihin joko valtuusto tai asianomainen toimielin valitsee jäsenet.

Muut toimielimet

Kuntalain mukaisia muita kunnan toimielimiä ovat: tilapäinen valiokunta, keskusvaalilautakunta (pakolliset), tarkastuslautakunta sekä yhdistymishallitus (tiettyä tehtävää varten perustetut väliaikaiset toimielimet).

​Luottamushenkilön asema

Luottamushenkilöillä on keskeinen asema edustukselliseen demokratiaan perustuvassa kunnallisessa päätöksenteossa. Ylintä päätösvaltaa kunnassa käyttävät luottamushenkilöt valtuustossa. Kuntalain mukaan kunnan luottamushenkilöitä ovat:

• valtuutetut ja varavaltuutetut
• kunnan toimielimiin valitut jäsenet ja varajäsenet
• kunnan kuntayhtymän toimielimiin valitsemat jäsenet ja varajäsenet
• muut kunnan luottamustoimiin valitut henkilöt

Kunta valitsee luottamushenkilöitä myös erinäisiin valtion toimielimiin (esim. käräjäoikeuksien lautamiehet ja kiinteistötoimitusten uskotut miehet).

Kunnan päätöksentekomenettelyn viisi eri vaihetta:  

• vireille tulo
• valmistelu
• päätöksenteko
• tiedoksianto
• täytäntöönpano

Kuntalaisen vaikutusmahdollisuudet

Kuntavaalit järjestetään sunnuntaina 28.10.2012. Ennakkoon äänestetään kotimaassa 17.–23.10. ja ulkomailla 17.–20.10.

Kuntavaaleissa vaikutat moniin ajankohtaisiin asioihin; terveyskeskuksesi lääkäripalveluihin, nuorisotiloihin, päivähoitopaikkoihin, vesijohtoverkoston laatuun, kotikirjastosi määrärahoihin, koulujen ruokahuoltoon, jatkokoulutuspaikkojen määrään, liikuntapaikkojen monipuolisuuteen, vanhuspalveluiden laajuuteen jne. Juuri niihin asioihin, jotka ovat osa jokapäiväistä elämääsi.

Faktoja Espoosta

Suomessa on kuntia yhteensä 336 kappaletta. Suurin kunta on Helsinki, toiseksi suurin Espoo (252 439 asukasta). Seuraavaksi tulevat Tampere, Vantaa ja Turku.

Espoon tilanne on kokonaisvaltaisesti ottaen hyvällä mallilla. Kaupungin verotulojen määrä on kasvanut ennakoitua enemmän. Kaupunki on vetovoimainen, väkimäärä kasvoi 4500 henkilöllä. Kasvu mahdollistaa investointeja, jotka pääasiassa on tehty omalla rahalla, eikä velalla. Perustoiminnat (sosiaali-, terveys-, ja opetustoimet) on pystytty rahoittamaan verotuloilla sekä valtionosuuksilla.  Kunnallisveroa ei nostettu tälle vuodelle. Kaupungilla on enemmän rahaa kuin velkaa, joka antaa erinomaiset lähtökohdat tulevaan.

Investointitavoitteista esim. asuntorakentamisen osalta on tavoite, että vuonna 2010 rakennetaan 2 500 asuntoa joka vuosi. T3 (=Tiede eli Otaniemi, Taide eli Tapiola ja Talous eli Keilaniemi) on alue, jolle tehdään suuria investointeja. Näistä esimerkkeinä kolme metroasemaa, pohjoismaiden suurin kävelykeskusta, maailman ensimmäinen innovaatioyliopisto, suunnitteilla on lisäksi kolmisenkymmentä julkista tai yksityistä rakennushanketta.

Kaupungissa oli 126 000 työpaikka Q4:lla, 2011. Työpaikoista viidesosa on tukku- ja vähittäiskaupassa. Työllisyystilanne on siis hyvä, työttömyysaste oli vain 5,5 %.

Muita faktoja Espoosta ja espoolaisista: KELAn sairastavuusindeksin mukaan Espoon väestö oli vuonna 2010 koko maan terveintä. Viimeisen kahden vuosikymmenen aikana rikoksia on tehty vähiten kaikista Suomen kaupungeista. Espoossa asuu runsaasti lapsiperheitä ja keskimäärin vähemmän yksin asuvia. Eläkeläisten määrä nousee kuitenkin Espoossakin. Vuonna 2021  65 vuotta täyttäneitä  tulee olemaan 15 500 enemmän kuin nyt. Talouden kannalta haastetta tuo mukanaan myös kasvava maahanmuutto. Vuodesta 1991 lähtien vieraskielisten osuus Espoossa nousi 1,3 %:sta tämänhetkiseen 9,4%:n.

