Lapset ovat viattomia, aina!Maanantai 29.12.2014 - Nina From
Päihteettömyys kuului ennen perusarvoihin. Kun olet raskaana, et polta tai juo. Saatikka käytä muita aineita, jotka vaarantavat sikiön turvallisuuden. Toista on nykyään. Siis asenteissa on jo lipsuttu. Voihan sitä ja voihan tätä, hieman tai useammin. Kuitenkin on myös tutkimustietoutta siitä, että ei voi. Koska jokainen tuleva äiti on myös yksilö, ei voi sanoa, mikä määrä mitäkin on sopivaa tai kohtuullista. Riski ja vastuu käyttäjällä on aina. Ja se pitäisi muistaa. Erikseen on toki äidit tai äidiksi tulevat, jotka ovat sairastuneet itse siten, että eivät pysty huolehtimaan itsestään, jolloin eivät pysty ajattelemaan myöskään sikiön tilaa, aidosti. Esimerkkinä FAS-lapset: ”Suomessa arvioidaan syntyvän vuodessa noin 100 FAS- ja 200 FAE-lasta. Lisäksi syntyy noin 400 lasta, joilla voi havaita raskaudenaikaisesta alkoholinkäytöstä johtuvia keskushermoston toimintahäiriöitä. Sikiöaikainen alkoholialtistus aiheuttaa mm. kasvuhäiriöitä, epämuodostumia ja keskushermoston toimintahäiriöitä, jotka ilmenevät eriasteisina oppimisvaikeuksina sekä sosiaalisen kehityksen ongelmina. FAS- ja FAE-lasten erityisongelmiin soveltuvista ja heidän kehitystään tukevista kuntoutusmenetelmistä sen sijaan tiedetään vähemmän. Suomessa naisten alkoholin ja huumeiden käyttö on lisääntynyt selvästi viimeisen vuosikymmenen aikana, joten päihteille altistuneita lapsia syntyy todennäköisesti yhä enemmän.”, verneri.net. Joulun aika ja turvakodit Kaikille Joulun aika ei ole rauhallista ja leppoisaa yhdessäoloa. Usein perheen yhteistä joulua pidetään niin tärkeänä, että kotona sinnitellään väkivallasta tai sen uhasta huolimatta. Väkivalta perheessä vaikuttaa kuitenkin aina myös lasten elämään, vaikka he eivät itse olisi suoraan väkivallan kohteena. Tiesitkö, että Suomessa on rahankeruulupa mm. turvakotitoiminnalle? Toiminnalle, jonka luulisi automaattisesti kuuluvan ns. hyvinvointiyhteiskunnan peruspalveluihin, lähellä, 24/7. Tiedämme sen, että Lastensairaalalle kerätään kyllä rahaa yrityksiltä ja yksityisiltä. Siitä on pidetty meteliä, onneksi. Mutta muutosta rahoitukseen ei ole saatu. Vertauksena Afganistaniin sijoitettu raha: 500 miljoonaa euroa. ”Päätös lähettää suomalaisia joukkoja Afganistaniin tehtiin tammikuussa 2002 eduskunnan yksimielisellä hyväksynnällä. Eduskunnalle tuodussa esityksessä Suomen joukon vahvuudeksi oli määritelty 50 henkeä ja kesto aluksi 3-6 kk. Sen tehtäviksi oli määritelty "esimerkiksi humanitaarisen tilanteen arviointi yhteistyössä avustusjärjestöjen kanssa, koordinaatio avustusjärjestöjen suuntaan, sotilasteknisen sopimuksen täytäntöönpanon valvonta, yhteydenpito väliaikaiseen hallintoon ja eri sotilasosapuoliin sekä infrastuktuurihankkeiden kartoittamisessa avustaminen". Kansainvälisistä tehtävistä palaavien sotilaiden vastaanotto Suomessa: osa heistä saattaa tarvita psyykkistä tai fyysistä terveydenhuoltoa, jota ei saa paikalliselta terveysasemalta, uusisuomi.fi, rauhanpuolustajat.org. Turvakotitoiminta on todella