Espoon säästökohde: valaistus ja liikennevalot

Sunnuntai 8.9.2013 - Nina From, PS

Tähän ikään mennessä, olen jonkin verran ehtinyt liikkua autolla, milloin työn puolesta, milloin vapaa-ajalla, milloin kuskatessani lapsiani tai muita paikasta A paikkaan B. Entistä enemmän minua on alkanut suorastaan nyppiä kaksi asiaa: liikennevalojen päällä olo syrjäisemmilläkin ajoreiteillä sekä valojen päällä pitäminen vaikkapa moottoriteiden liittymäkohdissa. Tänäänkin, täällä Suomenojan teillä, sunnuntaina siis, paloivat liikennevalot keskellä kirkasta päivää ja liikenne on todella vähäistä.

Ymmärrän täysin pimeän ja sateen tultua, että neljän tienoilla, iltapäivällä, tarvitaan valaistusta. Mutta voisiko jatkossa huomioida liikennevalojen sekä valaistuksen vähentämistä viikonloppuisin ja yöaikaan sekä arkisin että viikonloppuisin? Tämä liikennemäärä noina ajankohtina on kyllä pääkaupunkiseudulla todella pientä.

Ylipäätänsä ajoneuvojen valot ovat jo pitkään olleet erittäin hyvät. Ei sen takia tarvita liikennevalaistusta, ainakaan niin runsasta, kuin nykyään on, vaikkapa juuri liittymäkohdissa. Jospa joka toinen lamppu sammutettaisiin Espoossa? Paljonko rahaa säästyisikään?

Tilanne Espoossa:

”Katujen ja yleisten alueiden valaistus lisää viihtyisyyttä ja turvallisuutta. Kaupunki huolehtii katuvalaistuksesta katujen ja yleisten alueiden osalta. ELY-keskus puolestaan huolehtii Turunväylän, Länsiväylän, Kehä-teiden, Vanhan Turuntien ja Kauklahdenväylän valaistuksesta.

Katuvalojen sytytys ja sammutus tapahtuu samalla periaatteella koko Espoossa. Sytytys ja sammutus tulee astronomisesta kellosta, jollainen on sijoitettu jokaiseen 750:een jakokaappiin. Valot sammuvat 20 minuuttia ennen auringon nousua ja syttyvät 20 minuuttia auringon laskun jälkeen.  Katuvaloja huolletaan säännöllisesti kolme kertaa vuodessa. Huoltoajot suoritetaan alueittain.

Merkittävimpiä valaistuksen rakennuskohteita olivat keskeneräiset aluerakentamiskohteet Suurpellon alueella, Saunalahdessa ja Perusmäessä.” Lähde: espoo.fi.

Niin. Suurpellon vierestä useasti ajaneena voi vain hämmästellä valaistuksen määrää. Varmasti lampuissa on huomioitu ekologisuus sekä lamppujen energian kulutus positiivisella tavalla. Hyvä esimerkki mielestäni on juuri tuo: miksi lamppuja pitää olla niin valtavasti? Toki voisi tästä tehdä aloitteen: katuvalaistukseen liittyviä aloitteita voi lähettää kirjallisina Espoon kaupungin kirjaamoon. Aloitteessa tulee esittää valaistuskohteen tarkka sijainti ja määrittely, valaistustarpeen määrä, arvioitu käyttäjämäärä sekä liikenneturvallisuuteen tai yleiseen turvallisuuteen liittyvät seikat.

Toimiiko aloitteen teko myös siten, että ehdottaa valaistuksen vähentämistä? Tulee mieleen se, että millä kuntalainen voi arvioida esim. tuota käyttäjämäärää? Mitkä ovatkaan ns. rajat: tämä käyttäjämäärä tässä kohtaa on riittävä, jotta valaistusta lisätään tai alle tämän määrän ei kannata aloitetta edes tehdä?

