Mikä on se uskonto, joka pakottaa toiset vaihtamaan omansa, vaikka väkisin?

Torstai 24.12.2015 - Nina From

Tässä joulun aikana olen monesti tuumaillut, miksi Suomessa niin kovin loukataan jotain, toiseen uskontoon kuuluvaa. Loukkaantuminen liittyy erityisesti kristinuskoon liittyviin traditioihin, tapoihin toimia. Ei roomalaiskatoliseen uskoon, ei jehovantodistajiin tai lestadiolaisiin liittyen. Perustellaan, että islaminuskoiset loukkaantuvat. Miksi? Lasten joulujuhlista ja muut pyhien vietot (kristilliset), traditiot, joita suomalaisuuteen kuuluu. Uskonnon opetukseen liittyen. Alkaen jostain ja  päättyen, mihin? Muutoksiin.

Kouluissamme, päiväkodeissamme on jo pitkään kehitetty vaihtoehtoja niille, jotka eivät usko, niille, joilla on toinen usko.

Itse luulin kuuluvani kirkkoon hautaan saakka. Näin ei kuitenkaan käynyt. Erosin tänä vuonna. Minulle oli viimeinen ”tikki” Mäkisen lausunnot. Liikaa se, että perinteisiä arvoja muutettiin. Liikaa se, että oman maan kansalaisia ei riittävästi ole autettu. Olen harmissani, tavallaan. Kirkko tekee paljon hyvää. Uskonto on salliva. Menneet ovat ajat, jolloin kristinuskoa levitettiin vaikka väkisin.

Islamissa on paljon pelottavaa. Kaikkihan riippuu tulkinnasta, johtajista, ihmisistä. Jos lukee Raamattua, sieltäkin löytyy kammottavuuksia. Mitä onkaan tapahtunut ajan myötä? Ei väkisin!

Päätin hakea faktoja blogiini. Mielenkiintoista:

Maailman uskontotilasto vuonna 2010 on lähetys- ja uskontotilaston mukaan seuraava:

• kristittyjä 2292,4 miljoonaa (33,2 prosenttia)
• muslimeja 1549,4 miljoonaa (22,4 prosenttia)
• hinduja 948,5 miljoonaa (13,7 prosenttia)
• uskonnottomia 639,8 miljoonaa (9,2 prosenttia)
• buddhalaisia 468,7 miljoonaa (6,7 prosenttia)
• kiinalaisperäisten uskomusten kannattajia 458,3 miljoonaa (6,6 prosenttia)
• kansanuskontojen kannattajia 261,4 miljoonaa (3,7 prosenttia)
• ateisteja 138,5 miljoonaa (1,9 prosenttia)
• uusien uskontojen kannattajia 64,4 miljoonaa (0,9 prosenttia)
• sikhejä 24,5 miljoonaa. (0,3 prosenttia)
• juutalaisia 14,6 miljoonaa (0,2 prosenttia)
• muita 46 miljoonaa (1,2 prosenttia)

Voimakkain määrällinen kasvu kristittyjen keskuudessa on edelleen sekä niin sanotuissa riippumattomissa kirkoissa että helluntailaisiin, karismaattisiin ja uuskarismaattisiin kuuluvissa yhteisöissä. Kolmantena ryhmänä kasvaa protestantit.  Hitaimmin kasvaa jäsenyys ortodoksisissa kirkoissa. Maanosista Eurooppa on edelleen kristittyjen määrässä suurin. Voimakkaimmin kristittyjen määrä kasvaa Afrikassa.

Eteläisellä pallonpuoliskolla eli Afrikassa, Aasiassa, Oseaniassa ja Latinalaisessa Amerikassa kristittyjä on yhteensä 1385,0 miljoonaa eli kaikista kristityistä 63,7 prosenttia. Pohjoisella pallonpuoliskolla eli Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa kristittyjä on yhteensä 787,6 miljoonaa eli kaikista kristityistä 36,3 prosenttia. Lähde: evl.fi

Eurooppalaisista noin 75 % on kristittyjä, 8 % muslimeja. Muslimeista suurin osa asuu Venäjän ja Turkin Euroopan-puoleisissa osissa, Bosnia-Hertsegovinassa ja Albaniassa. Noin 17 % ei tunnusta mitään uskontoa. Juutalaisia on alle yksi prosentti. Nykyisin Euroopassa on niin kristittyjä, uskonnottomia kuin muidenkin uskontojen kannattajia. Siirtolaisuuden myötä etenkin muslimien määrä Euroopassa on kasvanut.