tärkeä, jopa elintärkeä paikka siinä vaiheessa, kun ihminen saa kertakaikkisesti tarpeekseen väkivallasta. Hesarin artikkeli 28.12.14 (Merkintöjä –palsta) ”Mitä kysyisit pahoinpidellyltä naiselta?”, on erittäin hyvä, eräästä näkökulmasta katsottuna. ”Lähisuhde- ja perheväkivallasta puhuminen voi tuntua vaikealta ja kiusalliselta. Lähisuhde- ja perheväkivaltaa esiintyy kaikissa yhteiskuntaluokissa ja se voi koskea kaiken ikäisiä ihmisiä, naisia ja miehiä sekä heidän lapsiaan.” Turvakoti on tarkoitettu lähisuhteessaan väkivaltaa kohdanneille lyhytaikaiseksi turvapaikaksi silloin kun kotiin jääminen väkivallan, uhkailun tai pelon takia on mahdotonta tai vaarallista. Turvakoti tarjoaa turvallisen asumisen ja tuen sekä mahdollisuuden irtautua väkivaltakierteestä ammattitaitoisen henkilöstön avulla. Turvakodeissa ollaan nyt erityisen huolissaan rahoituksesta, kun rahoitus siirtyy valtion vastuulle. Ensi- ja turvakotien liitto laskee, että ehdotetussa mallissa esimerkiksi pääkaupungin turvakodin nykyisellä paikkamäärällä valtio rahoittaisi laitosta 650 000 eurolla tähän asti. Esimerkiksi tänä vuonna Pääkaupungin turvakoti on jo laskuttanut kuntia 800 000:lla eurolla. Lasten kohdalla turvakodissa painotetaan sitä, että heidän auttamisensa vaatii aikaa. "Varhaisella avulla vähennetään paitsi yhteiskunnan kustannuksia, myös lasten epäinhimillistä kärsimystä", Grönlund sanoo. Lapsiin erikoistuneet työntekijät turvakodeissa ovat tähänkin asti toimineet lähinnä yksityisten säätiöiden ja lahjoitusten varassa. Turvakotiin tulevien lasten määrä on kasvanut kuudessa vuodessa noin neljänneksellä Helsingissä. Siis pelkästään Helsingissä. Kuntien säästötalkoot iskevät myös ensikoteihin, kertoo Sunnuntaisuomalainen. Ensikotien asukasmäärät ovat olleet alkuvuonna selvästi pienemmät kuin viime vuonna. Vauvaperheiden ongelmat eivät kuitenkaan ole vähentyneet. Kunnat ovat vähentäneet palveluiden ostamista. Nyt haetaan ensikoteja halvempia keinoja auttaa perheitä. Ensikodeista apua hakevat uupuneet vanhemmat joudutaan yhä useammin käännyttämään kotiin. Puhelimet ovat soineet ensikodeissa Rautavaaran ja Kuopion tapahtumien jälkeen. Tavallisesti soittajat ovat viranomaisia, mutta nyt uupuneet vanhemmat soittavat myös suoraan saadakseen nopeasti apua. Yhä useammin ensikoti joutuu käännyttämään apua tarvitsevat kotiin, koska talousvaikeuksissa painivat kunnat eivät myönnä maksusitoumuksia. Valtion rahoituksessa moni asia vielä epäselvä Vielä ei ole tarkkaa käsitystä siitä, kuinka turvakotien rahoitusasiat lopulta järjestetään. Yksi mahdollisuus on, että aluehallintovirastot myöntävät jatkossa rahoituksen alueellisille turvakodeille. – Aluehallintovirastot joudutaan varmaankin kytkemään rahoitukseen myöntämiseen. On vielä auki, hoitaako asiaa kaikki virastot vai yksi virasto, hallitussihteeri Heidi Manns-Haatanen havainnollistaa. – Ajatuksena on, että valtio rahoittaa käytettyjen palvelujen mukaisesti turvakotien toimintaa. Toisin sanoen valtio maksaa asiakkaan oleskelun turvakodissa. Tässä pisti kaksi