Tämä tieto, jonka löysin espoo.fi sivuilta on kyllä hyvä: ”katuvalaistuksen vioista (sammuneet valaisimet, kolareissa vaurioituneet katuvalopylväät) voi ilmoittaa Teknisen keskuksen asiakaspalveluun tai jättää ilmoituksen palautejärjestelmän kautta. Sähköturvallisuuden vaarantavista vioista voi ilmoittaa virka-ajan ulkopuolella yleiseen hätänumeroon. Hätänumeroon ei saa ilmoittaa muita vikoja.”

Espoo aikoo kuitenkin säästää yleisten alueiden valaistuksessa näin: ”yksi keino on siirtyminen energiatehokkaampiin lamppuihin. Vanhoja elohopealamppuja on käytössä enää noin 5 000 kappaletta, ja niiden sijaan on yleensä vaihdettu huomattavasti energiataloudellisempi suurpainenatriumlamppu (pienemmällä energialla on valontuotanto saatu lähes kaksinkertaiseksi).  Myös tehokkaat induktiolamppuvalaisimet soveltuvat joihinkin kohteisiin. Espoo hakee säästöjä myös suunnittelulla ja kilpailuttamisella. Tavoitteena on huollon helppous ja ilkivallan estäminen. Espoon kaupungin hallinnoimia katuvalopisteitä oli viime vuonna yli 50 000 kappaletta, ja niiden huoltoon ja energiaan käytettiin 2,9 miljoonaa euroa. Kaikki valaisimet syttyvät ja sammuvat samanaikaisesti vuodenaikojen ja valoisuuden mukaan. 1990-luvulta lähtien on säästetty himmentämällä valaisimet yöksi.” Lähde: Metro 22.8.2013

Miksei Espoo vähennä valaistusta? Voisiko tästä pyytää kenties laskelman, josta näkisi kohteet, ehdotuksen ja säästömäärän? Kannattaisi varmasti!

Voisiko Espoo vähentää liikennevalojen käyttöaikaa? Tämänkin ehdotuksen mielellään teettäisi ja näkisi, mikä vaikutus sillä kaupunkimme talouteen olisikaan!

Kohde, josta ei pidä säästää on sitten kevyen liikenteen väylät. Tarvitaan pyöräilijöille, kävelijöille, lapsiensa kanssa kulkijoille, koirien ulkoiluttajille, työssäkäyville kolmivuorotyötä tekeville sekä kaikille meille ehdottomasti hyvä valaistus. Kyse on erityisesti turvallisuudesta ja sen lisäämisestä sekä siitä, että varmasti myös pyöräilyn suosio kasvaisi. Sehän olisi vain hyvä asia.

Mitä muualla Suomessa on tehty, jotta säästöä syntyy?

Noin kolmannes Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen ylläpitämistä katuvaloista on jatkossa pois päältä puolenyön ja aamu viiden välisenä aikana. Tämä tarkoittaa sitä, että Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa katuvalot sammuvat öisin noin 440 kilometrin matkalta. Valot sammutetaan harvaanasutuilla alueilla, joissa ei ole paljon liikennettä. Yösammutukset eivät koske päätiestöä, vilkkaita risteyksiä tai keskusta-alueita. Ainakin valtatiellä 8 pimenee pitkähkö tieosuus Raahen ja Pyhäjoen välillä. Myös Limingan ja Lumijoen välisellä tieosuudella on jatkossa öiseen aikaan pimeää.

Yösammutusten taustalla on julkishallinnon energiansäästötavoite. Liikenneviraston mukaan noin 20 prosenttia valtion ylläpitämistä katuvaloista sammutetaan yöajaksi syksystä 2013 alkaen. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella katuvalojen yösammutusten on laskettu tuovan jopa 220 000 euron säästöt. Se on noin 8-9 prosenttia alueen katuvalojen kustannuksista.