Historia

Euroopan vanhat uskonnot olivat yleisesti monijumalisia, kuten antiikin Kreikan uskonto, antiikin Rooman uskonto, germaaninen muinaisusko ja kelttiläinen muinaisusko. Rooman valtakunnan tuhoutumisen jälkeen kristinusko levisi keskiajalla vähitellen eri puolille Eurooppaa. Kristillisyys kehittyi eri suuntaan kreikankielisessä Itä-Roomassa eli Bysantissa kuin lännessä, jossa Rooman piispan eli paavin valta kasvoi. Idän ja lännen kirkot erosivat toisistaan vuonna 1054 niin sanotussa suuressa skismassa. Eurooppaan muodostui selkeä kulttuurinen raja idän ja lännen välillä.

Noin tuhannen vuoden ajan katolinen kirkko käytti merkittävää valtaa länsi-Euroopassa ja piti yllä kulttuurin yhtenäisyyttä. Antiikin kirjoituksia kopioitiin kirkon luostareissa teologiaa varten. Keskiajan arkkitehtuurin merkittävimpiä hankkeita olivat kirkot. Islam levisi muun muassa Espanjaan valloitusten myötä. Arabialainen kulttuuri välitti Eurooppaan antiikin kulttuuriperintöä, joka oli sieltä osin kadonnut. Ristiretket aiheuttivat pitkäaikaisen välirikon eurooppalaisen ja arabialaisen kulttuuripiirin välille.

Antiikin humanismi nousi renessanssin myötä. Reformaatio hajotti läntisen kirkon yhtenäisyyden. Britannia, Hollanti ja Sveitsi erosivat anglikaaniseksi ja kalvinistisiksi alueiksi, pohjoinen Saksa ja Pohjoismaat luterilaisen protestanttisuuden hallitsemiksi alueiksi. 1700-luvun valistus ja Ranskan suuri vallankumous vaikuttivat kirkon ja valtion eroon. Muun muassa Pohjoismaissa yhteiskunnan sekularisaatio on edennyt varsin pitkälle. Lähde: wikipedia 

Uskonnollisuus

Vuonna 2010 tehdyn Eurobarometri-tutkimuksen mukaan Euroopan unionin asukkaista 51 prosenttia sanoi uskovansa jumalan olemassaoloon, 26 % jonkinlaiseen henkeen tai voimaan ja 20 % ei uskonut jumalaan tai henkiin.

Minä en hyväksy sitä, että uskonnon varjolla tehdään raakuuksia. Ihmisille ja eläimille. Jos rakastut ”vääräuskoiseen”, katkeaa kaula. Lapsiavioliitot, mihin kategoriaan ne kuuluvatkaan? Pedofiliaksi luokiteltavia, toki. Halal –teurastus, Koshir –lihan valmistus. Täysin käsittämättömiä tapoja tappaa eläin.

Naisen asema? Uskonto, kulttuuri, lait! Ihmisiä ja eläimiä tulee kunnioittaa. Kuten luontoakin. Jos on joku, joka ei sitä ymmärrä, pitää valistaa. Kouluttaa.

Minusta on hyvä, että opinahjoissa opetetaan eri uskontoja, tasapuolisesti, kunnioittavasti. Niitä vain on, paljon ja erilaisia. Kaikki ansaitsevat uskoa mihin haluavat tai olla uskomatta!

Suvaitsevaisuus kuuluu kaikille!

Hyvää joulua, perinteitä kunnioittaen,

Nina From

ps. kaikki eivät ole samanlaisia, et sinä, etkä minä.

Olen lihansyöjä -toistaiseksi

Lauantai 18.10.2014 - Nina From

Olen aina ollut lihansyöjä. Erityisesti kotimaisen. Kaikenlaisen lihan. Sisäfilee mieluiten mediumina, kiitos.

Mutta, tietoisuus on lisääntynyt. Eläimiä kohdellaan huonosti myös Suomessa, sekä tuotantoeläimiä että kotiin hankittuja lemmikkejä. Pahoinpidellään, laiminlyödään, jätetään kaatopaikolle, näännytetään kellarikomeroon.