asiaa ”silmään”: epäselvyys sekä sana: oleskelu. Vuoden alussa käynnistyy lakivalmistelun ohella turvakotien valtakunnallistamishanke, jossa kartoitetaan turvakotien tarvetta Suomessa ja minne niitä pitäisi tuoda lisää. Sen verran kuitenkin tiedetään, että lisää turvakotipaikkoja tarvitaan. Koko maasta löytyy tällä hetkellä 120 turvakotipaikkaa. Euroopan Neuvoston arvioiden mukaan niitä tarvittaisiin yli 500. Ensi- ja turvakotien liitosta kuitenkin toivotaan, että lailla turvakotien toiminta saataisiin vakaalle pohjalle. Talousahdinko on turvakotien arkipäivää ja saadut korvaukset turvakotien palveluista harvoin riittävät kattamaan menoja. Rahoitusta joudutaan etsimään milloin mistäkin. – Kun talot eivät ole täynnä, ollaan äkkiä rahoituskriisissä. Talouden tasapainoon saanti on jatkuvaa arkea meidän johtajien pöydällä, toimitusjohtaja Ritva Karinsalo Ensi- ja turvakotien liitosta harmittelee. – Turvakotien toimintaa voisi verrata palokuntaan. Eihän palokunnalle makseta siitä, että he sammuttavat tulipalon. Heille maksetaan siitä, että luovat turvallisuuden kylään tai kuntaan, missä palokunta sijaitsee. Turvakotiakin pitää ajatella paikkana, josta saa apua silloin, kun sitä tarvitsee. Hallitus lupasi syksyn rakennepaketissaan siirtää turvakotien rahoituksen kunnilta valtiolle ensi vuoden alusta. ”Varsinaista lisärahaa ei luvattu, mutta siirron odotetaan vakauttavan turvakotien rahoitusta”, 29.1.2014 AL. Siis vuoden alusta oli jo media kirjoittanut aiheesta. Ja vieläkin asiat ovat täysin keskeneräiset. Vuosi on kulunut. Vaalit tulossa. Siirtyykö tämäkin asia seuraavalle hallitukselle, kuitenkin. Joka aloittaa prosessin lähes alusta ja ennen kuin se saadaan esitysmuotoon, hyväksyttyä ja toimintaan, oliko vuosi silloin, mikä? Väkivalta on ihmisoikeusrikkomus ja rikos. Olemme kuitenkin pieni maa, vähäkansainen. Monessa asiassa olemme luoneet byrokratiaa liikaa, hidastamaan toimintoja, estämään kehitystä ja jopa toimimaan epäinhimillisesti. On se niin sääli. On se. Parempaa tulevaa vuotta, joka tapauksessa toivottaen, Nina From |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Lapset, FAS, lastensuojelu, Afganistan |
Mikä takuu nuorillemme?Sunnuntai 27.1.2013 - Nina From, PS Aina on ollut niin, että tietyt opiskelupaikat ovat suositumpia kuin toiset. Onko opiskelemaan pääsy kuitenkaan ollut koskaan näin vaikeaa nuorillemme, kuin nyt? Ovatko päättäjät unohtaneet nuorisomme? No ei, onhan meillä nyt vuoden alusta voimaan tullut nuorisotakuu joka saa jatkoa mm. koulutustakuun alkaessa, myöhemmin. Hyvä niin, mutta! Perusopetuksen päättävistä nuorista 1700 nuorta (n. 2%), ei hae peruskoulun jälkeen yhteishaussa tutkintoon johtavaan koulutukseen. Yhteishaussa hakeneista perusopetuksen päättäneistä jää valitsematta noin 5,5 prosenttia. Jokaisesta ikäluokasta noin 15 prosenttia jää peruskoulun jälkeen vaille toisen asteen tutkintoa. Tällä hetkellä yhteensä noin 40 000 alle 30-vuotiasta on työn ja koulutuksen ulkopuolella. Näistä noin 5000:n arvioidaan olevan työkyvyttömiä esimerkiksi vamman tai mielenterveysongelmien vuoksi. Yhden nuoren syrjäytyminen maksaa hänen elinaikanaan yhteiskunnalle miljoonan. Mikä nuorisotakuu? Nuorisotakuulla tarkoitetaan:
Nuorisotakuuseen liittyy koulutustakuu:
Nuorten aikuisten osaamisohjelma
Olen erittäin tyytyväinen, että nuorisotakuu on yksi hallituksen kärkihankkeista. Sana yksi hieman häiritsee. Olisi mielenkiintoista tietää, millä perusteella kärkihankkeeseen pääsee. Mitä muuta kärkihankkeiden joukossa on ja ovatko kärkihankkeet arvotettu millä perusteella? Pitkän aikavälin laskelmilla: mikä tuottaa eniten, mikä säästää eniten, mikä kasvattaa verotuloja eniten, mikä työllistää eniten, mikä on helpoin toteuttaa, mikä on yhteiskunnallemme merkittävintä, mikä auttaa nuoriamme eniten, mikä edesauttaa saamaan Suomen menestyvämmäksi, mikä, mikä… kysymyksiä voisi esittää monelta eri näkökulmalta. Minusta tämä kuuluu top 3:n joukkoon. Millä tahansa mittareilla mitattuna. En lähde avaamaan kahta muuta vaihtoehtoa, sillä se ei ole tässä kohtaa tarpeellista. Kuten sanottu, tämä on erinomainen hanke, mutta edellyttää paljon enemmän, kuin miltä näyttää. Täydelliseen onnistumiseen tarvitaan yhteistyötä viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja nuorten yhteisvastuuta. Suomen nuorisotakuuhan tulee perustumaan Public-Private-People-Partnership -malliin, jossa nuoret ovat itse aktiivisia toimijoita ja oman tulevaisuutensa tekijöitä. Hmm. Eli viimeisessä lauseessa tuodaan vahvasti esille nuorten osuutta asian edistämiseen. Tämähän on toki hyvä, mutta entä ne lukuisat nuoret, jotka ovat siis jo syrjäytyneet tai syrjäytymisriskissä? Esimerkki Helsingistä: ”Vuoden alusta voimaan tulleen nuorisotakuun toteuttaminen on Helsingissä vaikeaa. Suurin ongelma on ammatillisen koulutuksen paikkojen niukka määrä. Helsinki on hakenut tuhat aloituspaikkaa lisää, ja on saanut 520. Tarvitaan 500 paikkaa lisää ensi vuonna ja tuhat paikkaa pidemmällä aikavälillä. Paikan ammatillisissa oppilaitoksissa kaupunki pystyy tarjoamaan vain 25 prosentille ikäluokasta. Muualta maasta löytyy alueita, joilla tarjontaa on yli sadalle prosentille nuorista. Opiskelupaikkoja pitää siirtää lisää Helsinkiin. Nyt on Helsingin vuoro, merkittävä osa Suomen nuorista on täällä.” (sivistystoimen apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen) Helsinki yrittää toteuttaa nuorisotakuuta myös muilla toimilla: Tulevaisuustiski neuvoo ilman opiskelupaikkaa olevia 15–17-vuotiaita, Respa palvelee yhdeltä luukulta 17–29-vuotiaita työttömiä. Respassa nuori saa oman uraohjaajan, joka räätälöi suunnitelman tulevaisuudelle. Avoimessa ammattiopistossa voivat opiskella ne, joilla ei ole opiskelupaikkaa tai jotka ovat keskeyttäneet opintonsa. Kaikki eivät osaa tai halua hakea neuvoja oma-aloitteisesti. Heitä auttaa etsivä nuorisotyö, joka ottaa yhteyttä jokaiseen nuoreen, jonka yhteystiedot ovat tiedossa. Opetusvirasto pitää rekisteriä ilman jatko-opiskelupaikkaa jääneistä nuorista. Tietoja se saa kouluilta ja sosiaalitoimelta. Myös puolustusvoimat ilmoittaa asepalveluksen