Osassa maata katuvalojen sammuttaminen yöajaksi on jo vakiintunut käytäntö. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on kokeillut yösammutuksia viime syksystä alkaen Haapaveden ja Siikalatvan alueilla.

Vaasan alue: yksi mahdollisista säästökohteista voi olla muutaman tuhannen katuvalon sammuttaminen yöntunneiksi Vaasan kaupungin vähemmän liikennöidyiltä alueilta. Katuvaloja suunnitellaan sammutettavan Vaasan kaupungin reuna-alueilta. Kun yksi katuvalo sammutetaan kuudeksi tunniksi, syntyy säästöjä kuusi senttiä yössä. Kun useampia valoja sammutetaan, säästösummat kasvavat. Säästötavoite loppuvuodelle on 10 000 euron luokkaa kun muutama tuhat katuvaloa sammutetaan. (toukokuu 2012)

Raisio: kaupunki aloittaa katuvalojen yösammutukset kaupungin katuverkolla lukuun ottamatta ydinkeskustaa ja Hahdenniemen pienvenesatamaa sekä pääkokoojakatuja, joille jätetään läpiyönvalaistus. Sammutukset toteutetaan kello 00-05 välisenä aikana, ja ne aloitetaan elokuun aikana. Yösammutuksilla on arvioitu saavutettavan noin 50 000 euron vuotuinen säästö. Raision kaupunki kuuluu kuntien energiatehokkuussopimukseen, jonka yhtenä tavoitteena on vähintään yhdeksän prosentin energiasäästö vuoteen 2016 mennessä.

Myös Varsinais-Suomen ELY-keskus aloittaa tievalaistuksen yöajan sammutukset Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueella syksyllä 2013. Tällä hetkellä yösammutuksia on tehty muun muassa Ruskolla ja Kaarinassa, ja niistä on pelkästään hyviä kokemuksia. Maantievalaistuksen yöajan sammutukset toteutetaan joko kello 01-04 tai 00-05 välisenä aikana. ELY:n maantievalojen sammutukset eivät koske Raision kaupungin alueella kulkevia maanteitä.

Tampereella jatketaan katuvalojen osittaista sammuttamista yöaikaan. Ulkovalojen osasammuttamista kokeiltiin lokakuussa teollisuus- ja asuinalueella. Kokeilusta tehtiin internet-kysely ja saadun palautteen perusteella valoja voidaan himmentää tai osin sammuttaa myös jatkossa. Kaupunki tavoittelee valojen sammuttamisella rahallista säästöä. Lisäksi energiaa säästetään kaupungin tekemien ympäristösitoumusten mukaisesti. Kaupunki on laskenut, että jos asuin- ja teollisuusalueilla sammutetaan joka kolmas katuvalo kello 23-06, vuodessa säästetään 140 000 euroa.

Kuopion kaupungin alueella katuvalot sammutetaan 20.5. - 19.7.2013 väliseksi ajaksi. Valojen sammutus säästää luontoa. Energiansäästö tuo myös rahallisia säästöjä. Vuosina 2011 ja 2012 katuvalot olivat sammuksissa saman ajan. Kokemukset tästä ovat olleet hyviä. Nyt sammutettavien katuvalojen seutu on laajentunut myös Nilsiän alueelle.

Mitä muuta hyvää tästä seuraisi, kuin säästöä? Kuten tuossa mainittiinkin, myös ympäristö ja luonto kiittävät. Liikennenopeudetkin varmasti pienenevät ja ylinopeudet vähenevät. Ja lopuksi: on pakko säästää, tässä hyvät ehdotukset. Vai mitä mieltä olet?

Ja toki, itse kukin meistä voi myös säästää: vähennetäänpä valaistusta aina kun on mahdollista. Lisätään kynttilöiden polttamista. Ja vielä: kun ostetaan kynttilöitä, muistetaan suosia suomalaista: samallahan me työllistämme omaa kansaamme.