Maahanmuutto ja eläkeläisten määrän kasvu on nähtävä mahdollisuutena, ei uhkana. Tarvitaan lisää investointeja sekä palveluita, määrällisesti ja laadullisesti sopivia ratkaisuja. Työtä riittää monella saralla, luodaan täysin uutta ja parannetaan sekä tehostetaan vanhoja toimintamalleja. Espoon kannattaa pysyä houkuttelevana kaupunkina jatkossakin, jotta tänne saadaan maailman parhaita osaajia sekä mahdollistaa myös maahanmuuttajien yrittäjyyttä.

Ylläpidetään hyvää terveyttä pitämällä huolta itsestämme ja muista lähellämme olevista ihmisistä. Liikutaan kauniissa luonnossamme (Espoossa on mm. 58 km merenrantaa, 165 saarta, 23 uimarantaa, 9 avantouintipaikkaa, yli 100 järveä tai lampea) ja pidetään muutenkin huolta kunnostamme urheilemalla itselle sopivien lajien parissa. Syödään terveellisesti, suositaan luomua ja valitaan pääsääntöisesti kotimaisia ruokatuotteita. Pidetään huolta toisistamme, autetaan niitä, jotka tarvitsevat apuamme.  

On paljon muitakin asioita, joita voidaan kehittää ja parantaa, tehostaa toimintoja, tehdä asioita yhdessä kunnan sisällä olevien asukkaiden ja eri tahojen kanssa (mm. järjestöt ja erilaiset seurat) sekä muiden kuntien kanssa. Valitaan parhaat toimintamallit ja ryhdytään töihin.

Mitä sinä haluaisit kehittää omassa kunnassasi, Espoossa?

Koskettaako sinua päiväkotien ja koulujen homeongelmat? Tämän päivän iltalehti.fi:ssä kerrotaan, kuinka vakavasta ja suuresta ongelmasta on kyse ja konkreettisin luvuin. OAJ:n tuoreen kyselyn ennakkotiedon mukaan sisäilmaongelmia esiintyi kahden viime vuoden aikana 2/3 kouluja ja päiväkoteja. Käytännössä tämä ongelma koskee satoja tuhansia ihmisiä. Ongelmaan pitäisi puuttua heti. Korjauskulut ovat arvioiden mukaan miljardiluokkaa. Kunnilla ei sellaisia rahoja kuitenkaan ole.

Opetus- ja kulttuuriministeriö ilmoitti, että uusille hankkeille tarvittaisiin 15 miljoonaa euroa valtion tukea. Valtiovarainministeriö ehdotti 5:ttä miljoonaa euroa. Opetus- ja kulttuuriministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö sekä Kuntaliitto arvioivat tuen tarpeen olevan 50 miljoonaa euroa.

Konkretiaa: OAJ:n Luukkaisen mukaan valtiovarainministeriön esittämä tuki riittäisi 500 oppilaan työympäristön korjaamiseen. - Se tarkoittaa yhden, korkeintaan kahden koulun korjaamista, ja kyse on sadoista rakennuksista, Luukkainen vertaa.

Sisäilmaongelmat heikentävät terveyden lisäksi opettajien jaksamista (väsyminen ja motivaation heikkeneminen). Entä lapsemme? Lapset ovat myös väsyneitä.

Saavatko lapsemme tästä syystä johtuen laadukasta opetusta? Miten heidän tulevaisuuteensa vaikuttaa homeelle altistuminen jo lapsena? Millainen elämän laatu heille annetaan altistuneisuuden myötä? Millaiset kulut tulevat siitä, kun altistuminen saattaa vaikuttaa heidän elämäänsä myös tulevina työn-tekijöinä ja veronmaksajina, jos ja kun työpaikoillakin on home- tai sisäilmaongelmia? Miten meillä on tähän varaa?

Jos investoitaisiin heti remontointeihin ja korjausrakentamiseen, luotaisiin työpaikkoja, eikä taas kajottaisi työn verottamisen kiristämiseen, jolla ei ole kuin negatiivisia vaikutuksia kansalaisten elämään. Verotusta kiristämällä ja säästötoimenpiteitä lisäämällä talous ei kasva. Talous kasvaa työn tekemisellä, panostamalla tulevaisuuteen, pitämällä tuotekehitykseen käytettävien resurssien taso korkealla ja luomalla uusia innovaatioita. Opettamalla markkinointia ja myyntiä, jotta vientiin riittää tuotteita ja palveluita. Siten kasvatetaan hyvinvointia.

Sinä voit vaikuttaa äänestämällä oman kuntasi sopivinta kuntavaaliehdokasta, jonka uskot haluavan muuttaa asioita paremmaksi, jonka uskot ajavan sinulle tärkeitä asioita. Anna ideoita, tee ehdotuksia. Kuuntelen.

Kirjoitellaan.