Olen alkanut pohtimaan erityisesti syötävien eläinten kohtelua Suomessa. Kuulun moniin eri ryhmiin somessa (Oikeutta Eläimille, Sey, Animalia, Hesy, Rescue xx, löytöeläintalo ym.), joten näen päivittäin surullisia kuvia, luen vähemmän miellyttäviä tarinoita eläinten kohtelusta, kohtaloista. Joskus tarinat päättyvät onneksi hyvin.

Olen miettinyt, kuinka usein haluan syödä lihaa, mitä lihaa haluan syödä ja missä muodossa, mistä liha on tullut, miten se on tuotettu, onko se luomua, miten se on teurastettu (ei-halal/halal) ja kuka sitä myy. Vai haluanko syödä lihaa jatkossa, pystynkö syömään sitä enää. Vastaus on, että haluaisin, mutta!

On erinomaista, että Suomessa on tahoja, jotka ajavat eläinten asiaa. Esimerkkinä mainitsen SEYn. ”SEY esittää eläinsuojelulakiin tavoitteita 13 eri teemalla. Yksittäisiä tavoitteita on yli 150. SEY järjesti nautojen hyvinvointiin liittyvän Eläinten viikon keskustelutilaisuuden eduskunnan Pikkuparlamentissa 3.10.” Eli järjestö on erittäin aktiivinen toimija, joka jakaa mielellään tietoutta sekä haluaa vaikuttaa sekä päättäjiin että kuluttajiin.

Entäpä teurastustavat?

Teurastuksesta Suomessa:

Teurastuksella tarkoitetaan ihmisravinnoksi tarkoitetun eläimen lopettamista. Teurastustoiminta on säädeltyä ja valvottua toimintaa ja eläimiä saa teurastaa vain hyväksytyissä teurastamoissa. Teurastajat ovat työhönsä koulutettuja liha-alan ammattilaisia. Teurastuksesta pyritään tekemään eläimille mahdollisimman stressitön tilanne hyödyntämällä tieteellistä tutkimustietoa, eläinten normaalia käyttäytymistä, luontaista uteliaisuutta ja laumavaistoa. 

Tuotantoeläinten lopetukseen sovelletaan 1.1.2013 alkaen uutta lopetusasetusta. Asetus edellyttää eläimen lopetuksen nykyistä yksityiskohtaisempaa suunnittelua ja toimenpiteen onnistumisen omavalvontaa. Asetus sallii nykyistä enemmän lopetusmenetelmiä. Perusperiaate on kuitenkin edelleen se, että eläintä tulee varjella tarpeettomalta, kivulta, tuskalta ja kärsimykseltä.

Tainnutus ja teurastus

Ennen teurastusta eläimet tainnutetaan. Tainnutus tehdään pulttipistoolilla (naudat) tai kaasulla (siat ja siipikarja). Sen jälkeen tehdään pisto kaulavaltimoon ja eläimestä lasketaan veri. Verenlaskun aikana tajuttoman eläimen elintoiminnat lakkaavat ja eläin kuolee. Suomessa lainsäädäntö kieltää teurastuksen (ns. halal-teurastus), jossa eläimeltä lasketaan veri ilman tainnutusta (lihatiedotus.fi).

EU-lainsäädäntö mahdollistaa eläimen lopettamisen siten, että se saa vuotaa kuiviin. Suomen kansallisessa lainsäädännössä eläimen teurastaminen ilman tainnutusta on kielletty, mutta poikkeukset sallitaan uskonnollisista syistä. Tällöin eläin tainnutetaan samanaikaisesti, kun verenlasku aloitetaan. Suomen laissa halal-teurastus on sallittua vain teurastamossa tarkastuseläinlääkärin läsnä ollessa (mtv3.fi).

Halal –uskonnollisista syistä noudatettava erityinen teurastustapa:

Perinteisesti halal-teurastuksessa eläimen pää käännetään kohti Mekkaa ja kaulavaltimo katkaistaan eläimen ollessa tajuissaan. Kaiken veren annetaan valua kuiviin. Samanaikaisesti lausutaan rukous. Kerran katsoin osan videosta, jossa kameleita joukko-halal-teurastettiin. En katso enää!