Aloitetaan vaikka heti!

Hyvää syyskuuta toivottaen,

Nina From

Nuorisotalkoot! -seminaarin antia sekä infoa

Perjantai 1.3.2013 - Nina From, PS

Olipa hienoa olla mukana Nuorisotalkoot! –nimisessä seminaarissa tiistaina. Kutsu tuli Helsingin ja Uudenmaan Perussuomalaisille kunnanvaltuutetuille sekä nuorille. Toki paikalla oli muidenkin puolueiden edustajia sekä tietysti nuoria.  Itse edustin varavaltuutetun sekä Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan jäsenenä puoluettamme.

Agenda oli seuraavanlainen:

Kulttuuriministeri Paavo Arhinmäen tervehdys

Nuorisotalkoot!-julkaisun esittely - Satu Tuomikorpi Nuoran pääsihteeri

Kurkistus etsivään nuorisotyöhön -Mari Puoskari Helsingin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja  - Olli Alanen, etsivä nuorisotyöntekijä, Vamos-palvelukokonaisuus

Nuorten alustamaa keskustelua kuntakohtaisissa ryhmissä

Ryhmäkeskustelujen purku

Kuntien hyvät osallisuuskäytännöt - Santeri Lohi, Nuva ry:n puheenjohtaja

Tilaisuuden yhteenveto ja päätössanat - Antti Lindtman, Nuoran puheenjohtaja

Tilaisuuden juontaa Nuoran varapuheenjohtaja Niklas Mannfolk

Valtion nuorisoasiain neuvottelukunta Nuora ja Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto – Nuva ry kutsuivat siis meidät seminaariin kuulemaan ajankohtaisia kuulumisia valtakunnallisesta nuorisopolitiikasta ja ideoimaan nuorten elinolojen kohentamista omissa kunnissaan. Tilaisuudessa julkistettiin Nuoran tuottama Nuorisotalkoot! -julkaisu, jossa avataan valtioneuvoston lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman tavoitteita kuntien näkökulmasta.

Oli äärimmäisen mielenkiintoista kuulla käytännön tekemisestä nuortemme hyväksi Helsingissä. Avoimesti selvittäen, haasteista ja mahdollisuuksista sekä myös onnistumisista kertomalla avautui selkeä kuva nuorisomme tilanteesta tästä näkökulmasta sekä siitä, miten Vamos –projektissa työntekijät toimivat. Täytyy kyllä sanoa, että tarvitaan lisää juuri tällaista sanansaattoa, tiedon jakamista sekä ylipäätänsä kaikille mahdollisille päättäjille suoraan kertomista, mikä tilanne on monen nuoren kohdalla. Suomessa alkaa esim. nuorisotyöttömyys olla 20%:n luokkaa, joka on aivan kammottavaa (Kreikan ja  Espanjan luvut n. 40-60%).

Syrjäytymisriski on suuri ja syrjäytyneiden nuorten määrä kasvaa. Siksi minusta tuntuu käsittämättömältä, että Suomessa pyritään ajamaan eläkeiän nostoa, joka tarkoittaa monen nuoren kohdalla sitä, että työpaikan saanti siirtyy. Lisäksi on niin, että monessa organisaatiossa henkilöstömäärä on supistettu niin niukaksi, että väsymys työssä on vääjäämättä edessä monella, usealla on jo nyt. Pitäisi palkata nuoria töihin! Parempi työllistää kun laittaa kortistoon.

Oli ilo kuulla nuoren miehen, Santeri Lohen (Nuva ry:n puheenjohtaja), puhetta, olemusta sekä sellaista sopivaa itsevarmuutta, joka suorastaan häikäisi. Moni ammatikseenkin esiintyvä kalpenisi hänen rinnallaan. Wau. Hän käsitteli osallisuutta, osallistamista, kuuntelemista, keskustelemista sekä monia  eri  keinoja monelta eri näkökulmalta, erittäin konkreettisin esimerkein. Vakuuttavasti ja laaja-alaisesti. Tuleva suunnannäyttäjä, ehdottomasti.