keskeyttäneistä nuorista. Nuorisotakuun voimaantulon jälkeen 1.1.2013 koulutustakuu toimii seuraavasti: Lisää opiskelupaikkoja ammatilliseen koulutukseen Koulutustakuun toteuttamiseksi nuorten ammatillisen koulutukseen lisättiin 1200 opiskelupaikkaa 1.8.2012 alkaen ja lisätään vielä 500 opiskelupaikkaa 1.1.2013 alkaen. Opiskelupaikat lisättiin alueille, joilla opiskelupaikkoja nuorisoikäluokkaan nähden on muita vähemmän. Tällä helpotetaan nuorten siirtymistä toisen asteen ammatilliseen koulutukseen ja vähennetään koulutuksen ulkopuolelle jäävien määrää. Opiskelijavalinnat uudistetaan Nuorisotakuun toteuttamiseksi uudistetaan myös ammatillisen koulutuksen opiskelijavalinta. Uudistuksen jälkeen perusasteen päättäneet ja ilman toisen asteen tutkintoa olevat voidaan valita ensin toisen asteen opiskelijavalinnassa. Uudistettu lainsäädäntö tulee voimaan vuoden 2013 alusta ja sitä käytetään ensi kerran syksyn 2013 yhteishaussa. Oppilaanohjauksesta vastuu kunnille Perusopetuksen oppilaanohjaus päättyy perusopetuksen jälkeen. Tavoitteena on, että kunnille säädetään vastuu perusopetuksen päättävien ohjauksesta. Maahanmuuttajanuorille lisää kielikoulutusta Maahanmuuttajanuorten kohdalla hakematta jättäneiden, valitsematta jääneiden ja keskeyttäneiden osuus on suurempi kuin koko väestössä. Maahanmuuttajille suunnattua kielikoulutusta lisätään kansanopistoissa ja kansalaisopistoissa, jotta he voisivat parantaa opiskeluvalmiuksiaan ja kielitaitoaan. Oppisopimuskoulutuksen työnantajakorvauksiin korotuksia Opetus- ja kulttuuriministeriö kehittää oppisopimuskoulutusta niin, että se nykyistä paremmin soveltuu myös nuorten koulutusmuodoksi. Oppisopimus oikein tuettuna voi avata mahdollisuuksia niille nuorille, jotka ovat jo perusasteen jälkeen orientoituneita työelämään. Lisäksi oppisopimuksen käyttöä edistetään joustavoittamalla rahoitusta. Peruskoulun suorittaneiden hakeutumista toisen asteen koulutukseen kehitetään siten, että etusija tulee olemaan saman vuoden aikana peruskoulun päättäneillä. Tämän pelätään johtavan siihen, että ysiluokan päättäneet kiilaavat aiemmin työ- tai koulutuspaikkaa vaille jääneiden ohi. Erinomaisia asioita. Olen mukana talkoissa omien kykyjeni ja mahdollisuuksieni mukaan! Varmasti Sinäkin! Mutta. Kun raha tuntuu olevan tiukassa Suomessa ja suomalaisille, kiristetään nyörejä sieltä ja täältä (=ei kasvun tie), eriarvoisuuden tunne korostuu, kateus kasvaa ja erittäin negatiivinen asia on se, että alamme riitelemään keskenämme. Ikävä esimerkki tästä on esim. Akavan kanta: ”Nuorisotakuu syö työvoimaresurssit. Panostusta tarvitaan erityisesti korkeasti koulutettujen työttömien koulutustarjontaan. Panostukset on siirretty nyt nuorisotakuun toteuttamiseen, jossa korkeasti koulutetut vastavalmistuneet näyttävät jäävän syrjään” (Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder). Minä olen sitä mieltä, että panostukset on otettava ihan muualta, kuin nuorisotakuu-ohjelmasta. Panostusta on ehdottomasti lisättävä näihin molempiin tärkeisiin kohteisiin, on reagoitava