Olen lihansyöjä -toistaiseksi

Lauantai 18.10.2014 - Nina From

Olen aina ollut lihansyöjä. Erityisesti kotimaisen. Kaikenlaisen lihan. Sisäfilee mieluiten mediumina, kiitos.

Mutta, tietoisuus on lisääntynyt. Eläimiä kohdellaan huonosti myös Suomessa, sekä tuotantoeläimiä että kotiin hankittuja lemmikkejä. Pahoinpidellään, laiminlyödään, jätetään kaatopaikolle, näännytetään kellarikomeroon.

Olen alkanut pohtimaan erityisesti syötävien eläinten kohtelua Suomessa. Kuulun moniin eri ryhmiin somessa (Oikeutta Eläimille, Sey, Animalia, Hesy, Rescue xx, löytöeläintalo ym.), joten näen päivittäin surullisia kuvia, luen vähemmän miellyttäviä tarinoita eläinten kohtelusta, kohtaloista. Joskus tarinat päättyvät onneksi hyvin.

Olen miettinyt, kuinka usein haluan syödä lihaa, mitä lihaa haluan syödä ja missä muodossa, mistä liha on tullut, miten se on tuotettu, onko se luomua, miten se on teurastettu (ei-halal/halal) ja kuka sitä myy. Vai haluanko syödä lihaa jatkossa, pystynkö syömään sitä enää. Vastaus on, että haluaisin, mutta!

On erinomaista, että Suomessa on tahoja, jotka ajavat eläinten asiaa. Esimerkkinä mainitsen SEYn. ”SEY esittää eläinsuojelulakiin tavoitteita 13 eri teemalla. Yksittäisiä tavoitteita on yli 150. SEY järjesti nautojen hyvinvointiin liittyvän Eläinten viikon keskustelutilaisuuden eduskunnan Pikkuparlamentissa 3.10.” Eli järjestö on erittäin aktiivinen toimija, joka jakaa mielellään tietoutta sekä haluaa vaikuttaa sekä päättäjiin että kuluttajiin.

Entäpä teurastustavat?

Teurastuksesta Suomessa:

Teurastuksella tarkoitetaan ihmisravinnoksi tarkoitetun eläimen lopettamista. Teurastustoiminta on säädeltyä ja valvottua toimintaa ja eläimiä saa teurastaa vain hyväksytyissä teurastamoissa. Teurastajat ovat työhönsä koulutettuja liha-alan ammattilaisia. Teurastuksesta pyritään tekemään eläimille mahdollisimman stressitön tilanne hyödyntämällä tieteellistä tutkimustietoa, eläinten normaalia käyttäytymistä, luontaista uteliaisuutta ja laumavaistoa. 

Tuotantoeläinten lopetukseen sovelletaan 1.1.2013 alkaen uutta lopetusasetusta. Asetus edellyttää eläimen lopetuksen nykyistä yksityiskohtaisempaa suunnittelua ja toimenpiteen onnistumisen omavalvontaa. Asetus sallii nykyistä enemmän lopetusmenetelmiä. Perusperiaate on kuitenkin edelleen se, että eläintä tulee varjella tarpeettomalta, kivulta, tuskalta ja kärsimykseltä.

Tainnutus ja teurastus

Ennen teurastusta eläimet tainnutetaan. Tainnutus tehdään pulttipistoolilla (naudat) tai kaasulla (siat ja siipikarja). Sen jälkeen tehdään pisto kaulavaltimoon ja eläimestä lasketaan veri. Verenlaskun aikana tajuttoman eläimen elintoiminnat lakkaavat ja eläin kuolee. Suomessa lainsäädäntö kieltää teurastuksen (ns. halal-teurastus), jossa eläimeltä lasketaan veri ilman tainnutusta (lihatiedotus.fi).

EU-lainsäädäntö mahdollistaa eläimen lopettamisen siten, että se saa vuotaa kuiviin. Suomen kansallisessa lainsäädännössä eläimen teurastaminen ilman tainnutusta on kielletty, mutta poikkeukset sallitaan uskonnollisista syistä. Tällöin eläin tainnutetaan samanaikaisesti, kun verenlasku aloitetaan. Suomen laissa halal-teurastus on sallittua vain teurastamossa tarkastuseläinlääkärin läsnä ollessa (mtv3.fi).