Vain sellainen uskonnollisista syistä noudatettava erityinen teurastustapa, jossa verenlasku aloitetaan samanaikaisesti eläimen tainnuttamisen kanssa, on sallittua. Siipikarjaan kuuluva eläin sileälastaisia lintuja lukuun ottamatta saadaan kuitenkin teurastaa katkaisemalla kaula nopeasti terävällä aseella. Tässä pykälässä tarkoitettu teurastus on sallittua vain teurastamossa tarkastuseläinlääkärin läsnä ollessa (eläinsuojelulaki).

Suomessa arvioidaan, että alle kymmenessä teurastamossa on joskus teurastettu uskonnollisten vaatimusten mukaisesti. Tällä hetkellä vain muutamat teurastamot toimittavat halal-lihaa myytäväksi. Nämä teurastamot eivät halua mainostaa erikoispalvelujaan asiakkaiden menettämisen pelossa. ”Teurastamot epäilevät, etteivät tuotantoeläinten omistajat halua lähettää niille eläimiään halal-teurastettaviksi. Tämä on osoitus eläinten omistajien tietoisuudesta ja vastuusta eläinten hyvinvoinnista”, Mikkola sanoo. Evira ei anna julkisuuteen yksittäisiä teurastamoja koskevia tietoja.

Miltä liha maistuu?

Maistuuko islamilaiseen tapaan teurastettu halal-liha erilaiselta kuin tavallinen liha? Lihamestari Emin Adamin mukaan maistuu. Adamin mukaan halal-teurastuksessa veri saadaan eläimestä pois vauhdikkaammin kuin tavallisessa teurastuksessa. Näin veri ei jää vaikuttamaan lihan makuun. Toisaalta Liha Hietasen teurastamolta vakuutetaan, että halal-teurastus ei juuri poikkea normaaliteurastuksesta.

Minun mielestäni maku ei tässä ole se oleellinen asia. Oleellista on eläimen teurastustapa. En aio syödä halal –tyyliin teurastettua eläintä enkä hyväksy sitä tapaa teurastaa. Laki on tietysti se, mitä tulee noudattaa. Suomessa Suomen laki!

SEY on aktiivisesti tiedottanut eläinsuojelulain uudistamisesta sekä ollut mukana asioiden edistämisessä. Nykyisessä laissa on paljon puutteita. Edellinen laki on säädetty 1990 –luvulla, tutkimustietoa eläinten hyvinvointiin liittyen on runsaasti ja ihmisten asenteet eläimiä ja eläinten pitoa kohtaan ovat muuttuneet oleellisesti, joten on aika uudistaa. Valmistelu on aloitettu 2011, ministeriön mukaan lakiesitys on eduskunnan hyväksyttävänä 2015. TOIVOTTAVASTI lakimuutos tulee, eikä käy niin, että ns. kiireiden vuoksi tämäkin lakiesitys jää esittämättä, aikataulussaan. Minusta aikataulu on ollut uskomattoman pitkä, kun katsoo vuosilukuja.

Eläintensuojelu –mitä voit itse tehdä?

Mikäli huomaat lemmikin hoidossa laiminlyöntiä, ota yhteyttä eläimen sijaitsemiskunnan eläinsuojelueläinlääkäriin tai viranomaiseen. Jokaisella kunnalla on oltava eläinsuojeluviranomainen. Usein se on kaupungineläinlääkäri. Joissakin kunnissa on järjestetty oma virka eläinsuojelua varten. Voit etsiä kaupunkien nettisivuilta yhteystiedot ja yhteydenottoajat. Yhteydenottoajan ulkopuolella eläinsuojeluviranomaisena toimii poliisi.

Ollaan itsekin aktiivisia. Joka päivä voimme tehdä valintoja eläinten paremman elämän eteen. Vaikutetaan, osallistutaan, tehdään parempia ostopäätöksiä kaupassa. Puututaan epäkohtiin!

Jokainen päivä on eläinten päivä.

Nina From

Linkkejä asiaan liittyen:

elainsuojelulaki.fi

evira.fi (valvontavastuu)

sey.fi

animalia.fi

oikeuttaelaimille.net

avi.fi

loytoelaintalo.fi