nopeammin eri alojen kehityksiin eli nähtävä tulevaisuuteen ja muodostettava koulutusta oikeisiin tarpeisiin voimakkaammin, huomioiden myös eri alueet ja väestö. Olen Fjäderin kanssa samaa mieltä siitä, että työhallinnon on seurattava aikaansa ja löydettävä uudenlaisia keinoja ja ajattelutapoja. Meillä on n. 30 000 korkeasti koulutettua työtöntä ja tilanne on siltäkin osin todella huono. Case Afganistan: Miksi oi Suomi, miksi? ”Suomi korottaa Afganistanille myöntämäänsä tukea. Kehitysapua annetaan kuluvana vuonna 27 miljoonaa euroa, ja ensi vuonna summa kohoaa 30 miljoonaan. Suomi on sitoutunut Afganistanin pitkäaikaiseen auttamiseen, ja avustuspottia on nostettu parilla miljoonalla vuosittain. Rahaa annetaan myös sen jälkeen, kun Nato-johtoiset Isaf-joukot poistuvat maasta ensi vuoden loppuun mennessä. Suomi on tukenut Afganistania noin 160 miljoonalla eurolla kymmenessä vuodessa. Suurin osa tuesta ohjataan Maailmanpankin ja YK:n järjestöjen kautta, jotta apu menee perille tehokkaasti ja valvotusti. Vaikka maan tilanne on parantunut talebanien hallinnon synkistä vuosista, tekemistä riittää valtavasti. - Lähtöpisteestä on päästy pitkälle, mutta Afganistan on edelleen maailman surkeimpia maita, tiivistää apulaisosastopäällikkö Anu Laamanen ulkoministeriön poliittiselta osastolta. Suomen kehitysapu Afganistanissa painottuu demokratian ja hallinnon parantamiseen, ihmisoikeus- ja tasa-arvokysymyksiin sekä talouskasvun ja kestävän kehityksen edistämiseen.” (Elisa.net 27.1.2013) Niin, ihan hyvää tarkoitetaan tälläkin tekemisellä. Mutta onhan tuo aivan järkyttävä summa, pelkästään yhteen maahan ohjattuna. Lisäksi maassa soditaan ja sehän on yksi suurimmista huumausaineiden tuottajista. Millä varmistetaan tuen päätyminen oikeisiin kohteisiin? Minulla ei ole halua tällä hetkellä selvittää muita maamme ulkopuolisia avustuskohteita ja niiden määrää tai valvontaa, niin järkyttynyt olen, taas. Tuosta rahasta riittäisi varmaan meille suomalaisillekin. Lisäksi voitaisiin periä opiskelijamaksua ulkomaalaisilta opiskelijoilta, joita maassamme on n. 17 000. Summaa en lähde arvioimaan per opiskelija/opiskelupaikka/opiskeluvuodet/opintomäärä, sen voisi tehdä viranomaiset ja laittaa lähiaikoina maksulapun opiskelusta. Tälläkin rahalla saisimme tuettua omien kansalaistemme koulutusta. Kysymysmerkki minulle on vielä se, paljonko ulkomaalaiset opiskelijat saavat kenties Suomesta avustuksia asumiseen ja elämiseen, vai saavatko? Miten on, saavatko suomalaiset opiskelijat opiskella maksutta muissa maissa saatikka tukia tai muita etuuksia? Ei muuta kuin pyörät pyörimään nuorisomme puolesta, rivakammin, kiitos. Nina From PS Espoo
|
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: opiskelu, koulutus, nuorisotakuu, koulutustakuu, työttömyys, Afganistan, sota, tuki, opiskelu, opiskelu ulkomailla |
28.12. vietettiin Viattomien lasten päivää. Olipa kyse syntymättömistä lapsista tai syntyneistä, näin on: syyttömiä ja viattomia siihen, mitä ratkaisuja aikuiset heidän puolestaan tai vastaan tekevät.