Nina From, PS

Asenne kuntoon. Aiheena vapaaehtoinen maanpuolustus

Maanantai 16.7.2012 - Nina From, PS

Asenne kuntoon. Aiheena vapaaehtoinen maanpuolustus

Luin Länsiväylästä erittäin mielenkiintoisen artikkelin, jossa kerrottiin tarkemminkin asevelvollisuutta suorittaneiden naisten määristä vuosien varrella. Lisäksi artikkelista sai tietoa reserviläistoiminnan olemassaolosta, joka usein tuppaa unohtumaan, mutta on oleellinen osa maanpuolustuksellista toimintaa.

Mielestäni on hienoa, että naisille on suotu mahdollisuus vapaaehtoiseen asepalvelukseen. Tämä mahdollistettiin huhtikuussa 1995. Itse olisin ilman muuta käyttänyt tämän mahdollisuuden, jos se olisi ikäni puolesta ollut mahdollinen. Naisilla on tässä ikähaarukka, 18–29-vuotta, joka siten esti osallistumiseni tähän.

Tänä vuonna vapaaehtoiseen asepalvelukseen haki yhteensä 716 naista, enemmän kuin koskaan lain voimaantulon jälkeen. Alueellisesti hakijoita oli eniten Helsingissä, Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa. Espoosta 11 naista lähti suorittamaan asepalvelusta. Reserviin on vajaan parinkymmenen vuoden aikana koulutettu reilut viisituhatta naista. Noin 70 % heistä on saanut johtajakoulutuksen viime vuosina.

Naisethan voivat osallistua vapaaehtoiseen maanpuolustustyöhön monilla eri tavoin.  Noin kolme tuhatta naista kuuluu Maanpuolustusnaisten liittoon, ja Naisten valmiusliiton alaisissa järjestöissä toimii noin 145000 naista. Huikeaa!

Maanpuolustus ei ole mitenkään sukupuoleen liittyvä asia. Se on meidän yhteinen asia ollut, nyt ja on myös tulevaisuudessa. Meidän täytyy pitää itse huolta puolustuskyvystämme. Siitä ei voida tinkiä. Täytyy löytää kohteita, joissa voimme säästää, tehdä ikäviäkin vähennyksiä ja vahvistaa toimintoja sinne, joissa ne ovat ensiarvoisen tärkeitä puolustuksemme kannalta. Puolustusvoimat, jos mikä, on mielestäni oikea taho kertomaan, mistä säästetään ja minne panostetaan.

Miksi niin vähän keskustellaan siitä, mitä kaikkea asepalveluksen aikana opitaan ja koetaan? Armeijassa verkostoidutaan, saadaan loppuiän ystävyyssuhteita, opitaan johtamaan ja olemaan johdettuja. Opitaan arjen töitä, jopa petaamaan sängyt ja hoitamaan vaatteita. Opitaan huomioimaan toiset, auttamaan muita. Päivät rytmittyvät oikeista asioista: aikataulut, säännöt, ruokailut, liikunta, oppiminen. Puolustusvoimien tavoitteena on luoda sellaiset palvelusolosuhteet, joissa kansalaisvelvollisuuden voi suorittaa siviili- ja taloushuolten vaivaamatta (lainattu Puolustusvoimien nettisivuilta). Terveydenhuollon palvelut ja lääkkeet ovat varusmiehille maksuttomia. Lääkintähuoltoon kuuluu myös ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja koulutusta, ylipäätänsä ympäristön puhtaudesta huolehtimista. Ensiapukoulutuskin kuuluu ohjelmaan. Puhumattakaan sielunhoidollisesta avusta. Erittäin positiivisia asioita. Ja erittäin tärkeitä asioita.

Kehotan katsomaan www.puolustusvoimat.fi sivuilta, miten monipuolisesta asiasta onkaan kyse.

Miksi koen tämän asian ylipäätänsä niin tärkeänä, että haluan siitä kirjoittaa. Mielestäni maanpuolustus on äärimmäisen tärkeä asia. Kunnioitan aivan valtavasti niitä suomalaisia ihmisiä, miehiä ja naisia, jotka mahdollistivat meille Itsenäisen Suomen. Ne, jotka vielä ovat elossa, toivoisin autettavan kaikin mahdollisin keinoin. Heitä ei kuitenkaan montaa enää valitettavasti ole, joten toivon, että arvostus heitä kohtaan nousisi entisestään, että historian tunneilla, medioissa ja kirjoissa, somessa ja joka puolella kirjoitettaisiin näistä asioista arvokkaasti. Ja kunnioittaen. Emme ole olleet itsenäisinä niin kauaa, että asia voitaisiin sivuuttaa, että ihmiset unohdettaisiin saatikka emme kunnioittaisi historiaamme ja sen tekijöitä.

Otan itse selvää, miten voisin jatkossa tavalla tai toisella olla mukana toiminnassa, joka on kaikin tavoin arvokasta ja arvostettavaa.