Halal –uskonnollisista syistä noudatettava erityinen teurastustapa:

Perinteisesti halal-teurastuksessa eläimen pää käännetään kohti Mekkaa ja kaulavaltimo katkaistaan eläimen ollessa tajuissaan. Kaiken veren annetaan valua kuiviin. Samanaikaisesti lausutaan rukous. Kerran katsoin osan videosta, jossa kameleita joukko-halal-teurastettiin. En katso enää!

Vain sellainen uskonnollisista syistä noudatettava erityinen teurastustapa, jossa verenlasku aloitetaan samanaikaisesti eläimen tainnuttamisen kanssa, on sallittua. Siipikarjaan kuuluva eläin sileälastaisia lintuja lukuun ottamatta saadaan kuitenkin teurastaa katkaisemalla kaula nopeasti terävällä aseella. Tässä pykälässä tarkoitettu teurastus on sallittua vain teurastamossa tarkastuseläinlääkärin läsnä ollessa (eläinsuojelulaki).

Suomessa arvioidaan, että alle kymmenessä teurastamossa on joskus teurastettu uskonnollisten vaatimusten mukaisesti. Tällä hetkellä vain muutamat teurastamot toimittavat halal-lihaa myytäväksi. Nämä teurastamot eivät halua mainostaa erikoispalvelujaan asiakkaiden menettämisen pelossa. ”Teurastamot epäilevät, etteivät tuotantoeläinten omistajat halua lähettää niille eläimiään halal-teurastettaviksi. Tämä on osoitus eläinten omistajien tietoisuudesta ja vastuusta eläinten hyvinvoinnista”, Mikkola sanoo. Evira ei anna julkisuuteen yksittäisiä teurastamoja koskevia tietoja.

Miltä liha maistuu?

Maistuuko islamilaiseen tapaan teurastettu halal-liha erilaiselta kuin tavallinen liha? Lihamestari Emin Adamin mukaan maistuu. Adamin mukaan halal-teurastuksessa veri saadaan eläimestä pois vauhdikkaammin kuin tavallisessa teurastuksessa. Näin veri ei jää vaikuttamaan lihan makuun. Toisaalta Liha Hietasen teurastamolta vakuutetaan, että halal-teurastus ei juuri poikkea normaaliteurastuksesta.

Minun mielestäni maku ei tässä ole se oleellinen asia. Oleellista on eläimen teurastustapa. En aio syödä halal –tyyliin teurastettua eläintä enkä hyväksy sitä tapaa teurastaa. Laki on tietysti se, mitä tulee noudattaa. Suomessa Suomen laki!

SEY on aktiivisesti tiedottanut eläinsuojelulain uudistamisesta sekä ollut mukana asioiden edistämisessä. Nykyisessä laissa on paljon puutteita. Edellinen laki on säädetty 1990 –luvulla, tutkimustietoa eläinten hyvinvointiin liittyen on runsaasti ja ihmisten asenteet eläimiä ja eläinten pitoa kohtaan ovat muuttuneet oleellisesti, joten on aika uudistaa. Valmistelu on aloitettu 2011, ministeriön mukaan lakiesitys on eduskunnan hyväksyttävänä 2015. TOIVOTTAVASTI lakimuutos tulee, eikä käy niin, että ns. kiireiden vuoksi tämäkin lakiesitys jää esittämättä, aikataulussaan. Minusta aikataulu on ollut uskomattoman pitkä, kun katsoo vuosilukuja.

Eläintensuojelu –mitä voit itse tehdä?

Mikäli huomaat lemmikin hoidossa laiminlyöntiä, ota yhteyttä eläimen sijaitsemiskunnan eläinsuojelueläinlääkäriin tai viranomaiseen. Jokaisella kunnalla on oltava eläinsuojeluviranomainen. Usein se on kaupungineläinlääkäri. Joissakin kunnissa on järjestetty oma virka eläinsuojelua varten. Voit etsiä kaupunkien nettisivuilta yhteystiedot ja yhteydenottoajat. Yhteydenottoajan ulkopuolella eläinsuojeluviranomaisena toimii poliisi.

Ollaan itsekin aktiivisia. Joka päivä voimme tehdä valintoja eläinten paremman elämän eteen. Vaikutetaan, osallistutaan, tehdään parempia ostopäätöksiä kaupassa. Puututaan epäkohtiin!

Jokainen päivä on eläinten päivä.

Nina From

Linkkejä asiaan liittyen:

elainsuojelulaki.fi

evira.fi (valvontavastuu)

sey.fi

animalia.fi

oikeuttaelaimille.net

avi.fi

loytoelaintalo.fi