Paikalla oli myös runsaasti nuorisoa. He olivat valmistelleet pöytäryhmittäin (alueellinen jako) kysymyksiä, joihin me luottamustoimissa toimivat pyrimme vastaamaan parhaamme mukaan. Meidän ryhmässä nuori nainen mainitsi ensimmäisenä ongelmakohtana joukkoliikenteen (on muuten nuorison lisäksi monen muun kuntalaisemme haaste, jota voi vain parantaa jatkossa). Hän esim. asuu Lahnuksessa. Julkinen liikenne on harvaa, joten myöhään/yöllä on sitten turvauduttava vanhempien autolla hakemiseen tai viemiseen, koska julkinen liikenne ei toimi (kaikilla ei ole autoa, eikä kuljettavaa vanhempaa aina saatavilla).

Itse otin esille asian, jota , en ymmärrä:  julkisen liikenteen kehittymisen ja kehittämisen hitautta, joka meillä täällä Espoossa on. Esim. 2011 Espooseen muutti 4470 asukasta. Viime vuoden vastaava luku oli 4320 asukasta. Espoo on kasvualuetta, kaikin puolin. Tämä on ollut tiedossa ja tiedetään, että kasvu jatkuu.

Joukkoliikenteemme tulisi olla suunnittelussaan ajan tasalla. Linjoja ja vuoroja sekä ajoja vuorokauden aikana lisää, vuorovälit lyhyemmäksi, poikittaisliikennettä vahvemmaksi, lipun hinnat puoleen nykyisestä. Meidän Espoolaisten etu on kehittää julkista liikennettä ja kevyen liikenteen väyliä. Ja laskea siis lipun hintaa, koko metropolialueeksi kutsutulla seudulla. Yhteistyön kehittäminen on kaikille paras ratkaisu. Päästöt vähenevät, julkisen liikenteen käyttö lisääntyy, yksityisautoilun määrä pienenee oleellisesti. Kyllä tämä yhtälö toimii. Voitaisiin kokeilla vaikka kuukausi edellä mainituilla keinoilla (lipun hinta kampanjassa 0e), mitä tapahtuu. Tietysti siitä pitää tiedottaa, mainostaa ja kertoa laajasti hyvissä ajoin, ennen ns. ”julkisen liikenteen veloituksetonta kuukautta”.

Oli antoisaa olla mukana kuulemassa myös ryhmätöiden tuloksia nuorten hyväksi tehtävistä toimenpide-ehdotuksista. Nuorten työllistäminen omassa kunnassa kenen tahansa toimijan toimesta oli aika lailla ykkösasia kaikilla ryhmillä. Montaa ehdotusta ei ajanpuutteen vuoksi ehditty kuulla, mutta lisää asiasta löytyy mm. opetus- ja kulttuuriministeriön verkkosivuilta (julkaistu uutinen), josta on myös linkki Nuorisotalkoot! –julkaisun verkkoversioon. Toivottavasti pääset katsomaan asiasta lisää tämän linkin avulla:

http://www.minedu.fi/OPM/Verkkouutiset/2013/02/nuorisotalkoot_opas.html

Tutustu myös ihmeessä Vamos –projektiin sekä kaikkeen, mitä se tekee, ketkä tekevät, kenelle tekevät ja millä tuloksilla ( www.vamos.fi ). Toivottavasti kiinnostut myös etsimään lisää tietoa vapaaehtoistyöstä googlettamalla tai yrityksesi voisi harjoittaa hyväntekeväisyyttä johonkin yrityksellesi sopivaan nuorisokohteeseen.

Nuorissa on tulevaisuus, tarvitsemme heitä ja he tarvitsevat meitä!

Yhteistyöterveisin,

Nina From